YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n ja Mauritanian välisestä kalastuskumppanuussopimuksesta
10.5.2011
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
PPE (B7‑0193/2011)
S&D (B7‑0194/2011)
Verts/ALE (B7‑0195/2011)
ALDE (B7‑0196/2011)
GUE/NGL (B7‑0197/2011)
Carmen Fraga Estévez PPE-ryhmän puolesta
Ulrike Rodust S&D-ryhmän puolesta
Carl Haglund ALDE-ryhmän puolesta
Isabella Lövin Verts/ALE-ryhmän puolesta
João Ferreira GUE/NGL-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ja Mauritanian välisestä kalastuskumppanuussopimuksesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 ja 218 artiklan,
– ottaa huomioon vuonna 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä 30. marraskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1801/2006[1],
– ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan marraskuussa 2010 tekemän vierailun Mauritaniaan,
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisen kysymyksen neuvotteluista Euroopan unionin ja Mauritanian välisen kalastuskumppanuussopimuksen uusimisesta (B7-0018/2011),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,
A. panee merkille, että Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa tehdyn kalastuskumppanuussopimuksen nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2012 ja että komissio aikoo käynnistää sen uusimista koskevat neuvottelut, mihin se on saanut tarvittavan mandaatin neuvostolta,
B. ottaa huomioon, että Mauritanian kanssa tehdyn kalastuskumppanuussopimuksen mukaisesti maa saa taloudellista korvausta 305 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana, joten se on Mauritanian tärkein kansainvälinen sopimus, sillä EU:n korvaukset ja lupamaksut muodostavat noin kolmasosan valtion kokonaistuloista,
C. ottaa huomioon, että Mauritanian kalastusala on erittäin merkittävä maan taloudelle, sillä sen osuus on 10 prosenttia bruttokansantuotteesta, 35–50 prosenttia viennistä ja 29 prosenttia kansallisen talousarvion tuloista,
D. toteaa, että Mauritania on Afrikan köyhimpiä maita, se luokitellaan voimakkaasti velkaantuneeksi köyhäksi maaksi (HIPC), maa on taloudellisesti riippuvainen ulkomaisesta avusta ja maata on leimannut huomattava poliittinen epävakaus,
E. katsoo, että politiikan johdonmukaisuus on varmistettava yhteistyöllä, jonka on perustuttava yhteiseen etuun ja siihen, että sekä yhteiset että kunkin osapuolen toteuttamat aloitteet ja toimet ovat toisiaan täydentäviä,
F. ottaa huomioon, että kalatalousvaliokunta ei saanut äskettäisellä vierailullaan Mauritaniaan vastauksia useisiin maan kalastuspolitiikkaan liittyviin kysymyksiinsä, jotka koskivat muun muassa kalakantojen tilannetta ja Mauritanian ja muiden laivastojen kalastustoiminnan laajuutta,
G. ottaa huomioon, että YK:n merioikeusyleissopimuksen 61 ja 62 artiklan mukaan kalastusta on harjoitettava niin, että hyödynnettävät kannat pidetään sellaisella tasolla tai palautetaan sellaiselle tasolle, että ne pystyvät antamaan suurimman mahdollisen ylläpidettävissä olevan tuoton, jonka ympäristölliset ja taloudelliset seikat suovat,
H. ottaa huomioon, että kalastuskumppanuussopimus on vaikuttanut joidenkin kantojen ja etenkin mustekalan liikakalastukseen ja se on näin ollen vähentänyt Mauritanian kalastajien kalastusmahdollisuuksia ja tuonut EU:n teollisuudelle kilpailuetua EU:n aluksia koskevien tuettujen kalastusmaksujen seurauksena,
I. katsoo, että neuvoteltaessa uuden pöytäkirjan suomista kalastusmahdollisuuksista on ehdottomasti otettava huomioon Mauritanian suhteet kolmansiin maihin, jotka myös käyttävät Mauritanian talousvyöhykkeen kalastusmahdollisuuksia kahdenvälisten tai yksityisten sopimusten nojalla,
J. katsoo, että SEUT-sopimuksen 218 artikla antaa selvät ehdot, joiden mukaisesti parlamentin pitäisi osallistua kalastussopimuksia koskevaan päätöksentekoon, ja ne ovat perustana parlamentin toiveelle osallistua prosessiin ja esittää neuvoteltavia uusia pöytäkirjoja koskevat prioriteettinsa,
K. panee merkille, että Euroopan parlamentin ja komission suhteista tehdyn puitesopimuksen liitteessä II määrätään 1.2 kohdassa määriteltyjen komission luottamuksellisten tietojen toimittamisesta parlamentille ja niiden käsittelystä parlamentin käyttäessä valtaoikeuksiaan ja toimivaltaansa; toteaa, että kummankin toimielimen on toimittava lojaalin yhteistyön vastavuoroisen velvoitteen mukaisesti, täydellisen keskinäisen luottamuksen hengessä ja noudattaen tarkoin perussopimusten asiaa koskevia määräyksiä,
L. ottaa huomioon, että Mauritanian kalastusalan heikon kehityksen ja merkittävien purkusatamien puutteen vuoksi Nouadhiboun ulkopuolella maa menettää lisäarvon, jonka se saisi, jos se hyödyntäisi kalavarojaan itse (jalostus ja myynti mukaan luettuina),
M. toteaa, ettei seuraavia tukitoimenpiteitä Mauritanian kalastusalalla ole toteutettu tyydyttävästi: pienimuotoisen lähivesikalastuksen ja kalastukseen liittyvän teollisuuden nykyaikaistaminen ja kehittäminen, satamainfrastruktuurin kehittäminen ja saaliiden purkamisedellytysten parantaminen, vesiviljelyhankkeiden kehittäminen ja merellä tapahtuvan seurannan ja valvonnan parantaminen,
1. pitää myönteisenä komission ehdotusta käynnistää neuvottelut EU:n ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen pöytäkirjan uusimiseksi; korostaa, että pöytäkirja on säilytettävä vain, jos se hyödyttää molempia osapuolia, sitä tarkistetaan asianmukaisesti ja se pannaan täytäntöön oikein;
2. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sisällyttää pöytäkirjaan ihmisoikeuslauseke;
3. vaatii, että kaikkien EU:n lipun alla Mauritanian vesillä purjehtiville aluksille neuvoteltujen kalastusmahdollisuuksien on perustuttava YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaiseen ylijäämäisten kantojen periaatteeseen; katsoo erityisesti, että kaikista kalakannoista, joita koskevia kalastusmahdollisuuksia haetaan tai joista EU:n alukset todennäköisesti saavat sivusaaliita, on tehtävä perusteellinen arviointi; korostaa, että EU:lle mahdollisesti suotavan pääsyn on liityttävä sellaisiin kalavaroihin, joita Mauritanian alukset eivät pysty kalastamaan; korostaa, että jos saaliita on vähennettävä, vähennysten pitää koskea ensiksi sellaisia kolmansien maiden (EU:n ja muiden) aluksia, jotka aiheuttavat eniten vahinkoa ympäristölle;
4. vaatii luotettavia tietoja kolmansien maiden kalastusmahdollisuuksista ja saaliista Mauritanian vesillä, jotta voidaan selvittää mahdollinen kalavarojen ylijäämä; katsoo, että jos näitä kalavaroja jaetaan muiden Länsi-Afrikan maiden kanssa, kalastusmahdollisuuksista Mauritaniassa on neuvoteltava ottaen asianmukaisella tavalla huomioon muiden maiden kalastuksen määrä;
5. panee huolestuneena merkille jälkiarvioinnissa saadun tiedon, jonka mukaan useimpia Mauritanian kalakannoista on hyödynnetty täysin tai kalastettu liikaa, ja siinä esitetyn suosituksen näitä kalakantoja koskevan kalastuksen vähentämisestä; katsoo, että yhteisen tiedekomitean pitäisi saada riittävät resurssit työnsä hoitamiseksi; kehottaa komissiota käsittelemään Mauritanian kanssa sellaisten pitkäaikaisten kalastuksenhoitosuunnitelmien kehittämistä, jotka käsittäisivät kaikki Mauritanian viranomaisten sekä maan omille aluksille että kolmansien maiden aluksille antamat kalastusmahdollisuudet ja alusten mahdollisen liikakapasiteetin poistamisen;
6. katsoo, että kaikki asiaan liittyvät tieteelliset tiedot ja myös yhteisen tiedekomitean kertomukset, tiedot EU:n alusten saaliista sekä tiedot rikkomuksista määrätyistä tuomioista on esitettävä parlamentille ja niiden on oltava julkisia;
7. kehottaa komissiota pyytämään Mauritanian viranomaisilta takuita liittyen siihen, miten viranomaiset tulkitsevat valvontatoimia; toistaa erityisesti, että EU:n alukset on varustettu alusten seurantajärjestelmällä (VMS) ja sitä on käytettävä alusten sijainnin määrittämisen välineenä; korostaa, että etäisyyden silmämääräinen arviointi rannikosta olisi kiellettävä, koska se on osoittautunut epäluotettavaksi ja johtanut aluksia koskevaan oikeudelliseen epävarmuuteen; korostaa, että kaikkien osapuolten on sovittava etukäteen mahdollisesta vaihtoehtoisesta järjestelmästä; katsoo, että sijaintisignaalit on välitettävä suoraan Mauritanian viranomaisille tosiaikaisesti; katsoo myös, että pöytäkirjassa olisi määrättävä, että mikäli aluksen VMS-järjestelmä menee epäkuntoon, aluksen on korjattava järjestelmä kahden viikon kuluessa tai sen kalastuslupa keskeytetään siihen asti, kunnes vika on korjattu;
8. on huolissaan menettelyistä, joita Mauritanian viranomaiset käyttävät pysäyttäessään EU:n aluksia, mikä on toistuva ongelma; asettaa kyseenalaiseksi sen, noudattavatko Mauritanian viranomaiset pöytäkirjan liitteessä VI olevaa II lukua ja erityisesti sen 3 kohtaa, joka koskee alusten pysäyttämisessä noudatettavia menettelyjä;
9. pyytää komissiota neuvottelemaan samanaikaisesti eri alusluokkien kalastusmahdollisuuksista ja kussakin tapauksessa sovellettavista teknisistä menetelmistä, jotta voidaan välttää alikäyttö ja tilanteet, joissa kalastus osoittautuu mahdottomaksi teknisistä syistä, mikä puolestaan johtaa huomattaviin ansionmenetyksiin; kehottaa komissiota takaamaan, että kalastuskumppanuussopimuksen mukaisessa kalastuksessa noudatetaan samoja kestävyyttä koskevia vaatimuksia kuin EU:n vesillä, valikoivuutta koskevat vaatimukset mukaan lukien; kehottaa komissiota aloittamaan Mauritanian kanssa vuoropuhelun, jonka tarkoituksena on auttaa maata kehittämään edelleen vastuullista kalastuspolitiikkaa, jolla vastataan suojelua koskeviin vaatimuksiin ja edistetään kalavaroihin liittyvää taloudellista kehitystä;
10. kehottaa komissiota varmistamaan, että noudatetaan vastuullista kalastusta koskevia FAO:n käytännesääntöjä ja etenkin suositusta, jonka mukaan pienimuotoista kalastusta harjoittaville paikallisille kalastajille myönnetään etuoikeus hyödyntää Mauritanian vesien kalavaroja;
11. kehottaa Mauritaniaa ratifioimaan asiaan liittyvät kansainväliset kalastussopimukset, kuten satamavaltioita koskevan sopimuksen ja YK:n kalakantoja koskevan sopimuksen;
12. katsoo, että EU:n ja kolmansien maiden välisistä kalastussopimuksista pitäisi käydä asianomaisissa maissa etukäteen laajaa keskustelua, johon eri maiden väestö, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja parlamentit voivat todella osallistua, mikä edistää demokratiaa ja avoimuutta;
13. katsoo, että raha, joka maksetaan korvauksena mahdollisuuksista kalastaa Mauritanian aluevesillä, on pidettävä selkeästi erillään Mauritanian monivuotiselle kalastusohjelmalle myönnetystä taloudellisesta tuesta niin, että kalastusmahdollisuuksien vähennykset eivät saa johtaa siihen, että EU leikkaa maksujaan monivuotiselle ohjelmalle;
14. katsoo myös, että Mauritanian monivuotiselle kalastusohjelmalle myönnettävän taloudellisen tuen on vastattava kestävän kalastuksen kehittämiseen ja erityisesti sen hoitoon (tutkimus, valvonta, sidosryhmien osallistumismekanismit, perusrakenteet ja niin edelleen) liittyviä Mauritanian tarpeita, jotka on esitetty EU:n ja Mauritanian välisen yhteistyön ja kehitysyhteistyön puitteissa; katsoo, että kalastuskumppanuussopimuksen mukaisella taloudellisella avulla olisi tuettava ja edistettävä EU:n kehitysyhteistyötavoitteita, jotta EU täyttää SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaisen oikeudellisen velvoitteensa huolehtia kehitysyhteistyön yhdenmukaisuudesta muuhun politiikkaan nähden;
15. katsoo, että on tehtävä kattava ja yksityiskohtainen arvio syistä siihen, ettei kehitysyhteistyöhön ja Mauritanian kalastusalan erilaisiin tukitoimiin liittyviä tavoitteita ole saavutettu riittävästi; korostaa, että arviointiin on otettava mukaan Mauritanian viranomaiset;
16. katsoo, että kalastuskumppanuussopimukseen pitää sisältyä tehokkaita seurantakeinoja sen varmistamiseksi, että kehitykseen ja erityisesti kalastusalan infrastruktuurin parantamiseen osoitetut varat käytetään asianmukaisesti;
17. suhtautuu myönteisesti pitkän matkan laivastojen neuvoa-antavan toimikunnan halukkuuteen saada alusten omistajat maksamaan oikeudenmukainen osuus saaliin arvosta;
18. antaa tunnustuksen sekä EU:n että tiettyjen jäsenvaltioiden Mauritaniassa tekemille ja tavoittelemille tärkeille investoinneille, mutta kehottaa samalla komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia rahoituksen koordinoinnin parantamiseksi, jotta voitaisiin saada aikaan todellista Mauritanian kehittämiseen liittyvää yhteistyötä ja välttää koordinoimattomia päällekkäisyyksiä;
19. kannattaa sitä, että EU tukee tämänhetkisen pöytäkirjan 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti mahdollisimman nopeasti Mauritanian rannikon keski- ja eteläosiin rakennettavia asianmukaisia laitoksia kalasaaliiden purkamista varten myös Nouakchottissa, jotta Mauritanian vesialueilla pyydetyt saaliit purettaisiin kansallisiin satamiin eikä maan ulkopuolelle kuten nykyään usein tapahtuu; uskoo tämän lisäävän kalan paikallista kulutusta ja tukevan paikallista työllisyyttä;
20. katsoo, että nämä uudistukset yhdessä hylkyjen raivaamisen ja Nouadhiboun tärkeän sataman nykyaikaistamisen kanssa antaisivat EU:n aluksille mahdollisuuden entistä tehokkaampaan toimintaan, edistäisivät sijoituksia ja tehostaisivat kalastuskumppanuussopimuksen vaikutusta paikalliseen talouteen;
21. korostaa, että parlamentin on oltava täysin mukana sekä uutta pöytäkirjaa koskevissa neuvotteluissa että sen toiminnan pitkän aikavälin valvonnassa, jotta voidaan täyttää SEUT-sopimuksen vaatimukset parlamentin kattavasta ja nopeasta tiedonsaannista; toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että parlamentin pitäisi olla edustettuna kalastussopimusten mukaisissa sekakomitean kokouksissa, ja vaatii myös kansalaisyhteiskunnan ja sekä EU:n että Mauritanian kalastusalan edustajien osallistumista näihin kokouksiin;
22. kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille avoimena asiakirjana jälkiarvioinnin nykyisestä pöytäkirjasta, jotta parlamentin jäsenet pystyisivät tekemään tietoon perustuvan arvion siitä, onko sopimuksen tavoitteet saavutettu ja onko jäsenten näin ollen syytä hyväksyä pöytäkirjan uusiminen;
23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja Mauritanian hallitukselle.
- [1] EUVL L 343, 8.12.2006, s. 1.