YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Burman/Myanmarin tilanteesta ja erityisesti Rakhinen osavaltiossa jatkuvista väkivaltaisuuksista
21.11.2012 - (2012/2878(RSP))
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
S&D (B7‑0503/2012)
PPE (B7‑0509/2012)
ECR (B7‑0511/2012)
GUE/NGL (B7‑0512/2012)
Verts/ALE (B7‑0513/2012)
ALDE (B7‑0514/2012)
José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Cristian Dan Preda, Bernd Posselt, Elmar Brok, Filip Kaczmarek, Roberta Angelilli, Mario Mauro, Tunne Kelam, Eija-Riitta Korhola, Sergio Paolo Francesco Silvestris, Zuzana Roithová, Monica Luisa Macovei, Sari Essayah, Giovanni La Via, Laima Liucija Andrikienė, Csaba Sógor, Elena Băsescu, Philippe Boulland, Eduard Kukan, Ivo Belet PPE-ryhmän puolesta
Véronique De Keyser, Robert Goebbels, Ana Gomes, Liisa Jaakonsaari, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Barbara Weiler, Marc Tarabella S&D-ryhmän puolesta
Wolf Klinz, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott, Sarah Ludford, Alexander Graf Lambsdorff, Anneli Jäätteenmäki, Leonidas Donskis, Marielle de Sarnez, Phil Bennion, Louis Michel, Kristiina Ojuland, Jelko Kacin, Johannes Cornelis van Baalen, Ivo Vajgl, Hannu Takkula, Robert Rochefort, Ramon Tremosa i Balcells, Izaskun Bilbao Barandica, Sonia Alfano, Alexandra Thein, Annemie Neyts-Uyttebroeck ALDE-ryhmän puolesta
Barbara Lochbihler, Jean Lambert, Rui Tavares, Raül Romeva i Rueda, Nicole Kiil-Nielsen, Carl Schlyter Verts/ALE-ryhmän puolesta
Charles Tannock, Geoffrey Van Orden, Adam Bielan ECR-ryhmän puolesta
Helmut Scholz, Marie-Christine Vergiat GUE/NGL-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Burman/Myanmarin tilanteesta ja erityisesti Rakhinen osavaltiossa jatkuvista väkivaltaisuuksista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Burmasta/Myanmarista ja etenkin 20. huhtikuuta 2012[1] ja 13. syyskuuta 2012[2] antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon Burman/Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 24. elokuuta 2012 antaman raportin,
– ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/225/YUTP,
– ottaa huomioon Rakhinen osavaltion tilannetta koskevan lausunnon, jonka presidentti Thein Sein lähetti 17. elokuuta 2012 maan parlamentille,
– ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 25. lokakuuta 2012 antaman julkilausuman Burman/Myanmarin Rakhinen osavaltion tilanteesta,
– ottaa huomioon korkean edustajan Catherine Ashtonin tiedottajan 26. lokakuuta 2012 antaman julkilausuman uusista väkivaltaisuuksista Burmassa/Myanmarissa Rakhinen osavaltiossa,
– ottaa huomioon komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson ja Myanmarin presidentin kansliaministerin U Aung Minin 3. marraskuuta 2012 Yangonissa Burman/Myanmarin rauhankeskuksessa allekirjoittaman yhteisen julkilausuman,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Navi Pillayn 9. marraskuuta 2012 Burman/Myanmarin hallitukselle esittämän vetoomuksen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta, jotta voidaan taata rohingya-vähemmistöön kuuluvien kansalaisten oikeudet ja yhdenvertainen kohtelu,
– ottaa huomioon Burman/Myanmarin presidentin Thein Seinin YK:n pääsihteerille Ban Ki-moonille lähettämän 16. marraskuuta 2012 päivätyn kirjeen, jossa presidentti lupasi harkita kansalaisuuden myöntämistä kansalaisuudettomille rohingya-muslimeille,
– ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen pakolaisten asemasta vuodelta 1951 ja siihen liitetyn pöytäkirjan vuodelta 1967,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18–21 artiklan,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 25 artiklan,
– ottaa huomioon monien Burman hallituksen ja opposition edustajien, myös Aung San Suu Kyin, antamat julistukset, joissa kiistetään etnisen rohingya-vähemmistön kansalaisoikeudet ja minimoidaan valtion viranomaisten vastuu viimeaikaisista väkivaltaisista yhteenotoista,
– ottaa huomioon Burman/Myanmarin kansallisen ihmisoikeuskomitean elokuussa antaman lausuman, jossa se totesi, että rohingya-vähemmistön vainoaminen ja Rakhinen osavaltion tapahtumat eivät kuulu sen vastuulle,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Burman hallitus on vuoden 2011 alusta lähtien toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä kansalaisvapauksien palauttamiseksi, mutta Rakhinen osavaltion viimeaikaiset julmuudet osoittavat, että maalla on vielä edessään suuria vaikeuksia;
B. toteaa, että Rakhinen osavaltion tilanne on edelleen jännittynyt, sillä kesäkuusta 2012 lähtien ainakin 110 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan ja 89 ihmistä on saanut surmansa ja yli 5 300 kotia ja uskonnollista rakennusta on tuhottu väkivaltaisuuksien käynnistyttyä uudestaan lokakuussa;
C. toteaa, että useimmat asuinseudultaan siirtymään joutuneet kuuluvat rohingya-vähemmistöön ja he joutuvat elämään leireillä sietämättömissä olosuhteissa, sillä leirit ovat täpötäysiä, lasten aliravitsemus on hälyttävällä tasolla, vesitilanne ja hygienia ovat täysin puutteellisia, koulua ei pystytä käymään juuri lainkaan ikä asianmukaista humanitaarista apua ole saatavilla;
D. ottaa huomioon, että Rakhinen osavaltiossa on vallinnut kesäkuussa alkaneista yhteisöjen välisistä yhteenotoista lähtien sotatilalain käyttöönoton mahdollistava hätätila ja hallitus julisti lokakuun lopussa asianomaisille alueille ulkonaliikkumiskiellon ja lähetti lisää turvallisuusjoukkoja, millä ei ole kuitenkaan pystytty lopettamaan väkivaltaisuuksia;
E. toteaa, että rohingya-vähemmistöön kuuluvien syrjintä jatkuu; panee merkille, että paikallisten viranomaisten kerrotaan olleen mukana heihin kohdistuneissa iskuissa ja viranomaiset pyrkivät aktiivisesti karkottamaan vähemmistön edustajia maasta; ottaa huomioon, että kansainvälinen yhteisö on kehottanut Burman hallitusta tarkastelemaan uudelleen vuonna 1982 annettua kansalaisuuslakia, jotta voitaisiin varmistaa, että rohingyat eivät ole enää kansalaisuudettomia ja että kyetään puuttumaan heihin kohdistuneen pitkällisen syrjinnän syihin;
F. ottaa huomioon, Burma/Myanmar on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista ja Rakhine on sen osavaltioista toiseksi köyhin ja että köyhyys ja sorto sekä kummankin yhteisön aiemmat katkerat kokemukset ovat lietsoneet ryhmien välisiä väkivaltaisuuksia;
G. ottaa huomioon, että kolme YK:n asiantuntijaa ilmaisi 31. lokakuuta 2012 vakavan huolensa ryhmien välisten väkivaltaisuuksien jatkumisesta Rakhinen osavaltiossa ja kehotti hallitusta puuttumaan pikaisesti alueen buddhalais- ja muslimiyhteisön välisten jännitteiden ja konfliktien taustalla vaikuttaviin syihin;
H. ottaa huomioon, että Burman/Myanmarin hallitus perusti elokuussa 2012 tutkintalautakunnan – jossa ei ollut rohingya-yhteisön edustajia – selvittämään lahkojen välisten väkivaltaisuuksien puhkeamisen syitä ja tekemään ehdotuksia niiden lopettamiseksi, mutta lautakunnan työ on jäänyt toistaiseksi tuloksettomaksi;
I. toteaa, että jatkuvien väkivaltaisuuksien vuoksi arviolta miljoona rohingyaa on vuosien mittaan paennut naapurimaihin ja että heistä noin 300 000 on paennut Bangladeshiin ja 92 000 Thaimaahan ja lisäksi Thaimaan ja Myanmarin rajalla olevalla yhdeksällä leirillä on arviolta 54 000 rekisteröitymätöntä turvapaikanhakijaa;
J. toteaa, että ainakin 4 000 ihmistä on paennut veneillä Rakhinen osavaltion pääkaupunkiin Sittween, jossa hallitus on erotellut muslimit, mukaan luettuina rohingyat, muusta väestöstä ja sijoittanut heidät leireille; toteaa, että ainakin 3 000 rohingyan uskotaan paenneen meritse Burman ja Bangladeshin väliselle rajalle ja Bangladeshin turvallisuusjoukkoja on käsketty kesäkuusta lähtien käännyttää kaikki rajalle pyrkivät henkilöt takaisin;
K. ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso tarjosi Burmalle 78 miljoonaa euroa unionin kehitysapua vieraillessaan maan pääkaupungissa Nay Pyi Tawissa ja korosti, että EU on valmis myöntämään 4 miljoonaa euroa välittömään humanitaariseen apuun edellyttäen, että pääsy asianomaisille alueille taataan;
1. pitää Rakhinen osavaltiossa uudelleen käynnistynyttä etnistä väkivaltaa hälyttävänä, koska se on aiheuttanut lukuisia kuolonuhreja ja loukkaantumisia ja sen vuoksi on tuhottu omaisuutta ja paikallisväestö on joutunut siirtymään asuinsijoiltaan, ja on huolissaan siitä, että yhteisöjen väliset väkivaltaisuudet saattavat vaarantaa maan siirtymisen demokratiaan ja niillä saattaa olla laajempia jälkivaikutuksia koko alueella;
2. kiittää Burmaa sen toteuttamista jatkuvista poliittisista ja kansalaisoikeuksia koskevista uudistuksista mutta kehottaa viranomaisia tehostamaan toimiaan, joihin kuuluu myös jäljellä olevien poliittisten vankien vapauttaminen, ja paneutumaan pikaisesti yhteisöjen väliseen väkivaltaan ja sen seurauksiin;
3. katsoo, että Rakhinen osavaltiossa nyt puhjennut yhteisöjen välinen väkivalta on seurausta rohingya-vähemmistöön pitkään kohdistuneesta syrjinnästä; tähdentää, että toistaiseksi on tehty vain vähän töitä sen eteen, että yhteisöjen väliset jännitteet ja etninen syrjintä saataisiin ehkäistyä ja niiden perimmäiset syyt kitkettyä;
4. ottaa huomioon, että maan hallitus on vakuuttanut teettävänsä täydellisen ja riippumattoman selvityksen tapahtumista ja ryhtyvänsä toimiin väkivallan lietsojia vastaan; kehottaa Burman/Myanmarin hallitusta ryhtymään välittömästi toimiin etnisen väkivallan ja syrjinnän lopettamiseksi ja saattamaan Rakhinen osavaltiossa väkivaltaisiin yhteenottoihin ja muihin väärinkäytöksiin syyllistyneet oikeuden eteen;
5. kehottaa kaikkia osapuolia hakemaan kestäviä tapoja yhteisöjen välisten ongelmien ratkaisemiseksi ja kehottaa uudelleen poliittisia toimijoita kannattamaan selvästi moniarvoista yhteiskuntaa, jossa käydään osallistavaa vuoropuhelua paikallisyhteisöjen kanssa;
6. kehottaa Burman/Myanmarin hallitusta lopettamaan rohingya-vähemmistöä syrjivät käytänteet; toistaa aiemmat kehotuksensa tarkistaa vuoden 1982 kansalaisuuslakia tai kumota se, jotta voidaan varmistaa, että rohingya-vähemmistöön kuuluvilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada Burman kansalaisuus;
7. kehottaa Burman viranomaisia toteuttamaan tarmokkaammin toimenpiteitä rohingya-vähemmistön kansalaisoikeuskysymyksissä, erityisesti koulutuksen ja työlupien saatavuutta ja vapaata liikkuvuutta koskevissa asioissa;
8. kehottaa Burman/Myanmarin hallitusta takaamaan YK:n järjestöille ja humanitaarista apua antaville kansalaisjärjestöille sekä toimittajille ja diplomaateille esteettömän pääsyn maan kaikille alueille, myös Rakhinen osavaltioon, ja huolehtimaan siitä, että koko asianomaiselle väestölle voidaan toimittaa rajoituksitta humanitaarista apua; kehottaa lisäksi Burman viranomaisia kohentamaan pikaisesti pakolaisleireillä olevien rohingya-vähemmistöön kuuluvien ihmisten olosuhteita;
9. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tarjoamaan humanitaarista apua ja tukemaan Burman hallitusta sen pyrkiessä vakauttamaan tilanne ja panemaan nopeammin täytäntöön uudistusohjelmia siten, että voidaan juurruttaa oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen sekä ihmisoikeuksien ja poliittisen vapauden kunnioittaminen;
10. pitää Burman parlamentin oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän valiokunnan tekemiä ehdotuksia myönteisinä ja kehottaa hallitusta toteuttamaan ripeästi lainsäädäntöuudistuksia sekä institutionaalisia ja poliittisia uudistuksia, jotta etnisten ja muiden aseellisten konfliktien vaivaamilla alueilla kyetään lopettamaan vakavat ihmisoikeuksien loukkaukset ja niitä koskeva rankaisemattomuus kyetään kitkemään etenkin silloin, kun ihmisoikeusloukkauksiin ovat syyllistyneet valtion viranomaiset;
11. pitää myönteisenä, että maassa vapautettiin 17. syyskuuta 2012 kaikkiaan 514 vankia, joista 90 oli poliittisia vankeja, ja että 19. marraskuuta 2012 Yhdysvaltain presidentin Obaman vieraillessa Burmassa/Myanmarissa julistettiin armahdus, jonka yhteydessä vapautettiin 66 vankia, joista ainakin 44 oli poliittisia vankeja; kehottaa Burman hallitusta vapauttamaan kaikki jäljellä olevat mielipidevangit, selvittämään tarkkaan, kuinka moni on edelleen pidätettynä sekä ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että vapautetut vangit integroituvat uudelleen yhteiskuntaan;
12. pitää myönteisenä neuvoston 23. huhtikuuta 2012 hyväksymiä Burmaa/Myanmaria koskevia päätelmiä, joissa muun muassa keskeytettiin maan hallitukseen kohdistuvat pakotteet asevientikieltoa lukuun ottamatta ja ilmoitettiin EU:n haluavan jatkaa maan siirtymäprosessin tukemista; toteaa, että EU:n keskeisiä huolenaiheita ovat ihmisoikeuskysymykset: uudistusprosessin tukeminen, taloudellisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistäminen ja oikeusvaltioperiaatteen ja perusvapauksien, etenkin ilmaisunvapauden ja kokoontumisvapauden vakiinnuttaminen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komission puheenjohtaja vieraili äskettäin maassa ja että komission humanitaarisen alan rahoitusta lisätään välittömästi vuonna 2012, jotta Rakhinen osavaltion asukkaita kyetään auttamaan;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Burman/Myanmarin hallitukselle ja parlamentille, EU:n korkealle edustajalle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Aseanin pääsihteerille, Asean-valtioiden hallitustenväliselle ihmisoikeustoimikunnalle, Kansainyhteisön pääsihteerille, Burman/Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0142.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0355.