Yhteinen päätöslauselmaesitys - RC-B7-0095/2013Yhteinen päätöslauselmaesitys
RC-B7-0095/2013

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Egyptin tilanteesta

13.3.2013 - (2013/2542(RSP))

työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
Verts/ALE (B7‑0095/2013)
PPE (B7‑0096/2013)
ECR (B7‑0097/2013)
ALDE (B7‑0099/2013)
S&D (B7‑0100/2013)

Elmar Brok, Cristian Dan Preda, Roberta Angelilli, Elena Băsescu, Arnaud Danjean, Mário David, Sari Essayah, Salvatore Iacolino, Eduard Kukan, Nadezhda Neynsky, Ria Oomen-Ruijten, Hans‑Gert Pöttering, Jacek Protasiewicz, Tokia Saïfi, Peter Šťastný, Alf Svensson, Dominique Vlasto, Anne Delvaux, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė PPE-ryhmän puolesta
Véronique De Keyser, Pino Arlacchi, Corina Creţu, Saïd El Khadraoui, Ana Gomes, Liisa Jaakonsaari, María Muñiz De Urquiza, Raimon Obiols, Pier Antonio Panzeri, Kristian Vigenin S&D-ryhmän puolesta
Marietje Schaake, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Alexander Graf Lambsdorff, Ivo Vajgl, Jelko Kacin, Johannes Cornelis van Baalen, Alexandra Thein, Graham Watson, Marielle de Sarnez, Edward McMillan-Scott, Antonyia Parvanova, Robert Rochefort, Louis Michel, RamonTremosa i Balcells, Izaskun Bilbao Barandica, Hannu Takkula, Kristiina Ojuland ALDE-ryhmän puolesta
Judith Sargentini, Hélène Flautre, Jean-Paul Besset, Raül Romeva i Rueda, Margrete Auken Verts/ALE-ryhmän puolesta
Charles Tannock, Peter van Dalen, Valdemar Tomaševski, Sajjad Karim ECR-ryhmän puolesta

Menettely : 2013/2542(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
RC-B7-0095/2013
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
RC-B7-0095/2013
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

Euroopan parlamentin päätöslauselma Egyptin tilanteesta

(2013/2542(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Egyptistä ja erityisesti 16. helmikuuta 2012 Egyptin viimeaikaisista tapahtumista antamansa päätöslauselman[1] sekä 15. maaliskuuta 2012 ihmiskaupasta Siinailla antamansa päätöslauselman[2],

–   ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2012, 4. heinäkuuta 2012 ja 12. joulukuuta 2012 käymänsä täysistuntokeskustelut Egyptistä ja Lähi-idästä,

–   ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin ja hänen tiedottajansa vuonna 2012 antamat julkilausumat, erityisesti 25. toukokuuta 2012 annetun julkilausuman Egyptin presidentinvaaleista, 1. kesäkuuta 2012 annetun julkilausuman Egyptin hätätilan lakkauttamisesta, 15. kesäkuuta 2012 annetun julkilausuman perustuslakituomioistuimen päätöksistä, 20. kesäkuuta 2012 annetun julkilausuman Egyptin tilanteesta, 24. kesäkuuta 2012 annetun julkilausuman Mohammed Mursin valitsemisesta Egyptin presidentiksi, 13. syyskuuta 2012 annetun julkilausuman EU:n ja Egyptin välisen uuden erityistyöryhmän perustamisesta, 5. joulukuuta 2012 annetun julkilausuman kansallisen poliittisen vuoropuhelun käynnistämisestä, 25. joulukuuta 2012 annetun julkilausuman Egyptin kansanäänestyksestä sekä 25. tammikuuta 2013 annetun julkilausuman Port Saidin surmista,

–   ottaa huomioon 27. helmikuuta 2012, 25. kesäkuuta 2012, 19. marraskuuta 2012 ja 10. joulukuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät Egyptistä, 31. tammikuuta 2013 annetut päätelmät EU:n tuesta pysyvälle muutokselle siirtymäyhteiskunnissa ja 8. helmikuuta 2013 annetut päätelmät arabikeväästä,

–   ottaa huomioon 15. toukokuuta 2012 julkaistun Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) pakettiin kuuluvan Egyptiä koskevan edistymiskertomuksen,

–   ottaa huomioon EU:n ja Egyptin erityistyöryhmän 13.–14. marraskuuta 2012 pidetyn kokouksen ja sen päätelmät,

–   ottaa huomioon 13. marraskuuta 2012 pidetyssä toisessa EU:n ja Arabiliiton ulkoministerikokouksessa annetun Kairon julistuksen,

–   ottaa huomioon Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 270/2011 muuttamisesta 26. marraskuuta 2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1099/2012,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman van Rompuyn 13. syyskuuta 2012 ja 13. tammikuuta 2013 antamat julkilausumat Egyptin presidentin Mohammed Mursin tapaamisen jälkeen,

–   ottaa huomioon 8. helmikuuta 2013 päivätyn arabikevään tilannetta käsittelevän komission muistion ”EU’s response to the ’Arab Spring’: the state-of-play after two years”,

–   ottaa huomioon 15. toukokuuta 2012 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Uudistetun Euroopan naapuruuspolitiikan lupausten lunastaminen”,

–   ottaa huomioon vuoden 2001 EU:n ja Egyptin assosiaatiosopimuksen (joka tuli voimaan 1. kesäkuuta 2004), jota vahvistettiin vuonna 2007 sovitulla toimintasuunnitelmalla ja Euroopan naapuruuspolitiikalla,

–   ottaa huomioon 7. joulukuuta 2012 väkivallasta Egyptissä ja perustuslakiluonnosta koskevista vakavista ongelmista ja 29. tammikuuta 2013 vakavan vuoropuhelun tarpeesta ja liiallisen voimankäytön lopettamisesta annetut YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Navi Pillayn julkilausumat,

–   ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 annetun UN Women -järjestön puheenjohtajan Michelle Bachelet'n lausunnon, jossa ilmaistaan syvä huoli naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä julkisilla paikoilla Egyptissä,

–   ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja vuonna 1989 tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen, joiden osapuoleksi Egypti on lupautunut,

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A. toteaa, että Egypti on Euroopan unionin tärkeä kumppani eteläisen Välimeren alueella; toteaa, että Egyptin poliittisilla, taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla tapahtumilla on merkittäviä vaikutuksia koko alueelle ja laajemmaltikin;

B.  toteaa, että Mohammed Mursi voitti toukokuussa ja kesäkuussa 2012 pidetyt presidentinvaalit 51,7 prosentin äänisaalilla, minkä seurauksena hänestä tuli arabimaiden ensimmäinen vaaleilla valittu islamistinen valtionpäämies; katsoo, että vuonna 2012 järjestetyt vapaat ja rehelliset presidentinvaalit olivat merkittävä askel demokratiaan siirtymisessä;

C. toteaa, että Egyptin perustuslakituomioistuin julisti 14. kesäkuuta 2012 vuoden 2012 parlamenttivaalit perustuslain vastaisiksi ja kolmanneksen voittajista lainvastaisiksi ja kumosi politiikan ulkopuolelle jättämistä koskevan lain;

D. toteaa, että presidentti Mursi antoi 22. marraskuuta 2012 – kahdeksan päivän kuluttua EU:n ja Egyptin työryhmän kokouksesta ja päivän kuluttua Egyptin välittämän Israelin ja Hamasin välisen tulitaukosopimuksen tekemisestä – perustuslakia koskevan julistuksen, jolla hän muun muassa asetti presidentin viran oikeudellisen valvonnan ulkopuolelle; toteaa, että presidentti kumosi julistuksen joitakin päiviä myöhemmin, mutta mielenosoitukset olivat jo kärjistymässä;

E.  ottaa huomioon, että poliittiset toimijat ja voimat painostavat, vahingoittavat, ahdistelevat ja häiritsevät tuomioistuimia ja tuomareita Egyptissä; ottaa huomioon, että perustuslakituomioistuin keskeytti marraskuussa 2012 työnsä, koska presidentin kannattajat ja liittolaiset piirittivät rakennuksen; ottaa huomioon, että yleisen syyttäjän erottaminen lokakuussa 2012 ja hänen seuraajansa nimittäminen saivat tuomarit, tuomioistuimen virkamiehet ja muut esittämään voimakasta kritiikkiä ja vastustusta; ottaa huomioon, että oikeuslaitoksen toimintaan puuttuminen heikentää Egyptin kansan luottamusta oikeusjärjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja puolueettomuuteen;

F.  toteaa, että perustuslakia säätävä kokous hyväksyi 30. marraskuuta 2012 perustuslakiluonnoksen; toteaa, että perustuslakiluonnos hyväksyttiin 15. ja 22. joulukuuta 2012 kansanäänestyksellä, jossa 63,8 prosenttia äänesti sen puolesta mutta johon osallistui vain 32,9 prosenttia äänioikeutetuista; katsoo, että uuden perustuslain laatimisprosessi ja nopea hyväksyminen ovat yhteisymmärrykseen pääsemisen sijaan entisestään syventäneet egyptiläisen yhteiskunnan sisäistä jakaantumista; toteaa, että monet egyptiläiset ja muut ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa lukuisista uuden perustuslain artikloista, mukaan luettuina sharian asema kansallisessa lainsäädännössä, oikeuslaitoksen riippumattomuus ja sotilastuomioistuinten rooli, perusvapaudet ja naisten oikeudet;

G. ottaa huomioon, että huhtikuun 2013 lopussa maassa on määrä pitää ennenaikaiset parlamenttivaalit; panee merkille, että Egyptin korkein vaalikomitea on antanut neljälle valtiosta riippumattomalle järjestölle, EU:lle, Arabiliitolle ja Afrikan unionille luvan seurata vaaleja; ottaa huomioon, että Egyptin perustuslakituomioistuin totesi 18. helmikuuta 2013, että useat kyseisen lain artikloista ovat perustuslain vastaisia, ja pyysi Shura-neuvostoa muuttamaan niitä; ottaa huomioon, että kansallisen pelastuksen rintaman johdolla toimivat oppositiovoimat protestoivat sitä vastaan, että vapaista ja oikeudenmukaisista vaaleista ei ollut oikeudellisia takeita, ja että oppositio on ilmoittanut boikotoivansa tulevia parlamenttivaaleja; ottaa huomioon, että Egyptin vaalilautakunta keskeytti tulevia parlamenttivaaleja koskevat järjestelyt Kairon hallinnollisen tuomioistuimen päätettyä järjestelyjen keskeyttämisestä sen vuoksi, että Shura-neuvosto ei ollut palauttanut vaalilakia maan perustuslakituomioistuimen uudelleen tarkasteltavaksi muutosten jälkeen;

H. ottaa huomioon, että mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen väkivaltaiset yhteenotot ovat aiheuttaneet kymmeniä kuolemia tammikuun 25. päivän vallankumouksen toisen vuosipäivän edellä ja sitä seuranneina viikkoina; toteaa, että yhteenottoja ovat lietsoneet laittomuuksien lisääntyminen Egyptissä, Egyptin talouden merkittävä heikkeneminen ja kymmenet kuolemanrangaistukset, jotka määrättiin vuoden 2012 Port Saidin surmiin johtaneisiin jalkapallomellakoihin osallistuneille siviilihenkilöille; ottaa huomioon, että presidentti Mursi julisti tapahtumien vuoksi hätätilan useisiin Egyptin kaupunkeihin ja armeija varoitti valtion romahtamisesta; ottaa huomioon, että oppositiojohtajat pyysivät 30. tammikuuta 2013 yhteisesti presidentti Mursia lopettamaan mielenosoittajiin kohdistuvan väkivallan, muodostamaan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen ja aloittamaan aidon kansallisen vuoropuhelun ainoana keinona nykyisten poliittisten ja yhteiskunnallisten erojen ja jännitteiden selvittämiseksi; toteaa, että presidentti Mursi torjui yhtenäisyyden hallitusta koskevat pyynnöt; ottaa huomioon, että presidentti Mursi käynnisti 26. helmikuuta 2013 kansallisen vuoropuhelun, jota opposition edustajat boikotoivat;

I.   toteaa, että 42 henkilöä, joista kaksi oli poliiseja, kuoli yhteenotoissa sen jälkeen, kun tuomioistuin suositti 26. tammikuuta 2013, että 21 Port Saidin asukasta tuomitaan kuolemaan vuotta aiemmin jalkapallo-ottelussa tehtyjen surmien vuoksi; toteaa, että tämä tuomio vahvistettiin 9. maaliskuuta 2013 ja samalla tehtiin päätös 52 muuta kantajaa vastaan; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti vaati 16. helmikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa tutkimaan tähän tragediaan johtaneet tapahtumat puolueettomasti ja saattamaan vastuussa olevat oikeuden eteen; toteaa, että Euroopan unioni vastustaa kuolemanrangaistuksen käyttöä aina ja kaikissa olosuhteissa ja on johdonmukaisesti vaatinut sen poistamista maailmanlaajuisesti ihmisarvon suojelemiseksi;

J.   toteaa, että kiristyvät poliittiset jännitteet ovat entisestään syventäneet egyptiläisen yhteiskunnan sisäistä polarisoitumista ja että ne ovat johtamassa protestointiin kaduilla ja väkivaltaisiin mellakoihin sekä mielivaltaisiin pidätyksiin, ahdisteluun, kidnappauksiin ja kidutukseen; toteaa, että poliisi, turvallisuusjoukot ja tunnistamattomat ryhmät ovat käyttäneet toisinaan liiallista voimaa ja kuolemiin johtavaa väkivaltaa rauhallisia mielenosoittajia vastaan ja jäävät usein rankaisematta; toteaa, että turvallisuus ja yleinen järjestys olisi säilytettävä maltillisesti ja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kunnioittaen;

K. toteaa, että Egyptin julkisessa mielipiteessä suhtaudutaan hyvin kriittisesti ilmaisunvapauden rajoittamiseen; toteaa, että rikoslaki ja vasta hyväksytty perustuslaki saattavat heikentää vakavasti ilmaisunvapautta sekä internetissä että muualla; katsoo, että kansalaisvapaudet ja digitaaliset vapaudet mahdollistavat yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja niitä olisi ylläpidettävä aina; ottaa huomioon, että toimittajiin kohdistuva ruumiillinen väkivalta ja häirintä on lisääntynyt huomattavasti; ottaa huomioon, että opposition tiedotusvälineitä vastaan on nostettu useita kanteita presidentin loukkaamisesta; ottaa huomioon, että rikosoikeudenkäynnit etenkin oppositiota edustavia toimittajia ja koomikkoja, kuten Gamal Fahmya, Bassem Youssefia ja Okasha Tawfiqia, vastaan jatkuvat; toteaa, että presidentin halventamisesta on nostettu 24 ilmoitettua tapausta; toteaa, että jumalanpilkkatapausten määrä on noussut sen jälkeen kun presidentti Mursi nousi valtaan;

L.  toteaa, että lakiluonnos rauhanomaisten mielenosoitusten järjestämistä julkisilla paikoilla koskevan oikeuden suojelusta rajoittaisi voimakkaasti oikeutta järjestää rauhanomaisia julkisia kokoontumisia;

M. ottaa huomioon, että egyptiläiset naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa nykyisen siirtämäkauden aikana; toteaa, että egyptiläisten ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan naispuoliset mielenosoittajat joutuvat usein turvallisuusjoukkojen harjoittaman väkivallan ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi, heille tehdään neitsyystestejä ja heitä kohdellaan halventavasti ja naisoikeusaktivisteja uhkaillaan ja ahdistellaan; ottaa huomioon, että naiset ovat joutuneet todistamaan poliittisten osallistumismahdollisuuksiensa heikentyneen merkittävästi; toteaa, että kansallinen naisten neuvosto ja kansalaisyhteiskunta ovat kritisoineet viranomaisten vaikenemista, sillä ne eivät ole tuominneet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja se on antanut vääränlaisen viestin naisten oikeuksien kunnioittamisesta Egyptissä;

N. ottaa huomioon, että Egyptin kansalaisyhteiskunta ja kansainväliset kansalaisjärjestöt kohtaavat yhä suurempaa painostusta ja laajempia vaikeuksia toimiessaan Egyptissä; toteaa, että kansalaisyhteiskunnan aktivistit ja järjestöt ovat huolissaan useista uusista lakiehdotuksista, jotka koskevat kansalaisyhdistyksiä ja säätiöitä ja joissa asetetaan tiukkoja rahoitusta koskevia rajoituksia etenkin silloin, kun rahoitus on peräisin ulkomailta, mahdollistetaan viranomaisten harjoittama urkinta ja rajoitetaan kaikkia yhteiskunnallisen aktivismin ja järjestäytymisen muotoja; toteaa, että lakiehdotukset rajoittavat tiedonhankintamatkoja ja muuta tärkeää toimintaa koko Egyptissä ja estävät siten käytännössä kansalaisjärjestöjä tekemästä työtään;

O. ottaa huomioon, että EU on Egyptin pääasiallinen talouskumppani ja keskeisin investointien ja kehitysyhteistyövarojen lähde; toteaa, että EU:n ja Egyptin erityistyöryhmä, jonka yhteispuheenjohtajina toimivat korkea edustaja / varapuheenjohtaja ja Egyptin ulkoministeri Kamel Amr, kokoontui 13. ja 14. marraskuuta 2012 Kairossa ja hyväksyi merkittävän taloudellisen ja poliittisen tukipaketin, jonka tarkoituksena on auttaa Egyptiä käynnissä olevassa siirtymävaiheessa, ja toteaa, että tukipaketti sisältää yhteensä lähes 5 miljardia euroa lainoja ja avustuksia vuosina 2012–2013; toteaa, että rahoituksen ehtona on osittain, että Egypti onnistuu saattamaan päätökseen sopimuksen Kansainvälinen valuuttarahaston (IMF) kanssa ja noudattaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja talouden ohjausta ja hallintaa; ottaa huomioon, että näiden sitoumusten kunnioittaminen ja EU:n tuen nopeampi toimittaminen ovat Egyptille keskeisen tärkeitä;

P.  ottaa huomioon, että työryhmä korosti sitoumustaan edistää ja kunnioittaa ihmisoikeuksia, mukaan lukien naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo naisten mahdollisuuksien lisäämiseksi kaikilla aloilla, ilmaisun- ja kokoontumisvapautta sekä uskonnon- tai vakaumuksenvapautta ja tuomitsi kaiken uskontoon perustuvan vihan, suvaitsemattomuuden vihanpidon tai väkivallan;

Q. toteaa, että Euroopan naapuruuspolitiikan sekä ihmisoikeuksiin ja erityisesti naisten oikeuksiin liittyvien uudistusten onnistuminen edellyttää kansalaisyhteiskunnan osallistumista asianomaisten politiikkojen täytäntöönpanoon;

R.  toteaa, että Egyptin taloudellinen tilanne on vakava ja sen valuuttavaranto on alhainen, ja ottaa huomioon, että Egyptin punnan kurssi on alimmalla tasollaan vuoden 2004 jälkeen; toteaa, että Egyptin talouden elpyminen riippuu maan pitkän aikavälin poliittisesta ja sosiaalisesta vakaudesta; toteaa, että Egyptissä on käynnissä ratkaiseva siirtymävaihe ja että se kohtaa demokratiaan siirtymistä koskevassa prosessissa suuria haasteita ja vaikeuksia; katsoo, että siirtymävaiheen olisi perustuttava sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon perusarvoihin;

S.  ottaa huomioon, että edellisen hallinnon varastaman omaisuuden palauttaminen voi edistää taloudellista merkitystään enemmän oikeuden jakamista Egyptin kansalle ja sille vastuuvelvollisena olemista ja että se on näin ollen merkittävä poliittinen kysymys, jolla on huomattava symbolinen arvo EU:n ja Egyptin suhteissa; ottaa huomioon, että Egyptin valtion varojen väärinkäytöstä vastuussa olevien 19 henkilön (mm. presidentti Mubarak) varat EU:ssa on jäädytetty maaliskuusta 2011 alkaen; ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi 26. marraskuuta 2012 uuden asetuksen, jonka tarkoituksena on helpottaa näiden väärinkäytettyjen varojen palauttamista; ottaa huomioon, että työryhmä on suostunut laatimaan kolmen kuukauden kuluessa etenemissuunnitelman, johon voisi sisältyä varallisuuden palauttamista käsittelevän ryhmän perustaminen, jota koordinoisi myös Euroopan ulkosuhdehallinto;

1.  ilmaisee solidaarisuutensa Egyptin kansalle tänä tärkeänä ajankohtana, jolloin maa on siirtymässä demokratiaan; kehottaa Egyptin viranomaisia varmistamaan, että ihmisoikeuksia ja perusvapauksia noudatetaan täysimääräisesti, ja toteaa, että tähän sisältyvät muun muassa ilmaisunvapaus ja rauhanomaisten kokoontumisten vapaus, lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaus, naisten oikeudet, ajatuksen ja omantunnon vapaus, uskonnonvapaus, vähemmistöjen suojelu ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuminen; kehottaa Egyptin viranomaisia lisäksi kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta, vallanjakoa, oikeuslaitoksen riippumattomuutta, rankaisemattomuuden ilmapiirin torjumista ja oikeusturvaa, sillä ne ovat välttämätön osa vapaata ja demokraattista yhteiskuntaa;

2.  ilmaisee syvän huolensa yhteiskunnan sisäisen polarisoitumisen lisääntymisestä Egyptissä ja jatkuvista väkivaltaisista tapahtumista; muistuttaa Egyptin valtion viranomaisia ja turvallisuusjoukkoja niiden velvollisuudesta palauttaa ja varmistaa turvallisuus ja järjestys maahan; kehottaa kaikkia poliittisia toimijoita osoittamaan itsehillintää, jotta uusilta väkivaltaisuuksilta vältytään maan edun mukaisesti; kehottaa myös tutkimaan vakavasti, puolueettomasti ja avoimesti rauhanomaisten mielenosoittajien surmat, kidutuksen, alentavan kohtelun ja ahdistelun kiinnittämällä erityisesti huomiota naisiin ja saattamaan vastuussa olevat oikeuteen; kehottaa viranomaisia noudattamaan tarkasti maansa lainsäädäntöä ja kansainvälisiä velvoitteita; pitää erittäin valitettavana, että viimeaikaisissa yhteenotoissa on kuollut monia henkilöitä ja ne ovat aiheuttaneet lukuisia loukkaantumisia, ja ilmaisee osanottonsa uhrien perheille;

3.  toistaa, että kuolemanrangaistuksen vastainen EU-kanta on voimakas ja periaatteellinen, ja kehottaa Egyptiä pidättymään kaikkien kuolemantuomioiden täytäntöönpanosta; kehottaa Egyptiä ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan, vuonna 1966 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liitetyn toisen valinnaisen pöytäkirjan kuolemanrangaistuksen poistamisesta; kehottaa lieventämään kuolemanrangaistukset, jotka langetettiin 26. tammikuuta 2013 Al-Masry-jalkapallojoukkueen 21 kannattajalle;

4.  ottaa huomioon, että Egyptin vaalilautakunta on päättänyt peruttaa tulevat parlamenttivaalit; kehottaa maan hallitusta hyödyntämään tämän väliajan ja käynnistämään osallistavan poliittisen prosessin, joka perustuu aidon kansallisen vuoropuhelun avulla aikaansaadulle yhteisymmärrykselle ja yhteiselle omaksi kokemiselle ja johon osallistuvat kaikki demokraattiset voimat; kehottaa Egyptin kaikkia poliittisia voimia työskentelemään yhdessä tämän suuntaisesti; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan tuen ja avun antamista Egyptin viranomaisille, poliittisille puolueille ja kansalaisyhteiskunnalle tämän tavoitteen saavuttamiseksi; pitää myönteisenä, että vaalien peruuttamisesta huolimatta Egyptin viranomaiset ovat pyytäneet EU:ta tarkkailemaan tulevia parlamenttivaaleja; muistuttaa tarjoutuneensa lähettämään täysimittaisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan;

5.  pitää erittäin huolestuttavana, että naisiin ja erityisesti naismielenosoittajiin ja naisten oikeuksia puolustaviin aktivisteihin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt ja että viranomaiset eivät ole onnistuneet estämään ja tuomitsemaan tätä väkivaltaa tai saattamaan tekijöitä vastuuseen; kehottaa presidentti Mursia sekä valtaapitävien ja oppositiopuolueiden johtajia käyttämään vahvaa poliittista johtajuutta sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumisessa ja varmistamaan, että kaikki naisiin kohdistuvat seksuaalisen väkivallan ja häirinnän teot tutkitaan tehokkaasti ja tekijät saatetaan oikeuden eteen, sekä huolehtimaan, että uhrit saavat asianmukaiset korvaukset; kehottaa presidentti Mursia puuttumaan tähän jatkuvaan, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja syrjintään ja hyväksymään naisten oikeuksia puolustavien aktivistien ehdottaman häirinnän vastaisen lainsäädännön; vaatii Egyptin viranomaisia tuomitsemaan kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja aggressiivisuuden; kehottaa hallitusta edistämään ja tukemaan naisten poliittista osallistumista kääntämällä nykyisen kehityskulun tällä alalla;

6.  kehottaa Egyptin viranomaisia uudistamaan poliisia ja turvallisuusjoukkoja ja lakkauttamaan kaikki lait, joiden perusteella poliisi ja turvallisuusjoukot voivat käyttää rajoittamatonta väkivaltaa siviilejä kohtaan; korostaa tarvetta kehittää vuoropuhelussa kansalaisyhteiskunnan kanssa ja sitä kuullen asianmukainen oikeudellinen kehys, joka takaa oikeuden järjestää rauhanomaisia mielenosoituksia ja julkisia kokoontumisia ja antaa kansalaisyhteiskunnan järjestöille mahdollisuuden toimia ilman aiheettomia rajoituksia ja saada tukea ulkomailta;

7.  antaa täyden tukensa näiden järjestöjen osoittamalle sitoutumiselle sekä niiden merkittävälle ja laadukkaalle työlle rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi; kehottaa lopettamaan välittömästi ammattijärjestöihin, toimittajiin ja verkkopäiväkirjojen kirjoittajiin kohdistuvan kaikenlaisen painostuksen, pelottelun tai ahdistelun;

8.  on huolestunut Egyptin oikeuslaitoksen tilanteesta; kehottaa Egyptin hallitusta ja maan poliittisia voimia kunnioittamaan, tukemaan ja edistämään täysimääräisesti Egyptin oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja koskemattomuutta; tähdentää, että rikosoikeusjärjestelmän uudistusta on jatkettava, jotta taataan asianmukainen oikeudellinen kehys, jonka avulla voidaan puuttua rankaisemattomuuteen ja kidutukseen ja suojella ihmisoikeuksia; kannustaa Egyptin viranomaisia aloittamaan todellisen, siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä koskevan prosessin, jotta varmistetaan, että ennen vuoden 2011 vallankumousta, sen aikana ja sen jälkeen toteutettuihin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet joutuvat vastuuseen;

9.  on huolissaan uskonnon-, omantunnon- ja vakaumuksenvapauteen kohdistuvista rajoituksista; pitääkin myönteisenä, että 18. helmikuuta 2013 perustettiin Egyptin kirkkojen neuvosto, joka koostuu maan viidestä suurimmasta kristillisestä kirkkokunnasta ja jonka tehtävänä on muun muassa muslimien ja kristittyjen välisen vuoropuhelun edistäminen; toteaa, että olisi toteutettava toimia, joilla käännetään laskuun kristittyjen poismuutto Egyptistä, sillä se uhkaa yhden Egyptin vanhimman yhteisön olemassaoloa ja vahingoittaa Egyptin taloutta, koska sen myötä koulutetut ammattilaiset lähtevät pois maasta;

10. kehottaa Egyptin viranomaisia allekirjoittamaan ja ratifioimaan Haagin Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja pidättäytymään kutsumasta sellaisia valtionpäämiehiä, joista Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksiä;

11. ilmaisee voimakkaan tukensa uudistuksille, jotka edistävät Egyptin demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta Egyptin kansan toiveiden mukaisesti; vaatii edelleen arvioimaan, olisiko mahdollista lakkauttaa poikkeustila koko maassa; vaatii lopettamaan välittömästi siviilihenkilöiden oikeudenkäynnit sotilastuomioistuimissa;

12. toistaa huolensa jatkuvasta ihmiskaupasta ja ihmisten salakuljetuksesta sekä laittomien muuttajien tilanteesta maassa ja etenkin Siinain alueella; kehottaa Egyptin viranomaisia tehostamaan toimiaan näiden aiheiden käsittelemiseksi ensinnäkin panemalla toimeen kansallisen pakolaislainsäädännön ja toiseksi antamalla YK:n järjestöille ja ihmisoikeusjärjestöille vapaan pääsyn näiden ihmisten luo Siinailla;

13. on erittäin huolissaan Egyptin taloustilanteen nopeasta heikkenemisestä sekä IMF:n kanssa tehtävästä lainasopimuksesta käytävien neuvottelujen pitkittymisestä; pitää hallituksen uusia ponnistuksia neuvottelujen jatkamiseksi myönteisinä; kannustaa kehittämään EU:n ja Egyptin taloudellista yhteistyötä ja tehostamaan kahdenvälistä vuoropuhelua talousuudistuksesta, joka on tärkeä askel kohti investoijien ja Kansainvälisen valuuttarahaston luottamuksen saavuttamista;

14. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja yhteisen turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa kehittämään ”enemmällä enemmän” -periaatetta johdonmukaisemmin ja käytännöllisemmin ja keskittyen erityisesti kansalaisyhteiskuntaan ja naisten ja vähemmistöjen oikeuksiin; kehottaa sisällyttämään periaatteeseen tarkistetun Euroopan unionin naapuruuspolitiikan kulmakivenä ja maan kansalaisten elinoloja heikentämättä selvät ehdot ja kriteerit siinä tapauksessa, että Egyptin hallitus luistaa demokraattisista uudistuksista ja ihmisoikeuksien ja vapauksien noudattamisesta;

15. kehottaa varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa huolehtimaan, että Egyptin viranomaiset ja presidentti Mursi noudattavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien noudattamista koskevia sitoumuksiaan; kehottaa EU:ta olemaan myöntämättä Egyptin viranomaisille mitään budjettitukea, jos Egypti ei edisty merkittävästi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, demokraattisen hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisessa;

16. ilmaisee täyden tukensa EU:n ja Egyptin yhteistyön lisäämiselle ja toteaa, että yhteistyötä voitaisiin lisätä muun muassa seuraavissa asioissa: assosiaatiosopimus ja sen toimintasuunnitelmat, EU:n ja Egyptin erityistyöryhmän menestyksekäs jatkaminen, säännölliset ihmisoikeusvuoropuhelut, yritysyhteistyön lisääminen, egyptiläisten ja erityisesti opiskelijoiden EU:hun suuntautuvan liikkuvuuden parantaminen, neuvottelut pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimus tai tuleva markkinoiden yhdentäminen;

17. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan merkittäviä lisäponnisteluja, joilla pyritään helpottamaan edellisen hallinnon varastamien varojen palauttamista Egyptin kansalle; kehottaa tässä yhteydessä EU:ta perustamaan jäsenvaltioista ja muista Euroopan maista peräisin olevien tutkijoiden, asianajajien ja syyttäjien ryhmän, joka antaa oikeudellista tukea ja apua Egyptin viranomaisille tässä prosessissa;

18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille sekä Egyptin viranomaisille.