Yhteinen päätöslauselmaesitys - RC-B7-0121/2013Yhteinen päätöslauselmaesitys
RC-B7-0121/2013

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS rasismin, muukalaisvihan ja viharikosten torjunnan tehostamisesta

11.3.2013 - (2013/2543(RSP))

työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
PPE (B7‑0121/2013)
ALDE (B7‑0122/2013)
S&D (B7‑0123/2013)
GUE/NGL (B7‑0124/2013)
Verts/ALE (B7‑0125/2013)

Véronique Mathieu Houillon, Salvatore Iacolino, Manfred Weber PPE-ryhmän puolesta
Kinga Göncz, Sylvie Guillaume, Claude Moraes, Juan Fernando López Aguilar, Michael Cashman, Monika Flašíková Beňová, Ioan Enciu, Liisa Jaakonsaari S&D-ryhmän puolesta
Renate Weber, Sonia Alfano, Cecilia Wikström, Louis Michel, Sarah Ludford, Nathalie Griesbeck, Leonidas Donskis, Ramon Tremosa i Balcells, Frédérique Ries, Marielle de Sarnez, Robert Rochefort, Hannu Takkula, Edward McMillan-Scott ALDE-ryhmän puolesta
Ulrike Lunacek, Nikos Chrysogelos, Barbara Lochbihler, Raül Romeva i Rueda, Hélène Flautre, Franziska Keller, Tatjana Ždanoka, Malika Benarab-Attou, Carl Schlyter Verts/ALE-ryhmän puolesta
Timothy Kirkhope ECR-ryhmän puolesta
Marie-Christine Vergiat GUE/NGL-ryhmän puolesta


Menettely : 2013/2543(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
RC-B7-0121/2013
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
RC-B7-0121/2013
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

Euroopan parlamentin päätöslauselma rasismin, muukalaisvihan ja viharikosten torjunnan tehostamisesta

(2013/2543(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon syrjinnän kieltävät kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja erityisesti kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen (UNCERD),

–   ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan,

–   ottaa huomioon perusoikeuskirjan 21 artiklan, jossa kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu rotuun, etniseen alkuperään, kieleen tai kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan, jossa todetaan seuraavaa: ”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo”,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 10 artiklan, jonka mukaan ”unioni pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaiken sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän”,

–   ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 19 artiklan, jossa annetaan EU:lle poliittiset valtuudet ”toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi”,

–   ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 67 artiklan, jossa todetaan, että ”unioni pyrkii varmistamaan korkean turvallisuustason [...] rasismia ja muukalaisvihaa ehkäisevillä ja torjuvilla toimenpiteillä”,

–   ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 83 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU[1];

–   ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (direktiivi rotujen välisestä tasa-arvosta)[2];

–   ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (yhdenvertaista kohtelua työssä koskeva direktiivi[3]),

–   ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin annetun neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS (puitepäätös rasismista ja muukalaisvihasta)[4],

–   ottaa huomioon EU:n puitteet romanien osallistamista koskeville kansallisille strategioille,

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa rasismista, muukalaisvihasta, antisemitismistä, uskonnollisesta suvaitsemattomuudesta, romanivastaisuudesta, homofobiasta, transfobiasta, syrjinnästä, ennakkoluuloista johtuvasta väkivallasta, ääriliikkeistä sekä rikoslainsäädännön yhdenmukaistamisesta Euroopan unionissa[5],

–   panee merkille Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) ja sen tekemän työn syrjimättömyyden, rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen sekä ennakkoluuloista johtuvan väkivallan aloilla[6],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A. ottaa huomioon, että puheenjohtajavaltio Irlanti käynnisti 17.–18. tammikuuta 2013 pidetyssä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisessa kokouksessa keskustelun Euroopan unionin toimista viharikosten, rasismin, antisemitismin, muukalaisvihan ja homofobian torjumiseksi sekä korosti, että suojelua ja tietojenkeruuta on parannettava ja johtajien on sitouduttava lujemmin ”kunnioittamaan unionin arvoja ja edistämään keskinäisen kunnioituksen ilmapiiriä sekä uskonnoltaan, etniseltä taustaltaan tai seksuaaliselta suuntautumiseltaan erilaisten ihmisten osallistamista”;

B.  ottaa huomioon, että rasismin vastaisena päivänä 21. maaliskuuta muistetaan 69 apartheidin vastaisen mielenosoittajan surmaamista Etelä-Afrikassa vuonna 1960;

C. katsoo, että on olennaisen tärkeää muistaa, että rasismiin ja muukalaisvihaan perustuviin joukkosurmiin on syyllistytty myös Euroopassa ja että joukkosurmissa kuolleiden muisto on pidettävä elävänä;

D. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminta perustuu demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kaltaisten yhteisten arvojen kunnioittamiseen ja suvaitsevaisuuden voimakkaampaan edistämiseen;

E.  toteaa, että rasismiin, muukalaisvihaan, antisemitismiin, uskonnolliseen suvaitsemattomuuteen, romanivastaisuuteen, homofobiaan, transfobiaan ja muihin suvaitsemattomuuden muotoihin liittyy uskomuksia, ennakkoluuloja ja asenteita, joilla oikeutetaan syrjintää, ennakkoluuloista johtuvaa väkivaltaa ja vihaa tietyin perustein, myös ominaispiirteiden ja yhteiskunnallisen aseman perusteella;

F.  panee merkille, että syrjintä ja viharikokset, eli väkivalta ja rikokset, joiden motiivina on rasismi, muukalaisviha, romanivastaisuus, antisemitismi tai uskonnollinen suvaitsemattomuus tai henkilön seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai kuuluminen vähemmistöryhmään tai perusoikeuskirjan 21 artiklassa esimerkinomaisesti esitetyn luettelon mukaiset motiivit, lisääntyvät EU:ssa, vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat ottaneet oikeusjärjestelmissään käyttöön syrjintäkiellon edistääkseen kaikkien tasavertaisuutta;

G. pitää tärkeänä, että EU ja sen jäsenvaltiot ryhtyvät toimiin rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi ehkäisemällä niitä koulutuksen avulla, edistämällä kunnioitukseen ja suvaitsevaisuuteen perustuvaa kulttuuria ja varmistamalla, että uhrit tekevät viharikoksista ilmoituksen, että lainvalvonnasta vastaavat viranomaiset tutkivat ne ja että oikeuslaitos määrää niistä seuraamuksia;

H. ottaa huomioon, että nykyinen talouskriisi on haaste yhteisvastuullisuuden periaatteelle ja että jäsenvaltioiden on pysyttävä valppaina talouskriisin aikana, jotta voidaan torjua enenevän suvaitsemattomuuden ja syntipukkiajattelun houkutuksia;

I.   ottaa huomioon, että EU on hyväksynyt kyseisten tekojen ja syrjinnän torjumiseksi useita säädöksiä, esimerkiksi neuvoston direktiivin 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (rotujen välistä tasa-arvoa koskeva direktiivi), neuvoston direktiivin 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (yhdenvertaista kohtelua työssä koskeva direktiivi), neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin (rasismia ja muukalaisvihaa koskeva puitepäätös), EU:n puitteet kansallisille romanien osallistamista koskeville strategioille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista;

J.   ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti kehottanut komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita torjumaan tehokkaammin ennakkoluuloihin perustuvaa väkivaltaa ja syrjintää, kuten rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä, uskonnollista suvaitsemattomuutta, romanivastaisuutta, homofobiaa ja transfobiaa;

K. panee merkille, että komissio varoitti äskettäin rasistisesta, ääriliikkeitä tukevasta ja populistisesta poliittisesta keskustelusta, joka voi myös antaa "yksinäisille susille" ajatuksen ryhtyä sattumanvaraisiin surmatöihin, kun väkivaltaisten ääriliikkeiden uhka leviää;

L.  ottaa huomioon, että kaikki Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) toimintaan osallistuvat valtiot, mukaan luettuina kaikki jäsenvaltiot, ovat tunnustaneet, että viharikoksia, jotka määritellään ennakkoluuloihin perustuviksi rikoksiksi, on torjuttava rikoslainsäädännöllä ja räätälöidyillä politiikoilla;

1.  korostaa, että minkäänlaista suvaitsemattomuutta ja syrjintää ei pidä koskaan hyväksyä Euroopan unionissa;

2.  kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita tehostamaan viharikosten ja syrjivien asenteiden ja käyttäytymistapojen torjuntaa;

3.  kehottaa laatimaan kattavan strategian viharikosten, ennakkoluuloihin perustuvan väkivallan ja syrjinnän torjumiseksi;

4.  painottaa, että kaikkien on tärkeää olla tietoisia oikeuksistaan, jotka koskevat viharikoksilta suojautumista, ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen viharikoksista ja jokaisesta rasistisesta ja muukalaisvihamielisestä rikoksesta ilmoittamisen ja varmistamaan asianmukaisen suojelun rikosten ilmiantajille ja rasististen ja muukalaisvihamielisten rikosten uhreille;

5.  muistuttaa aiemmista pyynnöistään tarkistaa neuvoston puitepäätöstä 2008/913/YOS erityisesti antisemitismiin, uskonnolliseen suvaitsemattomuuteen, romanivastaisuuteen, homofobiaan ja transfobiaan perustuvien ilmaisujen ja tekojen osalta;

6.  vaatii toimenpiteitä, joilla varmistetaan romanien osallistamista koskevien kansallisten strategioiden täytäntöönpano määräaikaisten tarkastelujen, seurannan ja tuen avulla, jotta paikallisilla, alueellisilla ja kansallisilla viranomaisilla on mahdollisuus kehittää ja panna täytäntöön käytössä olevin varoin, EU-varat mukaan luettuina, romanien osallistamiseksi tehokkaita politiikkoja, ohjelmia ja toimia, joissa noudatetaan ihmisoikeuksia, samalla kun seurataan tiiviisti perusoikeuksien kunnioittamisesta ja oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti annetun direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanoa;

7.  kehottaa panemaan täytäntöön parlamentin useaan otteeseen vaatiman toimintasuunnitelman seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan tasa-arvon saavuttamiseksi;

8.  kehottaa EU:ta allekirjoittamaan UNCERD-sopimuksen, koska kaikki jäsenvaltiot ovat jo ratifioineet sen;

9.  kehottaa toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että kaikki EU:n asiaan liittyvät rikosoikeudelliset välineet, puitepäätös mukaan luettuna, sisältävät laaja-alaisemmat porrastetut seuraamukset, mukaan lukien aiheellisissa tapauksissa vaihtoehtoiset rangaistusmuodot, kuten yhdyskuntapalvelu, ja että niissä noudatetaan perusoikeuksia, myös ilmaisunvapautta;

10. kehottaa vahvistamaan syrjinnän torjumisesta vastaavien kansallisten viranomaisten roolia, jotta vihapuheen edistämisestä ja yllyttämisestä viharikoksiin voitaisiin asettaa helpommin vastuuseen;

11. kehottaa tukemaan lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille sekä asiaankuuluville EU:n virastoille tarkoitettuja koulutusohjelmia, jotka koskevat syrjiviä käytäntöjä ja viharikoksia;

12. kehottaa keräämään laajempia ja luotettavia tietoja viharikoksista, ts. kirjaamaan vähimmäistietoina yleisön ilmoittamien ja viranomaisten kirjaamien tapausten määrän, tuomioiden määrän, syyt, joiden vuoksi rikosten katsotaan perustuvan syrjintään sekä langetetut rangaistukset, ja laatimaan rikosuhritutkimuksia, jotka koskevat ilmoittamatta jätettyjen rikosten luonnetta ja määrää, rikosten uhrien kokemuksia lainvalvontaviranomaisista, ilmoittamatta jättämisen syitä ja viharikosten uhrien tietoisuutta oikeuksistaan;

13. kehottaa ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla viharikoksista tehdään näkyviä EU:ssa varmistamalla, että ennakkoluuloihin perustuvat hyökkäykset ovat rangaistavia tekoja ja että ne kirjataan asianmukaisesti ja tutkitaan tehokkaasti, niihin syyllistyneet asetetaan syytteeseen ja heille määrätään rangaistukset ja että uhreille annetaan asianmukaista tukea, suojelua ja korvauksia, jotta viharikosten uhreja ja todistajia voidaan kannustaa ilmoittamaan tapauksista;

14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.