Menettely : 2013/2561(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : RC-B7-0133/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B7-0133/2013

Keskustelut :

PV 14/03/2013 - 13.1
CRE 14/03/2013 - 13.1

Äänestykset :

PV 14/03/2013 - 14.1
CRE 14/03/2013 - 14.1

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0100

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 135kWORD 63k
13.3.2013
PE507.386v01-00}
PE507.395v01-00}
PE507.396v01-00}
PE507.397v01-00}
PE507.398v01-00}
PE507.399v01-00} RC1
 
B7-0133/2013}
B7-0142/2013}
B7-0143/2013}
B7-0144/2013}
B7-0145/2013}
B7-0146/2013} RC1

työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan mukaisesti

joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:

ECR (B7‑0133/2013)

PPE (B7‑0142/2013)

S&D (B7‑0143/2013)

Verts/ALE (B7‑0144/2013)

ALDE (B7‑0145/2013)

GUE/NGL (B7‑0146/2013)


Bangladeshin tilanteesta (2013/2561(RSP))


José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Cristian Dan Preda, Elmar Brok, Bernd Posselt, Mario Mauro, Tunne Kelam, Roberta Angelilli, Eija Riitta Korhola, Filip Kaczmarek, Sergio Paolo Francesco Silvestris, Giovanni La Via, Monica Luisa Macovei, Sari Essayah, Philippe Boulland, Jean Roatta, Elena Băsescu, Petri Sarvamaa, Eduard Kukan, Laima Liucija Andrikienė, Zuzana Roithová, Jarosław Leszek Wałęsa, Mariya Gabriel, Krzysztof Lisek, Tadeusz Zwiefka, Bogusław Sonik PPE-ryhmän puolesta
Véronique De Keyser, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Liisa Jaakonsaari, Joanna Senyszyn, Mitro Repo S&D-ryhmän puolesta
Cecilia Wikström, Marietje Schaake, Marielle de Sarnez, Robert Rochefort, Louis Michel, Ramon Tremosa i Balcells, Izaskun Bilbao Barandica, Edward McMillan-Scott, Angelika Werthmann, Sarah Ludford, Johannes Cornelis van Baalen, Kristiina Ojuland ALDE-ryhmän puolesta
Jean Lambert, Barbara Lochbihler, Rui Tavares, Raül Romeva i Rueda Verts/ALE-ryhmän puolesta
Charles Tannock, Geoffrey Van Orden ECR-ryhmän puolesta
Helmut Scholz, Patrick Le Hyaric, Marie-Christine Vergiat GUE/NGL-ryhmän puolesta
Jaroslav Paška
TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma Bangladeshin tilanteesta (2013/2561(RSP))  

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Bangladeshista, erityisesti 17. tammikuuta 2013(1), 6. syyskuuta 2007(2) ja 10. heinäkuuta 2008(3) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Bangladeshin kansantasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen(4),

–   ottaa huomioon Bangladeshin parlamentin vuonna 1973 hyväksymän kansainvälisiä rikoksia käsittelevää tuomioistuinta koskevan lain, jossa säädetään kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, sotarikoksiin ja muihin kansainvälisen oikeuden piiriin kuuluviin rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden pidättämisestä ja syytteeseen asettamisesta ja rangaistusten määräämisestä heille,

–   ottaa huomioon korkean edustajan Catherine Ashtonin tiedottajan 22. tammikuuta 2013 antaman lausunnon Bangladeshin kansainvälisiä rikoksia käsittelevän tuomioistuimen antamasta kuolemantuomiosta ja 2. maaliskuuta 2013 antaman lausunnon Bangladeshin väkivaltaisuuksista,

–   ottaa huomioon laittomia, summittaisia ja mielivaltaisia teloituksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan ja tuomareiden ja lakimiesten riippumattomuutta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 7. helmikuuta 2013 antaman yhteisen lausunnon,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteet, ihmisoikeuksisen yleismaailmallisen julistuksen, Wienin ihmisoikeuksien maailmankonferenssin julistuksen ja toimintaohjelman vuodelta 1993 sekä vuonna 1995 sosiaalisesta kehityksestä annetun Kööpenhaminan julistuksen ja toimintaohjelman,

–   ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A. ottaa huomioon, että unionilla on pitkään ollut hyvät suhteet Bangladeshin kanssa, muun muassa kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen ansiosta;

B.  otta huomioon, että noudattaakseen vaalikampanjassaan antamaa keskeistä lupaustaan Awami League -puolueen johtama hallitus perusti Sheik Hasinan johdolla sotarikostuomioistuimen käsittelemään vuonna 1971 silloisen Itä- ja Länsi-Pakistanin välillä käydyn yhdeksän kuukautta kestäneen irtautumissodan aikana tehtyjä joukkomurhia, joissa kuoli 300 000–3 000 000 ihmistä ja noin 200 000 naista raiskattiin;

C. ottaa huomioon, että tämän yhden historian pahimpiin kuuluvan joukkomurhan aiheuttama trauma varjostaa vielä 40 vuotta myöhemmin monien bangladeshilaisten elämää ja heille on tarkoitus antaa oikeuskäsittelyssä merkittävä hetki, jolloin heidän kärsimyksensä tunnustetaan ja korvataan;

D. ottaa huomioon, että kansainvälisiä rikoksia käsittelevä tuomioistuin antoi 21. tammikuuta 2013 tuomionsa Abdul Kalam Azadille vuoden 1971 itsenäisyyssodan aikana tehdyistä rikoksista ihmisyyttä vastaan ja tuomitsi hänet kuolemaan oikeudenkäynnissä, jossa hän ei ollut läsnä;

E.  ottaa huomioon, että kansainvälisiä rikoksia käsittelevä tuomioistuin tuomitsi 5. helmikuuta 2013 Abdul Qader Mollahin elinkautiseen vankeusrangaistukseen, mikä aiheutti emotionaalisesti latautuneita mutta pääosin rauhanomaisia protesteja, joihin osallistui enimmäkseen nuoria Shahbaghin alueella Dhakassa; ottaa huomioon, että tämä niin kutsuttu Shahbaghin liike kehotti antamaan tuomiossa kuolemanrangaistuksen ja vaati uskonnollisista ääriliikkeistä vapaata yhteiskuntaa ja politiikkaa;

F.  ottaa huomioon, että protestien vuoksi hallitus muutti kansainvälisiä rikoksia käsittelevästä tuomioistuimesta vuonna 1973 annettua lakia sisällyttämällä siihen säännöksen, joka koskee asianomistajien mahdollisuutta valittaa tuomioistuimen antamasta tuomiosta; ottaa huomioon, että Abdul Qader Mollahin tuomio voidaan siis kumota ja muuttaa kuolemanrangaistukseksi; katsoo, että tämänkaltainen taannehtiva lainsäädäntö on oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien normien vastaista, vaarantaa kansainvälisiä rikoksia käsittelevän tuomioistuimen työn oikeutuksen ja on vastoin kaksinkertaisen rankaisemisen kieltoa (ne bis in idem -periaate), joka kuuluu kansainväliseen oikeuteen ja on sisällytetty myös Bangladeshin allekirjoittaman kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklan 7 kohtaan;

G. ottaa huomioon, että monet hallitsevan Awami League -puolueen johtajat, mukaan lukien sisäministeri, ovat kannattaneet Shahbaghin liikkeen vaatimuksia, joissa on ehdotettu Jamaat-e-Islami-puolueen kieltämistä ja puolueeseen liittyvien tiedotusvälineiden sulkemista;

H. ottaa huomioon, että kansainvälisiä rikoksia käsittelevä tuomioistuin ilmoitti 28. helmikuuta 2013 päätöksestään määrätä Jamaat-e-Islami-puolueen varapuheenjohtajalle Delwar Hossain Sayeedille kuolemanrangaistus muun muassa hinduvähemmistön vainoamisesta;

I.   ottaa huomioon, että tämän viimeksi annetun tuomion jälkeen tilanne huononi, kun Jamaat-e-Islami-puolueen kannattajat vastustivat tuomiota väkivaltaisesti, mikä johti yli 60 ihmisen kuolemaan; ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöjen toimittamien tietojen mukaan poliisi vastasi Jamaat-e-Islami-puolueen jäsenten ja kannattajien hyökkäyksiin käyttäen myös oikeita ammuksia;

J.   ottaa huomioon raportit Jamaat-e-Islami-puolueen aktivistien sekä joidenkin Bangladeshin kansallispuolueen kannattajien yli 40:een hindujen temppeliin sekä koteihin ja kauppoihin koko maassa tekemistä viimeaikaisista iskuista, joiden vuoksi sadat ihmiset ovat jääneet kodittomiksi; ottaa huomioon, että Bangladeshin hinduvähemmistö ja muut vähemmistöt (kuten ahmadiyya-ryhmä) ovat kärsineet toistuvasti väkivallan ja vainon jaksoista, erityisesti vuoden 1971 itsenäisyyssodan aikana sekä vuosien 2001 ja 2005 vaalien jälkeen, ja että sen seurauksena noin 900 000 hindua on lähtenyt Bangladeshista vuosina 2001–2011;

K. ottaa huomioon, että kansainvälisiä rikoksia käsittelevässä tuomioistuimessa on vireillä oikeusmenettelyjä useissa muissa tapauksissa ja on olemassa vakava vaara, että syytetyt voidaan todeta syyllisiksi ja tuomita kuolemaan;

L.  ottaa huomioon, että laittomia, summittaisia ja mielivaltaisia teloituksia käsittelevä YK:n erityisraportoija ja tuomareiden ja lakimiesten riippumattomuutta käsittelevä YK:n erityisraportoija sekä ihmisoikeusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa puutteista, joita tuomioistuimessa väitetään ilmenevän oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja oikeusturvan suhteen, erityisesti kun yksi oikeudenkäynneistä pidettiin syytetyn poissa ollessa;

1.  on erittäin huolestunut viimeaikaisesta väkivallan puhkeamisesta Bangladeshissa kansainvälisiä rikoksia käsittelevän tuomioistuimen tuomioiden johdosta ja surullinen äskettäisistä ihmishenkien menetyksistä;

2.  ilmaisee osanottonsa surmattujen ja väkivallan vuoksi loukkaantuneiden sukulaisille ja tuttaville;

3.  toteaa, että vuoden 1971 itsenäisyyssodan aikana tehtyjen rikosten johdosta tarvitaan sovintoa, oikeutta ja vastuuta; korostaa kansainvälisiä rikoksia käsittelevän tuomioistuimen roolia asiassa;

4.  toistaa vastustavansa kuolemanrangaistusta painokkaasti kaikissa tapauksissa ja olosuhteissa;

5.  kehottaa Bangladeshin viranomaisia muuntamaan kaikki kuolemanrangaistukset muiksi rangaistuksiksi ja jatkamaan vuoden 2012 positiivista kehitystä – yhtään kuolemanrangaistusta ei pantu täytäntöön – ja keskeyttämään virallisesti kuolemantuomioiden täytäntöönpanon ensimmäisenä askeleena kuolemanrangaistuksen poistamisessa;

6.  pitää valitettavana sääntöjenvastaisuuksia, joita on ilmoitettu esiintyvän kansainvälisiä rikoksia käsittelevän tuomioistuimen toiminnassa, kuten väitettyä todistajien uhkailua, häirintää ja tahdonvastaisia katoamisia, sekä näyttöä tuomareiden, syyttäjien ja hallituksen välisestä laittomasta yhteistyöstä; vaatii erityisesti lainvalvonnasta vastaavia viranomaisia tehostamaan toimiaan voidakseen turvata tehokkaasti todistajien suojelun;

7.  kehottaa Bangladeshin hallitusta varmistamaan, että kansainvälisiä rikoksia käsittelevä tuomioistuin noudattaa tarkasti kansallisia ja kansainvälisiä oikeusnormeja; korostaa tässä yhteydessä vapaan, oikeudenmukaisen ja avoimen oikeudenkäynnin turvaamista sekä uhrien oikeutta suojeluun, totuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja hyvitykseen;

8.  kehottaa Bangladeshin hallitusta lisäämään toimiaan oikeusvaltion ja yleisen järjestyksen aikaansaamiseksi; muistuttaa hallitusta sen velvollisuudesta noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan ihmisoikeuksien alalla;

9.  tuomitsee ankarasti Jamaat-e-Islami-puolueen kannattajien ja siihen yhteydessä olevien puolueiden harjoittaman väkivallan, joka kohdistuu lainvalvonnasta vastaaviin viranomaisiin, kansainvälisiä rikoksia käsittelevän tuomioistuimen tuomioiden kannattajiin sekä uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin; tuomitsee painokkaasti kaiken tavallisiin kansalaisiin kohdistuvan summittaisen väkivallan;

10. ilmaisee huolensa surmansa saaneiden suuresta määrästä; kehottaa hallitusta antamaan turvallisuusjoukoilleen ohjeet toimia tiukasti velvollisuutensa mukaisesti eli noudattaa mahdollisimman suurta itsehillintää ja välttää kuolemaan johtavan voiman käyttöä ja kehottaa sitä tutkimaan mielenosoituksissa surmansa saaneiden kuolemat;

11. kehottaa Bangladeshin viranomaisia varmistamaan, että kaikki kidutusta ja pahoinpitelyjä koskevat syytökset tutkitaan puolueettomasti ja että syyllisiksi todetut saatetaan oikeuteen;

12. kehottaa kaikkia maan poliittisia johtajia liennyttämään poliittisia jännitteitä, jotta enemmältä väkivallalta vältytään, ja antamaan kannattajilleen ohjeeksi olla osallistumatta väkivallantekoihin; kehottaa kaikkia Bangladeshin poliittisia puolueita osallistumaan yhdessä vuoropuheluun;

13. pyytää, että tiedotusvälineet eivät lietso vastakkainasetteluun johtavaa väkivaltaa; kehottaa hallitusta varmistamaan, että toimittajat ja julkaisijat voivat ilmaista näkemyksensä rauhanomaisesti ilman häirintää, pelottelua, pidätyksiä tai kidutusta;

14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksia käsittelevälle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä Bangladeshin hallitukselle ja parlamentille.

 

 

 

 

 

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0027.

(2)

EUVL C 187 E, 24.7.2008, s. 240.

(3)

EUVL C 294 E, 3.12.2009, s. 77.

(4)

EYVL L 118, 27.4.2001, s. 48.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö