Yhteinen päätöslauselmaesitys - RC-B7-0389/2013Yhteinen päätöslauselmaesitys
RC-B7-0389/2013

    YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Venäjän harjoittamasta painostuksesta itäisen kumppanuuden maita kohtaan (Vilnassa pidettävän itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteydessä)

    10.9.2013 - (2013/2826(RSP))

    työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti
    joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
    PPE (B7‑0389/2013)
    ALDE (B7‑0393/2013)
    Verts/ALE (B7‑0394/2013)
    ECR (B7‑0396/2013)
    S&D (B7‑0397/2013)

    José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, Elmar Brok, Mairead McGuinness, Michael Gahler, Arnaud Danjean, Cristian Dan Preda, Daniel Caspary, Ria Oomen-Ruijten, Jacek Protasiewicz, Lena Kolarska-Bobińska, Laima Liucija Andrikienė, Jerzy Buzek, Traian Ungureanu, Gunnar Hökmark, Anne Delvaux, Krzysztof Lisek, Oreste Rossi, Bernd Posselt, Tunne Kelam, Inese Vaidere, Paweł Zalewski PPE-ryhmän puolesta
    Libor Rouček, Marek Siwiec, Ana Gomes, Evgeni Kirilov, Knut Fleckenstein, Marusya Lyubcheva, Justas Vincas Paleckis S&D-ryhmän puolesta
    Kristiina Ojuland, Graham Watson, Leonidas Donskis, Marietje Schaake, Sarah Ludford, Edward McMillan-Scott, Andrew Duff, Johannes Cornelis van Baalen, Izaskun Bilbao Barandica, Hannu Takkula, Alexander Graf Lambsdorff ALDE-ryhmän puolesta
    Werner Schulz, Rebecca Harms Verts/ALE-ryhmän puolesta
    Charles Tannock, Ryszard Antoni Legutko, Tomasz Piotr Poręba, Paweł Robert Kowal, Marek Henryk Migalski, Ryszard Czarnecki, Adam Bielan, Valdemar Tomaševski ECR-ryhmän puolesta

    Menettely : 2013/2826(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    RC-B7-0389/2013
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    RC-B7-0389/2013
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :

    Euroopan parlamentin päätöslauselma Venäjän harjoittamasta painostuksesta itäisen kumppanuuden maita kohtaan (Vilnassa pidettävän itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteydessä)

    (2013/2826(RSP))

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon Vilnassa marraskuussa 2013 pidettävän itäisen kumppanuuden huippukokouksen,

    –   ottaa huomioon, että Ukraina, Georgia ja Moldova voivat allekirjoittaa ja parafoida tapauksesta riippuen assosiaatiosopimukset Euroopan unionin kanssa; ottaa erityisesti huomioon tarjolla olevan assosiaation uuden ja entistä monipuolisemman luonteen, joka mahdollistaa laajat ja merkitykselliset suhteet eurooppalaisten kumppaneiden kanssa ja tarjoaa näin ollen puhtaasti taloudellisten etujen lisäksi mahdollisuuden luoda tiiviitä poliittisia ja yhteiskunnallisia suhteita,

    –   ottaa huomioon vuonna 1994 tehdyn, Ukrainan ydinaseriisuntaa koskeneen Budapestin muistion, jossa Ukrainalle annettiin takeet voimankäyttöä ja sillä uhkaamista vastaan ja jossa sille tarjottiin tukea siinä tapauksessa, että sitä yritettäisiin painostaa taloudellisin keinoin,

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,

    A. toteaa, että jatkuva sitoutuminen itäisen kumppanuuden puitteissa on tarjonnut kumppanuusmaille kokonaisvaltaisen ohjelman niiden kansalaisten edun mukaisten uudistusten jatkamiseksi samaan aikaan, kun EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välillä on tehty assosiaatiosopimuksia ja pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppasopimuksia, joissa osapuolet sitoutuvat vapaaehtoisesti tehostamaan menestyksekästä yhteistyötään monilla aloilla;

    B.  ottaa huomioon, että Venäjä on aivan äskettäin painostanut assosiaatiosopimukseen pyrkiviä itäisen kumppanuuden maita tavalla, joka on asettanut kyseiset maat epäsuotuisaan asemaan, sillä se on esittänyt sellaisia geopoliittisia rajoituksia, joiden kohteeksi kyseisten maiden ei pitäisi joutua, ja toteaa, että tällaisia rajoituksia ovat muun muassa Ukrainan vientiin kohdistetut pakotteet, viittaukset mahdollisuuteen lisätä painostusta Moldovan tasavaltaa kohtaan maan viiniteollisuutta koskevalla vientikiellolla ja lisäesteet, jotka haittaavat edistymistä Transnistrian konfliktin ratkaisemisessa sekä Armeniaan liittyvät turvallisuusuhat, joilla pyritään pakottamaan itäisen kumppanuuden maat pitäytymään allekirjoittamasta tai parafoimasta assosiaatiosopimuksia tai pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppasopimuksia ja sen sijaan tehostamaan yhteistyötään Venäjä-johtoisen tulliliiton kanssa, jonka Venäjä aikoo muuttaa Euraasian unioniksi;

    C. toteaa, että itäisen kumppanuuden maihin kohdistettu painostus, joka tarkoittaa parhaillaan sovellettavia taloudellisia ja poliittisia toimia tai tulevia taloudellisia rajoituksia koskevia ilmoituksia, ilmentää Venäjän aikomusta pitää itäisen kumppanuuden maita jatkossakin osana omaa vaikutuspiiriään ja vastustaa kyseisten maiden mahdollisuutta lähentyä EU:ta assosiaatiosopimusten kautta, mikä on lähestymistapana kansallisen itsemääräämisoikeuden, keskinäisen luottamuksen ja hyvien naapuruussuhteiden periaatteiden vastaista;

    D. toteaa, että itäisen kumppanuuden mailla on täysi itsemääräämisoikeus ja vapaus luoda tasaveroisina kumppaneina suhteita itse valitsemiinsa kumppaneihin Helsingin sopimusten mukaisesti;

    E.  katsoo, että nyt on tärkeämpää kuin koskaan kiinnittää huomiota EU:n itäisiin naapurivaltioihin ja huolestuttaviin paineisiin, joita kohdistuu itse itäisen kumppanuuden hankkeeseen, jota Venäjä vastustaa ja jonka se on kyseenalaistanut;

    F.  ottaa huomioon, että assosiaatiosopimukseen EU:n kanssa sisältyy poliittisia ja oikeudellisia uudistuksia, jotka auttavat vahvistamaan oikeusvaltiota, vähentämään korruptiota ja takaamaan ihmisoikeuksien paremman kunnioittamisen; ottaa huomioon, että tulliliittoon ei sitä vastoin kuulu arvoperusteisia mittapuita tai ehdollisuuksia ja että näin ollen sen ei voida katsoa houkuttelevan kansallisiin uudistuksiin;

    G. katsoo, että lukkiutuneita konflikteja käytetään jatkuvasti itäisen kumppanuuden maiden täysimääräisen itsemääräämisoikeuden heikentämiseen tai murentamiseen Venäjän geopoliittisten ja taloudellisten etujen mukaisesti;

    1.  palauttaa mieliin, että tasa-arvoisuus ja itsemääräämisoikeuteen sisältyvien oikeuksien kunnioittaminen, sisäisiin asioihin puuttumattomuus, hyvä valtioiden välinen yhteistyö ja kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden noudattaminen Helsingin sopimusten mukaisesti ovat itsenäisten valtioiden välisiä kansainvälisiä suhteita sääteleviä perusperiaatteita, joita ei saisi näin ollen millään muotoa loukata;

    2.  pitää valitettavana lisääntyvää painostusta Vilnassa pidettävän itäisen kumppanuuden huippukokouksen lähestyessä niitä itäisen kumppanuuden maita kohtaan, jotka ovat saavuttamassa assosiaatiosopimustensa allekirjoittamista tai parafoimista edeltävien neuvottelujen viimeisen vaiheen; ei voi hyväksyä tällaista painostusta; katsoo lisäksi, ettei kumppanimaiden vähitellen etenevä yhdentyminen EU:n kanssa ole ristiriidassa Venäjään solmittavien hyvien naapuruussuhteiden kanssa, ja vaatii Venäjää olemaan ryhtymättä toimiin, jotka ovat selkeästi vastoin edellä mainittuja Helsingin periaatteita; kehottaa Venäjän federaatiota pidättymään lisäämästä painostustaan itäisen kumppanuuden maita kohtaan ja kunnioittamaan täysimääräisesti niiden suvereenia oikeutta tehdä omat poliittiset valintansa;

    3.  korostaa voimakkaasti, että itäisen kumppanuuden maiden vapaat valinnat, joilla ei ole minkäänlaisia kielteisiä vaikutuksia Venäjän kauppaan, eivät saisi johtaa siihen, että ne joutuvat kärsimään kaupallisten toimenpiteiden, viisumirajoitusten, työntekijöiden liikkuvuutta koskevien rajoitusten ja lukkiutuneisiin konflikteihin puuttumisen kaltaisista seurauksista; torjuu jyrkästi nollasummapelin pitämisen mallina EU:n ja Venäjän suhteissa itäisiin kumppanimaihin;

    4.  on vakuuttunut siitä, että EU:n arvoihin ja normeihin perustuvien poliittisten ja taloudellisten uudistusten eteneminen näissä maissa on viime kädessä Venäjän oman edun mukaista, koska se laajentaisi vakauden, vaurauden ja yhteistyön aluetta sen rajoilla; muistuttaa EU:n Venäjälle osoittamasta pysyvästä kutsusta osallistua tähän prosessiin toimimalla rakentavasti itäisen kumppanuuden maiden kanssa;

    5.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa käsittelemään tätä kehitystä muuna kuin pelkkänä kaupallisena toimintana, joka verhoaa puhtaasti poliittisen painostuksen, ja ryhtymään toimiin unionin kumppaneiden puolustamiseksi ja niiden unioniin liittyviä toiveita ja valintoja tukevan voimakkaan viestin välittämiseksi kaikille itäisen kumppanuuden maille;

    6.  vakuuttaa jälleen puoltavansa voimakkaasti assosiaatiosopimusten parafointia tai allekirjoittamista Vilnan huippukokouksessa tähän valmiiden ja halukkaiden itäisten kumppanimaiden kanssa edellyttäen, että asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät; katsoo, että tämä antaa uutta vauhtia asteittain etenevälle yhdentymiselle ja syventää merkittävästi suhteita sekä vastaa näin kyseisten maiden unioniin liittyviin toiveisiin; kehottaa tässä yhteydessä itäisiä kumppanimaita jatkamaan ja tehostamaan ponnistelujaan työskentelynsä päätökseen saamiseksi ennen Vilnassa pidettävää itäisen kumppanuuden huippukokousta ja pysymään taipumattomina niihin kohdistetun painostuksen alla;

    7.   korostaa EU:n tarvetta täyttää velvollisuutensa sitoutua ja puolustaa niitä itäisen kumppanuuden maita, jotka ovat altistuneet Venäjän harjoittamalla huolestuttavalle ja yhä pahenevalle avoimelle painostukselle, jonka tarkoituksena on estää maita ryhtymästä EU:n kumppaneiksi, ja pyytää komissiota ja neuvostoa esittämään kumppanimaita tukeakseen konkreettisia ja tehokkaita toimenpiteitä;

    8.  palauttaa mieliin, että assosiaatiosopimuksilla ja pitkälle menevillä ja laaja-alaisilla vapaakauppasopimuksilla pyritään parantamaan kumppanimaiden ja EU:n kilpailukykyä ja talouden tuotosta ja suorituskykyä samaan aikaan, kun kunnioitetaan itäisen kumppanuuden maiden taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla; huomauttaa, että sellaisinaan assosiaatiosopimukset ja pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset eivät vaaranna itäisen kumppanuuden maiden alueella jo pitkään vaalimia kauppasuhteita; katsoo päinvastoin, että näitä sopimuksia ei saisi pitää yhteensopimattomina kyseisten kauppasuhteiden kanssa ja että mahdolliset kauppakiistat olisi ratkaistava Maailman kauppajärjestön vahvistamien sääntöjen ja velvoitteiden mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta assosiaatiosopimusten ja pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten mukaisia velvoitteita; vakuuttaa lisäksi, että EU on valmis auttamaan itäisen kumppanuuden maita niiden yhdentymispyrkimyksissä tukemalla assosiaatiosopimusten tai laaja-alaisten vapaakauppasopimusten asiaankuuluvien osastojen väliaikaista soveltamista heti allekirjoittamisen jälkeen, vapauttamalla keskeytetyt lainat ja avustusohjelmat assosiaatiosopimusten tai laaja-alaisten vapaakauppasopimusten allekirjoittamisen tai parafoinnin jälkeen ja jatkamalla viisumimenettelyjen helpottamista ja mahdollisuutta viisumivapaaseen matkustamiseen;

    9.  huomauttaa assosiaatiosopimusten parafoimiseen tai allekirjoittamiseen valmistautuvissa maissa enemmistö kansasta kannattaa Euroopan yhdentymistä; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa kuitenkin tehostamaan toimia itäisen kumppanuuden ja sen hyötyjen näkyvyyden edistämiseksi kumppanimaiden yleisön keskuudessa, sillä näin voidaan lujittaa poliittista yksimielisyyttä niiden EU:hun liittyvien valintojen suhteen; kehottaa suunnittelemaan ja käynnistämään lyhyellä aikavälillä asianomaisissa kumppanimaissa laajan tiedotuskampanjan assosiaatiosopimusten luonteesta, hyödyistä ja vaatimuksista;

    10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioille, itäisten kumppanimaiden ja Venäjän federaation hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle.