YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Da’eshin viime aikoina Lähi-idässä erityisesti assyrialaisiin kohdistamista hyökkäyksistä ja kaappauksista
11.3.2015 - (2015/2599(RSP))
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
Verts/ALE (B8‑0240/2015)
ALDE (B8‑0253/2015)
ECR (B8‑0254/2015)
EFDD (B8‑0256/2015)
PPE (B8‑0259/2015)
S&D (B8‑0264/2015)
Cristian Dan Preda, Lars Adaktusson, György Hölvényi, Elmar Brok, Ramona Nicole Mănescu, Jiří Pospíšil, Giovanni La Via, Eduard Kukan, Bogdan Brunon Wenta, Csaba Sógor, Esther de Lange, Tomáš Zdechovský, Lara Comi, Jaromír Štětina, Pavel Svoboda, József Nagy, Tunne Kelam, Joachim Zeller, Andrey Kovatchev, David McAllister, Andrej Plenković, Ivana Maletić, Therese Comodini Cachia, Francesc Gambús, Pascal Arimont, Claude Rolin, Davor Ivo Stier, Jeroen Lenaers, Kinga Gál, Monica Macovei, Marijana Petir PPE-ryhmän puolesta
Victor Boștinaru, Richard Howitt, Josef Weidenholzer, Ana Gomes, Nicola Caputo, Demetris Papadakis, Nikos Androulakis, Alessia Maria Mosca, Liisa Jaakonsaari, Tonino Picula, Neena Gill, David Martin, Kashetu Kyenge, Elena Valenciano, Michela Giuffrida, Viorica Dăncilă, Victor Negrescu, Andi Cristea, Vilija Blinkevičiūtė, Luigi Morgano, Miroslav Poche, Enrico Gasbarra, Marlene Mizzi, Claudia Tapardel, Zigmantas Balčytis, Momchil Nekov, Hugues Bayet, Linda McAvan, Eider Gardiazabal Rubial, Afzal Khan, Jude Kirton-Darling, Juan Fernando López Aguilar, Soraya Post, Pier Antonio Panzeri, Brando Benifei, Javi López, Laurențiu Rebega, Eric Andrieu S&D-ryhmän puolesta
Charles Tannock, Mark Demesmaeker, Valdemar Tomaševski, Zdzisław Krasnodębski, Arne Gericke, Peter van Dalen, Beatrix von Storch, Branislav Škripek, Jana Žitňanská, Bas Belder, Angel Dzhambazki, Anna Elżbieta Fotyga, Marek Jurek, Ryszard Antoni Legutko, Tomasz Piotr Poręba, Ryszard Czarnecki, David Campbell Bannerman ECR-ryhmän puolesta
Javier Nart, Ivo Vajgl, Ramon Tremosa i Balcells, Ilhan Kyuchyuk, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Urmas Paet, Juan Carlos Girauta Vidal, Hilde Vautmans, Dita Charanzová, Beatriz Becerra Basterrechea, Marietje Schaake, Petras Auštrevičius, Gérard Deprez, Marielle de Sarnez, Ivan Jakovčić, Louis Michel, Jozo Radoš, Robert Rochefort, Pavel Telička, Antanas Guoga, Fredrick Federley, Fernando Maura Barandiarán, José Inácio Faria, Johannes Cornelis van Baalen ALDE-ryhmän puolesta
Bodil Ceballos, Alyn Smith, Ernest Urtasun, Michèle Rivasi, Michel Reimon, Barbara Lochbihler, Davor Škrlec, Igor Šoltes Verts/ALE-ryhmän puolesta
Fabio Massimo Castaldo, Ignazio Corrao, Rolandas Paksas, Valentinas Mazuronis EFDD-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Da’eshin viime aikoina Lähi-idässä erityisesti assyrialaisiin kohdistamista hyökkäyksistä ja kaappauksista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artiklan,
– ottaa huomioon vuonna 1950 tehdyn Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklan,
– ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,
– ottaa huomioon vuonna 1992 annetun YK:n julistuksen kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista,
– ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaisilta katoamisilta,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Irakista, Syyriasta, Libyasta ja Egyptistä ja erityisesti 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman äskettäisestä kristittyihin kohdistetusta väkivallasta ja vainoamisesta, etenkin Maaloulassa (Syyria) ja Peshawarissa (Pakistan), sekä pastori Saeed Abedinin tapauksesta (Iran)[1], 18. syyskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Irakin ja Syyrian tilanteesta sekä IS:n hyökkäyksestä ja vähemmistöjen vainoamisesta[2] sekä 12. helmikuuta 2015 antamansa päätöslauselman erityisesti IS-järjestöön liittyvästä humanitaarisesta kriisistä Irakissa ja Syyriassa[3],
– ottaa huomioon EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausumat kristittyihin ja muihin vähemmistöihin Lähi-idässä kohdistuvasta väkivallasta ja vainosta ja erityisesti 16. helmikuuta 2015 annetun julkilausuman 21 egyptiläisen koptikristityn mestauksesta Libyassa,
– ottaa huomioon komission ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Syyriaa ja Irakia sekä Da’eshin aiheuttamaa uhkaa koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 25. helmikuuta 2015 antaman julkilausuman, jossa tuomitaan IS:n tekemä yli sadan assyrialaisen kaappaus,
– ottaa huomioon Syyrian arabitasavallan tilannetta käsittelevän YK:n riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission 14. marraskuuta 2014 julkaiseman raportin ”Rule of Terror: Living under ISIS in Syria”,
– ottaa huomioon uskonnon- tai vakaumuksenvapautta käsittelevän YK:n erityisraportoijan vuosiraportit ja väliraportit,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että demokratian edistäminen sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittaminen kuuluvat Euroopan unionin perusperiaatteisiin ja -tavoitteisiin sekä muodostavat perustan sen suhteille kolmansien maiden kanssa;
B. toteaa, että kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklan mukaan kaikilla on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen; toteaa tämän oikeuden sisältävän vapauden vaihtaa uskontoa tai vakaumusta sekä vapauden tunnustaa uskontoa tai vakaumusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, uskonnollisin menoin, hartaudenharjoituksella ja opettamalla; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan uskonnon- ja vakaumuksenvapaus suojaa kaikkia vakaumuksia, mukaan lukien teistiset, ei-teistiset ja ateistiset vakaumukset;
C. ottaa huomioon, että unioni on toistuvasti vakuuttanut olevansa sitoutunut ajatuksen-, omantunnon- sekä uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen ja korostanut, että hallituksilla on velvollisuus taata nämä vapaudet kaikkialla maailmassa;
D. toteaa, että YK ja muut kansainväliset järjestöt ovat kertoneet laajoista ja vakavista kansainvälisten ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden loukkauksista, joihin ovat syyllistyneet Isis/Da’esh sekä niihin yhteydessä olevat ryhmät Syyriassa ja Irakissa ja jotka ovat kohdistuneet etenkin etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöryhmiin, ja huomauttaa, että näihin kuuluvat kohdennetut tappoiskut, pakkokäännytykset, sieppaukset, naiskauppa, naisten ja lasten orjuuttaminen, lasten värvääminen itsemurhaiskujen tekijöiksi sekä seksuaalinen ja fyysinen väkivalta ja kidutus; toteaa, että Isisin/Da’eshin hallussaan pitämille alueille loukkuun jääneiden ihmisten hyvinvointi on vakava huolenaihe, sillä nämä alueet ovat melkein kokonaan kansainvälisen humanitaarisen avun ulottumattomissa;
E. toteaa, että Isis/Da’esh on lähtenyt iskuretkelle hävittääkseen kaikki jäljet uskonnollisista yhteisöistä, jotka eivät edusta sen omaa tulkintaa islamista, tappamalla tai karkottamalla niiden jäseniä ja tuhoamalla niiden pyhiä paikkoja, historiallisia kohteita ja taide-esineitä, kuten YK:n maailmanperinnöksi tunnustamaa ainutlaatuista ja korvaamatonta perintöä, mitä YK kuvaa ”kulttuuriseksi puhdistukseksi”;
F. ottaa huomioon, että Isis/Da’esh aiheuttaa hallussaan pitämillään alueilla hirvittävää ja peruuttamatonta tuhoa vuosituhantisille sivilisaatioille; huomauttaa, että etenkin Irakissa ja Syyriassa mutta myös muualla Lähi-idän alueella kristittyjen yhteisöjen tilanne on sellainen, että koko niiden olemassaolo on uhattuna, ja toteaa, että jos ne katoaisivat, menetettäisiin tärkeä osa kyseisten maiden uskonnollista perintöä;
G. toteaa, että Isis/Da’esh on ottanut kohteekseen kristityt, jesidit, turkmeenit, šiiat, šabakit, sabiaanit, kakait ja sunnit, jotka eivät yhdy sen tulkintaan islamista, sekä muut etniset ja uskonnolliset vähemmistöt, mutta huomauttaa, että osa näistä yhteisöistä oli ääriliikkeiden kohteena jo paljon ennen Isisin/Da’eshin nousua; ottaa huomioon, että erityisesti kristityt ovat olleet tarkoituksellisesti erilaisten ääriliikkeiden tai jihadistiryhmien kohteena vuosikausia ja että yli 70 prosenttia Irakin kristityistä ja yli 700 000 Syyrian kristittyä on joutunut pakenemaan maastaan;
H. ottaa huomioon, että Irakissa asuvat 250 000 kaldealaista, assyrialaista ja syyrialaista ovat erillinen etnis-uskonnollinen ryhmänsä ja että arvioiden mukaan Syyriassa oli jopa 40 000 assyrialaista ennen sisällissodan puhkeamista maassa vuonna 2011;
I. toteaa, että Isis/Da’esh julkisti 15. helmikuuta 2015 videon 21 egyptiläisen koptikristityn mestauksesta Libyassa; huomauttaa, että koptit olivat Egyptin eräältä köyhältä alueelta tulleita siirtotyöläisiä ja heidät oli siepattu Sirten kaupungissa Libyassa;
J. ottaa huomioon, että Isis/Da’esh kaappasi 23. helmikuuta 2015 arviolta 220 assyrialaista lähellä Tell Tameria Khabur-joen etelärannalla Koillis-Syyriassa; huomauttaa, että saman iskuretken aikana ääriainekset tuhosivat myös kristittyjen omaisuutta ja pyhiä paikkoja; toteaa, että IS:n hyökkäyksessä kuoli kymmeniä assyrialaisia; ottaa huomioon, että tietojen mukaan IS vaati helmikuussa 2015 Syyrian al-Hasakan maakunnan assyrialaiskyliä maksamaan jizyan, joka on ei-muslimeille aikoinaan määrätty, islamilaishallinnon alkuajoilta peräisin oleva ja vuonna 1856 koko Ottomaanien valtakunnassa lakkautettu vero, tai kääntymään islaminuskoon, tai muuten heidät tapettaisiin; toteaa, että Isisin/Da’eshin kerrotaan tehneen laajoja iskuja assyrialaiskristittyjen kyliin Khabur-joen alueella 9. maaliskuuta 2015 lähtien;
K. toteaa, että Isis/Da’esh on 1. maaliskuuta 2015 alkaen vapauttanut kymmeniä assyrialaisia, lähinnä pikkulapsia ja vanhuksia, heimojohtajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, mutta huomauttaa, että useimpia assyrialaisia pidetään yhä vankina ja terroristit ovat uhanneet tappaa heidät, ellei koalitio lopeta pommi-iskujaan;
L. ottaa huomioon, että IS:n kerrotaan osana harkittua kulttuurista ja uskonnollista puhdistusta tuhonneen Irakissa yli sata kirkkoa ja Syyriassa ainakin kuusi kirkkoa sekä Irakissa useita šiiojen moskeijoita; toteaa, että helmikuussa 2015 IS:n taistelijat toivat harkitusti julkisuuteen tuhonneensa Mosulin museossa olleita patsaita ja muita taide-esineitä, jotka olivat peräisin muinaisten Assyrian ja Akkadin valtakuntien ajoilta; ottaa huomioon, että sittemmin IS tuhosi puskutraktoreilla Assyrian muinaisen pääkaupungin Nimrudin ja että sen kerrotaan äskettäin tuhonneen Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvan Hatran; huomauttaa, että Syyrian hallituksen joukkojen kerrotaan tulittaneen kirkkoja opposition asuinalueilla, esimerkiksi Homsissa vuonna 2012 ja Idlibissä vuonna 2013;
M. toteaa, että Isis/Da’esh edelleenkin vainoaa, silpoo ja murhaa, joskus äärimmäisen julmin ja täysin käsittämättömin tavoin, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen jäseniä, toimittajia, sotavankeja, aktivisteja ja muita; huomauttaa, että myös muut konfliktin osapuolet ja varsinkin Assadin hallinto syyllistyvät edelleen päivittäin laajamittaisiin sotarikoksiin sekä muihin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön loukkauksiin;
N. huomauttaa, että yhtenä Isisin/Da’eshin harjoittaman väkivallan taustatekijänä on salafismi, varsinkin wahhabilainen ääritulkinta islamista;
1. on järkyttynyt ja surullinen Isisin/Da’eshin ääriainesten julmuuksista, joiden kohteeksi ovat joutuneet assyrialaiset Syyriassa ja koptit Libyassa, ja tuomitsee ne mitä jyrkimmin; ilmaisee myötätuntonsa uhrien omaisille sekä assyrialaiskristittyjen yhteisölle Syyriassa ja koptikristittyjen yhteisölle Egyptissä samoin kuin kaikille muille ryhmille ja yksittäisille ihmisille, joihin Isisin/Da’eshin väkivalta vaikuttaa;
2. tuomitsee jyrkästi Isisin/Da’eshin ja sen sumeilemattomat ihmisoikeusloukkaukset, jotka ovat Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön määritelmien mukaisia rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia ja joita voitaisiin kutsua kansanmurhaksi; on erittäin huolestunut siitä, että tämä terroristiryhmä on ottanut harkitusti kohteekseen kristityt, jesidit, turkmeenit, šiiat, šabakit, sabiaanit, kakait ja sunnit, jotka eivät yhdy sen tulkintaan islamista, osana pyrkimyksiään hävittää kaikki uskonnolliset vähemmistöt sen hallussaan pitämiltä alueilta; korostaa, että näihin tekoihin syyllistyneet eivät missään tapauksessa saa jäädä rankaisematta vaan heidät olisi saatettava Kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen; palauttaa mieliin, että aseistautuneet kapinalliset sieppasivat piispat Yohanna Ibrahimin ja Paul Yazigin Syyrian Aleppon maakunnassa 22. huhtikuuta 2013 mutta siepattuja ei ole vieläkään saatu vapautettua;
3. tuomitsee lisäksi Isisin/Da’eshin pyrkimykset viedä totalitaarista ääri-ideologiaansa ja väkivaltaansa alueen muihin maihin ja kauemmaksikin;
4. tukee Isisin/Da’eshin vastaisia kansainvälisiä toimia ja myös Yhdysvaltojen koordinoiman kansainvälisen koalition sotilaallisia toimia ja kannustaa EU:n jäsenvaltioita, elleivät ne ole jo tehneet niin, harkitsemaan keinoja osallistua näihin toimiin, esimerkiksi jäljittämällä ja pysäyttämällä ulkomailla olevia IS:n salaisia varoja;
5. kehottaa kansainvälistä koalitiota tehostamaan toimiaan estääkseen vähemmistöjen kaappaukset, joista on esimerkkinä satojen assyrialaiskristittyjen kaappaus Pohjois-Syyriassa; korostaa, että on tärkeää varmistaa turvasatama kaldealaisille, assyrialaisille, syyrialaisille ja muille vaarassa oleville ryhmille Niniven tasangolla Irakissa, ja toteaa, että tällä alueella on vanhastaan elänyt monia etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä sovussa keskenään;
6. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan ennakoivia ja ehkäiseviä toimia vastauksena uhkaan, jonka aiheuttaa Isisin/Da’eshin laajeneminen Irakista ja Syyriasta muihin maihin ja muille alueille; on tältä osin erittäin huolestunut Libyan tilanteesta etenkin siksi, että se sijaitsee lähellä EU:ta ja Afrikan konfliktialueita;
7. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita samoin kuin Nato-kumppaneita käsittelemään kysymystä, joka koskee tiettyjen maiden kaksijakoista roolia konfliktissa, erityisesti siltä osin, että ne ovat myötävaikuttaneet tai myötävaikuttavat edelleen aktiivisesti tai passiivisesti Isisin/Da’eshin ja muiden ääriryhmien nousuun; on tältä osin erittäin huolestunut siitä, että Persianlahden alueen maiden julkiset ja yksityiset tahot rahoittavat wahhabilaisen islamintulkinnan levittämistä, ja kehottaa kyseisiä maita lopettamaan tällaisen rahoituksen; kehottaa myös näitä maita lopettamaan niiden alueilta käsin toimivien terroristijärjestöjen rahoituksen; kehottaa Turkkia omaksumaan positiivisen roolin Isisin/Da’eshin vastaisessa taistelussa ja sallimaan kristittyjen vähemmistöjen ja muiden vainottujen viipymättä paeta Syyriasta rajan yli Turkkiin hakemaan turvaa;
8. kannustaa yhteistyöhön kehittymässä olevien alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa ja mainitsee näistä esimerkkeinä Irakin Kurdistanin aluehallinnon, muualla olevat kurdiryhmät, joista YPG osallistui Kobanen vapauttamiseen, ja Syyrian sotilasneuvoston sekä alueen paikalliset itsehallintoelimet, jotka ovat olleet sitoutuneempia ihmisoikeuksiin ja demokratiaan kuin näiden maiden johtajat; antaa tunnustusta erityisesti kurdien Peshmerga-joukkojen rohkeudesta ja toteaa niiden tehneen paljon vaarassa olevien vähemmistöjen suojelemiseksi;
9. on huolestunut tiedoista, joiden mukaan kristittyjen vähemmistöjen jäseniä ei ole päästetty alueen pakolaisleireille, koska se olisi ollut heille liian vaarallista; pyytää EU:ta varmistamaan, että sen kehitysapu kohdistuu kaikkiin konfliktin takia asuinseuduiltaan siirtymään joutuneisiin vähemmistöryhmiin; kannustaa EU:ta hyödyntämään paikallisten ja alueellisten kirkkojen kokemusta ja vakiintuneita verkostoja samoin kuin kirkkojen kansainvälisiä hätäapujärjestöjä toimittaakseen paikalle taloudellista ja muuta apua, jotta voidaan varmistaa, että kaikki vähemmistöryhmät voivat saada unionin suojelua ja tukea;
10. katsoo, että neuvoston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon on välttämätöntä aloittaa yhteistyö kansainvälisten ja alueellisten kumppaneiden kanssa Isisin/Da’eshin jälkeistä tilannetta silmällä pitäen siten, että otetaan huomioon kipeästi kaivattu kulttuurinen ja uskonnollinen vuoropuhelu ja sovinto;
11. tuomitsee sen, että Isis/Da’esh on tuhonnut kulttuurikohteita ja taide-esineitä Syyriassa ja Irakissa, ja pitää tätä hyökkäyksenä kaikkien näiden maiden asukkaiden ja ylipäätään koko ihmiskunnan kulttuuriperintöä vastaan;
12. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten kumppaneiden kanssa niin, että mahdollisimman suurta osaa assyrialaisesta ja muusta kulttuuri- ja uskonnollisesta perinnöstä voidaan suojella Isisin/Da’eshin valtaamilla alueilla; kehottaa lisäksi neuvostoa ryhtymään toimiin näiltä alueilta peräisin olevien muinaisesineiden laittoman kaupan estämiseksi;
13. vahvistaa kantanaan ja tukee sitä, että kaikilla Irakissa ja Syyriassa asuvilla uskonnollisilla ja etnisillä vähemmistöillä on luovuttamaton oikeus asua edelleen historiallisilla ja perinteisillä kotiseuduillaan ja elää ihmisarvoista, tasa-arvoista ja turvallista elämää sekä harjoittaa uskontoaan vapaasti; kehottaa tämän vuoksi kaikkia YK:n jäsenvaltioita ottamaan selkeästi kantaa väkivaltaa vastaan ja erityisesti puhumaan vähemmistöjen oikeuksien puolesta; katsoo, että kristittyjen ja muiden alueen alkuperäisten asukkaiden kärsimyksen ja joukkopaon lopettamiseksi alueen poliittisten ja uskonnollisten johtajien on annettava selkeä ja yksiselitteinen lausunto, jossa tuetaan heidän pysymistään asuinsijoillaan ja täysimääräisiä ja tasa-arvoisia oikeuksia maidensa kansalaisina;
14. ei hyväksy missään nimessä ja pitää laittomana Isisin/Da’eshin johdon ilmoitusta, jonka mukaan se on perustanut kalifaatin hallussaan oleville alueille; korostaa, että ”islamilaisen kalifaatin” perustaminen ja laajentaminen sekä muiden ääriryhmien toiminta Lähi-idässä merkitsevät suoraa uhkaa kyseisen alueen ja Euroopan maiden turvallisuudelle;
15. vahvistaa olevansa sitoutunut ajatuksen-, omantunnon- sekä uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen, sillä se on kansainvälisissä säädöksissä vahvistettu perusluonteinen ihmisoikeus, johon valtaosa maailman maista on sitoutunut ja jolla tunnustetaan olevan yleismaailmallinen arvo;
16. tukee kaikkia aloitteita, myös EU:n aloitteita, joilla pyritään edistämään yhteisöjen välistä vuoropuhelua ja keskinäistä kunnioitusta; kehottaa kaikkia uskonnollisia johtajia edistämään suvaitsevaisuutta ja tekemään aloitteita vihaa sekä väkivaltaisia ja radikaaleja ääriliikkeitä vastaan;
17. kehottaa EU:ta tarkastelemaan lähemmin terrorismin vastaista toimintaa ihmisoikeuksien kannalta ja ottamaan huomioon muutkin kuin jo käytössä olevat toimet sekä jatkamaan työtä jäsenvaltioiden kanssa sellaisten toimien tehostamiseksi, joilla torjutaan radikalisoitumista EU:n maaperällä, vihapuheen levittämistä ja väkivaltaan yllyttämistä verkossa; kehottaa jäsenvaltioita myös yhteistyöhön YK:n turvallisuusneuvoston ja YK:n yleiskokouksen kanssa, jotta voidaan pysäyttää jihadistien ja ääriliikkeiden ideologian leviäminen maailmanlaajuisesti;
18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Syyrian kansalliselle liittoutumalle, Irakin hallitukselle ja parlamentille, Irakin Kurdistanin aluehallinnolle, Egyptin arabitasavallan presidentille, Libyan parlamentille ja hallitukselle, Arabiliitolle, YK:n pääsihteerille ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0422.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0027.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0040.