YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Nigeriasta
13.4.2016 - (2016/2649(RSP))
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
EFDD (B8-0478/2016)
ECR (B8-0479/2016)
Verts/ALE (B8-0481/2016)
S&D (B8-0483/2016)
PPE (B8-0484/2016)
GUE/NGL (B8-0485/2016)
ALDE (B8-0486/2016)
Cristian Dan Preda, Elmar Brok, Davor Ivo Stier, Andrej Plenković, Lorenzo Cesa, Roberta Metsola, Patricija Šulin, Bogdan Brunon Wenta, Andrey Kovatchev, Joachim Zeller, Tunne Kelam, Ildikó Gáll-Pelcz, Lara Comi, József Nagy, Milan Zver, Marijana Petir, Giovanni La Via, Maurice Ponga, Claude Rolin, Jarosław Wałęsa, Jiří Pospíšil, Ramón Luis Valcárcel Siso, Adam Szejnfeld, Eva Paunova, György Hölvényi, Tomáš Zdechovský, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Stanislav Polčák, Pavel Svoboda, Andrey Novakov, Romana Tomc, Ivan Štefanec, David McAllister, Michaela Šojdrová, Salvatore Cicu, Lefteris Christoforou, Anna Záborská, Therese Comodini Cachia, Ramona Nicole Mănescu, Dubravka Šuica, Csaba Sógor, Ivana Maletić, Luděk Niedermayer, Seán Kelly, Krzysztof Hetman, Thomas Mann, Sven Schulze, László Tőkés, Elisabetta Gardini PPE-ryhmän puolesta
Josef Weidenholzer, Victor Boştinaru, Knut Fleckenstein, Richard Howitt, Nikos Androulakis, Francisco Assis, Hugues Bayet, Brando Benifei, Goffredo Maria Bettini, José Blanco López, Vilija Blinkevičiūtė, Biljana Borzan, Soledad Cabezón Ruiz, Nicola Caputo, Nessa Childers, Andi Cristea, Nicola Danti, Isabella De Monte, Monika Flašíková Beňová, Doru-Claudian Frunzulică, Eider Gardiazabal Rubial, Enrico Gasbarra, Elena Gentile, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Neena Gill, Michela Giuffrida, Sylvie Guillaume, Cătălin Sorin Ivan, Liisa Jaakonsaari, Eva Kaili, Miapetra Kumpula-Natri, Kashetu Kyenge, Arne Lietz, Javi López, Krystyna Łybacka, Costas Mavrides, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Victor Negrescu, Momchil Nekov, Demetris Papadakis, Vincent Peillon, Tonino Picula, Liliana Rodrigues, Daciana Octavia Sârbu, Monika Smolková, Tibor Szanyi, Marc Tarabella, Elena Valenciano, Julie Ward S&D-ryhmän puolesta
Charles Tannock, Mark Demesmaeker, Jana Žitňanská, Peter van Dalen, Anna Elżbieta Fotyga, Ryszard Antoni Legutko, Ryszard Czarnecki, Karol Karski, Tomasz Piotr Poręba, Raffaele Fitto, Geoffrey Van Orden, Angel Dzhambazki, Ruža Tomašić ECR-ryhmän puolesta
Marietje Schaake, Beatriz Becerra Basterrechea, Izaskun Bilbao Barandica, Ilhan Kyuchyuk, Petras Auštrevičius, Pavel Telička, Marielle de Sarnez, Valentinas Mazuronis, Ivo Vajgl, Filiz Hyusmenova, Martina Dlabajová, Ramon Tremosa i Balcells, Nedzhmi Ali, Dita Charanzová, José Inácio Faria, Fredrick Federley, Nathalie Griesbeck, Antanas Guoga, Marian Harkin, Ivan Jakovčić, Petr Ježek, Louis Michel, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Jozo Radoš, Frédérique Ries, Robert Rochefort, Hannu Takkula, Carolina Punset, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans, Paavo Väyrynen, Javier Nart, Gérard Deprez, Jasenko Selimovic, Cecilia Wikström ALDE-ryhmän puolesta
Lola Sánchez Caldentey, Marie-Christine Vergiat, Tania González Peñas, Miguel Urbán Crespo, Estefanía Torres Martínez, Xabier Benito Ziluaga, Patrick Le Hyaric, Barbara Spinelli, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta
Jean Lambert, Maria Heubuch, Judith Sargentini, Michèle Rivasi, Bart Staes, Ernest Urtasun, Barbara Lochbihler, Tamás Meszerics, Davor Škrlec, Bodil Valero, Igor Šoltes, Bronis Ropė Verts/ALE-ryhmän puolesta
Fabio Massimo Castaldo, Ignazio Corrao, Piernicola Pedicini, Isabella Adinolfi, Laura Agea, Laura Ferrara EFDD-ryhmän puolesta
Barbara Kappel
Euroopan parlamentin päätöslauselma Nigeriasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Nigeriasta,
– ottaa huomioon presidentti Muhammadu Buharin Euroopan parlamentissa 3. helmikuuta 2016 pitämän puheen,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan aiemmat julkilausumat Nigerian tilanteesta,
– ottaa huomioon neuvoston muun muassa 9. helmikuuta 2015 antamat päätelmät Nigerian tilanteesta,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin aiemmat julkilausumat Nigerian tilanteesta,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston aiemmat julkilausumat Nigerian tilanteesta,
– ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja Nigerian liittotasavallan ulkoasiainministerin julkilausumat kuudennessa Nigerian ja unionin välisessä ministeritason vuoropuhelussa Brysselissä 15. maaliskuuta 2016,
– ottaa huomioon neuvoston päätöksen lisätä Boko Haram 29. toukokuuta 2014 voimaan tulleeseen EU:n luetteloon tunnetuista terroristijärjestöistä,
– ottaa huomioon vuosia 2007–2013 koskevan Cotonoun sopimuksen toisen tarkistuksen, jonka Nigeria ratifioi 27. syyskuuta 2010,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeusjulistuksen,
– ottaa huomioon vuonna 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen,
– ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai uskoon perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,
– ottaa huomioon vuonna 1981 annetun ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan, jonka Nigeria ratifioi 22. kesäkuuta 1983,
– ottaa huomioon Nigerian liittotasavallan perustuslain ja etenkin sen uskonnonvapauden suojelua koskevat säännökset IV luvussa, joka koskee oikeutta ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen,
– ottaa huomioon maaliskuussa 2015 pidettyjen Nigerian presidentinvaalien tuloksen,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun 29. syyskuuta 2015 esittämän raportin Boko Haramin suorittamista ihmisoikeusrikkomuksista ja -loukkauksista sekä niiden vaikutuksesta ihmisoikeuksiin asianomaisissa maissa,
– ottaa huomioon syyskuussa 2015 hyväksytyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,
– ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista, jonka Nigeria ratifioi 16. huhtikuuta 1991,
– ottaa huomioon Amnesty Internationalin raportin ”Nigeria: Still waiting for justice, still waiting for change. Government must prioritise accountability in the north-east”,
– ottaa huomioon Human Rights Watch -järjestön tammikuussa 2016 julkaiseman raportin Nigeriasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Nigeriassa on runsaasti resursseja ja se on Afrikan suurin talous sekä sen väkirikkain ja kulttuurisesti monimuotoisin valtio; ottaa huomioon, että sillä on keskeinen rooli alueen ja koko Afrikan politiikassa ja se toimii ponnekkaasti alueellisen yhdentymisen edistämiseksi Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) kautta; toteaa, että se on kuitenkin myös yksi maailman eriarvoisimmista maista, jossa laajalle levinnyt korruptio edistää merkittävästi taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta ja jonka turvallisuutta uhkaa väkivaltainen ääriryhmä Boko Haram;
B. ottaa huomioon, että vuosikausien sotilasdiktatuuri, korruptio, poliittinen epävakaus ja huono hallinto ovat johtaneet siihen, että maan infrastruktuuriin, koulutukseen ja sosiaalipalveluihin ei ole tehty riittävästi investointeja, ja että tämä heikentää edelleen sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia Nigeriassa;
C. ottaa huomioon, että enemmän kuin kuusi kymmenestä nigerialaisesta elää alle kahdella Yhdysvaltain dollarilla päivässä; toteaa, että tämä äärimmäinen köyhyys kärjistyy varsinkin maan pohjoisosan osavaltioissa, jotka ovat maan vähiten kehittyneitä; toteaa, että köyhyys vaikuttaa suoraan sosiaalisiin eroihin, uskonnolliseen vihamielisyyteen ja alueelliseen jakautumiseen; ottaa huomioon, että Nigerian Gini-kerroin on kasvanut rajusti ja oli 48,8 vuonna 2010;
D. ottaa huomioon, että Transparency International -järjestö asetti Nigerian sijalle 136 kaikkiaan 175 maasta vuoden 2015 korruptioindeksissään (Corruption Perception Index); ottaa huomioon, että joidenkin arvioiden mukaan öljyä varastetaan Nigeriassa vuosittain 3–8 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta;
E. ottaa huomioon, että huolimatta vallan rauhanomaisesta siirtymisestä maaliskuussa 2015 presidentti Buharille Nigerian rauhaa ja vakautta ovat uhanneet väkivaltaisen ääriryhmän Boko Haramin suorittamien iskujen, surmien ja sieppausten aalto, heikko talous, joka johtuu alhaisista öljyn maailmanmarkkinahinnoista, heikot poliittiset instituutiot, epäonnistuminen korruption torjunnassa sekä ratkaisemattomat konfliktit Niger-joen suistossa ja Nigerian keskiosassa (Middle Belt);
F. ottaa huomioon, että Boko Haram surmasi vuosina 2014 ja 2015 vähintään 8 200 siviiliä; ottaa huomioon, että arviolta yli 2,6 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan ja yli 14,8 miljoonaa on joutunut kärsimään Boko Haramin kapinaliikkeestä;
G. toteaa, että terrorismi on maailmanlaajuinen uhka mutta kansainvälisen yhteisön kyky tehdä yhteistyötä Nigerian viranomaisten kanssa Boko Haramin vastaisissa toimissa on riippuvainen siitä, että uusi hallinto on täysin uskottava, vastuullinen ja avoin; ottaa huomioon, että hallituksen epäonnistuminen sotarikosten rankaisematta jäämisen kitkemisessä korkeimmalla tasolla on edelleen yksi maan suurimmista ongelmista; ottaa huomioon, että presidentti Buhari on luvannut käynnistää tutkimuksia näistä asioista;
H. toteaa, että Boko Haramin pyrkimyksenä on perustaa Nigeriaan täysin islamilainen valtio, mihin kuuluu šaria-rikostuomioistuinten ottaminen käyttöön koko maassa, sekä kieltää länsimainen koulutus; toteaa, että Boko Haram on siepannut naisia ja tyttöjä tekemään itsemurhaiskuja; ottaa huomioon, että äskettäiset itsemurhapommi-iskut, muun muassa 16. maaliskuuta, 11. helmikuuta ja 31. tammikuuta 2016 Koillis-Nigeriassa tehdyt iskut, ovat vaatineet lukuisia kuolonuhreja;
I. ottaa huomioon, että seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta sekä homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin, transihmisiin ja intersukupuolisiin (HLBTI-henkilöihin) kohdistuva väkivalta on edelleen yleistä Nigerian koillisosan epävakailla alueilla ja että perusoikeudet, kuten nuorten tyttöjen ja naisten koulutus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja valtion tulojen oikeudenmukainen jakautuminen yhteiskunnassa, sekä korruption torjunta ovat heikkenemässä rajusti;
J. ottaa huomioon, että Boko Haram sieppasi 14.–15. huhtikuuta 2014 noin 270 koulutyttöä Chibokissa Nigerian koillisosassa sijaitsevasta koulusta ja että suurin osa tytöistä on edelleen kateissa; ottaa huomioon, että heidän tarkka kohtalonsa on edelleen hämärän peitossa mutta pelätään, että suurin osa on joko pakotettu avioliittoon kapinallisten kanssa tai ryhtymään itse kapinallisiksi, joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi tai myyty orjiksi ja muut kuin islaminuskoiset tytöt on pakotettu kääntymään islamiin; toteaa, että Boko Haram on vuodesta 2009 alkaen siepannut yli 2 000 naista ja tyttöä, joista noin 400 siepattiin Damasakista Bornon osavaltiossa 24. marraskuuta 2014;
K. toteaa, että Nigerian armeija ilmoitti 6. huhtikuuta 2016, että vähintään 800 taistelijaa oli antautunut kolmen edellisen viikon aikana; ottaa huomioon, että Nigerian joukot ovat pelastaneet 11 595 panttivankia ratsioissa, joita on tehty Boko Haramin alueella Nigerian, Tšadin ja Kamerunin välisellä vuoristoseudulla 26. helmikuuta 2016 alkaen;
L. ottaa huomioon, että siepattujen koulutyttöjen ahdinko on tuonut esiin laajempia ongelmia, kuten säännölliset hyökkäykset kouluihin, opettajapula ja se, että tuhoista kärsineiden rakennusten korjaamiseksi ja rakentamiseksi uudelleen tarvitaan pikaisesti kansainvälistä rahoitusta; ottaa huomioon, että koulutusmahdollisuuksien puuttumisen vuoksi jotkut lapset eivät ole käyneet koulua moneen vuoteen;
M. ottaa huomioon, että Boko Haramin väkivaltainen ääriliikehdintä on mielivaltaista ja sen synnyttämä väkivallan aalto on aiheuttanut valtavaa kärsimystä kaikkia uskontoja ja etnisiä ryhmiä edustaville ihmisille; ottaa huomioon, että Pohjois-Nigeriassa surmattujen kristittyjen määrän on raportoitu kasvaneen viime vuonna;
N. ottaa huomioon, että Nigerian keskiosan alue on kärsinyt vuosia etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen välisistä taloudellisista ja poliittisista jännitteistä ja viime aikoina väkivaltaisuuksia on lietsonut paimentolais- ja maanviljelijäyhteisöjen välinen kilpailu vallasta ja maasta;
O. toteaa, että öljy- ja kaasualat muodostavat edelleen Nigerian tärkeimmät tulonlähteet, vaikkakin maan taloudellisen vaurauden hyödyt jakautuvat hyvin epätasaisesti; toteaa, että Nigerian pohjoisosissa köyhyys ja työttömyys ovat huomattavasti yleisempiä kuin öljyrikkaassa etelässä; ottaa huomioon, että Maailmanpankin mukaan Nigeria on menettänyt arviolta 400 miljardia Yhdysvaltain dollaria öljytuloja korruption vuoksi vuodesta 1960 ja että lisäksi 20 miljardia dollaria öljyrahoja on kadonnut Nigerian valtion kassasta viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana;
P. ottaa huomioon, että presidentin kanslia on perustanut erityisen tutkintapaneelin tutkimaan väitteitä turvallisuusjoukkojen tekemistä ihmisoikeusloukkauksista, kuten teloituksista, kidutuksesta ja tahdonvastaisista katoamisista;
Q. ottaa huomioon, että Nigerian senaatin käsiteltävänä on parhaillaan ehdotus laiksi, jolla pyritään saattamaan rangaistavaksi ”loukkaavien lausuntojen” levittäminen sosiaalisessa mediassa tai hallituksen tai muiden tahojen arvostelu painetussa ja sähköisessä mediassa;
1. pitää myönteisenä, että valta vaihtui Nigeriassa presidentinvaalien jälkeen rauhanomaisesti, ja pitää presidentti Buharin ja hänen hallituksensa kunnianhimoiseen uudistusohjelmaan liittyviä suuria odotuksia rohkaisevina;
2. on erittäin huolestunut Nigerian merkittävistä sosiaalisista, taloudellisista, poliittisista ja turvallisuushaasteista ja pitää valitettavana, ettei Nigerian yhteiskuntaa vuosikymmenten ajan vaivanneeseen korruptioon puuttumisessa ole kunnolla edistytty;
3. toteaa, että Nigerialla on kaikki mahdollisuudet tulla Afrikan taloudelliseksi ja poliittiseksi voimatekijäksi mutta sen kehitystä ovat jarruttaneet heikko talouden ohjaus ja hallinta, demokraattisten instituutioiden heikkous ja suunnaton eriarvoisuus; kehottaa lisäksi Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita täyttämään sitoumuksensa ja antamaan kattavaa poliittista, humanitaarista ja kehitysapua, jonka avulla tuetaan kaikilla hallintotasoilla ohjelmia, joilla pyritään puuttumaan köyhyyteen, nuorisotyöttömyyteen ja naisten vaikutusmahdollisuuksien puuttumiseen;
4. katsoo, että Nigerian viranomaisten on otettava johtoasema korruption torjunnassa, ja uskoo, että jollei näin tehdä, edessä on vielä vuosia köyhyyttä, eriarvoisuutta, maineen vahingoittumista ja ulkomaisten investointien niukkuutta ja lisäksi nuorten mahdollisuudet elämässä heikkenevät; tukee edelleen tämän tavoitteen saavuttamista ja pyrkimyksiä katkaista korruption ja terrorismin välinen kytkös;
5. antaa tunnustusta Buharin hallituksen ponnisteluista korruption vastaisten toimiensa uskottavuuden vahvistamiseksi ja siitä, että kaikki julkisyhteisöjen rahoitustaloustoimet on määrätty kulkemaan yhden pankkitilin kautta varainkäytön valvomiseksi; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä hillitäkseen tehokkaasti laittomia rahavirtoja sekä verovilppiä ja veronkiertoa ja vauhdittaakseen demokraattista kansainvälistä yhteistyötä veroasioissa;
6. ilmaisee solidaarisuutensa nigerialaisille, jotka kärsivät Boko Haramin terroriteoista, jotka ovat johtaneet tuhansien ihmisten kuolemaan ja ajaneet yli kaksi miljoonaa ihmistä kotiseudultaan; kehottaa Nigerian hallitusta toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet maan siviiliväestön suojelemiseksi sen alueellisten ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti muun muassa käynnistämällä kattavan, riippumattoman ja tehokkaan tutkinnan näistä rikoksista;
7. tuomitsee jyrkästi viimeaikaisen väkivallan ja Boko Haramin hyökkäykset ja kehottaa liittohallitusta suojelemaan maan väestöä ja puuttumaan väkivallan perimmäisiin syihin takaamalla kaikille kansalaisille yhdenvertaiset oikeudet muun muassa siten, että puututaan eriarvoisuuteen, hedelmällisen viljelysmaan hallintaan, työttömyyteen ja köyhyyteen liittyviin ongelmiin; tuomitsee kaikki Nigerian armeijan humanitaarisen oikeuden vastaiset väkivaltaiset vastatoimet; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille Nigerian armeijan ”turvakäytäväohjelman”, jonka tarkoituksena on sopeuttaa Boko Haramin taistelijoita yhteiskuntaan;
8. tuomitsee viattomien naisten, miesten ja lasten joukkomurhat, raiskaukset ja kidutuksen sekä lapsisotilaiden värväyksen ja tukee Nigerian kansaa sen aikeissa taistella määrätietoisesti kaikkea maassa esiintyvää väkivaltaa vastaan;
9. kehottaa Nigerian hallitusta laatimaan kattavan strategian, jolla puututaan terrorismin perimmäisiin syihin, ja tutkimaan lupaustensa mukaisesti todisteita siitä, että Nigerian armeija on saattanut syyllistyä ihmisoikeusloukkauksiin; panee tyytyväisenä merkille Abujassa toukokuussa 2016 pidettävän turvallisuushuippukokouksen ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä esittämään konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja terrorismin torjumiseksi vaarantamatta ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamista; korostaa myös alueellisen yhteistyön merkitystä Boko Haramin aiheuttaman uhan torjumisessa;
10. katsoo, että sen, että chibokilaisten koulutyttöjen sieppauksesta tulee 14. huhtikuuta kuluneeksi kaksi vuotta, olisi annettava Nigerian hallitukselle ja kansainväliselle yhteisölle uutta pontta saada vapautettua välittömästi ja ehdoitta nämä koulutytöt sekä ne 400 naista ja lasta, jotka siepattiin Damasakin kaupungista marraskuussa 2014, ja kaikki muut siepatut naiset ja lapset;
11. vetoaa maan viranomaisiin, jotta ne varmistaisivat, että naisilla ja tytöillä on mahdollisuus saada helposti kaikenlaisia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluja;
12. panee huolestuneena merkille kouluihin Pohjois-Nigeriassa tehdyt hyökkäykset, jotka estävät lasten pääsyn koulutukseen ja uhkaavat ruokkia radikalisoitumista, josta väkivaltaiset ääriryhmät, kuten Boko Haram, ovat riippuvaisia;
13. panee merkille, että Boko Haram on kohdistanut hyökkäyksiä erotuksetta muslimeihin, kristittyihin ja muiden uskontojen edustajiin sekä uskonnottomiin, ja tuomitsee väkivallan lisääntymisen ja muun muassa uskonnollisiin instituutioihin ja uskonnonharjoittajiin kohdistuvan väkivallan;
14. tuomitsee myös viljelijöihin kohdistuvat hyökkäykset sekä karjankasvattajien ja viljelijöiden väliset etniset konfliktit Nigerian keskiosassa, erityisesti Plateaun ja Taraban osavaltioissa, ja toteaa, että niissä on tapahtunut vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kuollut tuhansia ihmisiä vuodesta 2014 lähtien;
15. kehottaa Nigerian hallitusta ja kansainvälisiä kumppaneita lisäämään investointeja maanviljelijä- ja karjankasvattajayhteisöjen välisten konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi siten, että tuetaan taloudellisten resurssien ja luonnonvarojen hallintaa koskeviin yhteisiin aloitteisiin perustuvaa yhteistyötä;
16. kehottaa presidentti Buharia varmistamaan, että hänen hallituksensa puolustaa nigerialaisten oikeutta harjoittaa uskontoa vapaasti ja maan kaikkien kansalaisten oikeuksia laajemmin maan lakien ja perustuslain mukaisesti, ja pyytää Nigerian uskonnollisia johtajia auttamaan ääriliikkeiden ja radikalisoitumisen torjunnassa;
17. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita sitoutumaan vastedeskin diplomaattisiin toimiin Nigeriassa, jotta saavutetaan rauha, turvallisuus, hyvä hallinto ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen; kehottaa näitä eritoten jatkamaan poliittista vuoropuhelua Nigerian kanssa tarkistetun Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisesti ja siinä yhteydessä käsittelemään kysymyksiä, jotka liittyvät yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin, kuten ajatuksenvapauteen, omantunnonvapauteen ja uskonnon tai vakaumuksen vapauteen, sekä kaikenlaisen syrjinnän kieltämiseen, jotka on vahvistettu yleismaailmallisissa, alueellisissa ja kansallisissa ihmisoikeusasiakirjoissa;
18. pyytää Nigerian viranomaisia hylkäämään perusteettomien vetoomusten ja muiden vastaavien toimien kieltämistä koskevan lakiesityksen, joka on parhaillaan Nigerian senaatin käsiteltävänä, koska se heikentää lehdistönvapautta ja sananvapautta Nigeriassa;
19. kehottaa Nigerian hallitusta ja alueviranomaisia lopettamaan Nigerian HLBTI-yhteisön kriminalisoinnin ja takaamaan HLBTI-henkilöiden oikeuden sananvapauteen;
20. kehottaa Nigerian hallitusta toteuttamaan Niger-joen suistolla hätätoimenpiteitä, muun muassa toimia öljyyn liittyvän laittoman toiminnan lopettamiseksi;
21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Nigerian liittotasavallan presidentille, Afrikan unionin puheenjohtajalle, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, yleisafrikkalaiselle parlamentille ja ECOWASin edustajille.