YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS eläinten hyvinvoinnista, mikrobilääkkeiden käytöstä ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksista
22.10.2018 - (2018/2858(RSP))
joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:
B8‑0484/2018 (S&D, GUE/NGL, Verts/ALE, EFDD)
B8‑0485/2018 (PPE)
B8‑0487/2018 (ECR)
B8‑0489/2018 (ALDE)
Michel Dantin, Herbert Dorfmann PPE-ryhmän puolesta
Karin Kadenbach S&D-ryhmän puolesta
Jørn Dohrmann, Anthea McIntyre, James Nicholson, John Flack ECR-ryhmän puolesta
Elsi Katainen ALDE-ryhmän puolesta
Anja Hazekamp, Marina Albiol Guzmán, Paloma López Bermejo, Ángela Vallina, Younous Omarjee, Dimitrios Papadimoulis, Stelios Kouloglou, Stefan Eck GUE/NGL-ryhmän puolesta
Keith Taylor, Thomas Waitz Verts/ALE-ryhmän puolesta
Eleonora Evi, Marco Zullo, Laura Agea, Rosa D’Amato, Piernicola Pedicini EFDD-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma eläinten hyvinvoinnista, mikrobilääkkeiden käytöstä ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 28. kesäkuuta 2007 annetun neuvoston direktiivin 2007/43/EY[1], jäljempänä ’broileridirektiivi’,
– ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman uudesta eläinten hyvinvointia koskevasta strategiasta vuosille 2016–2020[2],
– ottaa huomioon vuonna 2017 laaditun eurooppalaisen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi,
– ottaa huomioon 19. tammikuuta 2012 annetun komission tiedonannon eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuosille 2012–2015 (COM(2012)0006),
– ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta, sen vaikutuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojeluun ja hyvinvointi-indikaattoreiden kehityksestä (COM(2018)0181),
– ottaa huomioon 21. marraskuuta 2017 julkaistun komission selvityksen neuvoston direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta ja hyvinvointi-indikaattorien kehittämisestä,
– ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2018 aikaansaadun sopimuksen eläinlääkeasetuksesta,
– ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429[3],
– ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625[4],
– ottaa huomioon tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja samasta aiheesta 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/58/EY[5],
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten 15. helmikuuta 2017 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/302[6],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on merkittävä maailmanlaajuinen broilerintuottaja ja EU:ssa teurastetaan noin seitsemän miljardia broileria ruuaksi; ottaa huomioon, että Euroopan siipikarja-alalla tuotannon lähtökohtana on maatilalta ruokapöytään -periaate, ala työllistää yli neljännesmiljoonaa ihmistä ja Euroopassa on 23 000 suurbroileritilaa;
B. ottaa huomioon, että direktiivissä 2007/43/EY (broileridirektiivi) säädetään lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista; pitää tärkeänä, että komissio, jäsenvaltiot ja tuottajat noudattavat näitä sääntöjä ja tekevät säännöllisiä tarkastuksia tällä alalla;
C. ottaa huomioon, että neuvoston direktiivin 2007/43/EY soveltamista koskevan 21. marraskuuta 2017 julkaistun komission selvityksen mukaan kasvatustiheys on 34 prosentilla broilereista yleissäännön mukainen 33 kg/m2, 40 prosentilla 34–39 kg/m2 ja 26 prosentilla direktiivin suurin sallima (enintään 42 kg/m2);
D. toteaa, että broileridirektiivin täytäntöönpano ei ole yhdenmukaista ja komission tuore täytäntöönpanokertomus osoitti, että täytäntöönpano on parhaassakin tapauksessa epäjohdonmukaista eri jäsenvaltioissa;
E. katsoo, että eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden liikakäyttö, erityisesti kasvunedistäjinä ja ryhmä- tai estolääkityksenä, on ollut yksi niistä keskeisistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet bakteerien mikrobilääkeresistenssin kehittymiseen maailmanlaajuisesti; huomauttaa, että suuresta kasvatustiheydestä tai lämpöstressistä johtuva puutteellinen hyvinvointi voi johtaa immuunijärjestelmän häiriöihin ja tehdä broilereista alttiimpia sairauksille;
F. huomauttaa, että Campylobacter spp.- ja Salmonella spp. -bakteerien monilääkeresistenttien zoonoottisten kantojen esiintyminen broileritiloilla ja broilerinlihassa aiheuttaa yhä suuremman uhan kansanterveydelle, kuten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen raporteissa todetaan;
G. katsoo, että eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä olisi ajantasaistettava uuden tieteellisen tiedon perusteella ja ottaen asianmukaisesti huomioon kotieläintalouden pitkän aikavälin kilpailukyky; huomauttaa, että käyttämällä korkeammat hyvinvointivaatimukset täyttäviä tuotantomenetelmiä voidaan parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja samalla osaltaan vähentää mikrobilääkkeiden tarvetta mutta tuottaa kuitenkin laadukkaita tuotteita;
H. ottaa huomioon, että geneettisten parametrien vaikutuksesta tuotantobroilerien hyvinvointiin ja stressinsietokykyyn vuonna 2010 annettu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellinen lausunto osoitti, että nopeakasvuisuuteen tähtäävä broilerien geneettinen valinta voi vaarantaa kyseisten eläinten terveyden ja hyvinvoinnin;
I. toteaa, että unionin kansalaiset ovat erittäin kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista ja haluavat kuluttajina saada valintojensa tueksi entistä enemmän tietoa;
J. panee merkille, että viimeisin eläinten hyvinvointia käsitellyt erityiseurobarometri osoitti, että yli puolet EU:n kansalaisista hakee eläintuotteita ostaessaan tietoa tuotantomenetelmästä ja voi olla valmiita maksamaan enemmän eläinten paremmasta hyvinvoinnista; panee merkille, että 80 prosenttia EU:n kansalaisista haluaa, että tuotantoeläinten hyvinvointia kohennetaan unionissa;
K. ottaa huomioon, että 25 prosenttia unionissa kulutetusta siipikarjanlihasta (rintapaloista) tuodaan kolmansista maista, joissa sovelletaan löyhempää eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä; ottaa huomioon, että suurin osa tuodusta siipikarjanlihasta käytetään ruokapalveluissa tai elintarvikejalostuksessa, joissa lihan alkuperän ilmoittaminen ja merkitseminen ei ole pakollista;
L. toteaa, että komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto on tehnyt tarkastuksia Thaimaassa, Brasiliassa, Ukrainassa, joiden osuus kolmansista maista peräisin olevasta tuonnista on yhteensä 90 prosenttia, ja tarkastuksissa on tullut esiin merkittäviä puutteita tuotantoprosessissa ja unionin lainsäädännön noudattamisessa; panee merkille, että EU:n maataloustuottajat ja kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa halvalla tuotetun kananlihan tuonnin taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ja unionissa jalostetun mutta kolmansista maista peräisin olevan kananlihan harhaanjohtavista tuotemerkinnöistä;
1. ottaa huomioon direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta ja sen vaikutuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen hyvinvointiin annetun komission kertomuksen tulokset, joista käy ilmi, että vain kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista on pannut direktiivin asianmukaisesti täytäntöön; on huolissaan kertomuksen havainnosta, että monin paikoin hallitsevana on suuri kasvatustiheys, suurempi kuin yleissääntönä oleva 33 kg/m2;
2. on huolissaan tyypillisesti broileritiloilla tavattavien monilääkeresistenttien zoonoosin aiheuttajien, kuten Campylobacter spp.-, Salmonella spp.- ja E. coli -bakteerien, lisääntymisestä;
3. panee merkille broilerien hyvinvointia koskevat toimet, joita viljelijät ovat jo toteuttaneet eri jäsenvaltioissa broileridirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä, ja erityisesti vapaaehtoisiin järjestelmiin osallistuvien toteuttamat toimet;
4. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan direktiivissä 2007/43/EY vahvistettujen rakennuksia ja turvallisuutta koskevien vaatimusten yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja täysimääräisen noudattamisen, jotta voidaan varmistaa direktiivin tavoitteiden saavuttaminen;
5. korostaa, että vilpillinen kilpailu johtaa epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin, sillä ne, jotka eivät noudata sääntöjä, myyvät halvemmalla kuin sääntöjä noudattavat toimijat;
6. kehottaa komissiota varmistamaan vankkoja ja mitattavissa olevia yhdenmukaistettuja indikaattoreita broilerien ja vanhempaispolven lintujen hyvinvoinnin mittaamiseksi, myös hautomoille tarkoitettua ohjeistusta parhaista käytännöistä;
7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ratkaisemaan kanalapalojen ongelman edistämällä parhaita käytäntöjä; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan vahvasti siihen, että eläinten pitäjille tarjotaan asianmukaista ja riittävää koulutusta direktiivissä 2007/43/EY säädetyllä tavalla;
8. kehottaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista antamaan lausunnon mahdollisesti zoonoottisten mikrobilääkeresistenttien Campylobacter spp.-, Salmonella spp.- ja E. coli -bakteerien yleisyydestä ja niihin liittyvistä riskitekijöistä;
9. suhtautuu myönteisesti 5. kesäkuuta 2018 aikaansaatuun sopimukseen eläinlääkeasetuksesta; panee tyytyväisenä merkille säännökset, joilla rajoitetaan antibioottien käyttöä ryhmä- tai estolääkityksenä; palauttaa mieliin kantansa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin sekä Euroopan lääkeviraston ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen yhteisen tieteellisen lausunnon[7], jossa vaaditaan käyttämään jalostusparvia, jotka kasvavat terveempinä ja hitaammin, ja eläintiheyttä, joka ei lisää sairauksien riskiä, pienempiä ryhmiä, sekä vaaditaan sairaiden eläinten eristämistä (asetuksen (EU) 2016/429 10 artiklan mukaisesti) ja hyvinvointia koskevien voimassa olevien säädösten täytäntöönpanoa; uskoo, että asetus helpottaa kipeästi kaivattuja mikrobilääkeresistenssiä koskevia toimia ja edistää innovointia eläinlääkealalla; toteaa, että Euroopan siipikarja-ala ja kansalliset viranomaiset toteuttavat aloitteita antibioottien käytön vähentämiseksi nykyaikaistamalla siipikarjatiloja;
10. korostaa, että kotieläintalouden tekniikoiden parantaminen kohentaa siipikarjan elämänlaatua ja vähentää mikrobilääkkeiden käyttötarvetta, ja toteaa, että tällaisia parannuksia tuovat esimerkiksi luonnonvalo, puhdas ilma ja tilan lisääminen sekä ilman ammoniakkipitoisuuden vähentäminen; muistuttaa komissiota eläinten terveyttä koskevassa strategiassa vahvistetusta motosta ”Mieluummin ennaltaehkäisy kuin hoito” ja tarpeesta edistää sitä;
11. korostaa, että eläinten hyvinvointi toimii sellaisenaan ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, joka vähentää eläimen sairastumisriskiä ja siten mikrobilääkkeiden käyttöä ja usein parantaa tuottavuutta; toteaa, että mikrobilääkkeiden virheellinen käyttö voisi johtaa niiden tehottomuuteen, mikä vaarantaisi ihmisten terveyden;
12. kehottaa komissiota lisäämään mikrobilääkeresistenssin tutkimusta ja kehittämään edelleen parhaita käytäntöjä ja varmistamaan, että jäsenvaltiot todella toteuttavat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten tautien valvontaa ja tarkastuksia;
13. kehottaa komissiota edistämään politiikkatoimia, joilla kannustetaan ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia broilerituotantomenetelmiä ja menetelmiä, joissa käytetään perinteisiä broilerirotuja ja/tai rotuja, joiden yksilöt voivat paremmin;
14. kehottaa komissiota laatimaan etenemissuunnitelman, jolla tuetaan kilpailukykyistä ja kestävää siipikarjanlihan tuotantoa ja siipikarjankasvatusta, joka takaa broilerien paremman hyvinvoinnin;
15. kehottaa komissiota tehostamaan kolmansista maista tuodun siipikarjanlihan rajatarkastuksia, jotta varmistetaan, että kyseinen tuonti on eläinten hyvinvointia, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä koskevan unionin lainsäädännön mukaista;
16. painottaa, että kananlihan tuonti maista, joissa sovelletaan löyhempiä sosiaalisia sekä ympäristöä, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia, on lisääntynyt; kehottaa komissiota varmistamaan, että unioniin tuotu kananliha sekä kananlihatuotteet ja -valmisteet on tuotettu sosiaalisia sekä ympäristöä, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevien unionin vaatimusten mukaisesti, jotta unionin tuottajille voidaan taata oikeudenmukaiset ja tasapuoliset toimintaedellytykset;
17. kehottaa komissiota antamaan säädösehdotuksen tuontilihan alkuperän pakollisesta merkitsemisestä unionissa jalostetuissa tuotteissa vähittäiskaupassa ja catering- ja ruokapalveluissa, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä;
18. kehottaa komissiota kehittämään broilerille samantyyppisen tuotantotapaa koskevan unionin merkintämallin kuin kananmunien kohdalla jo on käytössä, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja parantaa kuluttajille tiedottamista eläinten hyvinvoinnista maataloustuotannossa;
19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja jäsenvaltioille.
- [1] EUVL L 182, 12.7.2007, s. 19.
- [2] EUVL C 366, 27.10.2017, s. 149.
- [3] EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.
- [4] EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.
- [5] EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23.
- [6] EUVL L 43, 21.2.2017, s. 231.
- [7] Euroopan lääkeviraston eläinlääkekomitea (CVMP) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen biologisia vaaroja käsittelevä tiedelautakunta (BIOHAZ), 2016. EMA and EFSA Joint Scientific Opinion on measures to reduce the need to use antimicrobial agents in animal husbandry in the European Union, and the resulting impacts on food safety.