Yhteinen päätöslauselmaesitys - RC-B8-0110/2019Yhteinen päätöslauselmaesitys
RC-B8-0110/2019

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Zimbabwesta

13.2.2019 - (2019/2563(RSP))

työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan mukaisesti
joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:
B8‑0110/2019 (ECR)
B8‑0118/2019 (Verts/ALE)
B8‑0119/2019 (S&D)
B8‑0120/2019 (ALDE)
B8‑0124/2019 (EFDD)
B8‑0125/2019 (PPE)

Cristian Dan Preda, Elmar Brok, David McAllister, José Ignacio Salafranca Sánchez‑Neyra, Marijana Petir, Eduard Kukan, Patricija Šulin, Jarosław Wałęsa, Tunne Kelam, Roberta Metsola, Csaba Sógor, Bogusław Sonik, Milan Zver, Adam Szejnfeld, Michaela Šojdrová, Pavel Svoboda, Lorenzo Cesa, Giovanni La Via, Antonio López‑Istúriz White, Tomáš Zdechovský, Krzysztof Hetman, Anders Sellström, Seán Kelly, Francis Zammit Dimech, Deirdre Clune, Ivo Belet, Dubravka Šuica, Sandra Kalniete, Ivana Maletić, Anna Záborská, Romana Tomc, Andrey Kovatchev, Laima Liucija Andrikienė, László Tőkés, Anna Maria Corazza Bildt, Jiří Pospíšil, Stanislav Polčák, Inese Vaidere PPE-ryhmän puolesta
Elena Valenciano, Victor Boştinaru, Soraya Post, Aleksander Gabelic S&D-ryhmän puolesta
Charles Tannock, Notis Marias, Karol Karski, Geoffrey Van Orden, Jana Žitňanská, Valdemar Tomaševski, Raffaele Fitto, Ryszard Czarnecki, Jadwiga Wiśniewska, Ruža Tomašić, Monica Macovei, Branislav Škripek, Jan Zahradil ECR-ryhmän puolesta
Catherine Bearder, Nedzhmi Ali, Petras Auštrevičius, Beatriz Becerra Basterrechea, Izaskun Bilbao Barandica, Dita Charanzová, Gérard Deprez, Marian Harkin, Filiz Hyusmenova, Ivan Jakovčić, Petr Ježek, Ilhan Kyuchyuk, Valentinas Mazuronis, Louis Michel, Javier Nart, Urmas Paet, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Carolina Punset, Frédérique Ries, Robert Rochefort, Marietje Schaake, Jasenko Selimovic, Pavel Telička, Ramon Tremosa i Balcells, Ivo Vajgl, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans, Mirja Vehkaperä, Cecilia Wikström ALDE-ryhmän puolesta
Judith Sargentini, Maria Heubuch, Bodil Valero, Barbara Lochbihler, Margrete Auken Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ignazio Corrao, Rolandas Paksas, Piernicola Pedicini, Fabio Massimo Castaldo EFDD-ryhmän puolesta


Menettely : 2019/2563(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
RC-B8-0110/2019
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
RC-B8-0110/2019
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

Euroopan parlamentin päätöslauselma Zimbabwesta

(2019/2563(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Zimbabwesta,

–  ottaa huomioon EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppuraportin vuoden 2018 yhdenmukaistetuista vaaleista Zimbabwessa sekä EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan päätarkkailijan presidentti Mnangagwalle osoitetun, 10. lokakuuta 2018 päivätyn kirjeen, jossa tuodaan esille loppuraportin keskeiset tulokset,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan tiedottajan 17. tammikuuta 2019 antaman lausunnon Zimbabwen tilanteesta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun edustajan 24. heinäkuuta 2018 ja 18. tammikuuta 2019 antamat lausunnot Zimbabwesta,

–  ottaa huomioon 21.–22. tammikuuta 2019 pidetyn EU:n ja Afrikan unionin ulkoministerien kokouksen päätteeksi annetun yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon 14.–16. tammikuuta 2019 järjestetyn Stay Away (”pysy poissa”) ‑mielenilmaisun ja sen jälkeisten levottomuuksien jälkeen julkistetun Zimbabwen ihmisoikeuskomitean seurantaraportin,

–  ottaa huomioon Zimbabwen tutkintakomission laatiman raportin 1. elokuuta 2018 pidettyjen vaalien jälkeisestä väkivallasta,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan tiedottajan 2. elokuuta 2018 antaman lausunnon Zimbabwen vaaleista,

–  ottaa huomioon kansainvälisten vaalitarkkailuvaltuuskuntien 2. elokuuta 2018 antaman, Zimbabwen yhdenmukaistettuja vaaleja koskevan yhteisen julkilausuman, jossa tuomitaan poliisin ja armeijan liiallinen voimankäyttö mielenosoitusten tukahduttamiseksi,

–  ottaa huomioon EU:n edustuston, EU:n jäsenvaltioiden Hararen-lähetystöjen päälliköiden sekä Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen lähetystöjen päälliköiden 9. elokuuta 2018 antaman yhteisen paikallisen julkilausuman Zimbabwen oppositioon kohdistetuista toimista;

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2018 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Zimbabwessa meneillään olevasta poliittisesta murroksesta,

–  ottaa huomioon Zimbabween kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/101/YUTP muuttamisesta 17. helmikuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen 2017/288/YUTP[1],

–  ottaa huomioon kesäkuussa 1981 annetun Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan, jonka Zimbabwe on ratifioinut,

–  ottaa huomioon Zimbabwen perustuslain,

–  ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Zimbabwen kansa kärsi vuosikausia presidentti Robert Mugaben johtamasta autoritaarisesta hallinnosta, joka piti valtaa korruption, väkivallan, täynnä väärinkäytöksiä olevien vaalien ja raa´an turvallisuuskoneiston avulla;

B.  ottaa huomioon, että 30. heinäkuuta 2018 Zimbabwessa järjestettiin ensimmäiset presidentin- ja parlamenttivaalit sen jälkeen kun Robert Mugaben erosi marraskuussa 2017; ottaa huomioon, että vaalit tarjosivat maalle mahdollisuuden tehdä ero aiempiin kiistanalaisiin vaaleihin, joille oli ominaista poliittisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien loukkaaminen sekä valtion tukema väkivalta;

C.  ottaa huomioon, että Zimbabwen keskusvaalilautakunta julisti 3. elokuuta 2018 Emmerson Mnangagwan presidentinvaalien voittajaksi 50,8 prosentin ääniosuudella opposition ehdokkaan Nelson Chaisan jäädessä 44,3 prosenttiin; toteaa, että oppositio kiisti tulokset tuoreeltaan ja väitti vaaleja manipuloidun; toteaa, että perustuslakituomioistuin hylkäsi kyseiset väitteet todisteiden puuttumisen johdosta ja että presidentti Mnangagwa nimitettiin 26. elokuuta virkaan uudelle toimikaudelle;

D.  ottaa huomioon, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppuraportissa todetaan, että keskusvaalilautakunnan esittämät luvut sisälsivät lukuisia poikkeavuuksia ja epätarkkuuksia ja herättivät riittävästi kysymyksiä esitettyjen lukujen täsmällisyyden ja luotettavuuden kyseenalaistamiseksi;

E.  ottaa huomioon, että tulosten julkistamisen viivästyminen vaalien jälkeisenä päivänä johti väkivaltaisuuksiin, joissa kuoli kuusi ihmistä ja lukuisia loukkaantui opposition kehotettua kansaa osoittamaan mieltään; ottaa huomioon, että kansainväliset tarkkailijat, myös EU, tuomitsivat väkivaltaisuudet sekä armeijan ja maan sisäisten turvallisuusjoukkojen liiallisen voimankäytön;

F.  ottaa huomioon, että Zimbabwen ihmisoikeuskomitea julkaisi 10. elokuuta 2018 julkilausuman vuoden 2018 yhdenmukaistetuista vaaleista ja vaalien jälkeisestä tilanteesta, vahvisti asevoimien hyökänneen mielenosoittajien kimppuun, ilmaisi syvän huolensa poliisin raakuuksista ja väkivaltaisuuksista ja totesi, että mielenosoittajien perusoikeuksia oli rikottu; toteaa ihmisoikeuskomitean kehottaneen hallitusta käynnistämään kansallisen vuoropuhelun;

G.  ottaa huomioon, että presidentti Emmerson Mnangagwa lupasi Hararessa 26. elokuuta 2018 järjestetyn virkavalan vannomistilaisuuden yhteydessä tarjota valoisempaa ja yhteistä tulevaisuutta kaikille zimbabwelaisille ja puoluerajat ylittävää toimintaa ja että hän lupasi, että hänen hallituksensa tukee järkähtämättömästi perustuslakijärjestelmää, juurruttaa oikeusvaltioperiaatteen ja toimivallan jakamista koskevan periaatteen noudattamisen, takaa tuomiovallan riippumattomuuden ja ottaa käyttöön toimintapolitiikkoja, joilla houkutellaan kotimaista ja kansainvälistä pääomaa;

H.  ottaa huomioon, että presidentti Mnangagwa perusti syyskuussa 2018 tutkintakomission, joka totesi joulukuussa 2018, että niin turvallisuusjoukot kuin MDC Alliance -ryhmittymän jäsenet olivat yllyttäneet mielenosoituksiin, jotka aiheuttivat laajamittaisia omaisuus- ja henkilövahinkoja, ja järjestäneet niitä ja että armeijan käyttäminen oli perusteltua ja perustuslain mukaista; toteaa, että oppositio torjui kyseisen raportin; ottaa huomioon, että tutkintakomissio kehotti toteuttamaan tutkimuksen turvallisuusjoukoissa ja asettamaan syytteeseen rikoksiin syyllistyneet ja suositteli korvausten maksamista uhreille;

I.  ottaa huomioon, että poliittiset jännitteet ovat lisääntyneet merkittävästi vaalien jälkeen ja että väkivaltaisuuksista raportoidaan jatkuvasti, mikä vaarantaa vakavasti maassa alulle pannun demokraattisen kehityspolun;

J.  toteaa, että talouden romahtaminen, sosiaalipalvelujen puute sekä tärkeimpien perushyödykkeiden hintojen nousu on suututtanut kansan; ottaa huomioon, että mielenosoitukset lisääntyivät jyrkästi 14.–18. tammikuuta 2019, kun Zimbabwen ammattiliittojen kongressi (ZCTU) käynnisti niin kutsutun kansallisen sulun sen jälkeen, kun polttoaineiden hintoja oli korotettu 150 prosenttia; ottaa huomioon, että mielenosoitukset oli suunnattu myös köyhyyden lisääntymistä, talouden kurjaa tilaa ja elinolojen heikentymistä vastaan;

K.  ottaa huomioon, että hallitus vastasi tämän protestiliikkeen vaatimuksiin tuomitsemalla 14. tammikuuta 2019 ”tarkoituksellisen suunnitelman perustuslaillisen järjestyksen heikentämiseksi” ja vakuuttamalla, että se ”vastaa asianmukaisesti henkilöille, jotka vehkeilevät rauhan sabotoimiseksi”;

L.  ottaa huomioon, että mellakkapoliisi vastasi mielenosoituksiin kohtuuttomalla väkivallalla ja ihmisoikeusloukkauksilla, kuten käyttämällä kovia ammuksia, suorittamalla mielivaltaisia pidätyksiä, sieppauksilla, hyökkäämällä sortotoimien uhreja hoitaviin terveysasemiin, tuomitsemalla pidätettyjä pika- ja joukko-oikeudenkäynneissä, kiduttamalla pidätettyjä, raiskauksilla ja tuhoamalla yksityistä ja julkista omaisuutta;

M.  ottaa huomioon, että hallituksen nimittämä ihmisoikeuskomissio julkisti raportin, jonka mukaan sotilaat ja poliisi olivat turvautuneet järjestelmällisesti kidutukseen;

N.  ottaa huomioon, että yli 17 ihmistä on kuollut ja satoja on haavoittunut; toteaa, että noin tuhat henkilöä, joiden joukossa on 9–16-vuotiaita lapsia, on pidätetty ja että noin kahdelta kolmasosalta pidätetyistä on evätty vapaaksi pääseminen takuita vastaan; ottaa huomioon, että monia pidetään edelleen laittomasti vangittuina ja että näiden ihmisten väitetään tulleen pahoinpidellyiksi säilöönotossa;

O.  ottaa huomioon, että armeija on todistetusti ollut pääosin vastuussa murhista, raiskauksista ja aseellisista ryöstöistä; toteaa, että sadat aktivistit ja oppositiota edustavat virkamiehet pysyvät edelleen piilossa;

P.  toteaa, että ihmisoikeustarkkailijoiden ja paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden, myös EU:n, lausunnoissa hallitukset vastatoimet mielenosoituksiin on laajalti tuomittu kohtuuttomina ja liiallisina;

Q.  toteaa, että televiestiyhteyksien katkaisemisesta on tullut väline, jolla hallinto estää mielenosoitusten koordinoimisen sosiaalisessa mediassa; toteaa, että matkapuhelin- ja kiinteän linjan yhteydet sekä internet- ja sosiaalisen median kanavat suljettiin toistuvasti tiedonsaannin ja viestinnän estämiseksi sekä niiden laajojen ihmisoikeusrikkomusten peittämiseksi, jotka valtio valmistautui tekemään; toteaa, että Zimbabwen korkein oikeus totesi, että viestintään puuttumista koskevan lain käyttö oli laitonta verkossa tapahtuvan viestinnän keskeyttämiseksi;

R.  ottaa huomioon, että viranomaiset järjestivät mittavan ovelta ovelle -etsinnän mielenosoittajien löytämiseksi ja raahasivat rauhanomaisia mielenosoittajia, ihmisoikeuksien puolustajia, poliittisia aktivisteja, merkittäviä kansalaisyhteiskunnan johtajia ja heidän sukulaisiaan näiden kodeista;

S.  ottaa huomioon, että Zimbabwen naapurimaista, kuten Etelä-Afrikasta, on tullut poliittista sortoa ja taloudellista kurjuutta pakenevien zimbabwelaisten keskuksia;

T.  toteaa, että poliisi on jatkuvasti käyttänyt väärin voimassa olevia lakeja, kuten yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevaa lakia, perustellessaan opposition jäsenten ja ihmisoikeusaktivistien toimintamahdollisuuksien rajoittamista sekä kieltääkseen lailliset ja rauhanomaiset mielenosoitukset;

U.  ottaa huomioon, että Zimbabwen saavutukset ihmisoikeuksien ja demokratian saralla kuuluvat maailman heikoimpiin; ottaa huomioon, että Zimbabwen kansaan ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuu edelleen hyökkäyksiä, vihapuhetta, mustamaalauskampanjoita, pelottelua ja häirintää ja että kidutuksista raportoidaan säännöllisesti;

V.  ottaa huomioon, että presidentti kehotti käynnistämään kansallisen vuoropuhelun, joka alkoi 6. helmikuuta, ja pyysi kaikkia poliittisia puolueita osallistumaan siihen, mutta merkittävin oppositiopuolue Movement for Democratic Change (MDC) -liike kieltäytyi osallistumasta;

W.  ottaa huomioon, että Zimbabwe on allekirjoittanut Cotonoun sopimuksen, jonka 96 artiklassa määrätään, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen on EU:n ja AKT-maiden välisen yhteistyön olennainen osa;

1.  korostaa toivovansa yksimielisesti, että Zimbabwesta tulee rauhanomainen, demokraattinen ja vauras maa, jossa kaikkia kansalaisia kohdellaan hyvin ja yhdenvertaisesti lain edessä ja jossa valtion elimet toimivat kansalaisten puolesta, eivät heitä vastaan;

2.  tuomitsee voimakkaasti Zimbabwessa hiljan järjestetyissä mielenosoituksissa puhjenneen väkivallan; on vakaasti sitä mieltä, että rauhanomainen mielenilmaisu on osa demokraattista prosessia ja että siihen vastaamista liiallisella voimankäytöllä on vältettävä kaikissa olosuhteissa;

3.  vaatii presidentti Mnangagwaa pitämään virkakautensa alussa antamansa lupaukset, ottamaan nopeasti tilanteen haltuunsa ja asettamaan Zimbabwe jälleen tielle kohti sovintoa ja demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamista;

4.  kehottaa Zimbabwen viranomaisia lopettamaan välittömästi turvallisuusjoukkojen väärinkäytökset ja tutkimaan pikaisesti ja puolueettomasti kaikki väitteet poliisin ja valtion virkamiesten liiallisesta voimankäytöstä, jotta voidaan selvittää syyllisyydet yksittäisissä tapauksissa ja varmistaa vastuuvelvollisuus; muistuttaa, että maan perustuslaissa säädetään riippumattomasta elimestä tutkimaan poliisin ja armeijan väärinkäytöksistä tehtyjä valituksia, mutta että hallitus ei ole vielä perustanut sitä;

5.  vaatii Zimbabwen hallitusta vetämään kiireesti takaisin kaikki ympäri maata sijoitetut sotilaalliset ja nuorisomiliisin joukot, jotka kylvävät kauhua asukkaiden keskuudessa Zimbabwen peruslakia räikeästi rikkoen;

6.  katsoo, että kokoontumis-, yhdistymis- ja ilmaisunvapaus kuuluvat olennaisesti demokratiaan; korostaa, että väkivallaton mielipiteen ilmaiseminen on Zimbabwen kaikkien kansalaisten perustuslaillinen oikeus, ja muistuttaa viranomaisia näiden velvollisuudesta suojella kaikkien kansalaisten oikeutta osoittaa mieltä heikentyviä sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteita vastaan; vaatii hallitusta lopettamaan erityisesti ZCTU:n johtajia ja jäseniä vastaan kohdistetut toimet;

7.  tähdentää, että oppositiolla on perustavanlaatuinen rooli demokraattisessa yhteiskunnassa;

8.  vaatii Zimbabwen viranomaisia vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki poliittiset vangit;

9.  pyytää Zimbabwen hallitusta noudattamaan ihmisoikeuksien puolustajia koskevan YK:n julistuksen määräyksiä ja Zimbabwen ratifioimia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia;

10.  on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan oikeudenmukaista menettelyä on rikottu pika- ja joukko-oikeudenkäyntien yhteydessä; vaatii, että oikeuslaitoksen on pidettävä yllä oikeusvaltiota ja varmistettava, että sen riippumattomuus ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan kaikissa tilanteissa; tuomitsee kaikki pidätykset, jotka eivät ole johtaneet syytteiden nostamiseen;

11.  kehottaa Zimbabwen viranomaisia käynnistämään pikaisesti perusteellisen, riippumattoman ja puolueettoman tutkimuksen väitteistä, joiden mukaan ihmisoikeuksia on rikottu ja loukattu, mukaan luettuina tapaukset, joissa turvallisuusjoukkojen väitetään syyllistyneen raiskauksiin ja seksuaaliseen väkivaltaan, ja tuomaan syylliset oikeuden eteen; vaatii tuomaan lääkintäpalvelut tällaisen seksuaalisen väkivallan uhrien saataville ilman kostotoimenpiteiden uhkaa;

12.  tuomitsee internetin sulkemisen, jonka avulla viranomaiset pystyivät salaamaan armeijan ja maan sisäisten turvallisuusjoukkojen tekemät ihmisoikeusloukkaukset ja estämään väärinkäytöksiä koskevan riippumattoman raportoinnin ja dokumentoinnin mielenosoitusten tukahduttamisen aikana ja heti vaalien jälkeen; korostaa, että tiedonsaanti on oikeus, jota viranomaisten on kunnioitettava perustuslaillisten ja kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti;

13.  tuomitsee yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevan lain väärinkäytön ja rajoittavan luonteen ja kehottaa Zimbabwen viranomaisia mukauttamaan lainsäädännön ihmisoikeuksien suojelua ja edistämistä koskeviin kansainvälisiin normeihin;

14.  pitää erityisen huolestuttavina Zimbabwen talouden tilaa ja sosiaalisia oloja; muistuttaa, että maan suurimpia ongelmia ovat köyhyys, työttömyys ja krooninen aliravitsemus ja nälkä; katsoo, että nämä ongelmat voidaan ratkaista vain panemalla täytäntöön kunnianhimoisia työllisyys-, koulutus-, terveys- ja maatalouspolitiikkoja;

15.  kehottaa kaikkia poliittisia toimijoita osoittamaan vastuullisuutta ja pidättyvyyttä ja erityisesti pidättymään väkivaltaan yllyttämisestä;

16.  muistuttaa Zimbabwen hallitusta siitä, että Cotonoun sopimuksen mukaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tuen sekä kaupan, kehityksen ja talousavun ehtona on oikeusvaltioperiaatteen sekä niiden kansainvälisten yleissopimusten noudattaminen, joiden sopimuspuoli maa on;

17.  palauttaa mieliin, että pitkän aikavälin tuen edellytyksenä on pelkkien lupausten antamisen sijaan perusteellisten uudistusten toteuttaminen; kehottaa varmistamaan, että unionin sitoutuminen Zimbabween perustuu arvoihin ja että unionin suhtautuminen Zimbabwen viranomaisiin on tältä osin määrätietoista;

18.  kehottaa hallitusta panemaan viipymättä täytäntöön tutkintakomission antamat, vaalien jälkeisiin väkivaltaisuuksiin liittyvät suositukset, erityisesti suositukset edistää poliittista suvaitsevaisuutta ja vastuullista johtajuutta ja käynnistää kansallinen vuoropuhelu, joka on toteutettava uskottavasti, osallistavasti, avoimesti ja vastuullisesti;

19.  panee merkille hallituksen tahdon lunastaa uudistuksia koskevat sitoumuksensa; korostaa kuitenkin, että näiden uudistusten olisi oltava niin poliittisia kuin taloudellisia; kannustaa hallitusta, oppositiota, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja uskonnollisia johtajia käymään tasavertaisista lähtökohdista käsin kansallista vuoropuhelua, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja suojellaan;

20.  kehottaa hallitusta panemaan täysimääräisesti täytäntöön EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan suositukset, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen ja osallistavan poliittisen ympäristön luomisen osalta; korostaa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan antamaa kymmentä ensisijaista suositusta, jotka on esitetty 10. lokakuuta 2018 päivätyssä päävaalitarkkailijan kirjeessä presidentti Mnangagwalle ja joissa on kyse erityisesti seuraavista: selkeän ja johdonmukaisen oikeudellisen kehyksen varmistaminen, jotta voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille poliittisille puolueille; keskusvaalilautakunnan vahvistaminen, jotta siitä tulee aidosti riippumaton ja avoin elin ja jotta luottamus vaaliprosessiin voidaan palauttaa; sen varmistaminen, että keskusvaalilautakunnan aseman vahvistamisen myötä se vapautetaan hallituksen valvonnasta määräystensä hyväksymisen osalta; osallistavamman vaaliprosessin kehittäminen;

21.  kehottaa EU:n edustustoa ja EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöjä Zimbabwessa jatkamaan maan kehityksen tarkkaa seurantaa ja käyttämään kaikkia asianmukaisia välineitä ihmisoikeuksien puolustajien, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja ammattiliittojen tukemiseksi, Cotonoun sopimuksen olennaisten osien edistämiseksi ja demokratialiikkeiden tukemiseksi;

22.  kehottaa EU:ta tehostamaan Zimbabwen kanssa Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisesti käytävää ihmisoikeuksia koskevaa poliittista vuoropuhelua;

23.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa tarkastelemaan uudelleen Zimbabwessa olevia henkilöitä ja yhteisöjä vastaan asettamiaan rajoittavia toimenpiteitä, myös niitä, joiden soveltaminen on tällä hetkellä keskeytetty, kun otetaan huomioon viimeaikaiset tapaukset, joissa valtio on syyllistynyt väkivallantekoihin;

24.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä, erityisesti eteläisen Afrikan kehitysyhteisöä (SADC) ja Afrikan unionia (AU), tukemaan Zimbabwea aktiivisemmin, jotta nykyiseen kriisiin löydetään kestävä demokraattinen ratkaisu;

25.  kehottaa naapurivaltioita noudattamaan kansainvälisen oikeuden määräyksiä ja suojelemaan väkivaltaa Zimbabwessa pakenevia henkilöitä erityisesti lyhyellä aikavälillä myöntämällä heille turvapaikan;

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EUH:lle, Zimbabwen hallitukselle ja parlamentille, eteläisen Afrikan kehitysyhteisöön kuuluvien ja Afrikan unionin maiden hallituksille sekä Kansainyhteisön pääsihteerille.

 

 

Päivitetty viimeksi: 13. helmikuuta 2019
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö