YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Turkin sotilasoperaatiosta Koillis-Syyriassa ja sen seurauksista
22.10.2019 - (2019/2886(RSP))
joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:
B9‑0123/2019 (Verts/ALE)
B9‑0125/2019 (Renew)
B9‑0127/2019 (PPE)
B9‑0128/2019 (GUE/NGL)
B9‑0129/2019 (S&D)
Michael Gahler, Željana Zovko, David McAllister, Sandra Kalniete, Esther de Lange, Andrzej Halicki, Paulo Rangel, Jeroen Lenaers, Vladimír Bilčík, Michal Wiezik, Peter Pollák, Ivan Štefanec
PPE-ryhmän puolesta
Kati Piri, Nacho Sánchez Amor, Andreas Schieder
S&D-ryhmän puolesta
Malik Azmani, Hilde Vautmans, Petras Auštrevičius, Phil Bennion, Izaskun Bilbao Barandica, Sylvie Brunet, Olivier Chastel, Katalin Cseh, Anna Júlia Donáth, Engin Eroglu, Laurence Farreng, Valter Flego, Luis Garicano, Barbara Ann Gibson, Klemen Grošelj, Christophe Grudler, Bernard Guetta, Martin Hojsík, Antony Hook, Karin Karlsbro, Ondřej Kovařík, Nathalie Loiseau, Karen Melchior, Urmas Paet, Maite Pagazaurtundúa, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Michal Šimečka, Susana Solís Pérez, Ramona Strugariu, Marie‑Pierre Vedrenne
Renew-ryhmän puolesta
Tineke Strik, Hannah Neumann, Ernest Urtasun, Yannick Jadot, Heidi Hautala, Alice Kuhnke, Molly Scott Cato, Ellie Chowns, Damien Carême, Benoît Biteau, Petra De Sutter, Michael Bloss, Pär Holmgren, Markéta Gregorová, Caroline Roose, Erik Marquardt, François Alfonsi, David Cormand, Michèle Rivasi, Alexandra Geese, Catherine Rowett, Mounir Satouri, Jutta Paulus, Marcel Kolaja, Gwendoline Delbos‑Corfield, Niklas Nienaß, Ville Niinistö, Sergey Lagodinsky
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Nikolaj Villumsen, Özlem Demirel
GUE/NGL-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Turkin sotilasoperaatiosta Koillis-Syyriassa ja sen seurauksista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 17. lokakuuta 2019 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät Turkista,
– ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 14. lokakuuta 2019 antamat päätelmät Syyriasta,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan asiaa koskevat julkilausumat ja erityisesti hänen 9. lokakuuta 2019 antamansa julkilausuman viimeaikaisista tapahtumista Koillis-Syyriassa sekä lausunnot, jotka hän antoi saapuessaan ulkoasiainneuvoston kokoukseen 14. lokakuuta 2019 ja ulkoasiainneuvoston kokouksen jälkeen järjestetyssä lehdistötilaisuudessa,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Syyriasta ja 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ihmisoikeusloukkauksia koskevasta eurooppalaisesta pakotejärjestelmästä[1],
– ottaa huomioon Saksan, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Euroopan parlamentin ja Amerikan yhdysvaltojen edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajien 18. lokakuuta 2019 antaman yhteisen julkilausuman,
– ottaa huomioon Turkin ja Yhdysvaltojen 17. lokakuuta 2019 antaman yhteisen julkilausuman Koillis-Syyriasta,
– ottaa huomioon Syyriasta vastaavan YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Rupert Colvillen tiedottajan 11. ja 15. lokakuuta 2019 antamat lausunnot,
– ottaa huomioon Naton pääsihteerin 14. lokakuuta 2019 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon Arabiliiton 12. lokakuuta 2019 antaman julkilausuman Turkin toteuttamasta sotilasoperaatiosta Koillis-Syyriassa,
– ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 14. maaliskuuta 2017 antaman yhteisen tiedonannon EU:n Syyrian-strategian osatekijöistä (JOIN(2017)0011) sekä neuvoston 3. huhtikuuta 2017 antamat päätelmät EU:n Syyrian-strategiasta,
– ottaa huomioon YK:n peruskirjan ja kaikki YK:n yleissopimukset, joiden sopimuspuolia Turkki ja Syyria ovat,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevat päätöslauselmat, etenkin 18. joulukuuta 2015 annetun päätöslauselman 2254(2015), sekä vuoden 2012 Geneven tiedonannon,
– ottaa huomioon 21. joulukuuta 2016 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 71/248, jolla perustettiin kansainvälinen, puolueeton ja riippumaton mekanismi auttamaan Syyrian arabitasavallassa maaliskuusta 2011 lähtien tehdyistä kansainvälisen oikeuden mukaan vakavimmista rikoksista vastuussa olevien tutkinnassa ja syyttämisessä,
– ottaa huomioon Rooman perussäännön ja Kansainvälisen tuomioistuimen perustamisasiakirjat sekä tilapäisten tuomioistuinten, muun muassa entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen, Ruandan kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Libanonin erityistuomioistuimen, perustamisen muodostaman ennakkotapauksen,
– ottaa huomioon Iranin, Venäjän ja Turkin 6. toukokuuta 2017 allekirjoittaman sopimuksen turvavyöhykkeiden luomisesta Syyrian arabitasavaltaan,
– ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyt Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,
– ottaa huomioon Nato-sopimuksen vuodelta 1949,
– ottaa huomioon kemiallisten aseiden kieltosopimuksen vuodelta 1993,
– ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät Syyriaa ja Irakia sekä Isisin/Da’eshin muodostamaa uhkaa koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta,
– ottaa huomioon Turkkia koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta 13. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman[2], jossa suositettiin komissiota ja neuvostoa neuvottelukehyksen mukaisesti keskeyttämään virallisesti kaikki liittymisneuvottelut Turkin kanssa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätettyä vetää Yhdysvaltain joukot Koillis-Syyriasta Turkki käynnisti 9. lokakuuta 2019 kansainvälisen oikeuden vastaisen sotilaallisen hyökkäyksen (operaatio Rauhan lähde) Syyrian demokraattisten joukkojen (SDF) hallitsemille alueille Syyriassa; ottaa huomioon, että tämä on johtanut siviili- ja sotilasuhrien suureen määrään rajan molemmin puolin ja että YK-lähteiden mukaan vähintään 300 000 kansalaista, mukaan lukien 70 000 lasta, on joutunut siirtymään kotiseudultaan; ottaa huomioon, että EU:n yhtenäisyydestä huolimatta YK:n turvallisuusneuvosto ei vielä ole ryhtynyt toimiin kriisin johdosta;
B. ottaa huomioon, että Yhdysvallat ja Turkki ilmoittivat 18. lokakuuta 2019 välittömästä viiden päivän tulitauosta Syyrian raja-alueella; ottaa huomioon, että tämä sopimus on väliaikainen, koska Turkki ei ole suostunut vetämään joukkojaan pois Koillis-Syyriasta; toteaa, että tulitauon täytäntöönpanotilanne on vielä epäselvä; ottaa huomioon, että presidentti Erdoğan ja presidentti Putin tapasivat 22. lokakuuta;
C. ottaa huomioon, että neuvosto on tuominnut Turkin operaation ja luvannut ryhtyä alustaviin toimiin Turkkiin suuntautuvan asekaupan suhteen; ottaa huomioon, että eräät EU:n jäsenvaltiot ovat jo virallisesti keskeyttäneet aseiden myymisen Turkkiin sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8. joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP[3] säännösten mukaisesti;
D. ottaa huomioon, että neuvosto on Syyrian tilanteen johdosta päättänyt rajoittavista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat henkilöihin, jotka ovat vastuussa siviiliväestön alistamisesta Syyriassa, sekä heitä lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin; ottaa huomioon, että Yhdysvallat on määrännyt pakotteita Turkin ministeriöille ja ylemmille hallintovirkamiehille vastauksena maan sotilaalliseen hyökkäykseen Pohjois-Syyriaan;
E. toteaa, että tällä Turkin yksipuolisella sotilasoperaatiolla ei ole minkäänlaista oikeusperustaa ja se ainoastaan kärjistää kahdeksan vuotta kestänyttä konfliktia Syyriassa; ottaa huomioon, että operaation seuraukset haittaavat vakavasti Da’eshin vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman ponnistuksia, joissa SDF-joukot ovat edelleen keskeisessä asemassa taistelemalla vielä aktiivisia Isis-taistelijoita vastaan;
F. toteaa, että EU:n virallisena kantana on, että se on edelleen sitoutunut tukemaan Syyrian valtion yhtenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta; toteaa, että nämä tavoitteet voidaan varmistaa vain aidon poliittisen siirtymän avulla, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 sekä Syyrian osapuolten YK:n johtaman Geneven prosessin puitteissa vuonna 2012 neuvotteleman Geneven julkilausuman mukaisesti; ottaa huomioon, että Syyrian arabitasavallan hallitus ja Syyrian neuvotteluvaltuuskunta ovat päässeet YK:n johdolla sopimukseen siitä, että perustetaan uskottava, tasapainoinen ja osallistava perustuslakivaliokunta, jonka tarkoituksena on helpottaa poliittisen ratkaisun löytämistä Syyrian sotaan, ja toteaa, että nyt sen kokoontuminen saattaa estyä Turkin yksipuolisten sotilaallisten toimien seurauksena;
G. toteaa, että Turkin tukemien aseellisten ryhmien tekemistä teloituksista, pelottelusta, pahoinpitelyistä, sieppauksista, ryöstelystä ja siviilien asuintalojen haltuunotoista on tarkkoja tietoja ja että tiettyihin kurdiryhmiin kuulumisesta syytettyjä siviilejä on tiettävästi ajettu pois kodeistaan tai pidätetty näiden ryhmien jäsenten tarkastuspisteissä; ottaa huomioon, että YK:n saamien tietojen mukaan Turkin kanssa liittoutuneen Ahrar al-Sharqiyan aseellisen ryhmän taistelijat ovat syyllistyneet laittomiin teloituksiin; ottaa huomioon, että saatujen tietojen mukaan Ahrar al-Sharqiyan taistelijat kiduttivat tunnettua naispuolista kurdipoliitikkoa Hevrin Khalafia ja teloittivat hänet;
H. ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen joukkojen vetäydyttyä Bašar al-Assadin joukot saapuivat 14. lokakuuta 2019 useaan Koillis-Syyrian kaupunkiin ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen sen jälkeen, kun kurdijoukot olivat hyväksyneet Venäjän välittämän sopimuksen Turkin hyökkäyksen pysäyttämisestä; ottaa huomioon, että Syyrian ja kurdien välisen sopimuksen tarkat yksityiskohdat eivät vielä ole selvillä; ottaa huomioon, että vielä varmentamattomien tietojen mukaan Venäjän joukot partioivat Turkin ja Syyrian joukkojen rintamalinjojen välillä, jotta ne voidaan pitää erillään;
I. ottaa huomioon, että Turkin tukemien joukkojen väitetään käyttäneen valkoista fosforia sisältäviä ammuksia; toteaa, että Tell Tamerin ja Hasakan sairaaloissa kuvatuissa valokuvissa ja videoissa näkyy lapsia, joilla on vakavia kemiallisia palovammoja; toteaa Turkin kiistäneen syytökset; ottaa huomioon, että SDF on pyytänyt kansainvälisiä järjestöjä lähettämään asiantuntijoita tutkimaan asiaa; toteaa, että YK:n kemiallisten aseiden tarkastajat ovat ilmoittaneet alkaneensa kerätä tietoa näiden syytösten johdosta;
J. ottaa huomioon, että Assadin hallinnon ja sen liittolaisten, Isisin/Da’eshin sekä muiden terroristiryhmien Syyrian konfliktin aikana tekemiin rikoksiin kuuluu kemiallisin asein tehtyjä iskuja, siviilejä vastaan tehtyjä iskuja, laittomia teloituksia, kidutusta ja pahoinpitelyjä, tahdonvastaisia katoamisia, joukkopidätyksiä ja mielivaltaisia pidätyksiä, kollektiivisia rangaistuksia, hyökkäyksiä lääkintähenkilöstöä vastaan ja elintarvikkeiden, veden ja sairaanhoidon saannin estämistä; toteaa, että nämä rikokset ovat sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhia ja ne ovat tähän mennessä jääneet rankaisematta;
K. ottaa huomioon, että satojen väitettyjen Da’eshin jäsenten, joista osa on EU:n kansalaisia, ja heidän perheenjäsentensä ilmoitetaan paenneen Syyrian demokraattisten joukkojen vartioimasta vankeudesta Turkin hyökkäyksen aikana; toteaa, että heitä on estettävä palaamasta taistelemaan ja levittämään terroria, ja katsoo, että tämä on alueen ja EU:n turvallisuuden kannalta keskeinen prioriteetti; ottaa huomioon, että Syyrian demokraattisten joukkojen mukaan niillä on hallussaan noin 10 000 Isis-taistelijaa; ottaa huomioon, että valtaosa Isis-taistelijoille syntyneistä tuhansista eurooppalaisista lapsista on Koillis-Syyriassa kolmella eri leirillä (al-Hol, Roj ja Ain Issa) ja että Turkin hyökkäyksellä on vakavia vaikutuksia näihin;
L. toteaa turvavyöhykkeiden perustamisen Syyriaan herättävän vakavia huolia konfliktin vuoksi siirtymään joutuneiden turvallisuudesta sekä niiden ihmisten turvallisuudesta, jotka voitaisiin siirtää Turkista muualle; katsoo, että ihmisten pakkomuutto, myös väestörakenteen muuttamistarkoituksessa, rikkoo selvästi kansainvälistä humanitaarista oikeutta, on rikos ihmisyyttä vastaan ja saattaa johtaa väestörakenteen muuttumiseen ja etnisiin muutoksiin; toteaa turvavyöhykkeiden muuttuvan sotilaallisten konfliktien yhteydessä siviilien kannalta usein sota-alueiksi;
M. ottaa huomioon, että luotettavien lähteiden mukaan Turkin viranomaiset ovat heinäkuusta 2019 lähtien pidättäneet eri maakunnissa mielivaltaisesti kymmeniä syyrialaisia ja palauttaneet heitä pakkokeinoin Pohjois-Syyriaan, mikä on vastoin Turkin kansainvälistä velvoitetta olla palauttamatta ketään sellaiseen paikkaan, jossa hän olisi todellisessa vaarassa joutua vainotuksi, kidutetuksi tai muun huonon kohtelun uhriksi tai jossa hänen henkensä olisi vaarassa;
N. ottaa huomioon, että sotilaallisen väliintulon alkamisen jälkeen Turkin viranomaiset ovat kohdistaneet kaikkiin sotilasoperaatiota arvosteleviin tehokkaita tukahduttamistoimia käyttämällä Turkin terrorisminvastaisia lakeja; ottaa huomioon, että Turkin viranomaiset ovat käynnistäneet tutkimuksen yli 500:sta sosiaalisen median tilistä ja syyttäneet niitä ”terroristipropagandan” levittämisestä; ottaa huomioon, että Turkin sisäministerin mukaan 121 ihmistä on jo pidätetty heidän julkaistuaan sosiaalisessa mediassa operaation kyseenalaistavia kirjoituksia; ottaa huomioon, että 150 demokraattisen kansanpuolueen (HDP) jäsentä on pidätetty operaation alkamisen jälkeen;
O. ottaa huomioon, että useimmat kansainväliset avustusjärjestöt ovat joutuneet keskeyttämään toimintansa ja evakuoimaan kansainvälisen henkilöstön turvallisuusuhkien takia; toteaa, että turvallisen, esteettömän ja jatkuvan humanitaarisen avun, evakuointien ja sairaanhoidon estäminen rikkoo kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja useita YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia; ottaa huomioon, että YK ja sen kumppanit toimittavat edelleen humanitaarisia tarvikkeita kymmenille tuhansille ihmisille, jotka ovat joutuneet siirtymään väkivallan vuoksi;
P. toteaa, että kansainvälisen yhteisön ja yksittäisten valtioiden velvollisuutena on saattaa edesvastuuseen henkilöt, jotka ovat syyllistyneet kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan oikeuden ja humanitaarisen oikeuden loukkauksiin Syyrian konfliktin aikana, myös noudattamalla tuomioistuinten yleistoimivallan periaatetta ja kansallista lainsäädäntöä; toteaa, että tämä voidaan tehdä joko nykyisissä kansallisissa ja kansainvälisissä tuomioistuimissa tai vielä perustamattomissa tilapäisissä kansainvälisissä rikostuomioistuimissa;
Q. toteaa, että Turkin ja EU:n välinen tulliliitto tuli voimaan vuonna 1995, minkä jälkeen sitä ei ole muutettu; ottaa huomioon, että tämän seurauksena kahdenvälisen kaupan arvo on yli nelinkertaistunut; toteaa, että Turkki oli vuonna 2018 edelleen EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani maailmassa ja EU puolestaan on Turkin selvästi tärkein kauppakumppani ja sen merkittävin suorien ulkomaisten investointien lähde; ottaa huomioon, että EU keskeytti tulliliiton uudistamista koskevan aloitteen vuonna 2018 Turkin huolestuttavan poliittisen kehityksen vuoksi;
R. ottaa huomioon, että Turkki on edelleen EU:n keskeinen kumppani, Naton jäsen ja tärkeä toimija Syyrian kriisissä ja koko alueella; ottaa huomioon, että Nato-sopimuksen 1 artiklan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat sopimaan kansainväliset erimielisyydet, joissa ne saattavat olla osallisina, rauhanomaisin keinoin sillä tavoin, etteivät kansainvälinen rauha, turvallisuus ja oikeus vaarannu, ja pidättäytymään kansainvälisissä suhteissaan kaikesta voimankäytöllä uhkailusta tai voiman käytöstä, joka voisi jollain tavoin olla ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien tarkoituksia vastaan;
1. tuomitsee jyrkästi Turkin Koillis-Syyriassa toteuttaman yksipuolisen sotilasoperaation, joka rikkoo vakavasti kansainvälistä oikeutta, heikentää koko alueen vakautta ja turvallisuutta, aiheuttaa lisäkärsimystä sodan jo ennestään koettelemalle väestölle, aiheuttaa siviilien laajamittaista pakkomuuttoa ja saattaa antaa uuden mahdollisuuden Da’eshille, joka muodostaa edelleen turvallisuusuhan Syyriassa, sen lähialueilla, EU:ssa ja maailmanlaajuisesti, ja haittaa huomattavasti humanitaarisen avun saantia;
2. vaatii Turkkia lopettamaan viipymättä ja pysyvästi sotilasoperaationsa Koillis-Syyriassa ja vetämään kaikki joukkonsa Syyrian alueelta; korostaa, että sotilasoperaatiolla ei ratkaista maan piileviä turvallisuusongelmia; vaatii kunnioittamaan täysimääräisesti humanitaarista oikeutta, siviilien suojelu mukaan luettuna, ja sallimaan paikallisille ja kansainvälisille humanitaarisille järjestöille esteettömän pääsyn;
3. ilmaisee solidaarisuutensa kurdiväestölle ja kaikille muille alueen asukkaille; korostaa Syyrian demokraattisten joukkojen (SDF) ja erityisesti naisten tärkeää panosta liittolaisena Da’eshin vastaisessa taistelussa sekä sitä, että joukot ovat vahvistaneet vapauden ja kansalaisoikeuksien merkityksen Syyrian kurdienemmistöisen alueen sosiaalisen, poliittisen ja kulttuurielämän kehittämisessä;
4. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa välittämään EU:n kannan Turkin viranomaisille ja luomaan perustan EU:n vahvalle ja kattavalle vastaukselle tähän kriisiin; kehottaa häntä aloittamaan vuoropuhelun Turkin viranomaisten kanssa, jotta voidaan varmistaa tilanteen nopea rauhoittuminen ja löytää kriisiin kestävä ratkaisu; korostaa, että EU:n olisi harkittava kaikkia tarjolla olevia vaihtoehtoja, kun se työskentelee kansainvälisten kumppaniensa kanssa YK:n puitteissa;
5. panee merkille Yhdysvaltojen ja Turkin 17. lokakuuta tekemän sopimuksen väliaikaisesta tulitauosta; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että tulitaukosopimuksen määräyksillä legitimoidaan Turkin miehittämä ”turvavyöhyke” Koillis-Syyriassa; on lisäksi syvästi huolissaan siitä, että sopimus ei edellytä pelkästään paikallisten väestöryhmien, kuten kurdien, jesidien ja assyrialaisväestön sekä turkmeenien, armenialaisten, arabien ja muiden vähemmistöjen, poistumista alueelta vaan myös näiden ihmisten siirtämistä arabienemmistöisille alueille, mikä loisi uusia jännitteitä ja siviiliväestön turvallisuuteen kohdistuvia uhkia;
6. pitää kiinni siitä, että Syyrian konfliktiin on löydettävä kokonaisvaltainen poliittinen ratkaisu, joka perustuu Syyrian valtion yhtenäisyyden, suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden tunnustamiseen siten, että Syyrian yhteiskunnan kaikkien etnisten ja uskonnollisten ryhmien oikeuksia kunnioitetaan tinkimättä, ja että ratkaisun on oltava YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 sekä Syyrian osapuolten YK:n johtaman Geneven prosessin puitteissa vuonna 2012 neuvotteleman ja aidolle poliittiselle siirtymälle perustan luovan Geneven julkilausuman mukainen;
7. panee tältä osin tyytyväisenä merkille perustuslakivaliokunnan asettamisen ja YK:n pääsihteerin Syyrian-erityislähettilään Geir O. Pedersenin toimet, joiden pitäisi luoda uskottava, tasapainoinen ja osallistava perusta syyrialaisten kesken toteutettavalle poliittiselle prosessille ilman ulkopuolista sekaantumista; vaatii, että kaikki Koillis-Syyrian asianomaiset toimijat otetaan täysipainoisesti mukaan tähän prosessiin; muistuttaa, että konfliktiin ei ole kestävää sotilaallista ratkaisua, ja kehottaa kaikkia sen osapuolia noudattamaan täysin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, joissa vaaditaan kaikilta osapuolilta vihollisuuksien välitöntä lopettamista, kaikkien saartojen päättämistä, humanitaarisen avun toimittamisen sallimista täysin ja esteettä kaikkialle maahan ja humanitaaristen avustustyöntekijöiden suojelua; kehottaa jäsenvaltioita pyytämään jälleen YK:n turvallisuusneuvostoa hyväksymään päätöslauselman, joka antaa neuvostolle mahdollisuuden toimia kohdennetusti, ja pyrkimään viime kädessä perustamaan Pohjois-Syyriaan YK:n johtama turvallisuusvyöhyke siellä asuvien ihmisten hyväksi;
8. muistuttaa vakavista vaikutuksista, joita konfliktin laajeneminen ja epävakauden lisääntyminen alueella aiheuttavat sekä alueelle itselleen että unionille lisääntyvien turvallisuusriskien, humanitaaristen kriisien ja muuttovirtojen muodossa; kehottaa komissiota valmistelemaan unionia kaikilla osa-alueilla, jotta se voi reagoida parhaalla mahdollisella tavalla kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, ja tiedottamaan Euroopan parlamentille seurauksista, joita konfliktin laajeneminen ja epävakauden lisääntyminen alueella voivat aiheuttaa;
9. pitää valitettavana, että 14. lokakuuta 2019 kokoontunut ulkoasiainneuvosto ei kyennyt sopimaan EU:n laajuisesta Turkkia koskevasta asevientikiellosta; pitää kuitenkin myönteisenä useiden jäsenvaltioiden päätöstä lopettaa aseiden vientiä Turkkiin koskevien lupien myöntäminen, mutta kehottaa niitä varmistamaan, että keskeyttämistä sovelletaan myös niihin siirtoihin, joihin on jo myönnetty lupa, sekä vielä toimittamatta oleviin aseisiin; toistaa erityisesti, että kaikkien jäsenvaltioiden on sovellettava tiukasti neuvoston yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistettuja asevientiä koskevia sääntöjä, myös sen alueellista vakautta koskevaa kriteeriä 4; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa esittämään aloitteen, jonka tarkoituksena on asettaa Turkki EU:n laajuiseen ja myös kaksikäyttötuotteet kattavaan asevientikieltoon niin kauaksi aikaa kuin Turkin sotilasoperaatio Syyriassa jatkuu, kun otetaan huomioon kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomista koskevat vakavat väitteet;
10. kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön kohdennettuja pakotteita ja viisumikieltoja Turkin meneillään olevan sotilaallisen väliintulon yhteydessä ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille Turkin viranomaisille, samaan tapaan kuin ehdotuksessa, joka koskee Turkin viranomaisia, jotka ovat vastuussa perusoikeuksien tukahduttamisesta maan sisällä; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2013/255/YUTP[4] täysimääräisen noudattamisen, erityisesti päätöksessä lueteltujen henkilöiden varojen jäädyttämisen ja sellaisten henkilöiden maahanpääsyä koskevat rajoitukset, jotka hyötyvät Syyrian hallinnosta tai tukevat sitä;
11. torjuu jyrkästi Turkin suunnitelmat perustaa Koillis-Syyrian rajalle niin sanottu turvavyöhyke; painottaa, että syyrialaispakolaisten tai maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden pakkosiirrot tälle alueelle merkitsisivät perinteisen kansainvälisen pakolaisoikeuden, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja palautuskiellon periaatteen vakavaa loukkausta; muistuttaa, että pakolaisten paluun on aina oltava turvallista, vapaaehtoista ja ihmisarvoa kunnioittavaa, ja toteaa, että nykyisissä oloissa pakolaisten siirtäminen on kokonaan poissuljettu vaihtoehto; vaatii, että tällaisille alueille ei myönnetä EU:n vakauttamis- tai kehitysapua; korostaa, että Syyrian etnisillä ja uskonnollisilla ryhmillä on oikeus jatkaa elämäänsä historiallisilla ja perinteisillä kotiseuduillaan tai palata sinne ihmisarvoisesti ja turvallisesti;
12. kehottaa neuvostoa harkitsemaan mahdollisuutta kohdentaa Turkkiin asianmukaisia ja kohdennettuja taloudellisia toimenpiteitä, jotka eivät saa vaikuttaa kansalaisyhteiskuntaan tai maan talouskriisin jo koettelemiin ihmisiin, syyrialaispakolaisten tilanteeseen eikä turkkilaisten opiskelijoiden osallistumiseen Erasmus+-ohjelman kaltaisiin eurooppalaisiin vaihto-ohjelmiin; kehottaa neuvostoa harkitsemaan Koillis-Syyrian tilanteen kärjistymistä ehkäisevänä pelotteena maataloustuotteita koskevan sopimuksen mukaisten kauppaetuuksien keskeyttämistä ja viimeisenä keinona EU:n ja Turkin tulliliiton väliaikaista lakkauttamista;
13. huomauttaa, että parlamentti on toiminut ennakoivasti supistaessaan liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) II rahoitusta viime vuosina ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvien ongelmien takia; toteaa, että Turkin viranomaisten viimeaikaiset toimet ovat eurooppalaisten arvojen vastaisia; kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin varoja ei käytetä käynnissä olevan sotilasoperaation rahoittamiseen tai syyrialaispakolaisten pakkopalauttamiseen niin kutsutulle turvavyöhykkeelle;
14. on erittäin huolissaan väitteistä, joiden mukaan Turkin joukot ja/tai niiden sijaisjoukot ovat käyttäneet valkoista fosforia siviilejä vastaan, mikä on kielletty kansainvälisessä oikeudessa; toteaa, että Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW) on aloittanut valkoisen fosforin mahdollista käyttöä koskevan tutkinnan, ja antaa täyden tukensa sen työlle; kehottaa saattamaan syylliset vastuuseen teoistaan;
15. kehottaa Turkkia varmistamaan, että sen nimissä toimivat puolisotilaalliset joukot joutuvat vastuuseen tekemistään julmuuksista, kuten Hevrin Khalafin murhasta ja muista laittomista teloituksista; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan kaikkien loukkausten dokumentointia Koillis-Syyriassa ja vaatimaan, että loukkaukset tutkitaan perusteellisesti ja puolueettomasti ja että niihin syyllistyneet asetetaan syytteeseen;
16. on erittäin huolissaan tiedoista, joiden mukaan sadat Isis-vangit, mukaan lukien monet vierastaistelijat, pakenevat Pohjois-Syyrian leireiltä kesken Turkin hyökkäyksen, mikä lisää Isisin uuden nousun riskiä; kehottaa EU:n jäsenvaltioita laatimaan valmiussuunnitelmia Isisin vierastaistelijoiden mahdollisen paluun aiheuttamien turvallisuusuhkien varalta sekä aloittamaan syytetoimet kansainvälisten normien mukaisesti tällaisten henkilöiden tekemien julmuuksien johdosta; kehottaa kansallisia tiedustelu- ja turvallisuuspalveluja lisäämään valppautta vierastaistelijoiden ja heidän perheidensä mahdollisen paluun suhteen;
17. on huolissaan Isis-taistelijoille Pohjois-Syyriassa syntyneiden eurooppalaisten lasten hirveästä tilanteesta ja kohtalosta; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota näiden lasten tilanteeseen ja heidän tarpeisiinsa, jotta varmistetaan heidän perusoikeuksiensa kunnioittaminen; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan lapsen edun huomioon ensisijaisesti kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä;
18. vahvistaa tukevansa Da’eshin vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman pyrkimyksiä, joihin Turkki osallistuu; korostaa, että liittoutuma ja syyrialaiset kumppanijoukot ovat edistyneet merkittävästi Da’eshin kukistamisessa Syyriassa, mutta ilmaisee huolensa siitä, että Turkin yksipuoliset sotilaalliset toimet vesittävät tämän edistyksen;
19. suhtautuu myönteisesti EU:n sitoumukseen jatkaa humanitaarisen avun antamista Syyrian naapurimaille ja erityisesti Jordanialle, Libanonille, Turkille, Irakille ja Egyptille, joissa on edelleen miljoonia pakolaisia; ei pidä hyväksyttävänä sitä, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan käyttää pakolaisia aseena ja kiristysvälineenä EU:ta vastaan; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan paljon nykyistä vahvemmin vastuun jakamiseen, jotta Syyrian sota-alueilta pakenevat pakolaiset voivat saada uudelleensijoittamisen ansiosta suojelua välittömän lähialueen ulkopuolelta; korostaa, että palauttamiskiellon periaatetta on noudatettava kaikilta osin; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita myöntämään lisärahoitusta Irakin Kurdistanin aluehallitukselle, jotta se selviää Syyriasta tulevista pakolaisvirroista;
20. myöntää, että Turkilla on oikeutettuja turvallisuusongelmia, mutta edellyttää, että niihin puututaan poliittisin ja diplomaattisin keinoin eikä sotilastoimin kansainvälisen oikeuden, myös humanitaarisen oikeuden, mukaisesti;
21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneille kansakunnille, Turkille, kansainvälisen Syyrian tukiryhmän jäsenille ja kaikille Syyrian konfliktin osapuolille ja varmistamaan tämän tekstin kääntämisen arabiaksi ja turkiksi.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0215.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0200.
- [3] EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99.
- [4] Neuvoston päätös 2013/255/YUTP, annettu 31. toukokuuta 2013, Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 147, 1.6.2013, s. 14).