Menettely : 2020/2503(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : RC-B9-0056/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B9-0056/2020

Keskustelut :

PV 16/01/2020 - 4.2
CRE 16/01/2020 - 4.2

Äänestykset :

PV 16/01/2020 - 6.2

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0012

<Date>{15/01/2020}15.1.2020</Date>
<RepeatBlock-NoDocSe> <NoDocSe>B9‑0056/2020</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0059/2020</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0062/2020</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0064/2020</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0065/2020</NoDocSe></RepeatBlock-NoDocSe> } RC1
PDF 165kWORD 54k

<TitreType>YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Replacing>joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:</Replacing>

<TablingGroups>B9‑0056/2020 (ECR)

B9‑0059/2020 (Verts/ALE)

B9‑0062/2020 (S&D)

B9‑0064/2020 (PPE)

B9‑0065/2020 (Renew)</TablingGroups>


<Titre>Nigeriasta, erityisesti viimeaikaisista terrori-iskuista</Titre>

<DocRef>(2020/2503(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Michael Gahler, Tomáš Zdechovský, Željana Zovko, David McAllister, Sandra Kalniete, Antonio López‑Istúriz White, Milan Zver, Roberta Metsola, Lefteris Christoforou, Stelios Kympouropoulos, Krzysztof Hetman, Manolis Kefalogiannis, Arba Kokalari, Loucas Fourlas, Loránt Vincze, David Lega, Peter van Dalen, Isabel Wiseler‑Lima, Karlo Ressler, Romana Tomc, Michaela Šojdrová, Vladimír Bilčík, Tomislav Sokol, Luděk Niedermayer, Cindy Franssen, Sunčana Glavak, Inese Vaidere, Stanislav Polčák, Jiří Pospíšil, Mircea‑Gheorghe Hava, Vasile Blaga, Gheorghe‑Vlad Nistor, Dan‑Ştefan Motreanu, Ioan‑Rareş Bogdan, Isabel Benjumea Benjumea</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Kati Piri, Carlos Zorrinho</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Phil Bennion, Andrus Ansip, Petras Auštrevičius, Malik Azmani, Stéphane Bijoux, Izaskun Bilbao Barandica, Gilles Boyer, Sylvie Brunet, Catherine Chabaud, Dita Charanzová, Olivier Chastel, Jérémy Decerle, Engin Eroglu, Fredrick Federley, Klemen Grošelj, Christophe Grudler, Bernard Guetta, Antony Hook, Ivars Ijabs, Irena Joveva, Moritz Körner, Ondřej Kovařík, Ilhan Kyuchyuk, Karen Melchior, Shaffaq Mohammed, Javier Nart, Jan‑Christoph Oetjen, Urmas Paet, Samira Rafaela, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Susana Solís Pérez, Nicolae Ştefănuță, Ramona Strugariu, Viktor Uspaskich, Hilde Vautmans, Marie‑Pierre Vedrenne, Chrysoula Zacharopoulou</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Erik Marquardt</Depute>

<Commission>{Verts/ALE}Verts/ALE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Raffaele Fitto, Nicola Procaccini, Anna Fotyga, Elżbieta Kruk, Assita Kanko, Bert‑Jan Ruissen, Evžen Tošenovský, Alexandr Vondra, Jan Zahradil, Veronika Vrecionová, Valdemar Tomaševski, Emmanouil Fragkos, Carlo Fidanza, Ruža Tomašić, Ryszard Antoni Legutko, Karol Karski, Charlie Weimers, Adam Bielan, Ryszard Czarnecki, Beata Kempa, Andżelika Anna Możdżanowska, Joanna Kopcińska, Jadwiga Wiśniewska, Joachim Stanisław Brudziński, Witold Jan Waszczykowski, Izabela‑Helena Kloc, Zbigniew Kuźmiuk, Beata Szydło, Anna Zalewska, Zdzisław Krasnodębski, Tomasz Piotr Poręba</Depute>

<Commission>{ECR}ECR-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Fabio Massimo Castaldo</Depute>

</RepeatBlock-By>

TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma Nigeriasta, erityisesti viimeaikaisista terrori-iskuista

(2020/2503(RSP))

 

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon aiemmat Nigeriaa koskevat päätöslauselmansa, joista viimeisin on annettu 18. tammikuuta 2018[1],

 ottaa huomioon YK:n pääsihteerin tiedottajan 24. joulukuuta 2019 antaman Nigeriaa koskevan julkilausuman,

 ottaa huomioon uskonnon- ja vakaumuksenvapautta EU:n ulkopuolella edistävän EU:n erityislähettilään 25. marraskuuta 2019 antaman raportin,

 ottaa huomioon laittomia, summittaisia tai mielivaltaisia teloituksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan 2. syyskuuta 2019 Nigeriassa vierailunsa päätteeksi antaman lausunnon,

 ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 31. heinäkuuta 2019 antaman lehdistötiedotteen terroriteoista Koillis-Nigeriassa,

 ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan tiedottajan 29. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon Boko Haramin Bornossa Koillis-Nigeriassa tekemästä terroristi-iskusta,

 ottaa huomioon Human Rights Watch -järjestön World Report 2019 -raportin Nigeriaa käsittelevän osan,

 ottaa huomioon ihmisoikeuskomitean 29. elokuuta 2019 maan toisen määräaikaisraportin puuttuessa esittämät Nigeriaa koskevat loppupäätelmät,

 ottaa huomioon YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai elämänkatsomukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamisesta,

 ottaa huomioon vuonna 2013 hyväksytyt EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi,

 ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin mielipiteenvapauden Saharov-palkinto myönnettiin vuonna 2005 ihmisoikeusaktivisti Hauwa Ibrahimille,

 ottaa huomioon vuoden 2019 Global Terrorism Index -raportin,

 ottaa huomioon kehitysvaliokunnan puheenjohtajan varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle sekä humanitaarisesta avusta ja kriisinhallinnasta vastaavalle komission jäsenelle osoittaman kirjeen, joka koskee humanitaarisen toiminnan rajoittamista Koillis-Nigeriassa,

 ottaa huomioon Nigerian liittotasavallan perustuslain ja etenkin sen IV luvun säännökset, jotka koskevat uskonnonvapauden suojelua sekä oikeutta ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen,

 ottaa huomioon vuonna 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista, jonka Nigeria ratifioi huhtikuussa 1991,

 ottaa huomioon vuonna 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen (CEDAW),

 ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen,

 ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Nigerian turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, mikä on vakava uhka alueelliselle ja kansainväliselle turvallisuudelle; ottaa huomioon, että ihmisoikeusloukkaukset ja joukkomurhat ovat yleisiä erityisesti maan koillisosassa; ottaa huomioon, että Boko Haramin kapinaliike on surmannut Nigeriassa vuodesta 2009 lähtien yli 36 000 ihmistä;

B. ottaa huomioon, että maassa käynnissä oleva alueellinen aseellinen konflikti jatkuu jo kymmenettä vuotta; ottaa huomioon, että erityisesti väkivaltaiset ääriliikkeet ja terroritoiminta ovat lisääntymässä jihadistiryhmien, kuten Boko Haramin ja ISWAPin (Islamic State in West Africa Province), aseman ja vaikutusvallan yhä vahvistuessa; ottaa huomioon, että Boko Haram on hyökännyt Nigerian poliisia ja armeijaa, poliitikkoja, kouluja, uskonnollisia rakennuksia, julkisia laitoksia ja siviilejä vastaan yhä säännöllisemmin vuodesta 2009 lähtien; huomauttaa, että valtaosa uhreista on muslimeja;

C. ottaa huomioon, että Nigeria on Global Terrorism Index -indeksissä Irakin ja Afganistanin perässä kolmannella sijalla 163 maan joukossa eli se on terrorismin eniten koettelemien maiden listalla kolmantena;

D. ottaa huomioon, että turvallisuustilannetta on pahentanut uskonnollisen ja etnisen väkivallan yltyminen maan joissakin osissa, kuten maatalousvaltaisessa Nigerian keskiosassa, jossa maanviljelijät ja paimentolaiset kiistelevät maa- ja vesivaroista;

E. ottaa huomioon, että ISWAPin uskotaan tällä hetkellä pitävän vankinaan kymmeniä ihmisiä, heidän joukossaan kristittyjä johtajia, turvallisuusjoukkojen jäseniä ja avustustyöntekijöitä;

F. ottaa huomioon, että Nigerian väestössä, joka on Afrikan suurin, on lähes yhtä paljon muslimeja ja kristittyjä; ottaa huomioon, että maan kristitty yhteisö on alueen suurin, sillä Pohjois-Nigeriassa asuu lähes 30 miljoonaa kristittyä; ottaa huomioon, että valtaosin islaminuskoisen pohjoisen ja kristityn etelän välillä kautta aikojen vallinnut vihamielisyys on voimistunut dramaattisesti radikaalin islamismin leviämisen myötä;

G. ottaa huomioon, että ISWAP ilmoitti olevansa vastuussa 26. joulukuuta 2019 julkaistulla videolla nähdystä 11 ihmisen teloituksesta; ottaa huomioon ryhmän väittäneen, että kaikki surmansa saaneet henkilöt olivat kristittyjä ja että isku tehtiin kostona Isis-johtajan Abu Bakr al-Baghdadin kuolemasta Syyriassa;

H. ottaa huomioon, että nämä surmat ovat osa laajempaa terroritekojen sarjaa, johon kuuluvat myös 24. joulukuuta 2019 Chibokin lähellä sijaitsevaan kristittyyn kylään tehty isku, jonka seurauksena seitsemän kylän asukasta kuoli ja teini-ikäinen tyttö siepattiin, 23. joulukuuta 2019 tapahtunut kolmen siviilin surma Biun ulkopuolella ja 22. joulukuuta 2019 tapahtunut seitsemän siviilin surma Nganzaissa;

I. ottaa huomioon, että humanitaarista apua toimittavan Humanitarian Aid Relief Trust -järjestön mukaan yli 6 000 kristittyä on vuoden 2015 jälkeen joko joutunut jihadistiryhmien murhaamiksi tai menehtynyt Fulani-taistelijoiden harjoittaman ”maasi tai veresi” -politiikan vuoksi; ottaa huomioon, että šaria-lakia soveltavissa valtioissa kristittyjä syrjitään jatkuvasti ja heitä pidetään usein toisen luokan kansalaisina;

J. ottaa huomioon, että vaikka presidentti Muhammadu Buhari on tuominnut surmat ja kehottanut väestöä unohtamaan uskonnolliset jakolinjat, nämä hyökkäykset on tehty täysin ilman pelkoa rankaisusta ja niihin syyllistyneet ovat harvoin joutuneet vastuuseen teoistaan; ottaa huomioon, että Amnesty Internationalin raportista on käynyt ilmi, että Nigerian turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet tahallisiin laiminlyönteihin maanviljelijäyhteisöihin kohdistuneiden kuolonuhreja vaatineiden iskujen yhteydessä;

K. ottaa huomioon, että Human Rights Watch -järjestön mukaan Nigerian armeija on pidättänyt yli 3 600 lasta, joista puolet on tyttöjä, epäiltyinä olemisesta mukana islamistisissa ja valtiosta riippumattomissa aseistautuneissa ryhmissä usein varsin vähäisen tai olemattoman näytön perusteella; ottaa huomioon, että monet pidätetyt ovat joutuneet hyväksikäytön, myös seksuaalisen väkivallan, kohteeksi ja kuolleet pidätettynä ollessaan sairauden, nälän, nestevajauksen tai luodeista saamiensa haavojen vuoksi; ottaa huomioon, että armeija on järjestelmällisesti evännyt pääsyn pidätyskeskuksiin tarkistamaan, minkälaisissa olosuhteissa lapsia pidetään;

L. ottaa huomioon, että tyttöjen ja naisten tilanne Nigeriassa on erityisen ongelmallinen syrjinnän yleisyyden, terveyspalvelujen ja koulutuksen rajoitetun saatavuuden, yleisesti harjoitetun naisten sukuelinten silpomisen ja lapsiavioliittojen vuoksi;

M. ottaa huomioon, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on todennut olevan perusteltua syytä uskoa Boko Haramin ja Nigerian turvallisuusjoukkojen syyllistyneen Nigeriassa Rooman perussäännön 7 artiklan mukaisiin rikoksiin ihmisyyttä vastaan, mukaan lukien murhat ja vainoaminen; ottaa huomioon, että esitutkintoja koskevassa vuoden 2019 raportissaan Kansainvälinen rikostuomioistuin toteaa, että huolimatta useista toimista, joita Nigerian viranomaiset ovat toteuttaneet rikoksista syytettyjen rikosoikeudellisen vastuun selvittämiseksi, Boko Haramin ja kansallisten turvallisuusjoukkojen jäsenten osalta tähän mennessä toteutetut tutkinta- ja syytetoimet näyttävät olleen sekä laajuudeltaan että perusteellisuudeltaan rajallisia;

N. ottaa huomioon, että hallitusta on vuodesta 2015 lähtien arvosteltu siitä, että se on käsitellyt riittämättömällä tavalla islamistista kapinaliikettä eri puolilla maata; ottaa huomioon, että Nigerian armeijaan ja poliisiin kohdistuu lukuisia turvallisuusuhkia ja että ne vaikuttavat ylikuormitetuilta ja kykenemättömiltä ratkaisemaan yhtäaikaisia turvallisuuskriisejä;

O. ottaa huomioon, että monikansalliset yhteiset taistelujoukot ovat siitä alkaen, kun ne perustettiin vuonna 2015, hätistäneet terroristiryhmät pois monilta niiden hallinnassa olevilta alueilta, mutta alue on silti edelleen erittäin epävakaa; ottaa huomioon, että 1 200 tšadilaissotilaan äskettäinen vetäytyminen samaan aikaan, kun väkivalta yltyi koillisella alueella, on aiheuttanut huolta väestön keskuudessa; ottaa huomioon, että tämän vetäytymisen jälkeen sadat lähialueella asuneet nigerialaiset siviilit pakenivat alueelta jihadistien uusien iskujen pelossa;

P. ottaa huomioon, että EU, Saksan liittotasavalta ja Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisö (ECOWAS) käynnistivät lokakuussa 2019 rauhan ja turvallisuuden rakenteita ja operaatioita koskevan hankkeen (EPSAO); ottaa huomioon, että hankkeen tavoitteena on vahvistaa ECOWASin mekanismeja ja valmiutta hallita konflikteja ja tukea konfliktin jälkeistä ympäristöä Länsi-Afrikassa;

Q. ottaa huomioon, että Nigerian tilanne on aiheuttanut ennennäkemättömän humanitaarisen kriisin ja että YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston (OCHA) mukaan yli kaksi miljoonaa ihmistä maan koillisosassa on sen vuoksi joutunut siirtymään muualle; ottaa huomioon, että Human Rights Watch -järjestön mukaan useimmilta maan sisällä siirtymään joutuneilta puuttuu mahdollisuus käyttää perusoikeuttaan ruokaan, asumiseen, koulutukseen, terveyteen ja tulemiseen suojelluksi vaaroilta sekä oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen; ottaa huomioon, että EU on osoittanut 28,3 miljoonaa euroa tukeen, joka kohdennetaan humanitaariseen apuun maassa; ottaa huomioon, että nykyvaroilla ei pystytä likikään täyttämään humanitaarisen avun tarpeita;

R. ottaa huomioon, että Human Rights Watch -järjestön World Report 2019 -raportin Nigeriaa koskevan osion mukaan yli 35 000 maan sisällä siirtymään joutunutta henkilöä palasi maan koillisosan yhteisöihin vuonna 2018 huolimatta turvallisuutta koskevista huolenaiheista ja perusedellytysten, kuten ruoan ja majoituksen, puutteesta;

S. ottaa huomioon, että lähes puolet Nigerian väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä; ottaa huomioon, että arviolta yli seitsemän miljoonaa nigerialaista tarvitsee kiireellisesti ihmishenkiä pelastavaa apua;

T. toteaa, että tuhannet nigerialaiset vaarantavat henkensä unioniin johtavilla muuttoreiteillä parempien taloudellisten ja sosiaalisten olojen ja turvallisemman elämän toivossa;

U. ottaa huomioon, että humanitaarinen toimintatila maassa on kaventunut ja useita avustustyöntekijöitä on siepattu ja surmattu; ottaa huomioon, että vuonna 2019 surmansa sai kahdeksan avustustyöntekijää, jotka ovat siis osa niistä yhteensä 26 ihmisestä, jotka ovat menettäneet henkensä konfliktissa on vuoden 2011 jälkeen; ottaa huomioon, että turvallisuusriskit estävät usein avun toimittamista ja ovat saaneet monet humanitaariset järjestöt poistumaan maasta;

V. ottaa huomioon, että hallitus on lisäksi keskeyttänyt joidenkin kansainvälisten avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminnan ja väittänyt niiden toimineen islamistiryhmien rahanpesijöinä; ottaa huomioon, että Nigerian asevoimat vaativat syyskuussa 2019 lopettamaan Action Against Hunger ja Mercy Corps -järjestöjen toiminnan välittömästi, jolloin 400 000 ihmistä jäi ilman apua;

W. ottaa huomioon, että EU käy Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisesti Nigerian kanssa säännöllistä poliittista vuoropuhelua ihmisoikeuksista ja demokratian periaatteista, etnisen, uskonnollisen ja rotuun perustuvan syrjinnän kaltaiset asiat mukaan lukien;

1. tuomitsee maassa tehdyt terrori-iskut; toteaa jälleen olevansa huolissaan Nigerian pitkittyneestä kriisistä ja maan koillisosan epävakaasta turvallisuustilanteesta ja tuomitsee ankarasti toistuvat ihmisoikeuksien sekä kansainvälisen ja humanitaarisen oikeuden loukkaukset riippumatta siitä, perustuvatko ne uskontoon vai etniseen alkuperään;

2. tuomitsee erityisesti viime aikoina yltyneen väkivallan etnisiä ja uskonnollisia yhteisöjä kohtaan, mukaan lukien uskonnollisten instituutioiden ja uskonnonharjoittajien ottaminen kohteeksi;

3. ilmaisee osanottonsa uhrien omaisille ja solidaarisuutensa Nigerian väestöä kohtaan, joka on kärsinyt terrorismin vaikutuksista alueella jo yli kymmenen vuoden ajan;

4. kehottaa Nigerian viranomaisia takaamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen maassa ja suojelemaan siviiliväestöä terrorismilta ja väkivallalta; vaatii, että nämä toimet on toteutettava ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta täysin kunnioittaen ja maan kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti;

5. pitää kaikenlaista ihmisten tuhoamista tai etnisiä puhdistuksia raakalaismaisena ja rikoksena ihmisyyttä vastaan; kehottaa Nigerian hallitusta puuttumaan väkivallan perimmäisiin syihin varmistamalla kaikille kansalaisille yhtäläiset oikeudet ja syrjinnän vastaisen lainsäädännön; korostaa tässä yhteydessä tarvetta edistää edelleen uskontojen välistä vuoropuhelua ja kansalaisten rauhanomaista rinnakkaiseloa uskonnosta riippumatta ja pitää yhteyttä kaikkiin asianomaisiin sidosryhmiin, myös Nigerian uskontojenväliseen neuvostoon;

6. muistuttaa, että naiset ja lapset ovat altteimpia konfliktien, terrorismin ja väkivallan vaikutuksille maassa; pitää valitettavana, että terroristiryhmät värväävät yhä enemmän lapsia ja käyttävät heitä lapsisotilaina tai itsemurhapommittajina;

7. on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan sotilaskohteissa pidätettynä olevia lapsia on kohdeltu huonosti; kehottaa Nigerian viranomaisia sallimaan YK:lle pääsyn sotilaallisiin pidätyskeskuksiin, allekirjoittamaan virallisen luovutuspöytäkirjan sen varmistamiseksi, että armeijan pidättämät lapset siirretään nopeasti asianmukaisten lastensuojeluviranomaisten hoiviin, ja lopettamaan lasten sotilaalliset pidätykset; vaatii, että terrorisminvastaiset toimet sekä oikeudellinen ja lainvalvontaan liittyvä kehys olisi räätälöitävä siten, että suojellaan heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien, myös lasten, oikeuksia;

8. muistuttaa Nigerian viranomaisia niiden velvollisuudesta suojella lasten oikeuksia ja varmistaa terrorismin tai konfliktin koettelemien ihmisten suojelu ja huolenpito, myös varmistamalla heidän pääsynsä koulutukseen; muistuttaa lisäksi, että koulutus ja taloudelliset mahdollisuudet ovat tehokkaita keinoja torjua radikalisoitumista, ja kehottaa kansainvälisiä kumppaneita tukemaan helposti saatavilla olevan ja laadukkaan koulutuksen tarjoamista osana terrorismin vastaista strategiaa alueella;

9. on syvästi huolestunut siitä, että nigerialaiset naiset joutuvat edelleen syrjinnän, väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön ja raiskausten uhreiksi; kehottaa Nigeriaa panemaan kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa lisäämään tukea laajalle levinneen seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille, psykologinen tuki mukaan luettuna;

10. korostaa, että rankaisemattomuuden torjunta on olennaisen tärkeää maan vakauden ja kestävän rauhan rakentamisen kannalta; kehottaa siksi Nigerian viranomaisia suorittamaan välittömästi perusteellisia ja avoimia tutkimuksia syyllisten saattamiseksi oikeuden eteen ja heidän saattamisekseen vastuuseen; kehottaa lisäksi toteuttamaan toimia Nigerian oikeusjärjestelmän valmiuksien ja riippumattomuuden parantamiseksi keinona edistää rikosoikeuden tehokasta käyttöä väkivallan, terrorismin ja korruption torjunnassa;

11. pitää valitettavana, että Boko Haramin ja ISWAPin vastainen taistelu on jäänyt polkemaan paikoilleen ja että itsemurhaiskuja ja sotilaallisiin asemiin kohdistuvia itsemurhaiskuja ja suoria iskuja esiintyy yhä enemmän ja ne ovat entistä ankarampia; muistuttaa, että Nigerian presidentti Buhari valittiin uudelleen vuonna 2019 hänen luvattuaan kukistaa Boko Haramin ja muiden terroristiryhmien ajaman väkivaltaisen ääriliikehdinnän, ja kehottaa presidenttiä panemaan kampanjalupauksensa täytäntöön;

12. tukee EU:n ja ECOWASin johdolla toteutettavan rauhan ja turvallisuuden rakenteita ja operaatioita koskevan hankkeen tavoitteita; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan voimakkaasti valmiuksien kehittämistä ja konfliktinratkaisua Länsi-Afrikassa;

13. vahvistaa tukensa alueelliselle monikansallisille yhteisille taistelujoukoille ja antaa tunnustusta niiden pyrkimyksille torjua tehokkaasti terrorismia ja palauttaa vakaus Tšad-järven alueelle; muistuttaa, että terrorismi ei tunne rajoja, ja kehottaa alueen maita jatkamaan toimiensa koordinointia koko alueen turvallisuuden varmistamiseksi;

14. kannustaa jatkamaan turvallisuusalan uudistusta Nigeriassa, jotta voidaan vahvistaa kansallisten ja alueellisten toimijoiden valmiuksia torjua terrorismia; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja jäsenvaltioita jatkamaan EU:n teknistä apua tällä alalla;

15. varoittaa käyttämästä viljelijöiden ja paimentolaisten välistä konfliktia välineenä levittää uskontoon perustuvaa vihaa; kehottaa Nigerian hallitusta panemaan täytäntöön kansallisen karjanhoidon uudistussuunnitelman, jolla pyritään suojelemaan sekä viljelijöiden että paimentolaisten etuja; katsoo, että tarvitaan lisätoimia, kuten konfliktien sovittelu-, ratkaisu-, sovinnonteko- ja rauhanrakentamismekanismien vahvistamista;

16. korostaa kehityksen, demokratian, ihmisoikeuksien, hyvän hallintotavan ja turvallisuuden keskinäistä riippuvuutta maassa; katsoo, että sotilastoimet eivät yksin riitä terrorismin tehokkaaseen torjuntaan; kehottaa Nigerian hallitusta laatimaan kattavan strategian, jolla puututaan terrorismin perimmäisiin syihin keskittymällä ennaltaehkäisevään lähestymistapaan, jolla pyritään poistamaan terroristisen ideologian houkuttelevuus, rajoittamaan värväys- ja radikalisointimahdollisuuksia ja lopettamaan sen rahoitus, sekä tukemalla ja rahoittamalla kansalaisyhteiskunnan järjestöjen yhteisölähtöisiä ohjelmia;

17. kehottaa EU:ta, Afrikan unionia ja kansainvälistä yhteisöä tehostamaan toimiaan terrorismin torjunnan tukemiseksi Nigeriassa ja jatkamaan poliittisen ja turvallisuuteen liittyvän avun antamista maassa ja koko alueella;

18. on erittäin huolissaan maan turvallisuustilanteen vaikutuksesta humanitaarisen avun ja kehitysavun vaikuttavuuteen; kehottaa EU:ta jatkamaan humanitaarisia ja kehitystoimiaan niin Nigeriassa kuin koko alueella; pitää myönteisenä EU:n vuonna 2019 lupaamaa 50 miljoonan euron lisärahoitusta, jolla tuetaan Nigerian elpymistä ja selviytymiskykyä;

19. panee merkille Nigeriaan ja sen naapurimaihin alueellisen pakkomuuton vuoksi kohdistuvat paineet; kehottaa lisäämään kotiseudultaan siirtymään joutuneelle Nigerian väestölle annettavaa tukea ja avunantajien toiminnan koordinointia, mukaan lukien kansainväliseltä yhteisöltä saatava lisärahoitus; muistuttaa, että kehitysvaroja ei pitäisi suunnata pois niiden alkuperäisestä tavoitteesta, joka on köyhyyden poistaminen sen kaikissa muodoissa;

20. tuomitsee kaikki humanitaarisen avun henkilöstöön tai järjestelmiin kohdistuvat iskut ja kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan avustustyöntekijöiden turvallisuus ja turvallinen ympäristö, jossa humanitaariset järjestöt voivat suorittaa elintärkeää tehtäväänsä;

21. on erittäin huolissaan ilmastonmuutoksen nopeasta voimistumisesta ja sen vaikutuksesta ihmisten elämään ja toimeentuloon erityisesti Nigerian keskiosassa; muistuttaa, että on löydettävä pitkän aikavälin ratkaisuja luonnonvarojen suojelemiseksi ja niiden saatavuuden varmistamiseksi; muistuttaa, että ilmastohätätilaan puuttuminen on elintärkeä tekijä alueen taloudellisen vakauden ja rauhan turvaamisessa;

22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Nigerian presidentille ja parlamentille, Afrikan unionille, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle sekä yleisafrikkalaiselle parlamentille.

 

[1]EUVL C 458, 19.12.2018, s. 43.

Päivitetty viimeksi: 15. tammikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö