Menettely : 2020/2552(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : RC-B9-0102/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B9-0102/2020

Keskustelut :

PV 13/02/2020 - 4.2
CRE 13/02/2020 - 4.2

Äänestykset :

PV 13/02/2020 - 7.2
CRE 13/02/2020 - 7.2

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0037

<Date>{12/02/2020}12.2.2020</Date>
<RepeatBlock-NoDocSe> <NoDocSe>B9‑0102/2020</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0103/2020</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0105/2020</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0107/2020</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0109/2020</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0112/2020</NoDocSe></RepeatBlock-NoDocSe> } RC1
PDF 188kWORD 58k

<TitreType>YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Replacing>joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:</Replacing>

<TablingGroups>B9‑0102/2020 (Verts/ALE)

B9‑0103/2020 (S&D)

B9‑0105/2020 (ECR)

B9‑0107/2020 (GUE/NGL)

B9‑0109/2020 (PPE)

B9‑0112/2020 (Renew)</TablingGroups>


<Titre>lapsityövoimasta Madagaskarin kaivoksissa</Titre>

<DocRef>(2020/2552(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Michael Gahler, Željana Zovko, David McAllister, Sandra Kalniete, Andrey Kovatchev, Krzysztof Hetman, Milan Zver, Lefteris Christoforou, Stelios Kympouropoulos, Arba Kokalari, Loucas Fourlas, Loránt Vincze, David Lega, Isabel Wiseler-Lima, Romana Tomc, Michaela Šojdrová, Vladimír Bilčík, Vangelis Meimarakis, Magdalena Adamowicz, Ivan Štefanec, Liudas Mažylis, Michal Wiezik, Tomas Tobé, Frances Fitzgerald, Deirdre Clune, Tomáš Zdechovský, Inese Vaidere, Jiří Pospíšil, Stanislav Polčák, Peter Pollák, Miriam Lexmann, Ioan-Rareş Bogdan</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Kati Piri, Carlos Zorrinho</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Hilde Vautmans, Petras Auštrevičius, Malik Azmani, Stéphane Bijoux, Izaskun Bilbao Barandica, Sylvie Brunet, Dita Charanzová, Olivier Chastel, Ilana Cicurel, Jérémy Decerle, Laurence Farreng, Valter Flego, Klemen Grošelj, Christophe Grudler, Bernard Guetta, Ivars Ijabs, Irena Joveva, Pierre Karleskind, Moritz Körner, Ondřej Kovařík, Ilhan Kyuchyuk, Radka Maxová, Ulrike Müller, Javier Nart, Jan-Christoph Oetjen, Dragoş Pîslaru, Frédérique Ries, Michal Šimečka, Susana Solís Pérez, Nicolae Ştefănuță, Ramona Strugariu, Irène Tolleret, Yana Toom, Viktor Uspaskich, Adrián Vázquez Lázara, Marie-Pierre Vedrenne, Chrysoula Zacharopoulou</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Caroline Roose</Depute>

<Commission>{Verts/ALE}Verts/ALE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Joanna Kopcińska, Karol Karski, Emmanouil Fragkos, Elżbieta Kruk, Jadwiga Wiśniewska, Ruža Tomašić, Ryszard Czarnecki</Depute>

<Commission>{ECR}ECR-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Helmut Scholz, Younous Omarjee, Anja Hazekamp, Manuel Bompard, Stelios Kouloglou, Alexis Georgoulis, Dimitrios Papadimoulis</Depute>

<Commission>{GUE/NGL}GUE/NGL-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Fabio Massimo Castaldo</Depute>

</RepeatBlock-By>

TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma lapsityövoimasta Madagaskarin kaivoksissa

(2020/2552(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Madagaskarista ja erityisesti 9. kesäkuuta 2011[1] ja 16. marraskuuta 2017[2] antamansa päätöslauselmat,

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuodelta 1948,

 

 ottaa huomioon vuonna 1924 annetun Geneven julistuksen lapsen oikeuksista ja sen hyväksymisen YK:n yleiskokouksessa vuonna 1959,

 ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat,

 ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan, jossa vahvistetaan, että lasten oikeuksien suojelu sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa on yksi EU:n päämääristä,

 ottaa huomioon 6. kesäkuuta 1973 tehdyn Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 138, joka koskee työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää, sekä 1. kesäkuuta 1999 tehdyn ILO:n yleissopimuksen nro 182, joka koskee lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi,

 ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2017 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan[3] ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien tinan, tantaalin ja volframin, niiden malmien ja kullan toimitusketjuun sovellettavan, vastuullisten tuojien omaehtoiseen vakuutukseen perustuvan unionin due diligence -järjestelmän perustamisesta (konfliktialueiden mineraaleja koskeva asetus),

 ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

 ottaa huomioon lapsen oikeuksien komitean,

 ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät lapsityövoimasta,

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien asiakirjan ”Guiding Principles on Business and Human Rights: ’Implementing the United Nations ’Protect, Respect and Remedy’ Framework” vuodelta 2011,

 ottaa huomioon 26. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman lasten oikeuksista YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30. vuosipäivän yhteydessä[4],

 ottaa huomioon 25. heinäkuuta 2019 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman, jossa vuosi 2021 julistettiin lapsityön poistamisen kansainväliseksi teemavuodeksi,

 ottaa huomioon 10. joulukuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä”[5],

 ottaa huomioon konflikti- ja riskialueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuutta koskevan OECD:n due diligence -oppaan, mukaan lukien kaikki sen liitteet ja täydennysosat,

 ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman[6] parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta,

 ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman[7] kansainvälisen kaupan ja EU:n kauppapolitiikan vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin,

 ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavat periaatteet (2011),

 ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän YK:n komitean esittämän yleiskommentin nro 24 (2017), joka koskee taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisia valtion velvoitteita liiketoiminnan yhteydessä (E/C.12/GC/24),

 ottaa huomioon Unicefin laatimat liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet,

 ottaa huomioon 12. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät ”EU ja vastuulliset globaalit arvoketjut”,

 ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman[8] yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista,

 ottaa huomioon marraskuussa 2019 julkaistun Terre des Hommes -järjestön raportin ”Child Labour in Madagascar’s Mica Sector”[9],

 ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen 26 artiklan,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A. ottaa huomioon, että lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 32 artiklan mukaan ”[s]opimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen”;

B. ottaa huomioon, että lapsen oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus on laajimmin ratifioitu kansainvälinen ihmisoikeussopimus ja kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen ja että siinä sopimusvaltioille asetetaan selkeä oikeudellinen velvoite edistää, suojella ja kunnioittaa kaikkien niiden lainkäyttövallan alaisten lasten oikeuksia;

C. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on sitoutunut edistämään ja suojelemaan lapsen oikeuksia sisäisen ja ulkoisen toimintansa yhteydessä ja noudattamaan toiminnassaan kansainvälistä oikeutta, myös lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen määräyksiä[10];

D. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjassa edellytetään, että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa EU:n toimissa, ja kielletään lapsityö asettamalla työhön pääsemiseksi vaadittava vähimmäisikä, joka ei saa olla alempi kuin ikä, jolloin oppivelvollisuus päättyy, ja lisäksi siinä vahvistetaan, että työhön otetuille nuorille on annettava heidän ikänsä mukaiset työolot ja -ehdot ja heitä on suojeltava taloudelliselta hyväksikäytöltä ja työltä, joka saattaa vahingoittaa heidän turvallisuuttaan, terveyttään tai fyysistä, henkistä, moraalista tai sosiaalista kehitystään tai haitata heidän koulutustaan;

E. ottaa huomioon, että lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 12 artiklassa ja perusoikeuskirjan 24 artiklassa vahvistetaan lapsen oikeus tulla kuulluksi ja se, että lapsen on saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä ja lapsen mielipide on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti otettava huomioon häntä koskevissa asioissa;

F. ottaa huomioon, että EU on sitoutunut toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja saavuttamaan sen tavoitteet, myös kestävän kehityksen alatavoitteen 8.7, joka kuuluu seuraavasti: ”Ryhtyä välittömiin ja tehokkaisiin toimiin pakkotyön, modernin orjuuden ja ihmiskaupan poistamiseksi, varmistaa lapsityön pahimpien muotojen, kuten lapsisotilaiden värväämisen ja käytön, kieltäminen ja poistaminen sekä lopettaa lapsityö kaikissa muodoissaan vuoteen 2025 mennessä”[11];

G. ottaa huomioon, että eri puolilla maailmaa arviolta 152 miljoonaa 5–17-vuotiasta tyttöä ja poikaa osallistuu lapsityöhön[12] ja että työssäkäyviä lapsia on eniten vähiten kehittyneissä maissa; ottaa huomion, että lapsityön uhreja on eniten Afrikassa (72,1 miljoonaa lasta) sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen maissa (62,1 miljoonaa lasta); ottaa huomioon, että maatalous, palveluala ja teollisuus, mukaan lukien kaivosteollisuus, ovat ne kolme alaa, joilla lapsityötä esiintyy eniten; ottaa huomioon, että vaikka lapsityövoiman käytön vähentämisessä on edistytty jonkin verran, ILO:n arvion mukaan edistyminen on niin hidasta, että vuonna 2025 lapsityötä tekeviä poikia ja tyttöjä on edelleenkin 121 miljoonaa;

H. ottaa huomioon, että lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi koskevan, vuonna 1999 tehdyn ILO:n yleissopimuksen nro 182 3 artiklan d kohdan mukaan ilmaisu ”lapsityön pahimmat muodot” käsittää ”työn, joka luonteensa tai olosuhteidensa vuoksi saattaa olla haitallista lasten terveydelle, turvallisuudelle tai moraalille”; ottaa huomioon, että Madagaskar on ratifioinut kaikki lapsityötä koskevat keskeiset kansainväliset sopimukset, myös yleissopimuksen lapsen oikeuksista (ja sen kaksi valinnaista pöytäkirjaa), vähimmäisikää koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 138 sekä lapsityön pahimpia muotoja koskevan ILO:n yleissopimuksen nro182; ottaa huomioon, että Madagaskarin hallitus on laatinut kansallisen toimintasuunnitelman lapsityön torjumiseksi Madagaskarissa yhteistyössä muun muassa kansainvälisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa; ottaa huomioon, että nämä lupaukset ja toimet eivät ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin;

I. ottaa huomioon, että Kansainvälinen työjärjestö toteaa lapsityötä koskevassa määritelmässään, että kaikkea lasten tekemää työtä ei pitäisi luokitella lapsityöksi, jota on torjuttava; ottaa huomioon, että lasten tai teini-ikäisten osallistumista työhön, joka ei vaikuta haitallisesti heidän terveyteensä ja kehitykseensä tai häiritse heidän koulunkäyntiään, pidetään yleensä positiivisena asiana; ottaa huomioon Afrikan unionin Agenda 2063:n ja äskettäin allekirjoitetun kymmenvuotisen toimintasuunnitelman lapsityön, pakkotyön, ihmiskaupan ja modernin orjuuden poistamiseksi Afrikasta (2020–2030) ja toteaa, että Afrikan maat ovat niiden perusteella sitoutuneet lapsityön kaikkien muotojen poistamiseen Afrikasta YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman tavoitteen 8.7 mukaisesti;

J. ottaa huomioon, että lapsityön pahimpien muotojen suurin luokka on vaarallisen työn teettäminen lapsilla, joka koskee 73:a miljoonaa 5–17-vuotiasta lasta, jotka työskentelevät vaarallisissa oloissa monilla eri aloilla, esimerkiksi kaivosteollisuudessa[13]; ottaa huomioon, että vuonna 2018 kaikista madagaskarilaisista 5–17-vuotiaista lapsista 47 prosenttia osallistui lapsityöhön ja näistä arviolta 86 000 työskenteli kaivosteollisuudessa[14]; ottaa huomioon, että kaivosteollisuus vaatii eniten kuolonuhreja ja 100 000:ta 5–17-vuotiasta työssäkäyvää lasta kohden kuolonuhreja on keskimäärin 32;

K. ottaa huomioon, että koulua käymättömien lasten määrä on Madagaskarissa maailman viidenneksi suurin[15]; ottaa huomioon, että Madagaskarissa puolet alle 5-vuotiaista lapsista kärsii hidastuneesta kasvusta ja ainoastaan 13 prosentilla on kotona sähköt[16]; ottaa huomioon, että koko väestöstä 74 prosenttia elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella ja 80 prosenttia asuu maaseudulla[17]; ottaa huomioon, että kolme neljäsosaa väestöstä elää alle 1,9 dollarilla päivässä; ottaa huomioon, että Unicefin mukaan ainoastaan 30 prosentilla madagaskarilaisista lapsista on mahdollisuus päästä peruskoulun ala-asteelle; ottaa huomioon, että koulutus on ratkaisevan tärkeää lapsityön ehkäisemiseksi ja lasten pitämiseksi poissa kaduilta, missä he joutuvat alttiiksi ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle;

L. ottaa huomioon, että Madagaskar on maailman kolmanneksi suurin kiilteen viejä, jonka viennin arvo oli 6,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2017, ja Intian, Kiinan, Sri Lankan, Pakistanin ja Brasilian ohella Madagaskar on yksi niistä maista, joissa kiillekaivoksissa työskentelevien lasten oikeuksia todennäköisimmin rikotaan;

M. ottaa huomioon, että kiilteellä tarkoitetaan erilaisia elektroniikka- ja autoteollisuudessa käytettäviä mineraaleja ja kiillettä on monissa erilaisissa tuotteissa aina maaleista maanparannusaineisiin ja meikeistä älypuhelimiin;

N. ottaa huomioon, että Madagaskarin kiilleteollisuudessa työskentelee arviolta 11 000 lasta; ottaa huomioon, että suurin osa tästä lapsityöstä keskittyy maan eteläosassa sijaitseviin Anosyn, Androyn ja Ihoromben maakuntiin, joissa lasten terveys-, ravinto- ja koulutustilanne on heikko;

O. ottaa huomioon, että Madagaskarissa kiilleteollisuudessa työskentelevien lasten työolot ovat epäinhimilliset ja vaaralliset ja he kärsivät selkäkivusta, kaivoksissa vallitsevasta kuumuudesta ja veden- tai hapenpuutteesta johtuvasta päänsärystä, raskaiden kuormien kantamista sisältävän yksitoikkoisen ja kovan työn aiheuttamasta lihassärystä sekä toistuvasta yskästä ja hengitystieongelmista, jotka johtuvat kaivoksissa ja jalostuskeskuksissa ja niiden ympärillä leijuvista pienistä kiillepölyhiukkasista, ja kaivosten romahtamisvaara ja maanvyörymien vaara uhkaavat heidän henkeään; ottaa huomioon, että Madagaskarin viranomaiset eivät kykene tarjoamaan monille kaivosyhteisöille asianmukaista pääsyä terveydenhuoltoon, koulutukseen tai juomavesi‑infrastruktuuriin;

P. ottaa huomioon, että lapsityön taustalla vaikuttavia syitä ovat esimerkiksi köyhyys, muuttoliike, sodat tai ympäristön pilaantuminen ja ilmastonmuutos, laadukkaiden koulutusmahdollisuuksien puuttuminen, se, ettei vanhemmille ole säällisiä työpaikkoja, sekä sosiaaliturvan ja sosiaalisten normien puuttuminen; ottaa huomioon, että tämän vuoksi lapsityön torjunta edellyttää moniulotteista toimintamallia ja lapsityön rakenteiden analysoimista kulloisessakin tilanteessa;

Q. ottaa huomioon, että Madagaskar on Yhdistyneiden kansakuntien inhimillisen kehityksen indeksin häntäpäässä eli 189 maan joukossa sijalla 161 (vuonna 2017) ja että 57 prosenttia Madagaskarin väestöstä kärsii moniulotteisen köyhyyden indeksin (MPI) mukaan vakavasta moniulotteisesta köyhyydestä ja 1,3 miljoonan madagaskarilaisen ruokaturva oli vakavasti heikentynyt maaliskuussa 2019[18]; ottaa huomioon, että lapsityövoiman käyttö on ilmentymä, jonka taustalla vaikuttaa erilaisia toisiaan vahvistavia syitä, kuten köyhyys, eriarvoisuus ja perussosiaalipalvelujen puutteellinen saatavuus; toteaa, että lapsityövoimaa ei näin ollen voida tarkastella erillään;

R. ottaa huomioon, että Madagaskarin kiilleteollisuutta verotetaan useiden monimutkaisten järjestelyjen avulla ja että vientiä verotetaan suhteellisen vähän eivätkä verot aina hyödytä suoraan kaivosyhteisöjä; toteaa, että vientilupia on myönnetty vain noin 40, mikä viittaa siihen, että valtaosa kiilteen kaivusta tapahtuu laittomasti ja sitä harjoitetaan pienimuotoisesti sääntelemättömissä ja vaarallisissa kaivospaikoissa; ottaa huomioon, että viennin kasvu ja tonnihinnan merkittävä lasku ovat lisänneet työvoiman hyväksikäytön riskiä;

S. ottaa huomioon, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan Euroopan unionin toimintasuunnitelman (2015–2019) tavoitteena on torjua lapsityövoiman käyttöä muun muassa siten, että ”tuetaan kumppanimaita lapsen oikeuksien edistämisessä, suojelemisessa ja kunnioittamisessa painopisteinä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, joihin kuuluvat oikeus koulutukseen, terveyteen ja ravintoon sekä sosiaaliseen suojeluun, ja lapsityön pahimpien muotojen torjunta, käyttäen aina lapsen etua johtavana periaatteena”[19];

T. ottaa huomioon, että lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa nro 16 tunnustetaan, että lasten oikeuksien kunnioittamiseen liittyvät velvoitteet ja vastuut ulottuvat käytännössä valtiota sekä sen virastoja ja laitoksia laajemmalle ja koskevat myös yksityisiä toimijoita ja yrityksiä, ja todetaan lisäksi, että kaikkien yritysten on täytettävä lasten oikeuksiin liittyvät vastuunsa ja valtioiden on varmistettava, että näin tapahtuu;

U. ottaa huomioon, että Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sitoutunut siihen, että EU:n kauppasopimuksiin sisällytetään määräyksiä, joiden mukaan lapsityövoiman käyttöön sovelletaan nollatoleranssia[20], ja kehottanut demokratiasta ja väestökehityksestä vastaavaa varapuheenjohtajaehdokasta Dubravka Šuicaa laatimaan lapsen oikeuksia koskevan kattavan strategian[21];

V. toteaa, että EU on viime vuosina alkanut antaa lainsäädäntöä lisätäkseen yritysten vastuuvelvollisuutta sekä sisällyttää ihmisoikeuksia koskevaan due diligence ‑velvoitteeseen liittyviä osatekijöitä osaksi lainsäädäntöään, muun muassa konfliktialueiden mineraaleja koskevaa asetusta ja EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevaa direktiiviä; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat alkaneet antaa kansallista lainsäädäntöä, jolla on sama tavoite, ja mainitsee esimerkkeinä modernia orjuutta koskevan Yhdistyneen kuningaskunnan lain, monikansallisten yritysten huolellisuusvelvoitetta koskevan Ranskan lain, Alankomaissa säädetyn lapsityötyötä koskevan due diligence -lain sekä Saksan ja Italian kansalliset toimintasuunnitelmat yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöön panemiseksi; ottaa huomioon, että komissio on ilmoittanut aikeestaan tutkia tapoja, joilla voidaan parantaa avoimuutta koko toimitusketjussa, mukaan luettuina pakollisia due diligence -velvoitteita koskevat näkökohdat;

W. ottaa huomioon, että parlamentti kehotti vuonna 2010 antamassaan päätöslauselmassa komissiota harkitsemaan lapsityövoimaa käyttäen valmistettujen tuotteiden unioniin tuonnin kieltämistä ja toisti vaatimuksensa vuonna 2016 antamassaan päätöslauselmassa, jossa se kehotti antamaan tasapainoisen ja realistisen lainsäädäntöehdotuksen, johon sisältyy esimerkiksi sellaisia toimenpiteitä kuin ilman lapsityövoimaa valmistettujen tuotteiden merkitseminen ja lapsityövoimaa käyttäen valmistettujen tuotteiden tuonnin kieltäminen;

1. ei pidä lapsityövoiman käyttöä hyväksyttävänä ja tuomitsee jyrkästi kaikki sen muodot;

2. on syvästi huolissaan Madagaskarin kaivoksissa työskentelevien lapsityöntekijöiden suuresta määrästä ja näiden lasten oikeuksien loukkauksista; muistuttaa Madagaskarin viranomaisia näiden velvollisuudesta puolustaa lasten oikeuksia ja taata heidän turvallisuutensa ja koskemattomuutensa;

3. panee tyytyväisenä merkille, että lapsityövoiman kitkeminen on yksi uuden komission painopisteistä, ja pyytää sitä antamaan tarkempia tietoja siitä, miten se aikoo puuttua lapsityövoiman käyttöön EU:n politiikan, lainsäädännön ja rahoituksen avulla, uudet aloitteet mukaan luettuina;

4. panee tyytyväisenä merkille uuden komission sitoumuksen esittää uusi kattava lapsen oikeuksia koskeva strategia ja kehottaa komissiota varmistamaan, että tällaisella strategialla edistetään lapsityövoiman käytön ja sen pahimpien muotojen taustalla vaikuttaviin syihin puuttumista; kehottaa EU:ta varmistamaan, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien lapsityövoiman käytön ja lasten hyväksikäytön torjunta, on edelleen olennainen osa sen poliittista vuoropuhelua Madagaskarin kanssa;

5. on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot korostivat tarvetta jouduttaa toimia niin Euroopan unionissa kuin sen ulkopuolella Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030:n vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi[22]; toteaa jälleen, että on kiireellisesti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin, jotta voidaan puuttua monikansallisten yhtiöiden tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin; pitääkin myönteisinä meneillään olevia neuvotteluja sitovasta monikansallisia yhtiöitä ja ihmisoikeuksia koskevasta YK:n sopimuksesta;

6. panee tyytyväisenä merkille, että EU on toteuttanut joitakin toimia kehittääkseen yritysten due diligence -prosessia koskevia sitovia säännöksiä tietyillä aloilla, joilla ihmisoikeusloukkausten riski on suuri, kuten puutavara ja konfliktimineraalit; panee merkille, että jotkin jäsenvaltiot ovat myös laatineet lainsäädäntöä, kuten monikansallisten yritysten huolellisuusvelvoitetta koskeva Ranskan laki ja Alankomaissa säädetty lapsityötyötä koskeva due diligence -laki; panee myös merkille, että EU on laatinut erinäisiä aloitteita due diligence -velvoitteiden noudattamisen edistämiseksi ja että useissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa on kehotettu EU:ta kehittämään edelleen asiaa koskevia sitovia sääntöjä;

7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä eri alojen kanssa eri toimitusketjujen tehokkaan valvonnan varmistamiseksi, jotta voidaan välttää lapsityövoimaan liittyvien tuotteiden ja palvelujen päätyminen EU:n markkinoille; kehottaa jälleen yhdenmukaistamaan ja vahvistamaan tuonti- ja toimitusketjun valvontaa muun muassa pyrkimällä sitovaan due diligence -prosessiin ja panemalla täytäntöön OECD:n standardit;

8. muistuttaa, että kaivostoiminta on yksi niistä aloista, joilla työntekijöiden oikeuksien väärinkäytön riski on kaikkein suurin; panee merkille, että konfliktialueiden mineraaleja koskeva asetus tulee voimaan tammikuussa 2021 ja että komission on määrä raportoida sen täytäntöönpanosta parlamentille tammikuuhun 2023 mennessä; katsoo, että uudelleentarkastelussa olisi otettava huomioon asetuksen käytännön vaikutukset ja arvioitava mahdollisuutta ottaa mukaan sellaisia mineraaleja kuin kiille;

9. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään Madagaskarin kanssa yhteistyötä sellaisten lakien, politiikkatoimien, talousarvioiden ja toimintaohjelmien hyväksymisen ja täytäntöönpanon tukemiseksi, joilla edistettäisiin kaikkien lasten, myös lapsityöntekijöiden, kaikkien oikeuksien täysimääräistä toteutumista ja parannettaisiin kaivoteollisuudessa toimivien työoloja; kehottaa EU:n edustustoa Madagaskarissa seuraamaan edelleen tiiviisti lasten oikeuksien tilannetta maassa;

10. korostaa, kuinka tärkeää on, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä otetaan huomioon EU:n sitoutuminen köyhyyden poistamiseen ja lapsityön pahimpien muotojen poistamiseen sekä lapsityövoiman kitkemiseen vuoteen 2025 mennessä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, myös Madagaskarissa[23], Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelman soveltamisajan kuluessa[24]; kehottaa Madagaskarin hallitusta panemaan täysimääräisesti täytäntöön lapsityön pahimpia muotoja koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 182 ja työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 138 mukaiset sitoumuksensa erityisesti parantamalla taloudellisia valmiuksiaan valvoa ja tarkastaa kaivostyöntekijöiden työ- ja elinoloja ja laajemmin tarjoamalla riittävät mahdollisuudet peruskoulutukseen ja takaamalla terveydenhuollon ja juomaveden riittävän saatavuuden ja asianmukaisen sanitaation; kehottaa Madagaskarin hallitusta suojelemaan lasten oikeuksia ja edistämään lapsityövoiman kitkemistä;

11. kehottaa komissiota ottamaan lapsityövoimaa käyttävät Madagaskarin kaivosyhtiöt puheeksi Madagaskarin kanssa, jotta voidaan varmistautua siitä, ettei mitään osaa niiden tuotannosta tuoda suoraan tai välillisesti EU:hun;

12. korostaa tarvetta varmistaa, että EU:n ja Madagaskarin sekä muiden itäisen ja eteläisen Afrikan kumppanien välisen talouskumppanuussopimuksen syventämiseen sisältyy kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva painokassisältöinen luku, jossa vahvistetaan kansainvälisesti sovittujen työntekijöiden oikeuksia koskevien normien noudattaminen, lapsityövoiman käytön torjunta mukaan luettuna;

13. suosittaa, että lapsityövoiman kitkemisen yhteydessä sovelletaan tulevaisuudessa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä (NDICI) koskevaa asetusta, myös sosiaalisen osallisuuden ja inhimillisen kehityksen alalla, sillä näin varmistetaan, että EU investoi koulutukseen, terveyteen, ravitsemukseen, sosiaaliseen suojeluun ja lastensuojelujärjestelmien yleiseen vahvistamiseen;

14. kehottaa komissiota ja EU:n edustustoja varmistamaan paikallisten ja kansainvälisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen mielekkään kuulemisen, jotta varmistetaan, että ohjelmista saatu näyttö ja työssäkäyvien lasten kokemukset otetaan huomioon NDICI:n ohjelmasuunnittelussa, myös Madagaskaria koskevassa ohjelmasuunnittelussa;

15. suosittaa, että komissio tukee edelleen yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanoa, torjuu lapsityövoiman käyttöä ja pakkotyön uusia muotoja sekä suojelee ihmisoikeuksien puolustajia NDICI:n ihmisoikeuksien ja demokratian aihekohtaisen ohjelman kautta;

16. kehottaa EU:ta maailman tärkeimpänä ihmisoikeustoimijana ottamaan johtoaseman lapsityövoiman kitkemisessä sekä välittömien ja tehokkaiden toimenpiteiden toteuttamisessa lapsityövoiman käytön lopettamiseksi sen kaikissa muodoissa vuoteen 2025 mennessä;

17. suosittaa, että Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) asettaa seuraavassa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa etusijalle lasten oikeuksien suojelun ja edistämisen sekä lapsityövoiman kitkemisen;

18. suosittaa, että EUH huolehtii seuraavaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa laadittaessa siitä, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt, myös lasten oikeuksia ajavat järjestöt, ja lapset itse voivat osallistua mielekkäästi ja tehokkaasti sen kehittämiseen;

19. kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n tulevaa Afrikka-strategiaa ohjaavat pyrkimys panna täytäntöön kestävän kehityksen tavoitteet sekä investoiminen laajaan joukkoon lasten oikeuksia, sekä varmistamaan myös, että lapsityövoiman kitkeminen on tämän strategian keskiössä; suosittaa komissiota asettamaan lasten oikeudet keskeiselle sijalle Cotonoun sopimuksen jälkeisessä sopimuksessa;

20. kehottaa komissiota kehittämään Agenda 2030 -toimintaohjelmaa varten kattavan täytäntöönpanostrategian ja asettamaan lapsityövoiman kitkemisen keskeiseksi tavoitteeksi; korostaa tarvetta panna kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden periaate täysimääräisesti täytäntöön ja ottaa lasten oikeuksiin liittyvässä toiminnassa periaatteeksi haitan aiheuttamisen välttäminen;

21. kehottaa Madagaskaria valtavirtaistamaan nuorten osallistamisen kansallisiin kehitysohjelmiinsa, ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla lisätään nuorten edustusta päätöksenteon kaikilla tasoilla, ja osoittamaan riittävästi määrärahoja nimenomaisesti ohjelmiin, joiden avulla kaikki nuoret voivat hyötyä perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksesta;

22. panee merkille Madagaskarin kaivoslain meneillään olevan tarkistuksen ja kehottaa maan hallitusta asettamaan etusijalle kansainvälisten sitoumustensa noudattamisen muun muassa sosiaali- ja ympäristönormien, ihmisarvoisen työn sekä yleisesti ihmisoikeuksien ja nimenomaisesti lasten oikeuksien kunnioittamisen osalta olemassa olevien aloitteiden, kuten Responsible Mica Initiative -aloitteen, pohjalta;

23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, AKT-EU-ministerineuvostolle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, eteläisen Afrikan kehitysyhteisölle, Afrikan unionin komissiolle ja Madagaskarin hallitukselle.

 

[1] EUVL C 380E, 11.12.2012, s. 129.

[2] EUVL C 356, 4.10.2018, s. 58.

[3] EUVL C 263, 25.7.2018, s. 371.

[4] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0066.

[6] EUVL C 101, 16.3.2018, s. 19.

[7] EUVL C 337, 20.9.2018, s. 33.

[8] EUVL C 215, 19.6.2018, s. 125.

[10] Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla.

[11] Yhdistyneet kansakunnat. 2015. ”Transforming our world: The 2030 Agenda for Sustainable Development”, YK:n asiak. A/RES/70/1. Saatavilla osoitteessa https://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E

[12] ILO. 2017. ”Global Estimates of Child Labour: Results and trends, 2012-2016”. https://www.ilo.org/global/publications/books/WCMS_575499/lang--en/index.htm

[14] INSTAT/UNICEF, ”Madagascar 2018, Travail des enfants, Multiple Indicator Cluster Surveys (MICS)”, PowerPoint-esitys.

[15] Maailmanpankki, ”School Enrolment Primary”, https://data.worldbank.org/indicator/SE.PRM.ENRR?locations=MG

[16] Maailmanpankin verkkosivusto, ”Where We Work, Madagascar, ’Overview’”, https://www.worldbank.org/en/country/madagascar/overview

[17] Ministère de l’Economie et du Plan, Rapport National sur le Développement Humain n°6, 2018, https://bit.ly/2IWdx8o

[18] OCHA, Madagascar, Aperçu de la situation humanitaire (mars - avril 2019), https://tinyurl.com/y4z3zrbo

[19] Euroopan unionin neuvosto. 2015. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2015‑2019. Toimi 15 b https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/eu_action_plan_on_human_rights_and_democracy_en_2.pdf

[20] Kunnianhimoisempi unioni. Ohjelma Euroopalle , Euroopan komission puheenjohtajaehdokas Ursula von der Leyen. Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024. Saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/political-guidelines-next-commission_fi.pdf

[21] Ursula von der Leyen, valittu komission puheenjohtaja. Toimeksiantokirje demokratiasta ja väestökehityksestä vastaavalle varapuheenjohtajaehdokkaalle Dubravka Šuicalle. 10. syyskuuta 2019. Saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/mission-letter-dubravka-suica_en.pdf

[24] Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”. 2017. http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9459-2017-INIT/fi/pdf

Päivitetty viimeksi: 12. helmikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö