YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS jännitteiden lisääntymisestä Varoshassa Turkin laittomien toimien johdosta ja tarpeesta käynnistää neuvottelut pikaisesti uudelleen
23.11.2020 - (2020/2844(RSP))
joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:
B9‑0355/2020 (GUE/NGL)
B9‑0357/2020 (Verts/ALE)
B9‑0358/2020 (S&D)
B9‑0359/2020 (ECR)
B9‑0360/2020 (Renew)
B9‑0361/2020 (PPE)
Michael Gahler, Kris Peeters, Željana Zovko, Vangelis Meimarakis, Lefteris Christoforou, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Isabel Wiseler‑Lima, Loucas Fourlas, Antonio López‑Istúriz White, Paulo Rangel, Miriam Lexmann, Elissavet Vozemberg‑Vrionidi, Milan Zver, Adam Jarubas
PPE-ryhmän puolesta
Kati Piri, Tonino Picula, Nacho Sánchez Amor
S&D-ryhmän puolesta
Katalin Cseh, Chrysoula Zacharopoulou, Olivier Chastel, Nathalie Loiseau, Nicolae Ştefănuță, Hilde Vautmans
Renew-ryhmän puolesta
Sergey Lagodinsky
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Assita Kanko, Eugen Jurzyca, Alexandr Vondra, Valdemar Tomaševski
ECR-ryhmän puolesta
Giorgos Georgiou
GUE/NGL-ryhmän puolesta
Fabio Massimo Castaldo
Euroopan parlamentin päätöslauselma jännitteiden lisääntymisestä Varoshassa Turkin laittomien toimien johdosta ja tarpeesta käynnistää neuvottelut pikaisesti uudelleen
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Turkista ja erityisesti 13. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman Turkkia koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta[1] sekä 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen valmistelusta, erityisesti vaarallisesta eskaloitumisesta ja Turkin roolista itäisellä Välimerellä[2],
– ottaa huomioon 14. helmikuuta 2012 antamansa kannanoton Famagustan suljetun alueen palauttamiseen sen laillisille asukkaille[3],
– ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan 17. heinäkuuta 2008 päivätyn selonteon, jonka se laati Famagustaan Kyprokseen 25.–28. marraskuuta 2007 tehdyn tiedonhankintamatkan johdosta, ja 21. marraskuuta 2018 päivätyn selonteon, jonka se laati Famagustaan Kyprokseen 7.–8. toukokuuta 2018 tehdyn tiedonhankintamatkan johdosta, ja toteaa, että nämä matkat liittyivät Loizos Afxentioun Famagusta Refugee Movement -liikkeen puolesta esittämään vetoomukseen nro 733/2004,
– ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008[4], 22. huhtikuuta 2009[5] ja 13. helmikuuta 2018[6] antamansa päätöslauselmat vetoomusvaliokunnan käsittelemistä asioista,
– ottaa huomioon 6. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon EU:n laajentumispolitiikasta (COM(2020)0660) ja siihen liittyvän Turkkia koskevan vuoden 2020 kertomuksen,
– ottaa huomioon 3. lokakuuta 2005 hyväksytyn Turkin neuvottelukehyksen,
– ottaa huomioon 15. ja 16. lokakuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ja aiemmat asiaa koskevat neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin 13. lokakuuta 2020 antaman julkilausuman Varoshan tapahtumista,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan unionin puolesta 6. lokakuuta 2020 antaman julkilausuman Varoshan tapahtumista ja 15. marraskuuta 2020 antaman julkilausuman Varoshasta,
– ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja komission jäsenen Ferreiran 20. lokakuuta 2020 antaman yhteisen julkilausuman Kyproksen turkkilaisen yhteisön vaaliprosessista,
– ottaa huomioon kansainvälisen oikeuden perusperiaatteet ja YK:n peruskirjan, Kyproksen kahden yhteisön johtajien välillä vuonna 1979 tehdyn korkean tason sopimuksen sekä Kyprosta koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat, mukaan lukien päätöslauselmat 550 (1984), 789 (1992) ja 2537 (2020),
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajan 9. lokakuuta 2019 ja 9. lokakuuta 2020 antamat julkilausumat Kyproksen tilanteesta,
– ottaa huomioon julkilausuman, jonka YK:n pääsihteeri antoi Berliinissä marraskuussa 2019 pidetyn molempien yhteisöjen johtajien tapaamisen jälkeen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Turkki on EU:n ehdokasvaltio ja tärkeä kumppani; ottaa huomioon, että ehdokasvaltiona Turkin odotetaan noudattavan tiukasti demokratian periaatteita ja kunnioittavan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, mikä koskee myös kansainvälisten sopimusten noudattamista;
B. ottaa huomioon, että Turkki on Naton jäsen ja että sitä olisi muistutettava sen vastuusta toimia rakentavasti jännitteiden lieventämiseksi;
C. ottaa huomioon, että Kreikan juntan tukeman vuoden 1974 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Turkin armeija tunkeutui Kyprokseen, ja ottaa huomioon, että myös Famagustan kaupunki vallattiin elokuussa 1974 ja se on ollut laittomasti miehitetty siitä lähtien;
D. ottaa huomioon, että osa Famagustan kaupungista suljettiin tuolloin ja se on ollut asumattomana ja Turkin armeijan suorassa valvonnassa;
E. toteaa, että YK katsoo, että vastuu Varoshassa vallitsevasta tilanteesta kuuluu Turkille ja näin ollen Turkki on myös vastuussa mahdollisista toimista, joilla alueen asemaa pyritään muuttamaan vastoin vuoden 1979 korkean tason sopimusta ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 550 (1984) ja 789 (1992);
F. toteaa, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 550 (1984) mukaan pyrkimyksiä asuttaa mikä tahansa Varoshan osa muilla kuin sen asukkailla ei voida hyväksyä ja siinä kehotetaan siirtämään tämä alue Yhdistyneiden kansakuntien hallinnon alaisuuteen; toteaa myös, että päätöslauselmassa 789 (1992) kehotetaan päätöslauselman 550 (1984) täytäntöönpanoa silmällä pitäen siirtämään luottamusta lisäävänä toimenpiteenä Varosha sen laillisille asukkaille ”Kyproksessa olevien Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvajoukkojen valvonnassa”;
G. ottaa huomioon, että Famagustan suljetun osan palauttaminen sen laillisille asukkaille helpottaisi toimia, joilla pyritään saamaan aikaan kokonaisvaltainen ratkaisu Kyproksen ongelmaan;
H. toteaa että Ankarassa 6. lokakuuta 2020 annetun ilmoituksen jälkeen osa Varoshasta julistettiin 8. lokakuuta 2020 osittain avatuksi yhteistyössä Kyproksen turkkilaisen yhteisön tämänhetkisen johtajan Ersin Tatarin kanssa, mikä on vastoin aiempia sopimuksia ja asiaa koskevia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia;
I. toteaa, että syyskuun 2019 alussa Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu vieraili Varoshassa ja ilmoitti avaavansa laajemmalla Varoshan alueella Turkin ”pääkonsulaatin” ja että helmikuun 2020 alussa Turkin varapresidentti Fuat Oktay vieraili Varoshassa järjestääkseen ns. huippukokouksen ”hylätyn Varoshan kaupungin avaamiseen liittyvistä oikeudellisista, poliittisista ja taloudellisista näkökohdista”;
J. ottaa huomioon, että Turkki on ilmoittanut käynnistävänsä yksipuolisesti erilaisia hankkeita Varoshassa ja että vaarana on alueen laiton asuttaminen;
K. ottaa huomioon, että Kyproksen turkkilaisella yhteisöllä on ollut uusi johtaja Ersin Tatar 18. lokakuuta 2020 lähtien; toteaa, että kyproksenturkkilaisten entisellä johtajalla Mustafa Akincilla oli tärkeä, myönteinen ja historiallinen rooli rauhan ja vuoropuhelun edistämisessä saaren kahden yhteisön välillä;
L. panee merkille, että tuhannet kyproksenturkkilaiset protestoivat 10. marraskuuta 2020 ennätyksellisen suurin joukoin Kyproksen pohjoisosassa vastustaakseen Turkin puuttumista Kyproksen ja myös Varoshan asioihin ja vaatiakseen vapautta, demokratiaa sekä Varoshan kyproslaisten oikeuksien kunnioittamista; toteaa, että mielenosoitukseen osallistui tärkeimpiä oppositiojohtajia, myös kyproksenturkkilaisten entinen johtaja Mustafa Akinci;
M. katsoo, että Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ”eväsretki” 15. marraskuuta 2020 Kyproksen miehitetylle alueelle Varoshaan oli provosoiva ele, joka herätti voimakkaita reaktioita kyproksenturkkilaisten keskuudessa;
N. toteaa, että kaikissa aiemmissa neuvotteluissa, myös viimeisimmässä Kyprosta koskeneessa konferenssissa Crans-Montanassa vuonna 2017, Varosha sisällytettiin alueisiin, jotka on palautettava kyproksenkreikkalaiselle hallinnolle sen jälkeen, kun Kyproksen ongelma on ratkaistu kokonaisvaltaisesti kahden alueen ja kahden yhteisön sovitun liiton pohjalta;
P. toteaa, että kyproksenturkkilaisten nykyinen johtaja Ersin Tatar vastustaa Kyproksen ongelman kokonaisvaltaista ratkaisua, joka perustuisi kahden alueen kahden yhteisön liittoon YK:n parametrien mukaisesti, ja panee merkille, että presidentti Erdoğan kehotti 15. marraskuuta 2020 käymään neuvotteluja ”kahden erillisen valtion” perustamiseksi Kyprokseen;
Q. panee merkille, että Turkki jatkaa nykyisiä laittomia ja yksipuolisia sotilaallisia toimiaan itäisellä Välimerellä ja että ne loukkaavat EU:n jäsenvaltioiden (Kreikan ja Kyproksen) suvereniteettia; katsoo, että Turkin suora tuki Azerbaidžanille Vuoristo‑Karabahin konfliktin yhteydessä ilmentää paitsi sen geotaloudellisia intressejä, myös kunnianhimoisempia geopoliittisia tavoitteita, samoin kuin Turkin toimet Libyassa ja Syyriassa, ja panee huolestuneena merkille, että Turkin jatkuva etääntyminen yhä kauemmas eurooppalaisista arvoista ja normeista on johtanut EU:n ja Turkin suhteiden heikentymiseen historiallisen huonolle tasolle;
1. tuomitsee Turkin laittomat toimet Varoshassa ja erityisesti alueen osittaisen avaamisen; korostaa, että uusien peruuttamattomien toimien toteuttaminen heikentää molemminpuolista luottamusta ja mahdollisuuksia löytää kokonaisvaltainen ratkaisu Kyproksen ongelmaan, koska ne huonontavat alueen tilannetta, kärjistävät Kyproksen jakautuneisuutta ja luovat pohjaa sen pysyvälle jaolle; varoittaa muuttamasta millään tavoin Varoshan asemaa asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien vastaisesti;
2. kehottaa Turkin hallitusta kumoamaan kyseisen päätöksen ja YK:n turvallisuusneuvoston äskettäisen kehotuksen mukaisesti välttämään yksipuolisia toimia, jotka voisivat lisätä jännitteitä saarella; kehottaa Turkkia vetämään joukkonsa Kyprokselta, luovuttamaan Varoshan alueen sen laillisille asukkaille YK:n väliaikaisen hallinnon alaisuudessa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 550 (1984) mukaisesti ja pidättymään kaikista toimista, joilla muutetaan saaren väestötasapainoa laittomien siirtokuntien politiikalla; korostaa, että EU:n säännöstö on pantava täytäntöön koko saarella sen jälkeen, kun Kyproksen ongelma on ratkaistu;
3. on vakuuttunut siitä, että konflikti voidaan ratkaista kestävästi vain vuoropuhelun, diplomatian ja neuvottelujen avulla hyvän tahdon hengessä ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, ja vahvistaa uskovansa, että kestävä ratkaisu Kyproksen ongelmaan hyödyttäisi kaikkia alueen maita, erityisesti Kyprosta, Kreikkaa ja Turkkia; kehottaa Eurooppa-neuvostoa pysymään yhtenäisenä kannassaan Turkin yksipuolisiin ja laittomiin toimiin ja harkitsemaan samalla mahdollisuutta määrätä kohdennettuja pakotteita; huomauttaa, että lisäpakotteet voidaan välttää vain vuoropuhelun, vilpittömän yhteistyön ja paikalla tapahtuvan konkreettisen edistymisen avulla;
4. korostaa YK:n pääsihteerin kehotusta aloittaa uudelleen neuvottelut siitä, mihin ne jäivät Crans-Montanassa vuonna 2017, ja tähdentää, että tämä olisi tehtävä kahden yhteisön johtajan 11. helmikuuta 2014 antaman yhteisen julistuksen, YK:n pääsihteerin 30. kesäkuuta 2017 antaman kuusikohtaisen kehyksen ja konferenssin loppuun mennessä saavutetun lähentymisen pohjalta; pitää valitettavana, että Turkin korkein johto kannattaa kahden valtion ratkaisua, ja kehottaa Turkkia sitoutumaan konkreettisesti YK:n pääsihteerin kehotuksen noudattamiseen;
5. toistaa tukevansa oikeudenmukaista, kokonaisvaltaista ja toteuttamiskelpoista ratkaisua, joka perustuu sellaiseen kahden yhteisön ja kahden alueen liittoon, jolla on yksi kansainvälinen oikeushenkilöys, yksi itsemääräämisoikeus ja yksi kansalaisuus ja jonka kaksi yhteisöä ovat poliittisesti yhdenvertaisia siten kuin on määritelty YK:n turvallisuusneuvoston asiaankuuluvissa päätöslauselmissa, kansainvälisen oikeuden ja EU:n säännöstön mukaisesti ja unionin perustana olevien periaatteiden kunnioittamisen pohjalta;
6. ilmaisee huolensa siitä, että Varoshan laittomalla ”avaamisella” pyritään muuttamaan alueen omistusoikeustilannetta ja heikentämään näin Varoshan palautusmahdollisuuksia YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien mukaisesti tai Kyproksen ongelman kokonaisvaltaisen ratkaisun avulla; kehottaa Turkkia pidättäytymään asuttamasta laittomasti Varoshaa asukkailla, jotka eivät ole sen laillisia asukkaita, tai vaatimasta laillisia asukkaita palaamaan koteihinsa miehitysoloissa;
7. korostaa, että YK:n johdolla käytävät suorat neuvottelut ovat edelleen ainoa vaihtoehto sellaisen sopuratkaisun löytämiseksi, jolla saari ja sen kansa voidaan yhdistää ja joka johtaa muun muassa Kyproksen ja Turkin välisten suhteiden normalisoitumiseen, Kyproksen ja Turkin välisen talousvyöhykkeen rajojen määrittämismahdollisuuksien paranemiseen sekä EU:n ja Turkin välisten suhteiden tiivistymiseen; vaatii, että YK:n pääsihteerin johdolla käytävät neuvottelut Kyproksen yhdistymisestä käynnistetään uudelleen mahdollisimman pian sovitun mukaisesti;
8. tukee sekä Kyproksen turkkilaista yhteisöä että Kyproksen kreikkalaista yhteisöä niiden pyrkimyksissä rauhaan ja vakauteen ja kehottaa komissiota panemaan viipymättä täytäntöön Kyproksen turkkilaisen yhteisön auttamiseen tarkoitetun toisen vuotuisen toimintaohjelman, jolla pyritään tukemaan sovinnontekoa edistäviä ja infrastruktuuria, ympäristönsuojelua ja talouskehitystä parantavia hankkeita; kehottaa erityisesti jatkamaan ja lisäämään tukea sekä Kyproksen turkkilaisen yhteisön että Kyproksen kreikkalaisen yhteisön kansalaisyhteiskunnalle EU:n avustusohjelman kautta ja rakenteellisemmin osana uutta monivuotista rahoituskehystä, eritoten kansalaisten, tasa‑arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kautta;
9. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimimaan aktiivisemmin, jotta YK:n johdolla käytävät neuvottelut saataisiin menestyksekkäästi päätökseen, muun muassa nimittämällä edustajan YK:n tarkkailijaryhmään ja koordinoimaan toimiaan Euroopan parlamentin kanssa, jotta Turkki saadaan luopumaan laittomasta toiminnastaan Varoshassa;
10. pitää valitettavina Turkin presidentin lausuntoja, joita tämä esitti Varoshaan 15. marraskuuta 2020 tekemänsä vierailun aikana ja joista käy räikeästi ilmi Turkin suunnitelma, joka tähtää suljetun kaupungin laittomaan asuttamiseen, sekä Turkin presidentin tuki Kyproksen pysyvälle jaolle;
11. kehottaa Turkkia pidättymään yksipuolisista toimista, kuten laittomista koeporauksista, jotka myös loukkaavat Kyproksen tasavallan suvereniteettia ja täysivaltaisia oikeuksia, aiheuttavat vaaran siitä, että merioikeutta rikotaan peruuttamattomin toimin, vaikeuttavat tärkeiden neuvottelujen uudelleen käynnistämistä ja mahdollisuuksia päästä kokonaisvaltaiseen sopuratkaisuun eivätkä edistä hyviä naapuruussuhteita alueella;
12. kehottaa YK:n Kyproksen-toimistoa tehostamaan ponnisteluja Varoshan tilanteen seuraamiseksi;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä Turkin presidentille, hallitukselle ja parlamentille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0200.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0230.
- [3] EUVL C 249 E, 30.8.2013, s. 1.
- [4] EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 41.
- [5] EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 12.
- [6] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0114.