YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Algerian heikentyvästä ihmisoikeustilanteesta, erityisesti toimittaja Khaled Drarenin tapauksesta
25.11.2020 - (2020/2880(RSP))
joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:
B9-0375/2020 (GUE/NGL)
B9-0377/2020 (Verts/ALE)
B9-0378/2020 (S&D)
B9-0379/2020 (ECR)
B9-0380/2020 (Renew)
B9-0381/2020 (PPE)
Michael Gahler, Isabel Wiseler-Lima, Željana Zovko, Sandra Kalniete, Miriam Lexmann, Loránt Vincze, Tomáš Zdechovský, Peter van Dalen, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Inese Vaidere, Vangelis Meimarakis, Krzysztof Hetman, Romana Tomc, Magdalena Adamowicz, Ivan Štefanec, Maria Walsh, Adam Jarubas, Benoît Lutgen, Eva Maydell, Jiří Pospíšil, Stanislav Polčák, Stelios Kympouropoulos, Michaela Šojdrová, Paulo Rangel, Vladimír Bilčík, Ioan-Rareş Bogdan
PPE-ryhmän puolesta
Kati Piri, Nacho Sánchez Amor
S&D-ryhmän puolesta
Karin Karlsbro, Andrus Ansip, Petras Auštrevičius, Izaskun Bilbao Barandica, Katalin Cseh, Bernard Guetta, Svenja Hahn, Moritz Körner, María Soraya Rodríguez Ramos, Nicolae Ştefănuță, Hilde Vautmans
Renew-ryhmän puolesta
Salima Yenbou, Hannah Neumann
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Anna Fotyga, Karol Karski, Raffaele Fitto, Angel Dzhambazki, Charlie Weimers, Assita Kanko, Adam Bielan, Elżbieta Kruk, Alexandr Vondra, Veronika Vrecionová, Emmanouil Fragkos, Ruža Tomašić, Jan Zahradil, Eugen Jurzyca, Joanna Kopcińska, Witold Jan Waszczykowski, Jadwiga Wiśniewska
ECR-ryhmän puolesta
Marisa Matias
GUE/NGL-ryhmän puolesta
Fabio Massimo Castaldo
Euroopan parlamentin päätöslauselma Algerian heikentyvästä ihmisoikeustilanteesta, erityisesti toimittaja Khaled Drarenin tapauksesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Algeriasta ja erityisesti 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman vapauksien toteutumisesta Algeriassa[1] ja 30. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia puolustavien aktivistien vangitsemisesta Algeriassa[2],
– ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2020 annetun EU:n vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2019,
– ottaa huomioon lokakuussa 2020 julkaistun Kansainvälisen lakimieskomission tausta‑asiakirjan Algerian perustuslain muuttamisprosessin puutteista ”Flawed and inadequate: Algeria’s Constitutional Amendment Process”,
– ottaa huomioon 31 paikallisen, alueellisen ja kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan järjestön 29. syyskuuta 2020 allekirjoittaman yhteisen kirjeen, jossa tuomitaan Algerian kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston Algerian hallitukselle 30. maaliskuuta ja 16. syyskuuta 2020 välisenä aikana lähettämät neljä erityismenettelyjen tiedonantoa, jotka koskevat mielivaltaisia ja väkivaltaisia pidätyksiä, epäoikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä ja kostotoimia ihmisoikeuksien puolustajia ja rauhanomaisia aktivisteja vastaan,
– ottaa huomioon EU:n ja Algerian välisen assosiaatiosopimuksen ja etenkin sen 2 artiklan, jossa määrätään, että demokratian periaatteiden ja perustavien ihmisoikeuksien kunnioittaminen on osapuolten sisäpolitiikan ja kansainvälisen politiikan lähtökohta ja sopimuksen olennainen osa,
– ottaa huomioon EU–Algeria-assosiaationeuvoston 11. istunnon,
– ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2017 hyväksytyt tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan mukaiset Algerian ja Euroopan unionin välisen kumppanuuden painopisteet,
– ottaa huomioon 19. marraskuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta 2020–2024 ja erityisesti sen ihmisoikeuspuolustajia koskevan EU:n mekanismin toimittajien ja tiedotusvälineiden työntekijöiden suojelemiseksi ja tukemiseksi,
– ottaa huomioon Algerian rikoslain ja erityisesti sen 75, 79, 95 a, 98, 100, 144, 144 a, 144 a 2, 146 ja 196 a pykälän,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia, kuolemanrangaistusta, kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta sekä sananvapautta verkossa ja sen ulkopuolella koskevat EU:n suuntaviivat sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman,
– ottaa huomioon EU:n jäsenvaltioiden ja Algerian ratifioimat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen sekä yleissopimuksen lapsen oikeuksista,
– ottaa huomioon mielivaltaista vangitsemista käsittelevän YK:n työryhmän (WGAD) antaman lausunnon 7/2020 Fadel Breikan vangitsemisesta,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 36. istunnossa 21.–22. syyskuuta 2017 hyväksytyn Algeriaa koskevan kolmannen yleisen määräaikaisarvioinnin (UPR),
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon Afrikan peruskirjan ihmisoikeuksista ja kansojen oikeuksista,
– ottaa huomioon Toimittajat ilman rajoja -järjestön laatiman maailman lehdistönvapausindeksin 2020,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai uskoon perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Algeriassa on vaikuttanut helmikuusta 2019 alkaen ennennäkemätön protestiliike Hirak, joka virisi silloisen presidentin Abdelaziz Bouteflikan ilmoitettua aikomuksestaan asettua ehdolle viidennelle kaudelle; ottaa huomioon, että kaikkialla maassa järjestettiin joka perjantai ja tiistai kokonaisen vuoden – myös vaaliprosessin – ajan rauhanomaisia mielenosoituksia, joissa protestoitiin hallituksen korruptiota vastaan ja vaadittiin siviilivaltiota, riippumatonta oikeuslaitosta, demokraattisia uudistuksia, avoimuutta ja osallistavaa kehystä vapaiden vaalien pohjustamiseksi; huomauttaa, että nämä laajat viikoittaiset mielenosoitukset keskeytettiin vapaaehtoisesti maaliskuussa 2020 covid-19-pandemian vuoksi mutta protestiliike on jatkunut sosiaalisessa mediassa;
B. toteaa, että presidentti Bouteflikan erottua 2. huhtikuuta 2019 vastauksena Hirak‑liikkeen vaatimuksiin ja kun vaaleja oli lykätty kaksi kertaa sotilasjohdon merkittävällä myötävaikutuksella, Algeriassa järjestettiin 12. joulukuuta 2019 presidentinvaalit, joissa uudeksi presidentiksi valittiin entinen pääministeri Abdelmadjid Tebboune; toteaa, että Hirak-liike arvosteli ehdokaslistaa ehdokkaiden yhteyksistä vanhaan hallintoon ja boikotoi vaaleja, joissa virallinen äänestysprosentti jäi alle 40 prosentin;
C. panee merkille, että Hirakin ja ammattiyhdistysliikkeen rauhanomaisten aktivistien sekä toimittajien poliittiset pidätykset ja mielivaltaiset vangitsemiset ovat lisääntyneet kesän 2019 jälkeen ja että ne loukkaavat perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeudenmukaiseen menettelyyn; toteaa, että riippumattomia tiedotusvälineitä syytetään usein vehkeilystä ulkovaltojen kanssa kansallista turvallisuutta vastaan ja että niiden sensurointi, oikeudenkäynnit ja ankarat rangaistukset pahenevat edelleen Bouteflikan hallituksen virallisesta erosta huolimatta; ottaa huomioon, että covid-19-pandemian vuoksi käyttöön otetut turvallisuusrajoitukset ovat kiristäneet valvontaa ja että viranomaiset käyttävät niitä rajoittaakseen entisestään kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia, toisinajattelijoiden ajatusten rauhanomaista ilmaisemista ja sananvapautta;
D. ottaa huomioon, että sorron vallatessa alaa Algeriassa paljastuu yhä enemmän tapauksia, joissa ihmisiä väitetään kidutetun poliisiasemilla ja sisäisen turvallisuuden virastossa (DGSI) Alger'ssa, kuten vangitun Walid Nekkichen tapaus;
E. ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusneuvosto lähetti Algerian hallitukselle 30. maaliskuuta ja 16. huhtikuuta 2020 välisenä aikana kolme erityismenettelyjen tiedonantoa, jotka koskevat mielivaltaisia ja väkivaltaisia pidätyksiä, epäoikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä ja kostotoimia ihmisoikeuksien puolustajia ja rauhanomaisia aktivisteja vastaan, ja että 27. elokuuta 2020 sille lähetettiin neljäs tiedonanto Mohamed Khaled Drarenin tapauksesta;
F. ottaa huomioon, että TV5 Monde -televisiokanavan kirjeenvaihtaja, Toimittajat ilman rajoja -järjestön edustaja ja Casbah Tribune -uutissivuston johtaja Mohamed Khaled Drareni tuomittiin elokuussa 2020 kolmeksi vuodeksi vankeuteen ja 50 000 Algerian dinaarin sakkoon, koska hän oli kuvannut poliisia pahoinpitelemässä mielenosoittajia Alger'ssa; toteaa, että virallisesti häntä vastaan nostettiin syytteet ”aseettomaan kokoontumiseen yllyttämisestä” ja ”valtion alueen koskemattomuuden vaarantamisesta”; panee merkille, että 15. syyskuuta 2020 muutoksenhakutuomioistuin lyhensi hänen tuomionsa kahteen vuoteen; panee merkille, että YK:n erityisraportoijat ja YK:n erityismenettelyistä vastaava työryhmä tuomitsivat 16. syyskuuta 2020 Drarenin vankeusrangaistuksen ankarin sanakääntein, kehottivat Algerian viranomaisia varmistamaan hänen välittömän vapauttamisensa ja katsoivat hänen tuomitsemisensa loukkaavan selvästi sananvapautta ja oikeutta rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen;
G. toteaa, että Mohamed Khaled Drareni julkaisi helmikuusta 2019 eli Hirakin mielenosoitusten alusta alkaen uutisia kaksi kertaa viikossa järjestetyistä protesteista; toteaa, että hänen paljastettuaan mediassa Algerian hallituksen järeät toimet rauhanomaisen kokoontumisen ja sananvapauden tukahduttamiseksi hänet pidätettiin ja häntä kuulusteltiin ja peloteltiin Hirakin mielenosoituksista kertovien kirjoitustensa vuoksi kolme kertaa – 14. toukokuuta 2019, 9. elokuuta 2019 ja 9. tammikuuta 2020 – ennen hänen tuomitsemistaan ja että kahteen otteeseen hallituksen virkamiehet yrittivät lahjoa hänet; ottaa huomioon, että viimeisen pidätyksensä yhteydessä hänelle ilmoitettiin sen olevan viimeinen varoitus ennen kuin hänet saatettaisiin oikeuden eteen; toteaa, että Mohamed Khaled Drareni pidätettiin 7. maaliskuuta 2020 Hirakin mielenosoituksessa; toteaa, että Drareni vapautettiin 10. maaliskuuta mutta hänet pidätettiin jälleen 27. maaliskuuta;
H. toteaa, että samana päivänä, jona hänet pidätettiin ensimmäisen kerran, pidätettiin myös yli 20 muuta rauhanomaista mielenosoittajaa; toteaa, että kaksi tuolloin pidätetyistä pidätettiin, koska he kantoivat amazighien lippua; toteaa, että amazighien lippua käytetään paljon Hirakin mielenosoituksissa; toteaa, että kenraali Ahmed Gaid Salah kielsi lipun käytön kesäkuussa 2019; toteaa, että viime kuukausina entisen hallinnon virkamiehet ovat käynnistäneet amazighienemmistöisen Kabylian alueen väestöä vastaan mustamaalauskampanjan, joka saattaa synnyttää etnisiä jakolinjoja Hirak‑liikkeen sisällä; ottaa huomioon, että amazighien ja Hirakin aktivisteja, kuten Yacine Mebarki, on pidätetty edelleen mielivaltaisesti, koska he ovat ilmaisseet eriäviä uskonnollisia ja poliittisia näkemyksiä;
I. ottaa huomioon, että Hirakin mielenosoituksissa on vaadittu kansalaisille jälleen osaa julkisessa elämässä; ottaa huomioon, että erityisesti sen jälkeen, kun Hirak-liike siirtyi verkkoon covid-19-viruksen leviämisen estämiseksi, sananvapauden rajoituksia ja toimittajiin kohdistuvia rajoituksia on tiukennettu etenkin estämällä internetsivustojen käyttö, sensuroimalla televisio-ohjelmia sekä pidättämällä ja häiritsemällä toimittajia, medioiden ylläpitäjiä ja mielenosoittajia, jotka esittävät näkemyksiään sosiaalisessa mediassa, ja että huhti–toukokuussa 2020 Algeriassa on estetty vähintään kuuden verkossa toimivan uutissivuston käyttö;
J. toteaa, että paikallisten kansalaisoikeusryhmien arvioiden mukaan maaliskuun ja kesäkuun 2020 välisenä aikana pidätettiin mielivaltaisesti ainakin 200 ihmistä mielipiteensä ilmaisemisen tai Hirak-liikkeen väitetyn tukemisen vuoksi; toteaa, että pidätettyjen vapauttamista käsittelevän kansallisen komitean (CNLD) keräämien tietojen mukaan 17. marraskuuta alkaen on vangittu ainakin 91 mielipidevankia, kun vastaavia tapauksia oli elokuun lopulla 44, ja monet heistä ovat päätyneet tutkintavankeuteen määräämättömäksi ajaksi; toteaa, että covid-19:n mahdollinen puhkeaminen vankiloissa on lisäriski poliittisten näkemystensä ilmaisemisen vuoksi pidätetyille; panee merkille, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet kehotti covid-19-pandemiaan liittyen 25. maaliskuuta 2020 vapauttamaan poliittiset vangit ja kriittisten näkemysten ilmaisemisen vuoksi vangitut;
K. toteaa, että aktivistien, erityisesti Feminicides-dz:n, kirjaamien tietojen mukaan tammikuusta 2020 alkaen on tehty 41 naismurhaa; ottaa huomioon, että naisten oikeuksia ajavat liikkeet ovat vuonna 2020 alkaneet tuoda entistä äänekkäämmin ilmi naisiin kohdistuvan väkivallan ja naismurhien määrän lisääntymisen ja vaatia, että nykyisiä lakeja, erityisesti perhelakia, ja useita rikoslain pykäliä, muutetaan, jotta voidaan taata naisten ja miesten täysi tasa-arvo;
L. ottaa huomioon, että Algeria myös hyväksyi huhtikuussa 2020 lailla nro 20-06 rikoslakiin muutoksia, joilla entisestään rajoitetaan lehdistönvapauden, sananvapauden ja yhdistymisvapauden kaltaisten perusoikeuksien käyttöä ja kriminalisoidaan se käyttäen verukkeena Algerian valtiota vahingoittavien ”valeuutisten” kieltämistä; ottaa huomioon, että Algerian viranomaiset käyttävät yhä useammin rikoslain epämääräisiä pykäliä, muun muassa huhtikuussa 2020 lisättyjä pykäliä, asettaakseen syytteeseen henkilöitä, jotka käyttävät oikeuttaan mielipiteen- ja sananvapauteen sekä rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen; ottaa huomioon, että ensikertalaiselle näiden säännösten rikkomisesta seuraa viiden vuoden enimmäisvankeusrangaistus, jos siihen syyllistyy ”kansanterveyssyistä käyttöön otettujen sulkutoimien taikka biologisen, teknologian aiheuttaman tai luonnonkatastrofin tai minkä tahansa muun katastrofin aikana”;
M. ottaa huomioon, että kansalaistoiminnan tukahduttamisen yhteydessä Algerian viranomaiset ovat edistäneet ylhäältä alaspäin suuntautuvaa perustuslain muuttamisprosessia, jonka väitetään olevan osa presidentti Tebbounen virkaan astuessaan vastauksena Hirak-liikkeen mielenosoituksiin antamaa sitoumusta ”uuden Algerian rakentamisesta” mutta jolla ei ole Algerian yhteiskunnan laajaa tukea ja jota riippumattomat kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat arvostelleet siitä, että se rikkoo perustuslain laatimiseen liittyviä osallistavuutta, osallistumista, avoimuutta ja itsemääräämisoikeutta koskevia kansainvälisiä normeja; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan aktivistien ja toimittajien samanaikaiset joukkopidätykset veivät pohjan perustuslain muuttamisprosessin julkiselta legitiimiydeltä;
N. ottaa huomioon, että Algeriassa järjestettiin 1. marraskuuta kansanäänestys perustuslain muuttamisesta ja presidentin toimikausien rajaamisesta kahteen; ottaa huomioon, että kansanäänestyksen virallinen äänestysprosentti oli 23,7 eli äänestysvilkkaus oli alhaisin sitten Algerian itsenäistymisen vuonna 1962; ottaa huomioon, että 66,8 prosenttia äänestäjistä hyväksyi virallisesti uuden perustuslain; ottaa huomioon, että uusi perustuslaki on tarkoitus ratifioida presidentin palattua Algeriaan;
O. ottaa huomioon, että Algerian perustuslaissa säädetään edelleen, että perustuslain 54 pykälän nojalla virallisesti myönnetyn lehdistönvapauden ehtona on ”kansakunnan perinteiden ja uskonnollisten, moraalisten ja kulttuuristen arvojen” kunnioittaminen; toteaa, että tällaiset lehdistönvapauden rajoitukset ovat Algerian ratifioiman kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen vastaisia; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeuskomitean yleiskommentin nro 34 mukaan tiedotusvälineitä ei voida rangaista poliittisen tai yhteiskuntajärjestelmän arvostelusta; ottaa huomioon, että perustuslain muuttaminen tuo mukanaan myös vaarallisen muutoksen, kun armeijan poliittinen rooli ja toimivaltuudet määritellään perustuslaissa; ottaa huomioon, että perustuslakiuudistuksessa säilytettiin myös presidentin määräysvalta kaikkiin instituutioihin, myös oikeuslaitokseen;
P. ottaa huomioon, että kansallinen tuomariliitto (SNM) on tuominnut Algerian viranomaisten laajamittaisen ja väärin perustein tapahtuvan turvautumisen tutkintavankeuteen; ottaa huomioon, että oikeuslaitoksen jäsenille määrättiin ammatillisia seuraamuksia sen jälkeen, kun he olivat vapauttaneet rauhanomaiset aktivistit tai vaatineet toimeenpanoviranomaisia kunnioittamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta;
Q. ottaa huomioon, että Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2020 lehdistönvapausindeksissä Algeria oli sijalla 146 kaikkiaan 180 maasta eli viisi sijaa alempana kuin vuonna 2019 ja 27 sijaa alempana kuin vuonna 2015;
R. ottaa huomioon, että Algeria on Euroopan unionin keskeinen kumppani Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa ja että unionilla on merkittäviä poliittisia, taloudellisia ja ihmisten välisiä etuja maassa ja alueella; ottaa huomioon, että EU:n ja Algerian välisen kumppanuuden painopisteet ilmentävät yhteistä sitoutumista demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisiin arvoihin;
1. tuomitsee jyrkästi toimittajien, ihmisoikeuksien puolustajien, ammattiyhdistysaktivistien, asianajajien, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja rauhanomaisten aktivistien mielivaltaisten ja laittomien pidätysten ja vangitsemisten sekä oikeudellisen häirinnän lisääntymisen Algeriassa ja toteaa, että sen vuoksi maassa ei ole pystytty käymään poliittista vuoropuhelua epädemokraattisesta perustuslain muuttamisesta eikä käyttämään sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta; tuomitsee sen, että hätätoimenpiteiden käyttöönottoa covid-19-pandemian yhteydessä käytettiin verukkeena algerialaisten perusoikeuksien rajoittamiselle;
2. kehottaa Algerian viranomaisia vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Mohamed Khaled Drarenin ja kaikki ne, jotka on pidätetty ja joita syytetään siitä, että he ovat käyttäneet oikeuttaan sananvapauteen verkossa ja sen ulkopuolella sekä oikeuttaan kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen, muiden muassa Yacine Mebarki, Abdellah Benaoum, Mohamed Tadjadit, Abdelkrim Zeghileche, Walid Kechida, Brahim Laalami, Aissa Chouha, Zoheir Kaddam, Walid Nekkiche, Nourreddine Khimoud ja Hakim Addad; yhtyy YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n kehotukseen vapauttaa covid‑19-pandemian johdosta kiireellisesti kaikki poliittiset vangit ja eriävien mielipiteiden ilmaisemisen vuoksi pidätetyt henkilöt; kehottaa Algerian viranomaisia sallimaan jälleen tiedotusvälineiden toiminnan ja lopettamaan poliittisten aktivistien, toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien ja yleensä kaikkien niiden henkilöiden pidätykset ja vangitsemiset, jotka ilmaisevat hallituksen kannasta eriäviä mielipiteitä tai kritisoivat sitä;
3. toteaa jälleen, että sananvapaus, mukaan lukien toimittajien ja kansalaistoimittajien vapaus raportoida mielenosoituksista tai hallitukseen tai siihen liittyviin instituutioihin tai henkilöihin kohdistuvista muista tyytymättömyyden ilmaisuista sekä analysoida ja kommentoida niitä, on olennaisen tärkeä täysin demokraattisen poliittisen siirtymän kannalta;
4. ilmaisee solidaarisuutensa kaikille Algerian kansalaisille – naisille ja miehille eri maantieteellisistä, sosioekonomisista ja etnisistä taustoista – jotka ovat helmikuusta 2019 lähtien osoittaneet rauhanomaisesti mieltään vaatiakseen siviilijohtoista valtiota, kansansuvereniteettia, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa; kehottaa Algerian viranomaisia ryhtymään asianmukaisiin toimiin korruption torjumiseksi;
5. kehottaa jälleen Algerian viranomaisia lopettamaan kaikenlaisen kriittisten toimittajien, bloginpitäjien, ihmisoikeuksien puolustajien, asianajajien ja aktivistien pelottelun, oikeudellisen häirinnän, kriminalisoinnin tai mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset sekä ryhtymään asianmukaisiin toimiin, joilla varmistetaan ja taataan kaikille oikeus sananvapauteen, yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen, tiedotusvälineiden vapauteen sekä ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen, jotka taataan Algerian perustuslaissa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, jonka Algeria on allekirjoittanut ja ratifioinut; tuomitsee kaikenlaisen lainvalvontaviranomaisten liiallisen voimankäytön rauhanomaisia mielenosoituksia hajotettaessa; kehottaa jälleen Algerian viranomaisia suorittamaan riippumattoman tutkimuksen kaikista tapauksista, joissa lainvalvontaviranomaiset ovat käyttäneet liiallista voimaa, ja saattamaan kaikki syylliset vastuuseen; kehottaa Algerian viranomaisia panemaan täytäntöön kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen mukaiset kansainväliset sitoumuksensa;
6. panee merkille, että sen jälkeen kun parlamentti antoi 28. marraskuuta 2019 päätöslauselmansa, joitakin poliittisia aktivisteja, kuten opposition edustajat Karim Tabbou, Mustapha Bendjema ja Khaled Tazaghart, on vapautettu väliaikaisesti;
7. kehottaa Algerian viranomaisia varmistamaan kansalaisyhteiskunnan vapaan toimintatilan, joka mahdollistaa aidon poliittisen vuoropuhelun ja jossa ei kriminalisoida perusvapauksia, hyväksymällä uutta lainsäädäntöä, joka on täysin kansainvälisten normien mukainen ja jossa ei säädetä kansainvälisen oikeuden, erityisesti Algerian ratifioimien yleissopimusten, myös Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusten, mukaan laittomista poikkeuksista; korostaa, että tämä kansalaisyhteiskunnan vapaa toimintatila on demokraattisen ja siviilijohtoisen Algerian edellytys; pitää valitettavana, että ulkomaiset toimittajat kohtaavat edelleen hallinnollisia esteitä hankkiessaan lehdistöviisumeja maassa työskentelyä varten;
8. muistuttaa, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistettujen demokratian periaatteiden ja perusoikeuksien kunnioittaminen on yksi vuonna 2005 tehdyn EU:n ja Algerian assosiaatiosopimuksen olennaisista osatekijöistä; korostaa, että meneillään olevassa poliittisessa siirtymässä on varmistettava kaikkia sukupuolia edustavien ja kaikista maantieteellisistä, sosioekonomisista ja etnisistä taustoista tulevien algerialaisten, myös amazighien, oikeus osallistua täysipainoisesti demokraattiseen prosessiin ja käyttää oikeuttaan osallistua julkisten asioiden hoitamiseen, myös kääntämällä riippumattoman kansalaisyhteiskunnan, journalismin ja poliittisen aktivismin toimintatilan heikentymissuuntaus;
9. on huolissaan uusista rajoittavista laeista, kuten laista nro 20–06, jossa mielivaltaisesti kriminalisoidaan ”valeuutisten” levittäminen, mikä tahraa virkamiesten kunniaa ja rapauttaa järjestöjen rahoitusta; korostaa, että laki sisältää useita sananvapautta ja yhdistymisvapautta koskevien kansainvälisten normien, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 19 ja 22 artiklan, vastaisia säännöksiä;
10. kehottaa Algerian viranomaisia tarkistamaan nykyisellään rajoittavia lakeja eli yhdistyksistä vuonna 2012 annettua lakia nro 12-06 ja julkisista kokouksista ja mielenosoituksista vuonna 1991 annettua lakia nro 91-19, jolla otetaan käyttöön ennakkolupajärjestelmä, ja varmistamaan, että asianomainen hallintoviranomainen antaa viipymättä rekisteröintitodistuksen useille kansalaisyhteiskunnan järjestöille, kansalaisjärjestöille, uskonnollisille järjestöille ja hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka ovat hakeneet uudelleenrekisteröintiä;
11. pitää valitettavina Algerian rikoslakiin huhtikuussa 2020 tehtyjä muutoksia, joilla rajoitetaan lehdistönvapautta, sananvapautta ja yhdistymisvapautta; kehottaa Algerian viranomaisia tarkistamaan rikoslakia ja erityisesti sen 75, 79, 95 a, 98, 100, 144, 144 a, 144 a, 144 a 2, 146 ja 196 a pykälää kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan mukaisesti, jotta voidaan lopettaa sananvapauden sekä rauhanomaisen kokoontumis- ja yhdistymisvapauden kriminalisointi;
12. pitää hyvänä, että tarkistetun perustuslain 4 ja 223 pykälässä vahvistetaan tamazightin asemaa kansallisena ja virallisena kielenä; korostaa, että tällaiset julistukset eivät saa olla keino sivuuttaa tamazightin tiellä olevia rakenteellisia esteitä tai kylvää eripuraa Hirak-liikkeessä; kehottaa Algerian viranomaisia turvaamaan arabian ja tamazightin käytön yhdenvertaisen kohtelun lain edessä; kehottaa Algerian hallitusta kumoamaan amazighien lipun kantamista koskevan kiellon ja vapauttamaan välittömästi kaikki amazighien tunnusten esittämisen vuoksi vangitut henkilöt;
13. tukee algerialaisia asianajajia ja muita oikeusalan toimijoita, jotka pyrkivät edelleen noudattamaan tiukasti oikeusnormeja tilanteesta ja siihen liittyvistä riskeistä huolimatta; kehottaa Algerian viranomaisia takaamaan täysin oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja oikeusjärjestelmän puolueettomuuden sekä lopettamaan ja kieltämään kaikki rajoitukset, asiattoman vaikuttamisen, painostuksen, uhkaukset tai puuttumisen oikeudelliseen päätöksentekoon ja muihin oikeudellisiin kysymyksiin;
14. kehottaa Algerian viranomaisia varmistamaan sekä asevoimien täyden vastuuvelvollisuuden, siviilivalvonnan ja demokraattisen valvonnan että sen, että asevoimat ovat tosiasiallisesti laillisesti muodostetun siviiliviranomaisen alaisia, ja takaamaan, että asevoimien rooli määritellään asianmukaisesti perustuslaissa ja että se rajataan nimenomaisesti kansallista puolustusta koskeviin asioihin;
15. kehottaa Algerian viranomaisia sallimaan kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n erityismenettelyjen edustajien pääsyn maahan;
16. on huolissaan uskonnollisten vähemmistöjen etenkin viranomaismääräyksen nro 06-03 vuoksi Algeriassa kohtaamista hallinnollisista esteistä; kannustaa Algerian hallitusta tarkistamaan viranomaismääräystä nro 06-03, jotta se vastaisi paremmin perustuslakia ja Algerian kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 18 artiklaa; kehottaa kunnioittamaan kaikkien uskonnollisten vähemmistöjen vapautta harjoittaa uskontoa;
17. odottaa EU:n asettavan ihmisoikeustilanteen Algerian viranomaisten kanssa tekemänsä yhteistyön ytimeen erityisesti tulevassa EU:n ja Algerian assosiaationeuvoston istunnossa; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) laatimaan ja esittämään luettelon erityistä huolta aiheuttavista yksittäistapauksista, tässä päätöslauselmassa mainitut tapaukset mukaan luettuina, ja raportoimaan parlamentille säännöllisesti edistymisestä näiden tapausten ratkaisemisessa;
18. kehottaa EUH:ta, komissiota ja jäsenvaltioita yhdessä ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan kanssa tukemaan kansalaisyhteiskunnan ryhmiä, ihmisoikeuksien puolustajia, toimittajia ja mielenosoittajia, muun muassa ottamalla julkisuudessa päättäväisemmin kantaa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen Algeriassa, tuomitsemalla selkeästi ja julkisesti ihmisoikeusloukkaukset, kehottamalla viranomaisia vapauttamaan mielivaltaisesti vangitut henkilöt ja lopettamaan tutkintavankeuden liiallisen käytön, pyytämällä pääsyä vankien luokse ja seuraamalla aktivistien, toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien oikeudenkäyntejä sekä seuraamalla tiiviisti Algerian ihmisoikeustilannetta käyttäen kaikkia käytettävissä olevia välineitä;
19. korostaa EU:n ja Algerian suhteiden merkitystä ja toteaa Algerian olevan tärkeä naapuri ja kumppani; muistuttaa EU:n ja Algerian vahvojen ja syvien suhteiden merkityksestä ja vahvistaa olevansa sitoutunut edistämään näitä suhteita yhteisten arvojen, kuten ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja tiedotusvälineiden vapauden, kaikenpuolisen kunnioittamisen pohjalta;
20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Algerissa toimivalle unionin edustustolle, Algerian hallitukselle, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle ja Euroopan neuvostolle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0072.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0188.