Yhteinen päätöslauselmaesitys - RC-B9-0057/2021Yhteinen päätöslauselmaesitys
RC-B9-0057/2021

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS maanjäristysten seurausten lieventämisestä Kroatiassa

19.1.2021 - (2021/2504(RSP))

työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti
joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:
B9‑0057/2021 (S&D)
B9‑0058/2021 (PPE)
B9‑0059/2021 (The Left)
B9‑0061/2021 (Verts/ALE)
B9‑0063/2021 (Renew)

Karlo Ressler, Andrey Novakov, José Manuel Fernandes, Sunčana Glavak, Željana Zovko, Tomislav Sokol, Daniel Buda, Mircea‑Gheorghe Hava
PPE-ryhmän puolesta
Rovana Plumb, Biljana Borzan, Constanze Krehl, Tonino Picula, Romana Jerković, Predrag Fred Matić
S&D-ryhmän puolesta
Valter Flego, Ondřej Knotek, Nicolae Ştefănuță, Stéphane Bijoux, Vlad‑Marius Botoş, Katalin Cseh
Renew-ryhmän puolesta
Caroline Roose
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Raffaele Fitto, Ruža Tomašić
ECR-ryhmän puolesta
Younous Omarjee
The Left -ryhmän puolesta

Menettely : 2021/2504(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
RC-B9-0057/2021
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
RC-B9-0057/2021
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

Euroopan parlamentin päätöslauselma maanjäristysten seurausten lieventämisestä Kroatiassa

(2021/2504(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan,

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan, 175 artiklan kolmannen kohdan ja 212 artiklan,

 ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002[1], jota on muutettu asetuksella (EU) N:o 661/2014[2] ja asetuksella (EU) 2020/461[3],

 ottaa huomioon unionin pelastuspalvelumekanismista 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU[4], jota on muutettu asetuksella (EU) 2018/1475[5] ja päätöksellä (EU) 2019/420[6],

 ottaa huomioon 29. toukokuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ja 14. tammikuuta 2020 tehdyn päivityksen ehdotukseen asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä (COM(2020)0023),

 ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013[7], jota on muutettu asetuksella (EU) 2015/1839[8], asetuksella (EU) 2016/2135[9], asetuksella (EU) 2017/825[10], asetuksella (EU) 2017/1199[11], asetuksella (EU) 2017/2305[12], asetuksella (EU, Euratom) 2018/1046[13], asetuksella (EU) 2018/1719[14], asetuksella (EU) 2019/711[15], asetuksella (EU) 2020/460[16], asetuksella (EU) 2020/558[17], asetuksella (EU) 2020/1041[18] ja asetuksella (EU) 2020/1542[19],

 ottaa huomioon hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä 15. maaliskuuta 2016 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2016/369[20], jota on muutettu neuvoston asetuksella (EU) 2020/521[21],

 ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua” (COM(2020)0662),

 ottaa huomioon Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta (”EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite”) 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 375/2014[22], johon on tehty oikaisu 24. huhtikuuta 2014[23],

 ottaa huomioon humanitaarisesta avusta 20. kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96[24], jota on muutettu asetuksella (EY) N:o 1882/2003[25], asetuksella (EY) N:o 219/2009[26] ja asetuksella (EU) 2019/1243[27],

 ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[28] ja erityisesti sen 11 kohdan sekä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[29],

 ottaa huomioon 13. lokakuuta 2020 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi (COM(2020)0960),

 ottaa huomioon 30. lokakuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen neuvoston kannan vahvistamisesta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 9 varainhoitovuodeksi 2020[30],

 ottaa huomioon 24. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 9/2020 varainhoitovuodeksi 2020: oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi[31],

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät pelastuspalveluvalmiuksien vahvistamisesta pelastuspalveluyksikkömalliin perustuvalla Euroopan keskinäisen avun järjestelmällä,

 ottaa huomioon 14. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman maanjäristysten alueellisista vaikutuksista[32],

 ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta[33],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Kroatiassa tapahtui vuoden 2020 aikana vakavia tuhoisia maanjäristyksiä, joista yksi (voimakkuudeltaan 5,5) iski Zagrebin kaupunkiin ja Zagrebin ja Krapina-Zagorjen maakuntiin 22. maaliskuuta 2020 ja kolme muuta Sisak-Moslavinan maakuntaan 28. joulukuuta 2020 (voimakkuus 5,2), 29. joulukuuta 2020 (voimakkuus 6,4) ja 6. tammikuuta 2021 (voimakkuus 5,0);

B. ottaa huomioon, että maaliskuun 2020 maanjäristys oli Zagrebin alueella voimakkain sitten vuoden 1880 ja se vaurioitti yli 26 000:ta rakennusta, joista 1 900 todettiin käyttökelvottomiksi, ja aiheutti yli 11,5 miljardin euron vahingot;

C. ottaa huomioon, että Zagrebin kaupunki ja Zagrebin ja Krapina-Zagorjen maakunnat eivät ole vieläkään toipuneet tästä maanjäristyksestä, jossa kuoli yksi ihminen ja 26 ihmistä loukkaantui ja josta aiheutui valtavia sosioekonomisia, kulttuurisia ja infrastruktuuriin liittyviä seurauksia sekä pitkäaikaisia psykologisia vaikutuksia;

D. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa 2020 Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta myönnettävän 683,7 miljoonan euron määrärahan Zagrebissa maaliskuussa 2020 tapahtuneen maanjäristyksen jälkihoitoon;

E. toteaa, että Keski-Kroatian viimeisimmät maanjäristykset käytännössä hävittivät Petrinjan kaupungin ja tekivät voimakasta tuhoa läheisissä Glinan, Sisakin, Hrvatska Kostajnican ja Majske Poljanen kaupungeissa sekä muissa Sisak-Moslavinan maakunnan kylissä ja Zabrebin ja Karlovacin maakunnissa;

F. ottaa huomioon, että järistyksissä kuoli kahdeksan ihmistä ja 36 ihmistä loukkaantui ja raunioista pelastettiin 30 ihmistä; ottaa huomioon, että yli 45 000 rakennusta[34] vaurioitui ja järistysten suorat vaikutukset kohdistuivat yli 70 000 ihmiseen ja ne tuntuivat myös Sloveniassa, Itävallassa, Italiassa, Unkarissa, Bosnia ja Hertsegovinassa ja Serbiassa ja vähäisemmässä määrin Saksassa, Slovakiassa ja Tšekissä;

G. ottaa huomioon, että Kroatia otti 22. maaliskuuta ja 29. joulukuuta 2020 käyttöön unionin pelastuspalvelumekanismin ja pyysi talvitelttoja, valaistusjärjestelmiä ja valaistustorneja, sähkölämmittimiä, retkivuoteita, makuupusseja ja asuinkontteja;

H. ottaa huomioon, että Kroatian hallitus julisti 4. tammikuuta 2021 hätätilan pahiten kärsineisiin maakuntiin, eli Sisak-Moslavinan maakuntaan sekä osiin Zagrebin ja Karlovacin maakuntia;

I. toteaa, että jälkijäristykset jatkuivat seuraavina viikkoina ja että niitä tuntuu järistysalueella ja myös järistyskeskuksen ulkopuolella edelleen; toteaa, että ihmisiä ahdistaa jatkuva epävarmuus ja pelko mahdollisista uusista järistyksistä, joita tapahtuu edelleen päivittäin ja jotka saattavat vieläkin johtaa peräkkäisten maanjäristysten heikentämien rakennusten romahtamiseen; ottaa huomioon, että kaikki tämä on tapahtunut keskellä covid-19-pandemiaa, mikä saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmia ja traumaperäisiä sairauksia lähitulevaisuudessa;

J. ottaa huomioon, että maanjäristysalueet ja -kaupungit ovat kärsineet valtavia aineellisia ja sosioekonomisia vahinkoja, jollaisia ei ole nähty sitten 1990-luvun Kroatian sisällissodan, ja toteaa, että alueet ja kaupungit on jälleenrakennettava kiireellisesti ja nopeasti, minkä lisäksi tarvitaan pitkäkestoinen elpymisohjelma; ottaa huomioon, että maanjäristykset ovat saaneet suuren määrän katastrofialueiden asukkaita epätoivon partaalle ja aiheuttaneet erilaisia välillisiä vahinkoja ympäröivillä alueilla; ottaa huomioon, että kyseiset alueet olivat jo muutenkin sosiaalisesti erittäin heikossa asemassa ja köyhiä ja että äskettäisillä maanjäristyksillä on muitakin kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia ja psykologisia seurauksia alueiden asukkaille ja koko seudulle;

K. ottaa huomioon, että arvioiden mukaan noin 90 prosenttia Petrinjan taloista joudutaan purkamaan; ottaa huomioon, että Glinan ympärillä sijaitsevat pienemmät paikkakunnat ja kylät, esimerkiksi Majske Poljane, olivat osittain vailla sähköä ja vettä jo ennen maanjäristystä, joka on nyt eristänyt asukkaat entistä pahemmin perusinfrastruktuurista ja -palveluista;

L. ottaa huomioon, että on merkkejä siitä, että maanjäristykset ovat aiheuttaneet huomattavia vahinkoja pengerryksille ja tulvantorjuntajärjestelmille, mikä nyt sade- ja tulvakaudella voi aiheuttaa lisävahinkoja jo muutenkin tuhoja kärsineille alueille;

M. ottaa huomioon, että paikallinen ja alueellinen infrastruktuuri on kärsinyt vakavia vahinkoja, historiallista perintöä ja kulttuuriperintöä on tuhoutunut ja taloudellinen toiminta on lamaantunut erityisesti maatalous-, karjatalous- ja tuotantoeläinalalla, joista paikallisväestö on eniten riippuvainen;

N. ottaa huomioon, että paikalliset maatalouden rakenteet, kuten rakennukset, koneet, laitteet, tuotantoalueet ja rehun varastointi, ovat kärsineet vakavia vaurioita ja suuri määrä karjaa ja lemmikkieläimiä kuoli tai hylättiin maanjäristyksen seurauksena;

O. ottaa huomioon, että maanjäristys on haitannut merkittävästi julkisten palvelujen ja terveyspalvelujen sekä teiden ja sähkönjakelun kaltaisten infrastruktuurien toimintaa; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että jo ennen maanjäristystä puuttunut perusinfrastruktuuri rakennetaan, ja olisi huolehdittava perustarpeiden täyttämisestä ja peruspalveluiden palauttamisesta järistysalueiden kaikissa osissa;

P. ottaa huomioon, että huomattava määrä kouluja on purettava kokonaan ja että joitakin yliopistorakennuksia, kuten Sisakissa sijaitsevia metallurgian laitosta ja opettajankoulutuslaitosta, ei enää voi uuden lukukauden alusta lähtien käyttää niiden koulutustoiminnan suorittamiseen; toteaa, että covid-19-pandemia oli jo koetellut instituutioita ja nyt lapset eivät voi käydä koulussa eivätkä myöskään saada verkko-opetusta kotonaan;

Q. ottaa huomioon, että Sisakin terveyskeskus jouduttiin evakuoimaan nopeasti maanjäristyksen jälkeen, mikä aiheutti entistä suuremman riskin koronapotilaiden ja muiden potilaiden, joiden joukossa on myös vammaisia henkilöitä ja lapsia, terveydelle; ottaa huomioon, että Glinan ja Petrinjan terveyskeskukset, apteekit mukaan luettuina, kärsivät suuria vahinkoja; ottaa huomioon, että maanjäristykset ovat aiheuttaneet lisätaakan Kroatian terveydenhuoltojärjestelmälle ja ovat kiihdyttäneet covid-19:n leviämistä erityisesti maanjäristysalueilla;

R. ottaa huomioon, että jotkin Euroopan unionin alueet ovat muita haavoittuvampia ja niillä on korkea maanjäristysriski; ottaa huomioon, että taloudellisten ja sosiaalisten tappioiden korjaamiseksi kestävää jälleenrakentamista ja maanjäristyskestäviä ja selviytymiskykyisiä rakennuksia koskevia hankkeita on koordinoitava ja valvottava asianmukaisesti samalla, kun noudatetaan avoimuutta, parhaita käytäntöjä ja julkisia hankintoja koskevia sääntöjä;

S. ottaa huomioon, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, pelastuspalvelujoukkojen ja pelastusyksiköiden, Kroatian asevoimien, erilaisten humanitaaristen järjestöjen ja erityisesti satojen vapaaehtoisten nopea ja ammattimainen toiminta on lieventänyt merkittävästi maanjäristyksen välittömiä seurauksia;

T. ottaa huomioon, että covid-19-kriisi ja viruksen leviäminen vaikeuttavat entisestään pelastus- ja elvytystoimien toteuttamista; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia rasittaa Kroatian taloutta ja edellyttää taloudellisia lisäresursseja;

1. ilmaisee mitä suurimman solidaarisuutensa ja myötätuntonsa kaikille maanjäristyksistä kärsineille ihmisille ja heidän perheilleen sekä Kroatian kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, jotka osallistuvat avustustoimiin;

2. ylistää pelastusyksiköiden, pelastuspalvelujoukkojen, Kroatian asevoimien, vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen, kansainvälisten järjestöjen, paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten sekä kaikkien muiden asiaankuuluvien toimijoiden nopeita toimia, joita ne ovat taukoamatta toteuttaneet tuhoalueilla ja joilla on pyritty pelastamaan ihmishenkiä, hillitsemään vahinkoja ja palauttamaan kohtuullisen elämänlaadun säilyttämiseksi tarvittavat perustoiminnot; ilmaisee kiitollisuutensa kaikille yksityishenkilöille, järjestöille ja aloitteille, jotka ovat nopeuttaneet näitä toimia lähettämällä tukea ja apua;

3. on tyytyväinen solidaarisuuteen, jota jäsenvaltiot ja muut maat osoittavat antamalla tässä hätätilanteessa tukeaan keskinäisen avun muodossa esimerkiksi tarjoamalla välttämättömyystarvikkeita, taloudellista apua, vapaaehtoistyöntekijöitä ja muuta apua ja auttavat siten lieventämään toimista aiheutuvaa taakkaa; panee tyytyväisenä merkille EU:n toimielinten ja kansainvälisen yhteisön hätätilanteissa annettavan keskinäisen avunannon kautta osoittaman solidaarisuuden; korostaa näin ollen unionin pelastuspalvelumekanismin merkitystä edistettäessä Euroopan maiden pelastuspalveluviranomaisten välistä yhteistyötä vaikeissa tilanteissa ja pyrittäessä pitämään poikkeuksellisten tapahtumien vaikutukset mahdollisimman vähäisinä;

4. kehottaa komissiota ja Kroatian viranomaisia kartoittamaan kaikki mahdolliset keinot tarjota välitöntä apua ja tukea ihmisarvoisten ja turvallisten elinolojen varmistamiseksi lukuisille ihmisille, jotka ovat menettäneet kotinsa ja joilla ei edelleenkään ole turvallista majoituspaikkaa, asettamalla käyttöön vähintään kontteja, jotka voisivat tarjota vähimmäissuojan lähikuukausina vallitsevissa ankarissa talvioloissa;

5. kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota vammaisiin, vanhuksiin sekä lapsiin ja nuoriin, joilla on kriittisiä tarpeita yhteiskunnan haavoittuvimpina henkilöinä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille kaiken avun, jota järjestöt ovat jo antaneet paikan päällä;

6. korostaa, että on erityisen tärkeää huolehtia maanjäristyksen seurauksena loukkaantuneista tai karanneista karja-, tuotanto- ja lemmikkieläimistä, joita on paljon; panee tyytyväisenä merkille maatalousministeriön, paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä eläinten hyvinvointia edistävien kansalaisjärjestöjen merkittävät ponnistukset ja yhteistyön tässä asiassa;

7. korostaa paikalla vallitsevan tilanteen vakavuutta ja toteaa, että se aiheuttaa huomattavaa ja voimakasta taloudellista painetta Kroatian kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille ja saattaa johtaa peruuttamattomaan väestökatoon järistysalueilla, missä asianomaisille ihmisille on aiheutunut tuhoisia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia ja äärimmäistä psykologista ja sosiaalista painetta;

8. kannustaa Kroatian viranomaisia yhdessä komission asiantuntijoiden kanssa arvioimaan nopeasti ja perusteellisesti kokonaisvahingot Sisak-Moslavinan maakunnassa, jotta perusparannustyöt ja seismiseen kestävyyteen tähtäävät jälleenrakennustyöt voitaisiin käynnistää heti olosuhteiden salliessa; korostaa, että alueen elvytys- ja jälleenrakennustoimien alkaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota talouden kestävän elpymisen ja ihmisten toimeentulon edistämiseen;

9. kannustaa Kroatian kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia valvomaan jälleenrakennustoimia tiiviisti ja varmistamaan, että niissä noudatetaan maanjäristyskestäviin rakennuksiin ja infrastruktuuriin liittyviä vaatimuksia ja sovelletaan parhaita ammattikäytäntöjä ja hyödynnetään muilta jäsenvaltioilta saatua asiantuntemusta; kehottaa Kroatian viranomaisia ja asiasta vastaavia instituutioita ottamaan huomioon sodanjälkeisestä jälleenrakennusprosessista maanjäristysalueilla saadut kokemukset, jotta voidaan selvittää, ovatko rakentamiskäytännöissä esiintyneet säännönvastaisuudet johtaneet heikompaan laatuun ja edistäneet sitä, että viimeaikaisten maanjäristysten seuraukset olivat niin tuhoisat; pitää myönteisenä, että ensimmäisenä askeleena kohti tätä tavoitetta Kroatian hallitus on päättänyt julkistaa rekisterin jälleenrakennusprosessiin osallistuneista yrityksistä;

10. korostaa ongelmia, jotka liittyvät maanjäristysten ennakoinnissa käytettyihin järjestelmiin Kaakkois-Euroopan seismisesti erittäin aktiivisilla alueilla; kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vahvistamaan tutkimusta ja koulutusta paremman varautuneisuuden takaavan järjestelmän käyttöön ottamiseksi, jotta voidaan ehkäistä ja hallita vastaavia kriisejä ja minimoida vastaavien katastrofien vaikutukset;

11. kehottaa lisäämään jäsenvaltioiden tutkimus- ja kehittämislaitosten välistä koordinointia ja yhteistyötä erityisesti niiden jäsenvaltioiden välillä, joihin kohdistuu samanlaisia riskejä; kehottaa tehostamaan varhaisvaroitusjärjestelmiä jäsenvaltioissa sekä luomaan ja vahvistamaan eri varhaisvaroitusjärjestelmien välisiä yhteyksiä;

12. kehottaa Kroatian viranomaisia asettamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan etusijalle perusparannustyöt ja kiinnittämään erityistä huomiota kattaviin perusparannuksiin, joilla varmistetaan korkeimmat maanjäristysnormit maan järistysherkimpien alueiden suurimmassa vaarassa olevia asuntoja ja rakennuksia varten;

13. korostaa, että Kroatian viimeaikaisten maanjäristysten kaltaisten voimakkaiden maanjäristysten seurausten lieventäminen kestää huomattavan kauan, ja katsoo, että tämä olisi otettava huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tulevassa tarkistuksessa, jotta varmistetaan, että varojen käytölle jää riittävästi aikaa ja varojen käytön nykyisiä määräaikoja pidennetään; korostaa myös, että Euroopan unionin solidaarisuusrahaston menoja on lisättävä paitsi vahinkojen korjaamiseksi niin myös parantamaan kestävyyttä ilmastonmuutosta, luonnonkatastrofeja ja kansanterveysuhkia vastaan, jotta katastrofeista voidaan selvitä entistä vahvempina;

14. pitää tervetulleena Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston tukea katastrofiriskien ennaltaehkäisyyn ja selviytymiskyvyn, energiaratkaisujen ja maanjäristyskestävyyden parantamiseen nykyisellä rahoituskaudella; kannustaa Kroatian viranomaisia ottamaan nämä toimenpiteet huomioon kun ne suunnittelevat ja ohjelmoivat vastaavia vuosien 2021–2027 talousarviomäärärahoja; kehottaa komissiota osoittamaan joustavuutta ohjelmasuunnittelussa ja kansallisten toimenpideohjelmien muuttamisessa luonnonkatastrofeja silmällä pitäen;

15. kehottaa komissiota yhteistyössä unionin toimielinten ja Kroatian instituutioiden kanssa suunnittelemaan nopean tavan jakaa tarvittavaa taloudellista ja muuta apua, jotta varmistetaan maanjäristysalueiden nopea toipuminen, ottamaan käyttöön kaikki mahdolliset taloudelliset välineet, joilla Kroatiaa autetaan toipumaan nopeasti ja joilla annetaan apua kaikille sen tarpeessa oleville, ja minimoimaan hallinnollisen taakan, joka liittyy ihmisten mahdollisuuksiin saada apua ja tukea;

16. korostaa, että on tärkeää asettaa maanjäristysalueiden asukkaat etusijalle covid-19-rokotuksissa; kannustaa Kroatian hallitusta panemaan täytäntöön ilmoittamansa päätöksen ohjata merkittävä osa rokotetoimituksistaan Sisak-Moslavinan maakuntaan, jotta voidaan suojella välittömästi kaikkien asukkaiden sekä paikan päällä olevien auttajien ja työntekijöiden terveyttä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä jäsenvaltioiden päätöstä antaa osa saamistaan rokotteista Kroatiaan;

17. huomauttaa komissiolle, että uudet vahingot, joita äskettäisistä maanjäristyksistä aiheutui myös maaliskuun 2020 maanjäristysten aikana vaurioituneille rakennuksille, edellyttävät lisäarviointeja ja uusia kunnostushankkeita; kehottaa komissiota lisäksi sisällyttämään perusparannusaallon suunnitteluun ja siihen liittyvään lainsäädäntöön kohdennettuja toimenpiteitä maanjäristyksistä ja niiden seurauksista selviämiseksi;

18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Kroatian hallitukselle ja maanjäristysalueiden alue- ja paikallisviranomaisille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

Päivitetty viimeksi: 20. tammikuuta 2021
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö