YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Syyrian konfliktista – kymmenen vuotta kansannousun jälkeen
10.3.2021 - (2021/2576(RSP))
joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:
B9-0177/2021 (S&D)
B9-0178/2021 (ECR)
B9-0179/2021 (Renew)
B9-0181/2021 (PPE)
Michael Gahler, Lukas Mandl, Antonio López-Istúriz White, Isabel Wiseler-Lima, Tom Vandenkendelaere, David Lega, Adam Jarubas, Janina Ochojska
PPE-ryhmän puolesta
Marek Belka, Isabel Santos, Tonino Picula
S&D-ryhmän puolesta
Nathalie Loiseau, Barry Andrews, Olivier Chastel, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Urmas Paet, María Soraya Rodríguez Ramos, Michal Šimečka, Nicolae Ştefănuță, Ramona Strugariu, Hilde Vautmans
Renew-ryhmän puolesta
Ryszard Antoni Legutko, Anna Fotyga, Karol Karski, Adam Bielan, Ryszard Czarnecki, Angel Dzhambazki, Assita Kanko, Elżbieta Rafalska, Jadwiga Wiśniewska, Veronika Vrecionová, Bogdan Rzońca, Ruža Tomašić, Hermann Tertsch, Elżbieta Kruk
ECR-ryhmän puolesta
Nikolaj Villumsen, Fabio Massimo Castaldo
Euroopan parlamentin päätöslauselma Syyrian konfliktista – kymmenen vuotta kansannousun jälkeen
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Syyriasta, erityisesti 15. maaliskuuta 2018 Syyrian tilanteesta[1], 18. toukokuuta 2017 Syyriaa koskevasta EU:n strategiasta[2], 4. heinäkuuta 2017 puuttumisesta ihmisoikeusloukkauksiin sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, kuten joukkotuhonnan, yhteydessä[3], 24. lokakuuta 2019 Turkin sotilasoperaatiosta Koillis-Syyriassa ja sen seurauksista[4], 26. marraskuuta 2019 lasten oikeuksista YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30. vuosipäivän yhteydessä[5] sekä 17. marraskuuta 2011 EU:n tuesta Kansainväliselle rikostuomioistuimelle[6] antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon 6. maaliskuuta 2020 annetun ulkoasiainneuvoston julkilausuman ja 14. lokakuuta 2019, 16. huhtikuuta 2018 ja 3. huhtikuuta 2017 annetut viimeisimmät neuvoston päätelmät Syyriasta,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan aikaisemmat julkilausumat, kuten hänen helmikuussa 2020 humanitaarisen avun pääsystä Idlibiin, 13. tammikuuta 2020 ja 26. syyskuuta 2019 Syyriasta ja 9. lokakuuta 2019 Koillis-Syyrian viimeaikaisista tapahtumista antamansa julkilausumat,
– ottaa huomioon Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 15. tammikuuta 2021 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (YUTP) 2021/30[7], jolla lisättiin Syyrian uusi ulkoministeri EU:n luetteloon sellaisille henkilöille asetettavista pakotteista, jotka ovat vastuussa väkivaltaisista sortotoimista Syyriassa,
– ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2017 hyväksytyn Syyriaa koskevan EU:n strategian ja 16. maaliskuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät Syyriaa ja Irakia sekä Isisin/Da’eshin muodostamaa uhkaa koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta,
– ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2020 pidetyn Brysselissä järjestetyn, Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuutta käsittelevän neljännen konferenssin (Supporting the future of Syria and the region) yhteispuheenjohtajina toimineiden YK:n ja Euroopan unionin yhteisen julkilausuman,
– ottaa huomioon YK:n pääsihteerin aikaisemmat julkilausumat Syyriasta, mukaan lukien tämän tiedottajan 1. ja 18. helmikuuta 2020 antamat julkilausumat,
– ottaa huomioon YK:n Syyrian-erityislähettilään Geir O. Pedersenin YK:n turvallisuusneuvostolle 22. tammikuuta 2021 osoittaman viimeisimmän julkilausuman,
– ottaa huomioon vuodesta 2011 lähtien annetut Syyriaa koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat ja erityisesti päätöslauselman 2254 (2015) Syyrian rauhanprosessin etenemissuunnitelman vahvistamisesta, päätöslauselman 2249 (2015) Islamilaisesta valtiosta Irakissa ja Syyriassa sekä päätöslauselman 2533 (2020) Bab al-Hawan rajanylityspaikan aukiolon jatkamisesta 10. heinäkuuta 2021 asti humanitaarisen avun toimittamista varten,
– ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2021 YK:n ihmisoikeusneuvostolle toimitetun Syyrian arabitasavallan tilannetta käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission raportin,
– ottaa huomioon 21. joulukuuta 2016 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 71/248, jolla perustettiin kansainvälinen, puolueeton ja riippumaton mekanismi auttamaan Syyriassa maaliskuusta 2011 lähtien tehdyistä kansainvälisen oikeuden mukaan vakavimmista rikoksista vastuussa olevien tutkinnassa ja syytteeseenpanossa,
– ottaa huomioon 28. helmikuuta 2021 annetun Unicefin julkilausuman kaikkien Al-Holin leirillä ja kaikkialla Syyrian koillisosassa olevien lasten turvallisesta kotouttamisesta ja kotimaahan palauttamisesta sekä 2. helmikuuta 2021 annetun Unicefin raportin koko Syyrian humanitaarisesta tilanteesta vuonna 2020,
– ottaa huomioon vuonna 2011 perustetun joukkotuhontarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa käsittelevän EU:n verkoston sihteeristön, joka toimii Eurojustin yhteydessä,
– ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston yhteisen kannan 2003/444/YUTP[8] kansainvälisestä rikostuomioistuimesta, sen yleismaailmallista ratifiointia ja täytäntöönpanoa koskevan vuoden 2004 toimintasuunnitelman sekä vuonna 2011 hyväksytyn tarkistetun EU:n toimintasuunnitelman,
– ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,
– ottaa huomioon YK:n peruskirjan ja YK:n yleissopimukset, joiden sopimuspuoli Syyria on, esimerkiksi kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon vuosina 2012 ja 2014 annetut YK:n tukemat Geneven julkilausumat,
– ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyt Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,
– ottaa huomioon kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan YK:n yleissopimuksen,
– ottaa huomioon 9. joulukuuta 1948 tehdyn YK:n yleissopimuksen joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Syyrian hallinto pidätti, vangitsi ja kidutti helmikuun 2011 lopulla syyrialaisia lapsia Deraassa, koska he olivat kirjoittaneet presidentti Bashar al-Assadin vastaisia graffiteja kaupungin muureihin; ottaa huomioon, että 15. maaliskuuta 2011 tuhannet syyrialaiset Deraassa ja Damaskoksessa lähtivät kaduille vaatien demokraattisia uudistuksia, poliittisten vankien vapauttamista ja kidutuksen lopettamista, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ja vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämistä sekä korruption lopettamista; ottaa huomioon, että nämä mittavat mielenosoitukset levisivät useiden vuosien ajan eri puolille maata Homsin, Haman ja Idlibin kaltaisista suurista kaupungeista ja Aleppon ja Damaskoksen suosituilta asuinalueilta pienempiin kaupunkeihin, kuten koillisosassa sijaitsevaan Al‑Hasakahiin ja luoteisosassa sijaitsevaan Kafr Nabliin;
B. toteaa, että Syyrian kansannousu vuonna 2011 oli osoitus Syyrian etnisestä ja uskonnollisesta monimuotoisuudesta ja että siihen osallistui johtajia kaikista etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä ja kaikista maan provinsseista;
C. toteaa, että Syyrian hallinto vastasi kansan oikeutettuihin demokraattisiin pyrkimyksiin Syyrian turvallisuusjoukkojen ja heidän alaisuudessaan toimivien puolisotilaallisten joukkojen raa’alla väkivallalla; toteaa, että yli 500 000 ihmistä on menehtynyt ja yli miljoona loukkaantunut; toteaa, että Syyrian ihmisoikeusverkoston mukaan maaliskuusta 2011 lähtien surmansa on saanut yli 230 000 siviiliä ja Syyrian hallinto oli syyllinen 88 prosenttiin, Venäjän joukot kolmeen prosenttiin, Da’esh kahteen prosenttiin ja aseelliset oppositioryhmät kahteen prosenttiin surmista; toteaa, että yli 15 000 siviiliä on kidutettu hengiltä ja että 99 prosenttia näistä tapauksista tapahtui hallinnon vankiloissa; toteaa, että sittemmin siepatuksi ja vangituksi on joutunut yli 150 000 siviiliä, joista 88 prosenttia Syyrian hallinnon toimesta, kuusi prosenttia Isisin/Da’eshin toimesta ja kolme prosenttia aseellisten oppositioryhmien toimesta; toteaa, että kadoksiin ja vangituksi on joutunut yli 3 400 terveydenhuoltohenkilöstön jäsentä ja että syyllinen 98 prosentissa tapauksista on Syyrian hallinto;
D. ottaa huomioon, että konfliktin osapuolet, mukaan lukien hallituksen joukot ja sen liittolaiset, hallituksen vastaiset aseistetut ryhmät ja Isisin/Da’eshin kaltaiset YK:n terroristijärjestöiksi luokittelemat järjestöt, ovat syyllistyneet vaihtelevissa määrin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, myös sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan; ottaa huomioon, että sekä raa’an hallinnon että jihadistien käyttämän taktiikan tavoitteena oli maltillisten ja demokratiaa kannattavien voimien tuhoaminen; katsoo, että näihin rikoksiin syyllistyneet on saatava vastaamaan teoistaan;
E. toteaa, että Syyrian hallinto on käyttänyt kemiallisia aseita, Scud-ohjuksia, tavanomaista tykistöä ja ilmapommituksia sekä tynnyripommeja, rypälepommeja ja palopommeja tiheään asutuilla siviilien asuinalueilla, kuten Homsissa, Hamassa ja Itä-Aleppossa; toteaa, että Syyrian turvallisuusjoukkojen tulituksessa haavoittuneilta rauhanomaisilta mielenosoittajilta evättiin hoito ja heidät kidutettiin hengiltä sotilassairaaloissa ja säilöönottokeskuksissa eri puolilla maata, mikä käy ilmi Ranskan YK:n turvallisuusneuvostolle toukokuussa 2014 esittämästä Caesarin raportista; toteaa, että omaisia on järjestelmällisesti estetty hautaamasta menehtyneitä perheenjäseniään hautausmaille; toteaa, että kokonaisia kaupunkeja on piiritetty ja niiden asukkaat on tarkoituksella näännytetty nälkään; toteaa, että on toteutettu kollektiivisia rangaistuksia, laittomia teloituksia ja satojen miesten, naisten ja lasten joukkomurhia maaseutukaupungeissa, kuten toukokuussa 2012 Houlassa; toteaa, että YK:n alaisen Syyrian tilannetta käsittelevän tutkintakomission mukaan Syyrian hallinnon joukot ja niiden puolisotilaalliset joukot käyttävät järjestelmällisesti raiskausta ja muita seksuaalisen väkivallan muotoja sodankäynnin aseena;
F. toteaa, että YK on perustanut YK:n erityislähettiläiden valtuutuksen kautta joukon aloitteita, joiden tarkoituksena on saada aikaan kaikkien osapuolten välinen tulitauko, vapauttaa pidätettyjä, taata humanitaarisen avun pääsy maan kaikkiin osiin, suojella toimittajia ja kansalaisjärjestöjä sekä käydä osallistavaa vuoropuhelua poliittisen ratkaisun löytämiseksi vuoden 2011 jälkeen syntyneeseen konfliktiin; ottaa huomioon, että tämä prosessi ja YK:n valtuuttaman Syyrian perustuslaillisen toimikunnan toiminta on pysähdyksissä;
G. ottaa huomioon, että lokakuussa 2019 perustettiin Syyrian perustuslaillinen toimikunta, jonka tehtävänä on löytää Syyrian konfliktiin poliittinen ratkaisu YK:n Syyrian-erityislähettilään johdolla ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 (2015) mukaisesti; toteaa, että huolimatta toimikunnan rakenteellisista puutteista ja Assadin jatkuvasta vastustuksesta rakentavaa yhteistyötä kohtaan se on yhä ratkaiseva väline rauhanomaisen poliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi konfliktiin;
H. ottaa huomioon, että Kiinan tukema Venäjä on käyttänyt veto-oikeuttaan 16:een YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan vuoden 2011 jälkeen, muun muassa Syyrian tilanteen viemisestä Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi ja humanitaarisen avun perillepääsyn lisäämisestä annettuihin päätöslauselmiin; ottaa huomioon, että Iran ja Hizbollah ovat osallistuneet suoraan Syyrian hallinnon siviileihin kohdistamien sortotoimien tukemiseen; ottaa huomioon, että Venäjä on vuodesta 2015 lähtien osoittanut logistisia, diplomaattisia ja taloudellisia resursseja Venäjän ilmavoimien laajamittaiseen sotilaalliseen väliintuloon Syyrian hallinnon tukemiseksi;
I. ottaa huomioon, että Turkki on vuodesta 2016 lähtien puuttunut suoraan Syyrian tilanteeseen miehittääkseen sen pohjoisosat, jotka koostuvat pääasiassa Syyrian kurdien erillisalueista, mikä loukkaa kansainvälistä oikeutta, muun muassa hyökkäämällä lokakuussa 2019 Syyrian demokraattisten joukkojen hallinnassa oleville alueille; ottaa huomioon, että vastauksena näihin Turkin toimiin eräät EU:n jäsenvaltiot ovat virallisesti keskeyttäneet aseiden myymisen Turkkiin;
J. ottaa huomioon, että Etyjin Minskin ryhmän yhteispuheenjohtajamaiden mukaan Turkki on siirtänyt syyrialaisia palkkasotilaita Vuoristo-Karabahiin;
K. ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen liittoutuma jatkaa Irakissa, Syyriassa ja maailmanlaajuisesti toimiaan, joilla pyritään estämään Isisiä/Da’eshia saavuttamasta tavoitteitaan ja sen alajärjestöjen ja verkostojen toimintaa;
L. toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot jäädyttivät diplomaattisuhteet Syyrian hallintoon vuonna 2012; toteaa, että unioni sulki EU:n Damaskoksen-edustustonsa joulukuussa 2012 sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden suurlähetystöt oli suljettu vuoden 2012 alkupuolella;
M. toteaa, että neuvosto laati siviileihin kohdistuneisiin sortotoimiin osallistuneisiin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistettavia pakotteita, jotka hyväksyttiin vuonna 2011 ja joita on sittemmin laajennettu neuvotellun poliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi; toteaa, että näihin pakotteisiin tehdään humanitaarisia poikkeuksia;
N. ottaa huomioon, että Syyrian hallinnon vastaus kansannousuun on johtanut Syyrian taloudellisen ja sosiaalisen rakenteen tuhoutumiseen; ottaa huomioon, että Syyrian punnan romahtamista on pahentanut Libanonin talouden romahtaminen vuodesta 2019 lähtien ja covid-19-pandemian liittyvät maailmanlaajuiset taloudelliset vaikutukset maaliskuusta 2020 lähtien; ottaa huomioon, että perushyödykkeiden kustannukset ovat nousseet yli sadalla prosentilla vuodesta 2019;
O. ottaa huomioon, että voimakkaan kansainvälisen painostuksen alaisena Syyria allekirjoitti ja ratifioi kemiallisten aseiden kieltosopimuksen lokakuussa 2013 tehtyään siihen mennessä laajimmat kemialliset hyökkäyksensä Damaskoksen itäosassa Itä‑Ghoutassa sijaitsevalle siviilien asuinalueelle; ottaa huomioon, että Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) tutkinta- ja tunnistusryhmä on todennut Syyrian hallinnon olevan vastuussa kemiallisten aseiden käytöstä siviileihin useita kertoja tämän jälkeen; ottaa huomioon, että OPCW:n hallintoneuvosto pyysi heinäkuussa 2020 virallisesti uudelleen Syyrian hallintoa ilmoittamaan kemiallisten aseiden tuotantolaitoksensa;
P. ottaa huomioon, että konfliktin seurauksena lähes 7 miljoonasta ihmisestä on tullut pakolaisia ja Syyriassa on yli 13 miljoonaa humanitaarisesta avusta riippuvaista ihmistä, joista 6 miljoonaa on naisia ja lapsia, ja 6,8 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään maan sisäisesti ja yli 3 miljoonaa ihmistä asuu piiritetyillä ja vaikeapääsyisillä alueilla; ottaa huomioon, että humanitaariset tarpeet ovat lisääntyneet Syyriassa viidenneksellä pelkästään viime vuonna ja että elintarvikkeiden saannin epävarmuudesta kärsivien syyrialaisten määrä on noussut 4,5 miljoonalla ja 90 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella; ottaa huomioon, että humanitaarisen avun saaminen kaikille sitä tarvitseville on edelleen elintärkeää kysymys ja että 40 prosenttia Syyrian väestöstä asuu muilla kuin hallituksen hallinnassa olevilla alueilla; ottaa huomioon, että väestön yleisen terveydenhuollon lisäksi covid-19-pandemia on osoittanut, että pääsy rajan yli Syyrian luoteis- ja koillisosiin on edelleen ratkaisevan tärkeää; ottaa huomioon, että talvi ja sitä seuranneet tulvat, jotka koettelivat noin 121 000:ta ihmistä 304:llä maansisäisiä pakolaisia vastaanottavalla leirillä Luoteis-Syyriassa, aiheuttivat lisävaikeuksia jo aiemmin erittäin haavoittuvassa asemassa olevalle väestölle; ottaa huomioon, että Syyrian hallitus on edelleen rajoittanut voimakkaasti humanitaarisen avun toimittamista hallituksen hallussa oleville Syyrian alueille ja muualle Syyriaan;
Q. ottaa huomioon, että Syyrian demokraattisten joukkojen Koillis-Syyriassa pitämissä seitsemässä vankilassa on 12 000 ulkomaalaista, joista useimmilla epäillään olevan suoria tai epäsuoria kytköksiä Isisiin/Da’eshiin; ottaa huomioon, että 9 000 heistä on Al‑Holin leirillä, joka on suurin leiri ja jossa on yhteensä 64 000 ihmistä, joista useimmat ovat Isisiin/Da’eshiin kytköksissä olevien perheenjäseniä ja joista 94 prosenttia on naisia ja lapsia, myös unionin kansalaisia; ottaa huomioon, että vallitsevat olosuhteet ovat erittäin hälyttävät, erityisesti vuoden alusta lähtien ilmoitettujen uusimpien surmien jälkeen;
R. ottaa huomioon, että konfliktilla on ollut erityisen vakavia vaikutuksia lasten elämään ja ihmisoikeuksiin Syyriassa, toteaa, että Syyrian ihmisoikeusverkoston mukaan yli 29 500 lasta on surmattu ja Syyrian hallinto ja Iranin puolisotilaalliset joukot ovat syyllisiä 78 prosenttiin, Venäjän joukot seitsemään prosenttiin ja Isis/Da’esh kolmeen prosenttiin kyseisistä surmista; ottaa huomioon, että yli 2,6 miljoonaa tyttöä ja poikaa on joutunut siirtymään kodeistaan maan sisällä ja että konfliktin raakuus on vaikuttanut ja tulee edelleen vaikuttamaan monien syyrialaisten lasten mielenterveyteen; toteaa, että se, että lapset eivät voi saada syntymätodistusta ja henkilöllisyysasiakirjoja Syyriassa uhkaa jättää heidät vaille kansalaisuutta; ottaa huomioon, että miljoonat lapset ovat jääneet vuosiksi koulutuksen ulkopuolelle ja että tällä hetkellä 2,8 miljoonaa Syyriassa asuvaa lasta ei käy koulua;
S. ottaa huomioon, että jatkuvat hyökkäykset terveydenhuoltolaitoksiin ovat romuttaneet Syyrian terveydenhuoltojärjestelmän ja heikentäneet syyrialaisten mahdollisuuksia selviytyä covid-19-kriisin aiheuttamista haasteista; ottaa huomioon, että alle 64 prosenttia sairaaloista ja 52 prosenttia perusterveydenhuollon keskuksista eri puolilla Syyriaa on toiminnassa; ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan 70 prosenttia terveydenhuoltohenkilöstöstä on paennut maasta;
T. ottaa huomioon, että säännölliset hyökkäykset terveydenhuoltolaitoksia vastaan ovat olleet Syyrian konfliktin tunnusmerkkejä sen alkamisesta lähtien ja ne ovat rikkoneet räikeästi kansainvälisen humanitaarisen oikeuden määräyksiä ja ovat jatkuneet sitkeästi pandemian aikana vuonna 2020; ottaa huomioon, että viime vuosikymmenen aikana kansainvälisesti on tunnustettu yhä laajemmin, että hyökkäykset on kohdistettu yhä järjestelmällisemmin Syyrian terveydenhuoltoon, mutta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista 2139 (2014) ja 2286 (2016) huolimatta selkeä vastuuvelvollisuus on osoittautunut vaikeaksi; ottaa huomioon, että YK:n pääsihteeri perusti YK:n sisäisen tutkintalautakunnan tarkastelemaan rajallista määrää Luoteis-Syyriassa syyskuun 2019 ja huhtikuun 2020 välisenä aikana tapahtuneita välikohtauksia;
U. ottaa huomioon, että humanitaarisen oikeuden puolestapuhujat ja humanitaarisen avun antajat ovat edelleen huolissaan paluumuuttajien ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden turvallisuudesta ja suojelusta maan useilla alueilla vallitsevien olosuhteiden vuoksi ja kysymyksistä, jotka liittyvät Syyrian hallituksen lähestymistapaan poliittista sovinnontekoa kohtaan;
V. ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat myöntäneet vuodesta 2011 lähtien 20 miljardia euroa syyrialaisille maan sisällä ja naapurimaissa annettavaa humanitaarista apua, vakauttamisapua ja selviytymiskyvyn parantamista varten; ottaa huomioon, että EU on ollut liikkeellepaneva voima Syyrian tukemiseksi Brysselissä neljänä peräkkäisenä vuonna (2017–2020) järjestettyjen konferenssien osalta ja että viides Brysselin Syyria-konferenssi on tarkoitus järjestää 29.–30. maaliskuuta 2021;
W. ottaa huomioon, että 11. heinäkuuta 2020 annetussa rajanylitystä koskevassa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2533 (2020) jatkettiin ainoastaan Bab al‑Hawan rajanylityspaikan aukioloa yhdellä vuodella 10. heinäkuuta 2021 asti ja siten samalla suljettiin Bab al-Salamin, Al Yarubiyahin ja Al-Ramthan rajanylityspaikat;
X. ottaa huomioon, että vuodesta 2011 lähtien miljoonilta syyrialaisilta on riistetty omistusoikeutensa uudella omistusoikeutta koskevalla Syyrian lainsäädännöllä niitä kohtaan, jotka eivät suorita asepalvelusta tai pakenevat maasta ilman etukäteen saatua suostumusta;
Y. toteaa, että Golanin kukkulat kuuluvat Syyrian alueeseen ja että Israelin valtio on miehittänyt niitä vuodesta 1967 lähtien;
Z. ottaa huomioon, että konfliktin aikana eri osapuolet ovat tehneet useita kulttuuriperintöön kohdistuvia hyökkäyksiä, kuten Isisin/Da’eshin tekemät arkeologisten kohteiden tuhoaminen ja ryöstely sekä Syyrian kansallisen armeijan Afrinissa tekemät arkeologisten kohteiden sekä jesidien pyhäkköjen ja hautojen tuhoaminen puskutraktorilla, ryöstäminen ja hävittäminen;
AA. ottaa huomioon, että kaikkien jäsenvaltioiden allekirjoittamassa ja ratifioimassa Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä todetaan, että kaikkein vakavimmista rikoksista, jotka koskettavat koko kansainvälistä yhteisöä, kuten joukkotuhonnasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista, tulee rangaista;
AB. toteaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön vuodesta 2009 lähtien; toteaa, että neuvosto perusti vuonna 2011 joukkotuhontarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa käsittelevän EU:n verkoston sihteeristön, joka toimii Eurojustin yhteydessä; toteaa, että Syyriaa koskevassa EU:n strategiassa kehotetaan EU:ta edistämään vastuuvelvollisuutta Syyriassa tehdyistä sotarikoksista, jotta voidaan helpottaa kansallista sovintoprosessia ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä;
AC. toteaa, että Ranskan ja Saksan lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten johtama yhteinen tutkintaryhmä (JIT) perustettiin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa helpottamaan Syyrian sotarikollisten pidättämistä ja syytteeseenpanoa sen jälkeen, kun oli julkaistu Caesarin raportti kymmenien tuhansien naisten ja miesten järjestelmällisestä nälkään näännyttämisestä ja kiduttamisesta Syyrian pidätyskeskuksissa vuodesta 2011 lähtien;
1. ilmaisee tukensa Syyrian kansan demokraattisille pyrkimyksille, jotka käynnistyivät kymmenen vuotta sitten 15. maaliskuuta 2011, kun he osoittivat rauhanomaisesti mieltään demokraattisten uudistusten puolesta Deraassa, Damaskoksessa ja muualla maassa; osoittaa kunnioitusta 500 000:lle uhrille, jotka sorto ja konflikti Syyriassa on vaatinut kansannousun alusta lähtien; katsoo, että Syyrian tulevaisuuden olisi oltava syyrialaisten käsissä; ilmaisee tukevansa Syyrian valtion ja sen kansan yhtenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta;
2. ilmaisee syvän huolensa sitkeästi jatkuneen poliittisen umpikujan johdosta ja antaa tunnustusta YK:n erityislähettilään Geir O. Pedersenin pyrkimyksille löytää poliittinen ratkaisu konfliktiin; yhtyy erityislähettilään huoleen siitä, ettei asiassa ole edistytty; vahvistaa, ettei Syyrian konfliktia voida ratkaista kestävästi sotilaallisin keinoin; on myös huolissaan Syyrian talouden romahtamisesta ja katastrofaalisesta humanitaarisesta kriisistä;
3. ilmaisee tukensa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalle 2254 (2015) Syyrian johtaman perustuslaillisen uudistusprosessin perustamisesta; pitää erittäin valitettavana Syyrian hallinnon ponnettomuutta asiassa siitä huolimatta, että Syyrian opposition edustajat ovat toistuvasti osoittaneet olevansa sitoutuneita ja valmiita neuvotteluihin Syyrian hallinnon kanssa uuden perustuslain laatimisesta; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan YK:n johtama mekanismi tulitauon valvomiseksi ja todentamiseksi ja siitä raportoimiseksi;
4. vastustaa diplomaattisuhteiden normalisoimista Syyrian hallinnon kanssa niin kauan kuin Syyriassa ei tapahdu paikan päällä perustavaa laatua olevaa edistystä, johon kuuluu selkeä, kestävä ja uskottava sitoutuminen osallistavaan poliittiseen prosessiin; katsoo, että Syyrian lähestyvillä vuoden 2021 presidentinvaaleilla ei nykytilanteessa ole minkäänlaista uskottavuutta kansainvälisen yhteisön silmissä; tuomitsee painokkaasti parlamentin jäsenten tapaamiset Syyrian hallinnon kanssa ja korostaa, että nämä jäsenet eivät edusta Euroopan parlamenttia;
5. pitää valitettavana, että jotkut toimijat jakoivat Syyrian pirstoutunutta oppositiota entisestään, mikä on aiheuttanut haittaa Geneven prosessille;
6. tuomitsee jyrkästi kaikki julmuudet ja ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset, joita on toteuttanut erityisesti Assadin hallinto mutta myös venäläiset, iranilaiset ja turkkilaiset toimijat, ja kehottaa Venäjää, Irania ja Hizbollahia vetämään pois kaikki niiden komennossa olevat joukot ja sijaisjoukot, lukuun ottamatta niitä, jotka osallistuvat kansainvälisiin rauhanturva- tai vakauttamisjoukkoihin YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamina; pitää valitettavana Venäjän ja Iranin osuutta Syyrian hallinnon siviiliväestöön kohdistamien kattavien sortotoimien tukemisessa ja sitä, että ne ovat ottaneet haltuunsa Syyrian poliittisen prosessin ja taloudelliset resurssit;
7. kehottaa Turkkia vetämään joukkonsa sen laittomasti ja ilman YK:n valtuutusta miehittämästä Pohjois-Syyriasta; tuomitsee Turkin harjoittamat Syyrian kurdien laittomat siirrot miehitetyltä Pohjois-Syyrian alueelta Turkkiin vangittaviksi ja syytteeseenpantaviksi vastoin Geneven yleissopimusten mukaisia Turkin kansainvälisiä velvoitteita; vaatii, että kaikki Turkkiin siirretyt syyrialaisvangit palautetaan välittömästi Syyrian miehitetyille alueille; on huolissaan siitä, että Turkin jatkamat ihmisten siirrot voivat merkitä Syyrian kurdiväestöä vastaan suunnattua etnistä puhdistusta; korostaa, että Turkin väliintulo on heikentänyt kansainvälisiä Isisin/Da’eshin vastaisia toimia; tuomitsee jyrkästi sen, että Turkki käyttää syyrialaisia palkkasotureita Libyan ja Vuoristo-Karabahin konflikteissa kansainvälisen oikeuden vastaisesti;
8. uskoo vakaasti Syyrian uskonnolliseen ja etniseen monimuotoisuuteen; pitää valitettavana Syyrian hallinnon jo pitkään harjoittamaa syrjintää Syyrian kurdeja kohtaan; tuomitsee Syyrian hallinnon täsmähyökkäykset kriittisiä ääniä vastaan, mistä esimerkkinä on Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon saanut Ali Ferzat tämä arvosteltua presidentti Assadia, sekä Syyrian ihmisoikeusverkoston dokumentoimat Syyrian hallinnon hyökkäykset 124:ää kristittyä kirkkoa vastaan; tuomitsee jyrkästi Isisin/Da’eshin suorittamat uskonnollisten vähemmistöjen edustajien murhat ja erityisesti sen vuosina 2014–2018 toteuttamat kansanmurhat, jotka kohdistuivat jesideihin, šiiamuslimeihin ja kristittyihin; pitää erittäin valitettavana, että aseelliset oppositioryhmät vainoavat vähemmistöjä;
9. muistuttaa kansainvälistä yhteisöä konfliktin eri osapuolten Syyriassa tekemien ihmisoikeusloukkausten vakavuudesta ja laajuudesta; korostaa, että Syyrian hallinto on selkeästi vastuussa päätöksestään vastata rauhanomaisiin mielenosoituksiin kattavilla ja sanoinkuvaamattomiin keinoihin turvautuvilla sortotoimilla; muistuttaa Caesarin raportin tärkeydestä ja siitä, että Ranska vahvisti YK:n turvallisuusneuvostolle vuonna 2014, että Damaskoksen lähistöllä sijaitsevissa pidätyskeskuksissa ja sotilassairaaloissa vuosien 2011 ja 2013 välisenä aikana hengiltä näännytettyjen ja kidutettujen 11 000 nimetyn vangin valokuvia oli pidettävä uskottavina; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kannattamaan YK:n tutkintakomission maaliskuussa 2021 antamaa suositusta, jonka mukaan olisi edistettävä sellaisen riippumattoman mekanismin perustamista, jolla on kansainväliset toimivaltuudet ja jolla pyritään uhrinäkökulmasta käsin paikantamaan kadonneet henkilöt tai heidän jäänteensä, myös joukkohaudoissa olevat;
10. tuomitsee jyrkästi sen, että Syyrian hallinto on surmannut 550 kansainvälistä ja syyrialaista toimittajaa ja Isis/Da’esh ja muut aseelliset ryhmät kymmeniä; kehottaa Syyrian hallintoa vapauttamaan välittömästi 400 toimittajaa, joita se Syyrian ihmisoikeusverkoston mukaan pitää vangittuina;
11. tuomitsee jyrkästi raiskauksen käytön sodankäynnin aseena naisia vastaan, olipa kyse sitten Syyrian hallinnosta ja sen puolisotilaallisista joukoista, kuten YK:n riippumaton kansainvälinen komitea on dokumentoinut, tai Isisin/Da’eshin jesidi- ja šiianaisiiin kohdistamista raiskauksista; muistuttaa naisten roolista vuoden 2011 kansannousussa ja siitä, että on olennaisen tärkeää ottaa naiset mukaan Syyrian poliittisten, taloudellisten ja oikeudellisten valtarakenteiden kaikilla tasoilla, myös siirtymäkauden oikeusjärjestelyissä; korostaa jälleen, että naisten ja nuorten on tärkeää saada osallistua konfliktin ratkaisuprosessiin;
12. toistaa tuomitsevansa jyrkästi Venäjän ilmaiskut, joissa on kuollut yhteensä 6 900 siviiliä, mukaan lukien 2 000 lasta, joissa käytettiin rypäleammuksia, termobaarisia pommeja ja pitkän kantaman ohjuksia ja jotka on kohdistettu riippumattomien tiedotusvälineiden toimitiloihin, sairaaloihin, humanitaariseen infrastruktuuriin, esimerkiksi Syyrian ihmisoikeusverkoston mukaan yli 207:ään terveysasemaan, sekä Syyrian siviilipuolustusyksiköihin, kuten humanitaarisen Valkokypärät-järjestön jäseniin; tuomitsee sen, että Venäjä on yrittänyt tahrata Valkokypärien imagon läntisissä tiedotusvälineissä käymällä aggressiivista ja jatkuvaa disinformaatiokampanjaa sosiaalisessa mediassa; tuomitsee mitä jyrkimmin venäläisten sotilaslentokoneiden osallistumisen Syyrian hallinnon kemiallisiin iskuihin, kuten Khan Sheikhounin kemialliseen joukkomurhaan huhtikuussa 2017, minkä jälkeen venäläiset sotilaslentokoneet pommittivat välittömästi ainoaa sairaalaa, jossa uhreja hoidettiin;
13. vaatii Syyrian hallintoa vapauttamaan välittömästi 130 000 perusteettomasti pidätettyä poliittista vankia, joiden joukossa on Syyrian turvallisuusjoukkojen sieppaamia naisia, miehiä ja lapsia; tuomitsee jyrkästi kidutuksen, epäinhimillisen kohtelun ja seksuaalisen väkivallan järjestelmällisen käytön hirvittävissä olosuhteissa, joissa vankeja pidetään ilman mahdollisuutta päästä siviilituomioistuimeen ja tapaamaan asianajajaa, lääkäriä tai perhettään; korostaa, että heiltä evätään heidän perusoikeutensa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, mukaan lukien pidätystä koskevien tietojen salaaminen ja kidutuksen käyttö tekaistujen tunnustusten saamiseksi; vaatii Syyrian viranomaisia takaamaan tunnustetuille kansainvälisille humanitaarisille kansalaisjärjestöille ja valvontajärjestöille poikkeuksetta välittömän ja esteettömän pääsyn pidätyskeskuksiin ilman ennakkoilmoitusta;
14. korostaa, että Isis/Da’esh toimii edelleen alueella eikä sitä ole nujerrettu; on huolissaan siitä, että on ollut vaikeaa säilyttää ja saada todisteita Isisin/Da’eshin tekemistä rikoksista sekä selvittää siepattujen henkilöiden kohtalo; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan paikan päällä toteutettavia toimia, joilla kyseiset rikokset dokumentoidaan ja joilla niitä koskevia todisteita säilytetään; suhtautuu myönteisesti Isisiin/Da’eshiin liittyneiden EU:n kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten syytteeseenpanoon;
15. on huolissaan Isisin/Da’eshin uudesta noususta maan koillisosassa; tukee kansainvälisen liittoutuman toimia Isisin/Da’eshin torjumiseksi; korostaa, että Yhdysvaltain on tärkeää jatkaa pitkäaikaista osallistumistaan liittoutumaan; vahvistaa tukensa ISIL/Da’eshin vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman toimille ja korostaa Syyrian demokraattisten joukkojen (SDF) merkittävää panosta liittolaisena Isisin/Da’eshin vastaisessa taistelussa;
16. on huolissaan jännitteiden lisääntymisestä Irakin Kurdistanissa, jonka tilanne on viime vuosina ollut vakaampi kuin Syyriassa ja joka on tarjonnut Syyrian pakolaisille turvasataman;
17. vahvistaa, että keskeisistä kansainvälisistä rikoksista vastuussa olevat henkilöt on asetettava asianmukaisesti syytteeseen myös EU:n jäsenvaltioissa, jos siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä koskevia muita kansainvälisiä tai kansallisia prosesseja ei ole; korostaa, että on ratkaisevan tärkeää, että kaikki konfliktin osapuolet osallistuvat pidätettyjä ja kadonneita henkilöitä koskevan ongelman selvittämiseen, joka on olennainen osa mitä tahansa siirtymäprosessia, jonka tavoitteena on rauhan saavuttaminen;
18. muistuttaa, että Kansainvälisellä rikostuomioistuimella olisi edelleen oltava ensisijainen kansainvälisen oikeuden toimivalta joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, sotarikosten ja hyökkäysrikosten osalta; katsoo, että vastuuseen asettamisen puuttuminen ruokkii julmuuksia ja pahentaa uhrien kärsimystä; vaatii siksi, että kaikki tekijät on saatettava vastuuseen, muun muassa soveltamalla tuomioistuinten yleistoimivallan periaatetta, ja että uhrien on saatava hyvityksiä; korostaa, että korjaavan oikeuden toimenpiteiden käyttöönottoa ei voida odottaa konfliktin päättymiseen saakka, ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään tukeaan syyrialaisia edustavien ryhmien johtamille prosesseille; tuomitsee jyrkästi sen, että Venäjä on käyttänyt YK:n turvallisuusneuvostossa Kiinan tuella veto-oikeuttaan 16 kertaa estääkseen Syyrian viemisen Kansainväliseen rikostuomioistuimeen;
19. pitää myönteisenä, että Koblenzin tuomioistuimessa Saksassa annettiin 24. helmikuuta 2021 kautta aikojen ensimmäinen tuomio Syyrian hallinnon turvallisuusvirkamiehelle osallisuudesta rikoksiin ihmisyyttä vastaan;
20. antaa tunnustusta EU:n jäsenvaltioiden pyrkimyksille varmistaa laaja kansainvälinen tuki pitkän aikavälin rahoituksen saamiseksi YK:n yleisestä talousarviosta vuodesta 2019 lähtien kansainväliselle, puolueettomalle ja riippumattomalle mekanismille, jolla autetaan Syyrian arabitasavallassa maaliskuusta 2011 lähtien tehdyistä kansainvälisen lain mukaan vakavimmista rikoksista vastuussa olevien tutkinnassa ja syytteeseenpanossa;
21. pitää myönteisenä Ranskan ja Saksan yhteistä tutkintaryhmää, joka tukee syytteeseenpanoa Caesarin raportissa dokumentoiduista rikoksista ihmisyyttä vastaan; suhtautuu myönteisesti molempien maiden vuonna 2018 antamiin kansainvälisiin pidätysmääräyksiin kolmen korkean tason turvallisuusvirkamiehen pidättämiseksi; antaa tunnustusta Syyrian paikallisten kansalaisjärjestöjen roolille ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten todisteiden todentamisessa, dokumentoinnissa, keräämisessä ja suojaamisessa sekä kansalaisjärjestöjen, kuten kansainvälisen vastuu- ja oikeuskomission, täydentävälle roolille unionin lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten avustamisessa EU:n jäsenvaltioiden alueella oleskelevien sotarikollisten syytteeseen asettamisessa; kehottaa EU:ta tarjoamaan syyrialaisille enemmän oikeudellista koulutusta, jotta he voivat osallistua rankaisemattomuuden torjuntaan;
22. kehottaa komissiota esittämään rankaisemattomuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman, jossa on erillinen Syyriaa koskeva luku; korostaa, että tällä toimintasuunnitelmalla olisi pyrittävä koordinoimaan ja yhdenmukaistamaan paremmin jäsenvaltioiden resursseja ja toimia sotarikollisten syytteeseen asettamiseksi EU:ssa; katsoo, että siirtymäkauden oikeusjärjestelyillä on keskeinen rooli rauhan turvaamisessa pitkällä aikavälillä; kehottaa EU:ta perustamaan erityisen eurooppalaisen rahaston ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten uhreille Syyriassa;
23. tukee jäsenvaltioiden pyrkimyksiä parantaa oikeus-, poliisi- ja maahanmuuttoresurssien koordinointia kehittämällä yhteisiä lainkäyttöalueita, jotta voidaan jakaa oikeudellista toimivaltaa kaikissa jäsenvaltioissa ja helpottaa syytteeseenpanoa; korostaa, että jäsenvaltioiden, joilla on paremmat valmiudet, olisi jaettava asiantuntijoitaan ja tulkkejaan tehokkaan ja tuloksellisen tutkinnan helpottamiseksi, kun taas kunkin jäsenvaltion olisi pyrittävä nimittämään erityinen syyttäjä tällaisia rikoksia varten oikeudellisten koordinointitoimien nopeuttamiseksi;
24. kehottaa jäsenvaltioita jakamaan automaattisesti EU:n tasolla tietoja sotarikoksista epäillyistä Geneven yleissopimuksen 1 artiklan F kohdan mukaisesti; katsoo, että on myös tiivistettävä maahanmuuttoviranomaisten ja yleisten syyttäjien välistä yhteistyötä sotarikoksista epäiltyjä vastaan kansallisella tasolla;
25. kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita poikkeuksetta toimimaan täydessä yhteistyössä rankaisemattomuuden torjunnassa; ilmaisee syvän huolensa siitä, että jotkin jäsenvaltiot eivät tee yhteistyötä Syyrian sotarikollisten syytteeseen asettamiseksi;
26. antaa täyden tukensa Alankomaiden johtamille EU:n syyskuussa 2020 aloittamille pyrkimyksille saattaa vireille oikeudenkäynti Syyriaa vastaan Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ), koska se on rikkonut kidutuksen vastaista YK:n yleissopimusta;
27. kehottaa EU:n jäsenvaltioita pyytämään, että Syyrian jäsenyys Kemiallisten aseiden kieltojärjestössä (OPCW) hyllytetään kemiallisten aseiden käyttöä koskevien todisteiden väärentämisen vuoksi OPCW:n tulevassa konferenssissa keväällä 2021; tuomitsee jälleen tyrmistyneenä Syyrian hallinnon 336 dokumentoitua kemiallista iskua, joissa kloorikaasua, sariinia ja sinappikaasua käytettiin siviilejä vastaan;
28. tuomitsee jyrkästi kaikkien osapuolten ja erityisesti Syyrian hallinnon ja Isisin/Da’eshin hyökkäykset humanitaarisia työntekijöitä vastaan; huomauttaa, että Syyrian hallinto on erityisessä vastuussa vuodesta 2011 lähtien toteutetuista humanitaaristen työntekijöiden täsmäsurmista; korostaa Venäjän selkeää vastuuta hyökkäyksistä humanitaarisia työntekijöitä vastaan, erityisesti Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) 21 kenttäsairaalan pommituksista lokakuussa 2015;
29. ilmaisee syvän huolensa Syyrian kansan kärsimysten jatkumisesta kymmenen vuotta konfliktin alkamisen jälkeen; on erityisen huolissaan siitä, että humanitaariset tarpeet Syyriassa ovat lisääntyneet viidenneksellä pelkästään viime vuonna ja että elintarvikkeiden saannin epävarmuudesta kärsivien syyrialaisten määrä on noussut 4,5 miljoonalla ja 90 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella; katsoo, että humanitaarisen avun saannin on säilyttävä EU:n keskeisenä painopisteenä Syyriassa ja että lisääntyneet tarpeet edellyttävät EU:lta lisää taloudellisia ja poliittisia toimia; panee merkille, että Bab al-Hawan rajanylityspaikkaa koskeva YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2533 on määrä uusia heinäkuussa 2021; pitää valitettavana, etteivät Venäjä ja Kiina äänestäneet päätöslauselman puolesta vaan pidättäytyivät äänestämästä viimeisessä äänestyksessä; katsoo, että ei voida luottaa siihen, että rintamalinjat ylittävä humanitaarinen apu riittää avun toimittamiseen ihmisille, jotka tällä hetkellä ovat riippuvaisia rajat ylittävästä toimituksesta; muistuttaa, että 2,4 miljoonan syyrialaisen selviytyminen riippuu tästä rajanylityspaikasta, ja jos sen toimintaa ei jatketa vähintään 12 kuukaudella, sillä olisi vakavia ja hengenvaarallisia seurauksia; tuomitsee sen, että jotkut YK:n turvallisuusneuvoston jäsenet ovat pyrkineet rajoittamaan humanitaarista apua poliittisista syistä; kehottaa kaikkia YK:n turvallisuusneuvoston jäseniä tukemaan rajanylityspaikkaa koskevan päätöslauselman uusimista, jotta vältetään paheneva humanitaarinen kriisi ja varmistetaan humanitaaristen periaatteiden mukaisesti toteutettavien rajat ylittävien toimien laajentaminen ja tukeminen; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että Bab al-Salamin ja Yarubiyahin rajanylityspaikat hyväksytään välittömästi uudelleen YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 74/169 mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että apu tavoittaa väestöt sekä luoteis- että koillisosassa kaikkein suorimpien reittien kautta; korostaa, että on tärkeää varmistaa humanitaarisen avun antaminen sitä eniten tarvitseville;
30. kehottaa kansainvälistä yhteisöä puuttumaan pikaisesti Syyrian kansan ennätyksellisiin humanitaarisiin tarpeisiin Syyriassa ja sen ulkopuolella; kannustaa EU:ta Syyrian tukijoiden viidennen Brysselissä järjestettävän konferenssin koollekutsujana saamaan muut kansainväliset avunantajat puolelleen, jotta voidaan parantaa Syyrian humanitaarisessa toimintasuunnitelmassa (HRP) terveydenhuoltoalalle annettavaa tukea lisäämällä joustavaa monivuotista rahoitusta, joka kattaa väestön tarpeet pitkällä aikavälillä; kehottaa kansainvälisiä avunantajia investoimaan erityisesti ohjelmiin, joilla korjataan, ennallistetaan ja vahvistetaan vahingoittuneita tai tuhoutuneita terveydenhuoltolaitoksia muiden vahinkoja kärsineiden siviilialan infrastruktuurien lisäksi;
31. kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa sisällyttämään tuleviin YK:n päätöslauselmiin ja virallisiin keskusteluihin nimenomaiset kehotukset terveydenhuollon työntekijöiden suojeluun; kehottaa tässä yhteydessä EU:n jäsenvaltioita tarjoamaan poliittista ja operatiivista tukea YK:n johtamille vastuuvelvollisuutta koskeville aloitteille ja tutkimuksille kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ylläpitämiseksi;
32. korostaa, että ennen Brysselissä 29.–30. maaliskuuta 2021 pidettävää avunantajien viidettä konferenssia on tärkeää säilyttää humanitaarista apua koskevat lupaukset ja lisätä niitä syyrialaisille, maan sisällä siirtymään joutuneille ja pakolaisille sekä alueen kriisistä kärsineille yhteisöille; huomauttaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat olleet suurimmat humanitaarisen avun antajat Syyrian humanitaariseen kriisiin reagoimisessa, ja niiden vuodesta 2011 lähtien antaman avun määrä on jo 20 miljardia euroa; on erittäin huolissaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen väitetyistä aikeista leikata avustusosuuttaan merkittävästi, eli Syyrian osalta 67 prosenttia ja Libanonin osalta 88 prosenttia;
33. antaa tunnustusta naapurimaiden roolille solidaarisuuden ja avun osoittamisessa Syyrian pakolaisille Libanonissa, Jordaniassa, Turkissa ja Irakissa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita jatkamaan humanitaarisen avun ohjelmien rahoittamista pakolaisia vastaanottavissa maissa sekä Syyrian sisäisesti siirtymään joutuneita henkilöitä varten; kehottaa EU:n jäsenvaltioita antamaan kaiken tarvittavan rahoituksen ja tuen sen varmistamiseksi, että kaikilla syyrialaisilla pakolaislapsilla on vastaanottavissa maissa pääsy perusasteen koulutukseen ja myös toisen asteen koulutukseen; kehottaa kaikkia vastaanottavia maita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän saavuttamiseksi ja poistamaan hallinnolliset tai lainsäädännölliset esteet; kannustaa vastaanottavia maita keskittymään työn saantiin, terveyspalveluihin ja koulutukseen sekä henkilöpapereihin, mikä edistää pakolaisten kykyä tulla omavaraisiksi;
34. toteaa, että Syyrian kriisin johdosta perustetun EU:n Madad-rahaston toimintakauden on määrä päättyä vuoden 2021 lopussa; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n humanitaarisiin avustustoimiin Syyrian kriisissä tarvittavaa rahoitusta myönnetään naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä, ja huolehtimaan sen hankkeiden esteettömästä toiminnasta;
35. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tukemaan periaatteellista humanitaarista apua normalisoimatta suhteita Syyrian hallintoon; varoittaa sijoittamasta EU:n rahoitusomaisuutta joko suoraan tai välillisesti Syyrian yleiseen jälleenrakentamiseen, jos Syyrian hallitus ei pane täytäntöön uskottavaa poliittista prosessia; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kehittämään osana Syyriaa koskevien toimien pitkän aikavälin suunnittelua tehokkaat ihmisoikeuksia koskevat due diligence -toimintaperiaatteet tulevia jälleenrakennustoimia varten tiiviissä yhteistyössä Syyrian kansalaisyhteiskunnan kanssa, mukaan lukien seurantakehys, johon sisältyy erityisiä ihmisoikeusnormeja kuvaavia indikaattoreita; pitää valitettavana, että Venäjä, Iran, Kiina ja Turkki pyrkivät taloudellisesti hyötymään Syyrian tuhoista;
36. kehottaa EU:n jäsenvaltioita pitämään voimassa pakotteita henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet sortotoimiin Syyriassa; korostaa, että on tärkeää välttää pakotteiden tahattomia kielteisiä seurauksia tekemällä humanitaarisia poikkeuksia periaatteellisiin humanitaarisiin toimiin ja että on tärkeää puuttua pankkien ylisääntelyyn liittyviin haasteisiin yhdessä Yhdysvaltain kanssa;
37. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita uudistamaan ja laajentamaan uuden EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän nojalla kohdennettujen pakotteiden kohteena olevien luetteloa ja sisällyttämään siihen myös ne syyrialaiset, venäläiset ja iranilaiset siviili- ja sotilaskomentajia, joiden on luotettavasti osoitettu osallistuneen sotarikoksiin;
38. on sitoutunut hyväksymään vaikuttavaa yritysten due diligence -velvoitteita koskevaa EU:n lainsäädäntöä, jossa EU:n yrityksille ja sisämarkkinoilla toimiville yrityksille asetetaan ihmisoikeuksia koskevia due diligence -velvoitteita;
39. muistuttaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita siitä, että Syyria ei ole turvallinen maa palata; katsoo, että paluun olisi oltava turvallista, vapaaehtoista, ihmisarvoista ja tietoon perustuvaa EU:n kannan mukaisesti; kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita pidättymään kansallisen politiikan muuttamisesta siten, että tietyt syyrialaisryhmät menettäisivät suojellun asemansa, ja kääntämään tämän suuntauksen, jos ne ovat jo soveltaneet tällaisia toimintapolitiikkoja; kehottaa Libanonia ja Turkkia ja kaikkia alueen maita keskeyttämään syyrialaisten karkotukset takaisin Syyriaan vastoin näiden tahtoa;
40. tuomitsee Assadin poltetun maan taktiikan aiheuttamat korvaamattomat vahingot kulttuurikohteille sekä jihadistien harjoittaman esineiden ryöstelyn ja salakuljetuksen, jolla he rahoittavat toimintaansa konfliktissa;
41. on erittäin huolestunut humanitaarisen ja terveydellisen tilanteen sekä turvallisuustilanteen heikkenemisestä Koillis-Syyrian leirillä kuten Al-Holin ja Rojin leireillä, jotka tarjoavat edelleen kasvualustan radikalisoitumiselle; katsoo, että terroristijärjestöön kuulumisesta epäillyt ja kyseisillä leireillä pidätettyinä olevat EU:n kansalaiset olisi tuomittava tuomioistuimessa; on järkyttynyt siitä, että Al-Holin leirillä surmattiin 24. helmikuuta 2021 MSF:n työntekijä, mikä osoittaa jälleen, millaista inhimillistä kärsimystä leirien väkivalta ja turvattomat elinolot aiheuttavat;
42. kehottaa jäsenvaltioita suojelemaan lapsia, jotka voidaan ottaa säilöön turvallisuuteen liittyvien rikosten vuoksi tai siksi, että heillä on yhteyksiä aseellisiin ryhmiin;
43. kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan heidän paluutaan lähtömaahansa tapauksen mukaan kuntoutusta, yhteiskuntaan sopeuttamista ja/tai syytteeseenpanoa varten täysin kansainvälisen oikeuden mukaisesti;
44. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Irakin hallitukselle ja liittoneuvostolle, Kurdistanin aluehallinnolle sekä Venäjän federaation hallitukselle ja parlamentille.
- [1] EUVL C 162, 10.5.2019, s. 119.
- [2] EUVL C 307, 30.8.2018, s. 117.
- [3] EUVL C 334, 19.9.2018, s. 69.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0049.
- [5] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0066.
- [6] EUVL C 153 E , 31.5.2013, s. 115.
- [7] EUVL L 12 I, 15.1.2021, s. 3.
- [8] EUVL L 150, 18.10.2003, s. 67.