YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Myanmarista vuosi vallankaappauksen jälkeen
9.3.2022 - (2022/2581(RSP))
joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:
B9‑0141/2022 (The Left)
B9‑0142/2022 (Verts/ALE)
B9‑0143/2022 (S&D)
B9‑0144/2022 (Renew)
B9‑0145/2022 (ECR)
B9‑0148/2022 (PPE)
Željana Zovko, Tomáš Zdechovský, Michael Gahler, David McAllister, Sandra Kalniete, Isabel Wiseler‑Lima, Tom Vandenkendelaere, José Manuel Fernandes, Gabriel Mato, Antonio López‑Istúriz White, Paulo Rangel, Luděk Niedermayer, Loránt Vincze, Sara Skyttedal, Janina Ochojska, Seán Kelly, Christian Sagartz, Arba Kokalari, Loucas Fourlas, Jiří Pospíšil, Peter Pollák, Stanislav Polčák, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Miriam Lexmann, David Lega, Stelios Kympouropoulos, Michaela Šojdrová, Krzysztof Hetman, Adam Jarubas, Ivan Štefanec, Vangelis Meimarakis, Vladimír Bilčík, Romana Tomc, Inese Vaidere, Lefteris Christoforou
PPE-ryhmän puolesta
Pedro Marques, Andrea Cozzolino, Evin Incir
S&D-ryhmän puolesta
Urmas Paet, Petras Auštrevičius, Izaskun Bilbao Barandica, Olivier Chastel, Dacian Cioloş, Vlad Gheorghe, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Svenja Hahn, Michal Šimečka, Ramona Strugariu, Hilde Vautmans, Dragoş Pîslaru
Renew-ryhmän puolesta
Heidi Hautala
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Anna Fotyga, Karol Karski, Adam Bielan, Bogdan Rzońca, Elżbieta Kruk, Elżbieta Rafalska, Raffaele Fitto, Ryszard Czarnecki, Valdemar Tomaševski, Witold Jan Waszczykowski, Carlo Fidanza, Bert‑Jan Ruissen, Assita Kanko, Vincenzo Sofo
ECR-ryhmän puolesta
Pernando Barrena Arza
The Left -ryhmän puolesta
Fabio Massimo Castaldo
Euroopan parlamentin päätöslauselma Myanmarista vuosi vallankaappauksen jälkeen
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista, erityisesti 7. heinäkuuta 2016[1], 15. joulukuuta 2016[2] ja 14. syyskuuta 2017 Myanmarista ja erityisesti rohingyojen tilanteesta[3], 14. kesäkuuta 2018 rohingya-pakolaisten tilanteesta ja erityisesti lasten ahdingosta[4], 13. syyskuuta 2018 Myanmarista ja erityisesti toimittajien Wa Lone ja Kyaw Soe Oo tapauksesta[5], 19. syyskuuta 2019 Myanmarista ja erityisesti rohingya-väestön tilanteesta[6], 11. helmikuuta 2021 Myanmarin tilanteesta[7] ja 7. lokakuuta 2021 ihmisoikeustilanteesta Myanmarissa, uskonnollisten ja etnisten ryhmien tilanne mukaan lukien[8], antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon Myanmarin tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 21. helmikuuta 2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/238[9],
– ottaa huomioon 22. helmikuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät Myanmarista,
– ottaa huomioon Myanmarin/Burman tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 29. huhtikuuta 2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/711[10],
– ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan unionin puolesta sekä Albanian, Australian, Kanadan, Uuden-Seelannin, Norjan, Korean tasavallan, Sveitsin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen ulkoministerien 1. helmikuuta 2022 antaman yhteisen julkilausuman vuosi sitten tapahtuneesta Myanmarin sotilasvallankaappauksesta,
– ottaa huomioon korkean edustajan EU:n puolesta 31. tammikuuta 2022 väkivallan jatkuvasta lisääntymisestä Myanmarissa, 8. marraskuuta ja 6. joulukuuta 2021 Myanmarin tilanteesta, 13. lokakuuta 2021 Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) erityislähettilään työn tukemisesta ja 30. huhtikuuta 2021 ASEAN-maiden johtajien kokouksen tuloksista antamat julkilausumat,
– ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan 11. tammikuuta 2022 antaman julkilausuman valtiollisen neuvonantajan Aung San Suu Kyin viimeisimmästä tuomiosta,
– ottaa huomioon EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi,
– ottaa huomioon ASEAN-maiden 24. huhtikuuta 2021 hyväksymän viiden kohdan konsensuksen,
– ottaa huomioon ASEANin puheenjohtajan 2. helmikuuta 2022 antaman julkilausuman Myanmarin tilanteesta,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Myanmarista 23. syyskuuta 2021 antaman julkilausuman ja Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 22. syyskuuta 2021 antaman julkilausuman,
– ottaa huomioon 16. syyskuuta 2021 julkaistun YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston raportin Myanmarin ihmisoikeustilanteesta,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 29. joulukuuta 2021 antaman julkilausuman Myanmarin tilanteesta,
– ottaa huomioon 2. helmikuuta 2022 annetun YK:n turvallisuusneuvoston lehdistötiedotteen Myanmarin tilanteesta,
– ottaa huomioon YK:n pääsihteerin tiedottajan 30. tammikuuta 2022 antaman julkilausuman Myanmarin tilanteesta,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun 28. tammikuuta 2022 antaman julkilausuman Myanmarin tilanteesta,
– ottaa huomioon Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportit ja erityisesti 22. helmikuuta 2022 annetun raportin ”Enabling Atrocities: UN Member States’ Arms Transfers to the Myanmar Military”,
– ottaa huomioon 28. helmikuuta 2022 päätökseen saatetut julkiset kuulemiset Myanmarin esittämistä oikeudenkäyntiväitteistä asiassa, joka koskee joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyn yleissopimuksen soveltamista (Gambia v. Myanmar),
– ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 18. kesäkuuta 2021 antaman päätöslauselman 75/287 Myanmarin tilanteesta,
– ottaa huomioon YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston joulukuussa 2021 antaman raportin ”Humanitarian Needs Overview – Myanmar”,
– ottaa huomioon YK:n pääsihteerin erityislähettilään 27. joulukuuta 2021 antaman julkilausuman Myanmarista,
– ottaa huomioon YK:n pääsihteerin raportit Myanmarista ja rohingyamuslimien ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta,
– ottaa huomioon YK:n Myanmaria koskevan riippumattoman tutkintamekanismin vuonna 2021 julkaiseman raportin,
– ottaa huomioon YK:n Myanmaria käsittelevän riippumattoman kansainvälisen selvitysvaltuuskunnan 22. elokuuta 2019 antaman raportin seksuaalisesta ja sukupuolistuneesta väkivallasta Myanmarissa ja sen etnisten konfliktien sukupuolivaikutuksista,
– ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön valvontamekanismin raportit Myanmarista,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyt Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,
– ottaa huomioon vuonna 1948 tehdyn YK:n yleissopimuksen joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 25 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 Myanmarin armeija (Tatmadaw) rikkoi räikeästi maan perustuslakia ja marraskuussa 2020 pidettyjen vaalien tulosta ja pidätti presidentti Win Myintin, valtiollisen neuvonantajan Aung San Suu Kyin ja hallituksen johtavia jäseniä, otti vallankaappauksella haltuunsa lainsäädäntövallan, oikeuslaitoksen ja toimeenpanovallan sekä julisti maahan yhden vuoden pituisen poikkeustilan; ottaa huomioon, että elokuussa 2021 sotilasjuntan johtaja Min Aung Hlaing ilmoitti nimittäneensä itsensä pääministeriksi ja jatkavansa poikkeustilaa elokuuhun 2023 asti; ottaa huomioon, että perustuslain mukaan ainoastaan Win Myintillä on Myanmarin presidenttinä oikeus julistaa poikkeustila;
B. ottaa huomioon, että vastauksena sotilasvallankaappaukseen Myanmarin eri kaupungeissa puhkesi rauhanomaisia protesteja ja mielenosoituksia, joissa vaadittiin paluuta demokratiaan; toteaa, että näihin osallistui useita ryhmiä, muun muassa kansalaistottelemattomuusliike (CDM); panee merkille, että turvallisuusjoukot kohdistivat mielenosoittajiin liiallista ja kuolemaankin johtanutta voimankäyttöä; toteaa, että kansan vastarinta on jatkunut ja Tatmadawin väkivalta siihen vastaamiseksi on lisääntynyt päivittäin;
C. ottaa huomioon, että Myanmarin kansan demokratiatoiveita edustamaan perustettiin Pyidaungsu Hluttawia edustava komitea (CRPH) ja kansallisen yhtenäisyyden hallitus (NUG);
D. ottaa huomioon, että ASEANin johtajat tapasivat 24. huhtikuuta 2021 sotilasjuntan johtajan Min Aung Hlaingin Jakartassa ja sopivat viiden kohdan konsensuksesta; toteaa, ettei sotilasjuntta ole tähän mennessä ryhtynyt toimiin viiden kohdan konsensuksen täytäntöönpanemiseksi; panee merkille, että viiden kohdan konsensuksen hyväksymisen jälkeen väkivaltaisuudet ovat todellisuudessa levinneet ja lisääntyneet dramaattisesti;
E. ottaa huomioon, että toukokuussa 2021 sotilasjuntta käynnisti ensimmäiset toimet hajottaakseen hallituksessa helmikuun 2021 vallankaappaukseen saakka olleen Aung San Suu Kyin puolueen; ottaa huomioon, että valtiollinen neuvonantaja Aung San Suu Kyi ja presidentti Win Myint ovat edelleen vankeudessa ja heille on annettu ensimmäiset tuomiot heitä vastaan nostetuista erilaisista syytteistä; ottaa huomioon, että Aung San Suu Kyi tuomittiin alun perin neljäksi vuodeksi vankeuteen ja sittemmin tuomiota lievennettiin kahteen vuoteen, mutta häntä vastaan on nostettu yhteensä ainakin 12 syytettä;
F. ottaa huomioon, että juntta on tappanut ihmisiä ja syyllistynyt ihmisten tahdonvastaisiin katoamisiin, kidutukseen, raiskauksiin ja muuhun seksuaaliseen väkivaltaan; ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 alkaen poliitikkoja, hallituksen viranhaltijoita, ihmisoikeuksien puolustajia, kansalaisyhteiskunnan edustajia, uskonnollisia toimijoita, rauhanomaisia mielenosoittajia ja kirjailijoita on pidätetty laittomasti tai määrätty kotiarestiin; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston 28. tammikuuta 2022 annetussa viimeisimmässä lehdistötiedotteessa todetaan, että vallankaappauksen jälkeen vähintään 1 500 ihmistä on tapettu ja sotilasviranomaiset ovat pidättäneet mielivaltaisesti vähintään 11 787 ihmistä; ottaa huomioon, että 21. tammikuuta 2022 juntta oli vanginnut 649 oppositiossa olevan Kansallisen demokratialiiton (NLD) jäsentä, joista 14 oli kuollut pidätyksen aikana tai pian sen jälkeen; ottaa huomioon, että 4. maaliskuuta 2022 sotilastuomioistuimet olivat tuominneet 84 ihmistä kuolemaan; ottaa huomioon, että helmikuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana on tapahtunut vähintään 4 924 yhteenottoa ja 1 724 hyökkäystä siviilejä kohtaan;
G. ottaa huomioon, että juntta on teloittanut naisia ilman oikeudenkäyntiä ja kohdistanut heihin mittavasti mielivaltaisia vangitsemisia ja seksuaalista ja sukupuolistunutta väkivaltaa; ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 jälkeen pidätetyistä yli 2 000 on naisia; ottaa huomioon, että joulukuussa 2021 juntan turvallisuusjoukot olivat tappaneet 94 naista hyökkäyksissä, kuulusteluissa tai juntan vastaisissa mielenosoituksissa;
H. toteaa, että Myanmarissa loukataan uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen uskonnon- ja vakaumuksenvapautta ja muita ihmisoikeuksia; ottaa huomioon, että vallankaappauksen alkamisen jälkeen on julkaistu yli 35 dokumentoitua raporttia kirkkoihin ja muihin uskonnonharjoittamispaikkoihin ja uskoviin, myös kristittyihin ja muslimeihin, kohdistuneista hyökkäyksistä;
I. ottaa huomioon, että armeija on samanaikaisesti lisännyt hyökkäyksiä Myanmarin tiedotusvälineitä vastaan ja että yhä useampia toimittajia on pidätetty mielivaltaisesti ja vangittu ja että heitä on asetettu syytteeseen tiedotusvälineiden vaientamiseksi ja sananvapauden tuhoamiseksi; ottaa huomioon, että juntta käyttää yhä useammin valvontavälineitä ja sensuuria rajoittamalla televiestintää ja internetiä; ottaa huomioon, että 21. tammikuuta 2022 juntta oli vanginnut 120 ja tappanut kolme toimittajaa ja nostaen Myanmarin maailman maista toiselle sijalle vangittujen toimittajien määrässä; ottaa huomioon, että armeija on syyttänyt 12:ta uutistoimistoa rikoksista ja/tai peruuttanut niiden toimiluvat;
J. ottaa huomioon, että vallankaappauksen jälkeen ainakin 27 ammattiyhdistysaktivistia on kuollut ja 116 työntekijää ja ammattiyhdistyksen jäsentä on pidätetty; ottaa huomioon, että 16 työntekijöiden oikeuksia ajavaa järjestöä julistettiin laittomiksi järjestöiksi ja monet niistä joutuivat painumaan maan alle suojellakseen itseään; ottaa huomioon, että kaksi viikkoa vallankaappauksen jälkeen armeija teki merkittäviä muutoksia rikoslakiin ja rikosprosessilakiin, joihin vedotaan nyt ensisijaisesti asetettaessa syytteeseen sotilashallinnon vastustajia, mukaan lukien ammattiyhdistysjohtajia ja työntekijöiden oikeuksien puolustajia;
K. ottaa huomioon, että juntta koostuu samoista joukkoista, jotka käynnistivät vuonna 2017 hyökkäykset rohingyaväestöä vastaan, ja se jatkaa tätä kansanmurhaa ja rohingyojen erottelua; ottaa huomioon, että arviolta 600 000 Rakhinen osavaltiossa jäljellä olevaa rohingyaa joutuu yhä kärsimään syrjivistä toimista ja käytännöistä, perusoikeuksiensa järjestelmällisestä loukkaamisesta, mielivaltaisista pidätyksistä, sulkemisesta maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden ylikansoitettuihin leireihin ja erittäin rajoitetusta koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuudesta; ottaa huomioon, että Myanmarin kansalaisuuslaissa rohingyat määritetään ”ei-kansalaisiksi” tai ”maassa asuviksi ulkomaalaisiksi” ja että heiltä evätään siten kansalaisuus, mikä pahentaa entisestään heidän heikkoa asemaansa; ottaa huomioon, että rohingyavähemmistön vaino ei ole loppunut huolimatta kansainvälisen yhteisön monista vetoomuksista;
L. ottaa huomioon, että Myanmarin juntta kieltäytyy tutkimasta vakavissaan rohingyoihin kohdistettuja ihmisoikeusloukkauksia ja saattamasta niihin syyllistyneitä vastuuseen; toteaa, että viranomaiset kieltäytyvät yhteistyöstä YK:n mekanismien kanssa; ottaa huomioon, että Kansainvälisen rikostuomioistuin aloitti tämän vuoksi erityisen rohingyavähemmistön tilannetta koskevan tutkinnan;
M. ottaa huomioon, että joulukuusta 2021 lähtien sotilasjuntta on lisännyt kyliin kohdistettujen ilmaiskujen määrää etnisten vähemmistöjen osavaltioissa ja että niiden uhreiksi on joutunut valitettavasti ainakin 200 000 siviiliä; ottaa huomioon, että YK:n mukaan armeija surmasi joulukuussa 2021 useita aseettomia ihmisiä, mukaan lukien viisi alaikäistä, jotka poltettiin elävänä;
N. ottaa huomioon, että YK:n pääsihteeri on varoittanut, että laaja-alaisen aseellisen konfliktin riski edellyttää kollektiivista lähestymistapaa moniulotteisen katastrofin ehkäisemiseksi Kaakkois-Aasian sydämessä ja sen ulkopuolella;
O. ottaa huomioon, että konfliktialueilla on edelleen loukussa yli 453 000 äskettäin siirtymään joutunutta henkilöä, joista suurin osa on naisia ja lapsia, ja maan sisäisessä paossa elää edelleen 370 000 jo ennen helmikuuta 2021 siirtymään joutunutta henkilöä, joiden lisäksi naapurimaissa oleskelee lähes miljoona Myanmarin pakolaista; ottaa huomioon, että YK on arvioinut, että Myanmarissa on 14,4 miljoonaa humanitaarista apua tarvitsevaa ihmistä, joista viisi miljoonaa on lapsia, ja 13,3 miljoonaa ihmistä on vaarassa kärsiä puutteellisesta elintarviketurvasta ja nälästä, kun heitä oli 2,8 miljoonaa ennen sotilasvallankaappausta; ottaa huomioon, että YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimisto julkaisi joulukuussa 2021 vuoden 2022 humanitaarisen avun toimintasuunnitelman, jossa todetaan, että tarvitaan 826 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, jotta saavutetaan 6,2 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat ihmishenkiä pelastavaa humanitaarista apua;
P. ottaa huomioon, että hallinto on suuresti rajoittanut ja tarkoituksellisesti haitannut humanitaarisen avun saatavuutta ja jakelua, sillä se on tuhonnut infrastruktuuria avun tarpeessa olevilla alueilla, pidättänyt terveydenhuollon työntekijöitä, estänyt ihmisiä saamasta lääkkeitä ja happea sekä pidättänyt ja tappanut humanitaarista apua antavia kirkollisia johtajia ja paikallisia vapaaehtoisia;
Q. ottaa huomioon, että Myanmarin humanitaarista tilannetta on pahentanut myös juntan leväperäinen covid-19-kriisin hoito; ottaa huomioon, että armeija on käyttänyt covid-19-toimia demokratia-aktivistien, ihmisoikeuksien puolustajien ja toimittajien vaientamiseen; ottaa huomioon, että juntta on sulkenut sairaaloita ja hyökännyt terveydenhuoltohenkilöstöä vastaan, mikä on romahduttanut terveysjärjestelmän samalla kun covid-19-tartunnat lisääntyvät kaikkialla maassa; ottaa huomioon, että juntan joukot ovat tuhonneet terveydenhuollon tarvikkeita ja laitteistoa ja että ne ovat vallanneet kymmeniä terveydenhuoltolaitoksia, mikä on saanut Myanmarin asukkaat pysymään poissa niistä pidätetyksi tai ammutuksi tulemisen pelossa; ottaa huomioon, että täyteen ahdetut vankilat ja vankien terveyden yleinen laiminlyönti ovat lisänneet covid-19-tartuntojen määrää;
R. ottaa huomioon, että Tatmadaw ja sen kenraalit ovat hankkineet laittomasti varoja puutavaran, jalokivien, kaasun ja öljyn laittomalla myynnillä ja että heitä epäillään laaja-alaisesta korruptiosta; ottaa huomioon, että vielä ei ole otettu käyttöön asianmukaisia due diligence -toimenpiteitä, joilla selvitettäisiin eurooppalaisten yritysten ja kuluttajien ostamien jalokivien alkuperä; ottaa huomioon, että kaasutulot ovat armeijan suurin valuuttatulojen lähde ja että niiden vuotuinen arvo on arviolta miljardi Yhdysvaltain dollaria tulleina, veroina, rojalteina, palkkioina, tariffeina ja muina voittoina; ottaa huomioon, että 19 kansainvälistä toimintaa harjoittavaa pankkia on investoinut yli 65 miljardia Yhdysvaltain dollaria 18 yritykseen, joilla on suoria ja pitkäaikaisia kauppasiteitä Myanmarin armeijaan tai valtiollisiin yhteisöihin, joita armeija pyrkii vallankaappauksen seurauksena hallitsemaan;
S. panee merkille, että EU ilmoitti 21. helmikuuta 2022 uusista pakotteista henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat osallisia vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin Myanmarissa; panee merkille, että pakoteluetteloon merkityistä yhteisöistä Myanmar Oil and Gas Enterprise (MOGE) on valtio-omisteinen yhtiö, joka on ollut sotilasjuntan määräysvallassa viime vuoden vallankaappauksesta lähtien; panee merkille pakotejärjestelmään sisällytetyn poikkeuksen, joka nimenomaisesti antaa Myanmariin jääneille EU:n öljy- ja kaasualan toiminnanharjoittajille mahdollisuuden jatkaa rahoitusliiketoimia MOGE:n kanssa;
T. panee merkille, että Kiina ja Venäjä ovat toimittaneet sotilasjuntalle hävittäjiä ja panssaroituja ajoneuvoja; toteaa, että niitä on käytetty siviiliväestöä vastaan viime vuoden vallankaappauksesta lähtien; panee merkille, että Serbia on hyväksynyt raketti- ja tykistöaseiden viennin Myanmarin armeijan käyttöön; totea, että Kiina ja Venäjä ovat pyrkineet legitimoimaan sotilashallinnon monenlaisin poliittisin, sotilaallisin ja taloudellisin toimin; toteaa, että molemmilla mailla on siteitä Myanmarin asevoimiin, sillä ne ovat maan suurimpia asetoimittajia; toteaa, että molemmat maat ovat toistuvasti estäneet YK:n turvallisuusneuvoston pyrkimykset sopia Myanmarin tilannetta käsittelevien julkilausumien antamisesta;
U. toteaa, että Myanmarin sotilasjuntta on ilmaissut tukensa Putinin sodalle Ukrainaa vastaan;
V. panee merkille, että Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija toteaa virallisessa lausunnossaan, että asevoimien laajat ja järjestelmälliset hyökkäykset Myanmarin kansaa vastaan ovat kansainvälisen oikeuden mukaan todennäköisesti rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia; huomauttaa YK:n erityisraportoijan todenneen nimenomaisesti, että vallankaappauksen ja väkivallan suunnittelijat ja toteuttajat olisi saatettava vastuuseen teoistaan;
W. panee merkille, että komissio ei ole tähän mennessä vielä käynnistänyt yleistä tullietuusjärjestelmää koskevan asetuksen[11] 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla tutkimusta Myanmarin tullietuuksien keskeyttämiseksi, kuten Euroopan parlamentti pyysi virallisesti erittäin suurella enemmistöllä kesäkuussa 2018, syyskuussa 2018, syyskuussa 2019, helmikuussa 2021 ja lokakuussa 2021;
1. tuomitsee jyrkästi Myanmarin asevoimien Tatmadawin 1. helmikuuta 2021 komentajansa Min Aung Hlaingin johdolla tekemän vallankaappauksen ja sitä seuranneet Myanmarin väestöön kohdistetut hirvittävät julmuudet, joukkomurhat ja laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset;
2. kehottaa Tatmadawia kunnioittamaan täysin marraskuussa 2020 pidettyjen demokraattisten vaalien tulosta, palauttamaan siviilihallinnon valtaan ja lakkauttamaan poikkeustilan; tukee Myanmarin lainsäädäntöelintä Pyidaungsu Hluttawia edustavaa komiteaa, kansallisen yhtenäisyyden hallitusta ja kansallisen yhtenäisyyden neuvoa-antavaa neuvostoa Myanmarin kansan demokraattisesti ilmaisemien toiveiden ainoina laillisina edustajina;
3. vaatii Myanmarin armeijaa lopettamaan viipymättä kaikki väkivaltaisuudet ja hyökkäykset Myanmarin kansaa vastaan maan kaikissa osissa, vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Aung San Suu Kyin ja kaikki muut poliittiset vangit, myös uskonnolliset johtajat, sekä ryhtymään toimiin vuoropuhelun ja sovittelun käynnistämiseksi kaikkien osapuolten kesken, mukaan lukien kansallisen yhtenäisyyden hallitus, Pyidaungsu Hluttawia edustava komitea ja kaikkien asianomaisten etnisten ryhmien edustajat, varmistaen samalla, että perusvapauksia, kuten sananvapautta, yhdistymisvapautta, oikeutta kokoontua rauhanomaisesti sekä uskonnon- ja vakaumuksenvapautta, kunnioitetaan täysin;
4. on järkyttynyt Tatmadawin rikoksista Myanmarin etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä vastaan; tuomitsee jyrkästi Tatmadawin Kayinin, Kayahin, Kachinin, Shanin ja Chinin osavaltioissa sekä Magwen ja Sagaingin alueilla tekemät hyökkäykset, jotka ovat johtaneet laajamittaiseen pakkomuuttoon, siviilien, myös lasten, kuolemaan, uskonnollisten rakennusten tuhoamiseen ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin ja humanitaarisen oikeuden rikkomiseen;
5. toistaa tuomitsevansa ihmisoikeusloukkaukset ja järjestelmälliset ja laajamittaiset hyökkäykset rohingya-väestöä vastaan; korostaa, että EU aikoo edelleen seurata tarkkaan sotilasjohdon toimia maan vähemmistöjä ja erityisesti rohingya-väestöä vastaan;
6. tuomitsee kristittyjen vainoamisen maassa; kehottaa Tatmadawia lopettamaan kristittyjen tappamisen ja pidätykset sekä kirkkojen tulittamisen ja ryöstelyn; korostaa, että kansainvälinen yhteisö on ilmaissut syvän huolensa kristittyjen yhteisöihin kohdistetuista väkivaltaisista hyökkäyksistä Myanmarissa;
7. tuomitsee sotilasjuntan kaikenlaisen kansalaisiin kohdistaman väkivallan sekä muunlaisen häirinnän, jota saavat kokea erityisesti ihmisoikeuksien puolustajat, kansalaisyhteiskunnan aktivistit ja toimittajat; pitää valitettavana sananvapauden ja muiden ihmisoikeuksien rajoittamista; kehottaa sotilasjunttaa poistamaan kaikki televiestintää ja internetiä koskevat rajoitukset, myös riippumattomien tiedotusvälineiden verkkosivustojen ja sosiaalisen median alustojen eston;
8. tuomitsee jyrkästi kaiken seksuaalisen ja sukupuolistuneen väkivallan, johon armeija on syyllistynyt ja jota se käyttää osana tietoista siviiliväestön, myös etnisten vähemmistöjen, pelottelu- ja rankaisustrategiaa; tuomitsee kaikenlaisen naisiin kohdistetun väkivallan, joka loukkaa vakavasti naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa;
9. tuomitsee työntekijöiden oikeuksien lisääntyvät loukkaukset erityisesti vaatetusalalla sekä ammattijärjestöihin ja työntekijöiden oikeuksien puolustajiin kohdistetut hyökkäykset ja rikkomukset; kehottaa lopettamaan välittömästi väkivaltaisuudet työntekijöitä ja ammattijärjestöjä kohtaan ja suojelemaan ammattijärjestöjen ja niiden jäsenten oikeuksia, joihin kuuluu oikeus toimia vapaasti;
10. tuomitsee sotilasviranomaisten hyökkäykset terveydenhuollon ammattilaisia ja tiloja vastaan ja viranomaisten toimet covid-19-pandemian johdosta; kehottaa sotilasjunttaa ottamaan uudelleen käyttöön pandemian leviämisen estämisstrategian ja kontaktien jäljitysjärjestelmän sekä varmistamaan, että ihmisillä on mahdollisuus saada terveyspalveluja ja rokotteita; pyytää komissiota lisäämään tukeaan tällä saralla, myös tarjoamalla covid-19-rokotteita, ja takaamaan, että ne tavoittavat Myanmarin kansalaiset;
11. pitää valitettavana, että YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut keskusteltua Myanmaria koskevasta päätöslauselmaluonnoksesta, ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa lisäämään painetta YK:n turvallisuusneuvostoa kohtaan, jotta päästäisiin yhteisymmärrykseen täsmäpakotteista, kuten maailmanlaajuisista matkustuskielloista ja sotilasjuntan johdon varojen ja sotilashenkilöiden omistuksessa olevien konsernien varojen jäädyttämisestä, Myanmarin asettamisesta maailmanlaajuiseen kattavaan asevientikieltoon sekä aseiden ja kaksikäyttötuotteiden, ammusten ja muiden sotilas- ja turvallisuustarvikkeiden kaiken suoran ja välillisen toimituksen, myynnin tai siirron sekä koulutuksen tai muun sotilaallisen ja turvallisuusavun antamisen keskeyttämisestä; kehottaa jäsenvaltioita ja assosioituneita maita ylläpitämään kaikkien aseiden, ammusten ja muiden sotilas-, turvallisuus- ja valvontatarvikkeiden ja -järjestelmien suoraa ja välillistä toimitusta, myyntiä ja siirtoa, kauttakulku, kuljetus ja välitys mukaan lukien, koskevaa kieltoa, joka koskee myös koulutusta, huoltoa ja muuta sotilaallista ja turvallisuusalan apua; korostaa, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen on tutkittava tilanne tarkemmin;
12. tuomitsee jyrkästi Kiinan, Venäjän ja Serbian päätökset toimittaa Tatmadawille aseita ja puolustustarvikkeita; korostaa, että Kiinan, Venäjän ja Serbian kaltaiset maat, jotka toimittavat aseita Myanmarin sotilasjuntalle, ovat suoraan vastuussa näitä aseita käyttäen tehdyistä julmuuksista;
13. tuomitsee ehdottomasti Myanmarin sotilasjuntan tuen Venäjän laittomille sotatoimille Ukrainassa;
14. katsoo, että ASEANin viiden kohdan konsensus ei ole vielä tuottanut tulosta; kehottaa ASEANia, sen jäseniä ja erityisesti sen Myanmarin-erityislähettilästä proaktiivisempaan toimintaan erityistehtävässään Myanmarissa ja tekemään yhteistyötä YK:n erityislähettilään kanssa ja kaikkien osapuolten, erityisesti kansallisen yhtenäisyyden hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien, etenkin naisten ja etnisten ryhmien, kanssa, jotta voidaan edistää vähintään sovittujen viiden asiakohdan tehokasta ja mielekästä täytäntöönpanoa ja löytää meneillään olevaan kriisiin kestävä ja demokraattinen ratkaisu lähitulevaisuudessa; pitää valitettavana Kambodžan pääministerin Hun Senin päätöstä tavata Myanmarin sotilasjuntan johtaja Min Aung Hlaing 7. tammikuuta 2022, sillä tämä vallankaappauksen jälkeen ensimmäinen ulkomaan hallituksen johtajan vierailu sotilasjuntan hallitsemassa maassa antoi juntalle legitimiteettiä;
15. kehottaa kaikkia Myanmarin kriisin osapuolia helpottamaan humanitaarisen avun turvallista ja esteetöntä toimitusta ja sallimaan pääsyn humanitaarisen avun työntekijöille; kehottaa komissiota lopettamaan yhteistyön sotilasjuntan kanssa humanitaarisen avun toimittamisessa ja estämään siten humanitaarisen avun välineellistämisen; pyytää komissiota kohdentamaan humanitaarisen avun uudelleen ja lisäämään sitä, terveydenhuollon tuki mukaan luettuna, rajat ylittävien toimituskanavien, paikallisten humanitaaristen verkostojen, etnisten yhteisöjen palveluntarjoajien sekä yhteisöpohjaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kautta; pyytää komissiota analysoimaan, miten näiden ryhmien kanssa voidaan jatkossakin toteuttaa kehityshankkeita, ja suuntaamaan kehitysapua sen mukaan;
16. tuomitsee naapurimaiden toteuttamat pakolaisten pakkokäännytykset takaisin Myanmariin, sillä ne ovat vastoin palauttamiskiellon periaatetta; kehottaa naapurimaita, erityisesti Thaimaata, Intiaa ja Kiinaa, varmistamaan rajan ylittävien pakolaisten maahanpääsyn; kehottaa näiden maiden hallituksia varmistamaan, että avustusjärjestöille ja paikallisille kansalaisyhteiskunnan järjestöille myönnetään pääsy Myanmarin vastaisilla raja-alueilla olevien maansisäisten pakolaisten luo;
17. kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä täyttämään pikaisesti vuotta 2021 koskevan YK:n Myanmarin humanitaarisen avun suunnitelman mukaiset rahoitussitoumuksensa;
18. pitää myönteisinä EU:n neljään otteeseen määräämiä pakotteita sotilasvallankaappauksen ja sitä seuranneen sorron johdosta; kehottaa neuvostoa sisällyttämään Myanmarin valtion hallintoneuvoston (SAC) yhteisönä luetteloon luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä, sen yksittäisten jäsenten sijasta; pitää myönteisenä EU:n päätöstä lisätä MOGE pakotteiden kohteena olevien yhteisöjen luetteloon; kehottaa neuvostoa kumoamaan poikkeuksen, jonka nojalla Myanmariin jääneet EU:n öljy- ja kaasualan toiminnanharjoittajat voivat jatkaa rahoitusliiketoimia MOGE:n kanssa, ja kehottaa jäsenvaltioita pidättymään poikkeuksen täytäntöönpanosta; kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita varmistamaan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti, että pakotteita noudattavien EU:n yritysten vetäytyminen ei hyödytä sotilasjunttaa, muun muassa tarkentamalla, että yritysten osakkeita ei voida myydä tai siirtää MOGE:lle tai muille juntan omistuksessa oleville yrityksille pakotteiden täytäntöönpanon yhteydessä; korostaa, että on olennaisen tärkeää jatkaa toimien kansainvälistä koordinointia samanmielisten lainkäyttöalueiden kanssa; kehottaa neuvostoa myös kohdistamaan pakotteita seuraavalla kerralla myös keskuspankkivarantoihin; korostaa, että tämä edellyttäisi kahden valtio-omisteisen pankin, jotka ovat Myanmar Foreign Trade Bank ja Myanmar Investment and Commercial Bank, varojen jäädyttämistä ja kansainvälisten varainsiirtojen kieltämistä niiltä;
19. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tutkimaan kaikkia mahdollisia keinoja varmistaa oikeuden toteutuminen ja turvallisuusjoukkojen saattaminen vastuuseen vakavista kansainvälisistä rikoksista, kuten vallankaappauksen jälkeen tehdyistä rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä Rakhinen osavaltiossa ja muissa etnisissä osavaltioissa usean vuosikymmenen kuluessa tehdyistä rikoksista ihmisyyttä vastaan, sotarikoksista ja joukkotuhonnasta, ilmaisemalla tukensa sille, että YK:n turvallisuusneuvosto saattaa asian Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi, tukemalla virallisesti Gambiaa sen vietyä Myanmarin toimet Kansainväliseen tuomioistuimeen joukkotuhontayleissopimuksen nojalla ja varmistamalla edelleen Myanmaria koskevalle riippumattomalle tutkintamekanismille riittävän rahoituksen ja täyden tuen;
20. kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti, olisiko käynnistettävä tutkimus ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelmän peruuttamiseksi, jotta voidaan keskeyttää tullietuudet, jotka tietyillä toimialoilla hyödyttävät Myanmaria, etenkin Myanmarin asevoimien jäsenten omistuksessa olevia yrityksiä, ja tiedottamaan parlamentille asianmukaisesti toteutettavista toimista;
21. korostaa, että Myanmarissa toimivien paikallisten ja monikansallisten yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja lopetettava rikoksentekijöiden toiminnan mahdollistaminen; kehottaa painokkaasti EU:hun sijoittautuneita yrityksiä varmistamaan, ettei niillä ole yhteyksiä Myanmarin turvallisuusjoukkoihin, turvallisuusjoukkojen yksittäisiin jäseniin tai näiden omistamiin tai määräysvallassa oleviin yhteisöihin ja etteivät ne suoraan tai välillisesti edistä tukahduttamistoimia, joita armeija kohdistaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan;
22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Myanmarin lailliselle presidentille ja kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle, Pyidaungsu Hluttawia edustavalle komitealle, Myanmarin valtiolliselle neuvonantajalle, Tatmadawille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, neuvostolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ASEANin jäsenvaltioille, ASEANin pääsihteerille, ASEANin hallitustenväliselle ihmisoikeustoimikunnalle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle.
- [1] EUVL C 101, 16.3.2018, s. 134.
- [2] EUVL C 238, 6.7.2018, s. 112.
- [3] EUVL C 337, 20.9.2018, s. 109.
- [4] EUVL C 28, 27.1.2020, s. 80.
- [5] EUVL C 433, 23.12.2019, s. 124.
- [6] EUVL C 171, 6.5.2021, s. 12.
- [7] EUVL C 465, 17.11.2021, s. 135.
- [8] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0417.
- [9] EUVL L 40, 21.2.2022, s. 8.
- [10] EUVL L 147, 30.4.2021, s. 17.
- [11] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012, annettu 25. lokakuuta 2012, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta. EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1.