YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Nicaraguasta, erityisesti piispa Rolando Álvarezin pidätyksestä
14.9.2022 - (2022/2827(RSP))
joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:
B9‑0383/2022 (PPE)
B9‑0387/2022 (Verts/ALE)
B9‑0395/2022 (S&D)
B9‑0397/2022 (Renew)
B9‑0401/2022 (ECR)
Željana Zovko, Leopoldo López Gil, Gabriel Mato, Gheorghe Falcă, Rasa Juknevičienė, Tomáš Zdechovský, David McAllister, Magdalena Adamowicz, Sara Skyttedal, Antonio López‑Istúriz White, Peter Pollák, György Hölvényi, José Manuel Fernandes, Adam Jarubas, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Michaela Šojdrová, Vangelis Meimarakis, Paulo Rangel, Christian Sagartz, Krzysztof Hetman, Inese Vaidere, Sandra Kalniete, Seán Kelly, Benoît Lutgen, Francisco José Millán Mon, Vladimír Bilčík, Stelios Kympouropoulos, Loránt Vincze, Miriam Lexmann, Andrius Kubilius, Michael Gahler, Isabel Wiseler‑Lima, Ivan Štefanec, Jiří Pospíšil, Stanislav Polčák, Janina Ochojska, Loucas Fourlas, Romana Tomc, Andrey Kovatchev, Ioan‑Rareş Bogdan, Traian Băsescu
PPE-ryhmän puolesta
Pedro Marques, Andrea Cozzolino, Isabel Santos
S&D-ryhmän puolesta
José Ramón Bauzá Díaz, Petras Auštrevičius, Nicola Beer, Izaskun Bilbao Barandica, Dita Charanzová, Olivier Chastel, Vlad Gheorghe, Bernard Guetta, Svenja Hahn, Ilhan Kyuchyuk, Javier Nart, Urmas Paet, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Nicolae Ştefănuță, Ramona Strugariu, Hilde Vautmans
Renew-ryhmän puolesta
Jordi Solé
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Anna Fotyga, Raffaele Fitto, Karol Karski, Witold Jan Waszczykowski, Elżbieta Kruk, Angel Dzhambazki, Assita Kanko, Beata Kempa, Bogdan Rzońca, Elżbieta Rafalska, Ryszard Czarnecki, Nicola Procaccini, Carlo Fidanza, Adam Bielan
ECR-ryhmän puolesta
Fabio Massimo Castaldo, Marco Campomenosi, Marco Zanni
Euroopan parlamentin päätöslauselma Nicaraguasta, erityisesti piispa Rolando Álvarezin pidätyksestä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Nicaraguasta, erityisesti 16. joulukuuta 2021 antamansa päätöslauselman Nicaraguan tilanteesta[1] ja 9. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman oikeuden käyttämisestä sorron välineenä Nicaraguassa[2],
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen mielipiteen- ja sananvapautta koskevan 18 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapautta koskevan 10 artiklan sekä Amerikan ihmisoikeussopimuksen ja erityisesti sen omantunnon ja uskonnon vapautta koskevan 12 artiklan,
– ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja YK:n vankeinhoidon vähimmäissäännöt (Nelson Mandela -säännöt),
– ottaa huomioon 14. lokakuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/1720 Nicaraguan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä[3],
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tiedottajan 14. maaliskuuta 2022 antaman julkilausuman poliittisille vangeille annetuista tuomioista,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tiedottajan 9. toukokuuta 2022 antaman julkilausuman Nicaraguan kansalaisyhteiskuntaan kohdistetuista tukahduttamistoimista sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun 24. helmikuuta 2022 päivätyn raportin Nicaraguan ihmisoikeustilanteesta ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ennen 7. maaliskuuta 2022 pidettyä YK:n ihmisoikeusneuvoston 49. istuntoa antaman lausuman,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 31. maaliskuuta 2022 antaman päätöslauselman nro 49/3 ihmisoikeuksien edistämisestä ja suojelusta Nicaraguassa,
– ottaa huomioon sopimuksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski‑Amerikan välisestä assosiaatiosta[4] (EU:n ja Keski-Amerikan välinen assosiaatiosopimus),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että 19. elokuuta 2022 Nicaraguan kansallinen poliisi tunkeutui kahden viikon piirityksen jälkeen voimakeinoin Matagalpan hiippakunnan tiloihin ja pidätti mielivaltaisesti piispa Rolando Álvarezin sekä viisi pappia, kaksi pappisseminaarin oppilasta ja yhden kuvaajan, jotka ovat nyt vangittuina El Chipoten vankilassa; ottaa huomioon, että piispa Álvarez näytteli tärkeää osaa välittäjänä vuoden 2018 kansallisessa vuoropuhelussa ja on jatkuvasti kehottanut rauhanomaiseen ja harkitsevaan vuoropuheluun Nicaraguassa ja kritisoinut Matagalpan hiippakunnan ylläpitämien seitsemän katolisen radioaseman sulkemista 1. elokuuta 2022;
B. panee merkille, että poliisin julkilausumassa ei annettu syytä pidätyksille mutta todettiin, että ne ovat osa 5. elokuuta 2022 käynnistettyä tutkintaa, joka koskee ”vakautta horjuttavaa ja provosoivaa” toimintaa maassa; panee merkille poliisin todenneen myöhemmin, että käynnissä on ”oikeudellisia tutkimuksia”; panee merkille, että muutamaa tuntia myöhemmin Nicaraguan varapresidentti Rosario Murillo vakuutti puheessaan, että poliisi oli palauttanut järjestyksen Matagalpaan ja että piispan pidättäminen oli ”välttämätöntä”;
C. ottaa huomioon, että apostolinen nuntius Nicaraguassa, arkkipiispa Waldemar Stanisław Sommertag, karkotettiin maaliskuussa 2022, isä Manuel Salvador García pidätettiin kesäkuussa 2022, Äiti Teresan Rakkauden lähetyssisaret -järjestö julistettiin laittomaksi ja karkotettiin maasta heinäkuussa 2022 sekä että kansallisen poliisin kerrotaan kieltäneen uskonnolliset kulkueet, jotka oli määrä järjestää 13. ja 14. elokuuta 2022; ottaa huomioon, että viisi muuta pappia, Uriel Vallejos, Vicente Martínez, Sebastián López, Mangel Hernández ja Dani García, lähtivät maanpakoon piispa Álvarezin pidätyksen johdosta; ottaa huomioon, että piispa Silvio Báez joutui lähtemään maanpakoon vuonna 2019 saatuaan tappouhkauksia, jotka Vatikaani on vahvistanut; ottaa huomioon, että Nicaraguan viranomaiset tuomitsivat 1. syyskuuta 2022 pappi Leonardo José Urbina Rodríguezin 30 vuodeksi vankeuteen; huomauttaa, että nämä ovat vain muutamia esimerkkejä roomalaiskatolisen kirkon jäseniin Nicaraguassa kohdistetuista tukahduttamistoimista;
D. ottaa huomioon, että Nicaraguan vallanpitäjät ovat vuodesta 2018 alkaen järjestelmällisesti ja toistuvasti vanginneet, häirinneet ja pelotelleet presidenttiehdokkuutta harkitsevia, oppositiojohtajia ja uskonnollisia johtajia – erityisesti roomalaiskatolisen kirkon johtajia – sekä opiskelija- ja maaseutujohtajia, toimittajia, ihmisoikeuksien puolustajia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, hlbti-henkilöitä ja liike-elämän edustajia;
E. panee merkille, että Nicaraguaan on sittemmin vakiintunut valtion sortojärjestelmä, jolle on ominaista järjestelmällinen rankaisemattomuus ihmisoikeusloukkauksista, instituutioiden ja oikeusvaltion rapautuminen sekä toimeenpanovallan käyttäjän ja oikeuslaitoksen hiljainen hyväksyntä toistensa toimille;
F. ottaa huomioon, että hyökkäykset ilmaisun-, omantunnon- ja uskonnonvapautta vastaan ovat lisääntyneet ja että yleisen syyttäjän viraston esitettyä uhkauksia useille toimittajille, hallitusta arvostelleille ihmisoikeuksien puolustajille ja roomalaiskatolisen kirkon jäsenille, jotka toimivat välittäjinä vuoden 2018 kansallisessa vuoropuhelussa ja ovat tuominneet Nicaraguassa meneillään olevan kriisin aikana tehdyt ihmisoikeusloukkaukset, monet heistä ovat lähteneet maasta päästäkseen turvaan;
G. ottaa huomioon, että kuten YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ja YK:n ihmisoikeusneuvoston erityismenettelyjen toimeksiannon haltijat ovat selvästi todenneet, vangitut pidätettiin kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja Nicaraguan perustuslain vastaisin perustein;
H. ottaa huomioon, että katolisten radioasemien sulkeminen ja kahden muun yhteisöllisen radio- ja televisioaseman sulkeminen pian tämän jälkeen liiallisin voimatoimin ovat viimeisin lisäys pitkään listaan, jossa on yli 1 700 kansalaisyhteiskunnan järjestöä ja ainakin 40 naisjärjestöä, useita puolueita, media-alan yhdistyksiä ja yliopistoja, jotka ovat joutuneet Nicaraguan vallanpitäjien hyökkäyksen kohteeksi;
1. tuomitsee mitä jyrkimmin roomalaiskatolisen kirkon jäsenten sorron ja pidätykset Nicaraguassa ja erityisesti piispa Rolando Álvarezin pidätyksen; kehottaa Nicaraguan vallanpitäjiä lopettamaan välittömästi sortotoimet ja varmistamaan jälleen kaikkien ihmisoikeuksien, myös sanan-, uskonnon- ja vakaumuksenvapauden, täyden kunnioittamisen; kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki mielivaltaisesti pidätetyt henkilöt, myös piispa Álvarezin ja hänen kanssaan pidätetyt henkilöt, ja kumoamaan kaikki heitä vastaan aloitetut oikeudelliset menettelyt, myös heidän tuomionsa;
2. pitää valitettavana Nicaraguan tilanteen jatkuvaa huonontumista ja tuomitsee jyrkästi muun muassa katoliseen kirkkoon, opposition edustajiin, kansalaisyhteiskuntaan, ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin, maanviljelijöihin, opiskelijoihin ja alkuperäiskansoihin kohdistettavien sortotoimien yltymisen ja kyseisten toimijoiden mielivaltaiset pidätykset vain, koska he harjoittavat perusvapauksiaan, sekä pidätettyjen epäinhimillisen ja halventavan kohtelun ja heidän terveysolosuhteidensa heikkenemisen;
3. tuomitsee Nicaraguassa tapahtuneet mielivaltaiset pidätykset, oikeudenkäyntiä koskevien takeiden puuttumisen ja poliittisten vankien laittomat tuomiot; korostaa, että oikeusjärjestelmä ei ole riippumaton toimeenpanovallan käyttäjästä; on huolissaan rikoslainsäädännön manipuloinnista ja oikeusjärjestelmän käytöstä kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien harjoittamisen kriminalisointiin;
4. on huolissaan siitä, että Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan Nicaraguan-seurantamekanismin (MESENI) mukaan Nicaraguassa huhtikuun 2018 jälkeen pidätettyjen yli 206 poliittisen vangin tilanne on huonontunut, ja kehottaa vapauttamaan heidät välittömästi, kumoamaan heitä vastaan aloitetut oikeudelliset menettelyt ja sallimaan kaikkien pakolaisten ja maanpaossa olevien palata turvallisesti kotiinsa; kehottaa Nicaraguan vallanpitäjiä tekemään lopun vangittujen julmasta ja epäinhimillisestä kohtelusta ja kunnioittamaan vangittujen ja heidän perheidensä fyysistä koskemattomuutta, ihmisarvoa, vapautta ja oikeutta päästä lääkärin hoitoon; katsoo vallanpitäjien olevan vastuussa sen varmistamisesta, että vankeusolosuhteet täyttävät kansainväliset oikeudelliset ihmisoikeusvelvoitteet ja -normit, kuten YK:n vankeinhoidon vähimmäissäännöt;
5. pitää valitettavana, että 7. syyskuuta 2022 lakkautettiin vielä 100 kansalaisjärjestöä, minkä tuloksena Nicaraguassa on tänä vuonna lakkautettu yhteensä 1 850 kansalaisjärjestöä; kehottaa Nicaraguan vallanpitäjiä lopettamaan kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen mielivaltaisen lakkauttamisen ja palauttamaan kaikkien mielivaltaisesti lakkautettujen järjestöjen, puolueiden, uskonnollisten järjestöjen, media-alan yhdistysten ja tiedotusvälineiden, yliopistojen ja ihmisoikeusjärjestöjen oikeushenkilöyden sekä palauttamaan kaiken laittomasti takavarikoidun omaisuuden, varat, asiakirjat ja laitteet ja palauttamaan niiden laillisen oikeudellisen aseman;
6. tuomitsee oppositiopuolueiden lakkauttamisen ja sen, ettei 6. marraskuuta 2022 pidettäviä kunnallisvaaleja voida järjestää eikä niihin voi osallistua vapaasti; vaatii laillisen hallinnon palauttamista El Cuánin, San Sebastián de Yalín, Santa María de Pantasman, Murran ja El Almendron hallintoalueille;
7. kehottaa painokkaasti Nicaraguaa kumoamaan vuodesta 2018 alkaen annetun lainsäädännön, jolla rajoitetaan aiheettomasti kansalaisyhteiskunnan ja demokratian toimintamahdollisuuksia; kehottaa jälleen EU:ta tukemaan jatkossakin kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, ihmisoikeuksien puolustajia ja poliittisten vankien sukulaisia sekä Nicaraguassa että maanpaossa, mukaan lukien muun muassa papit Uriel Vallejos, Vicente Martínez, Sebastián López, Mangel Hernández ja Dani García;
8. korostaa kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuksien puolustajien, toimittajien ja roomalaiskatolisen kirkon jäsenten keskeistä roolia Nicaraguassa;
9. kehottaa Nicaraguan vallanpitäjiä sallimaan kiireesti kansainvälisten järjestöjen, myös Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston, paluun maahan, jotta ne voivat seurata maan ihmisoikeustilannetta;
10. kehottaa Nicaraguan vallanpitäjiä panemaan täytäntöön YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman nro 49/3, jossa perustetaan vuoden ajaksi ihmisoikeusasiantuntijoiden ryhmä valvomaan uskottavia, puolueettomia ja kattavia tutkimuksia, säilyttämään todisteita ja varmistamaan vuoden 2018 jälkeen tapahtuneita vakavia ihmisoikeusloukkauksia koskeva vastuuvelvollisuus; kehottaa Nicaraguan instituutioita varmistamaan, että rankaisemattomuus ei jatku, kun on kyse tapahtuneista vakavista ihmisoikeusloukkauksista ja -rikkomuksista, ja turvaamaan uhreille oikeussuojan saatavuuden ja täysimääräiset korvaukset;
11. kehottaa Nicaraguaa käynnistämään osallistavan kansallisen vuoropuhelun, jotta poliittiseen, sosiaaliseen ja ihmisoikeuskriisiin voidaan löytää rauhanomainen ja demokraattinen ratkaisu;
12. kehottaa EU:ta edelleen asettamaan ulkoisten toimiensa ja vuoropuhelun avulla etusijalle demokratian, oikeusvaltion, tasa-arvon ja tiedotusvälineiden vapauden edistämisen sekä tekemään yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa vuoropuhelun, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi Nicaraguassa; pyytää EU:n edustustoa Nicaraguassa seuraamaan tiiviisti maan tapahtumia, myös seuraamaan oikeudenkäyntejä ja vierailemaan vankeudessa tai kotiarestissa olevien oppositiojohtajien ja hallituksen arvostelijoiden luona; kehottaa komissiota varmistamaan, että sen yhteistyöhön perustuvassa avussa lisätään tukea kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti ihmisoikeuksien puolustajille, ja että sillä ei millään tavoin edistetä Nicaraguan viranomaisten nykyisiä sortotoimia;
13. palauttaa mieliin, että EU:n ja Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen perusteella Nicaraguan on kunnioitettava ja lujitettava oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteita, erityisesti sopimuksen I osaston määräysten osalta; toistaa vaatimuksensa, että nykytilanteen vuoksi otetaan käyttöön assosiaatiosopimuksen demokratialauseke;
14. kehottaa jälleen sisällyttämään Nicaraguan tuomarit ja syyttäjät nopeasti EU:n pakotteiden kohteena olevien henkilöiden luetteloon ja laajentamaan luetteloa henkilöistä ja yhteisöistä, joille on määrätty pakotteita, kattamaan Daniel Ortegan ja hänen sisäpiirinsä;
15. kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja YK:n turvallisuusneuvostoa aloittamaan Rooman perussäännön 13 ja 14 artiklan mukaisesti Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa Nicaraguaa ja Daniel Ortegaa koskevan virallisen tutkinnan rikoksista ihmisyyttä vastaan;
16. toistaa vaatimuksensa, että Alessio Casimirri luovutetaan välittömästi Italiaan;
17. pyytää puheenjohtajakokousta antamaan luvan lähettää valtuuskunta tiedonhankintamatkalle seuraamaan Nicaraguan tilannetta;
18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Amerikan valtioiden järjestön pääsihteerille, EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle, Keski-Amerikan parlamentille, Liman ryhmälle, Vatikaanille sekä Nicaraguan tasavallan hallitukselle ja parlamentille.
- [1] EUVL C 251, 30.6.2022, s. 134.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0238.
- [3] EUVL L 262, 15.10.2019, s. 58.
- [4] EUVL L 346, 15.12.2012, s. 3.