178 artikla : Puheajan jakaminen (1)

1.   Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua.

2.   Puhuja ei saa käyttää puheenvuoroa, ellei puhemies ole sitä hänelle antanut. Jos puhuja poikkeaa keskustelussa käsiteltävästä asiasta, puhemies kehottaa häntä palaamaan asiaan.

3.   Puhujat, joiden puheenvuorot on merkitty puhujalistaan, puhuvat puhujakorokkeelta, jollei puhemies tarvittaessa toisin päätä. Puhujat, joilla on jokin toimintarajoite, voivat halutessaan puhua omalta paikaltaan.

Kaikki muut puheenvuorot käytetään puhujan omalta paikalta.

4.   Puhemies voi laatia tietyn keskustelun ensimmäistä osaa varten puhujalistan, joka käsittää yhden tai useamman puheenvuorokierroksen, jossa puheenvuoron käyttää halutessaan kukin poliittinen ryhmä näiden ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä. Poliittisille ryhmille myönnettävä puheaika on suhteessa niiden jäsenten kokonaismäärään.

5.   Kyseiseen keskustelun osaan varattu puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

(a)   ensimmäinen osuus puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken;

(b)   toinen osuus puheajasta jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa;

(c)   jäsenille, jotka eivät kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään, myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu b alakohdassa tarkoitettuihin poliittisille ryhmille myönnettäviin puheaikaosuuksiin, suhteessa sitoutumattomien jäsenten kokonaismäärään 33 artiklan 2 kohdassa määrättyyn jäsenmäärään asti;

(d)   täysistunnon puheaikaa jaettaessa otetaan huomioon, että jäsenet, joilla on jokin toimintarajoite, saattavat tarvita enemmän aikaa.

6.   Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan.

7.   Jäljelle jäävää keskusteluun varattua aikaa ei myönnetä kenellekään erityisesti etukäteen. Sen sijaan puhemies voi myöntää jäsenille pääsääntöisesti enintään minuutin pituisia puheenvuoroja. Puhemies varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että eri poliittisia näkökantoja ja jäsenvaltioita edustavat puhujat saavat vuorotellen puheenvuoron. Poliittisten ryhmien puhujille myönnettävä puheaika on suhteessa poliittisten ryhmien jäsenten kokonaismäärään. Puheenjohtajakokous määrittää tämän jäljelle jäävän kaikille keskusteluille varatun ajan.

8.   Puhemies voi pyynnöstä antaa etusijan asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle ja esittelijälle sekä poliittisten ryhmien puheenjohtajille, jotka haluavat puhua ryhmänsä puolesta, tai heidän sijaisinaan toimiville jäsenille.

9.   Jäsenten on pääsääntöisesti oltava läsnä keskustelussa, johon heille on varattu puheaikaa tai jossa he haluavat käyttää puheenvuoron.

10.   Puhemies voi antaa puheenvuoron jäsenille, jotka sinistä korttia nostamalla tai sähköistä järjestelmää käyttämällä osoittavat haluavansa esittää toiselle jäsenelle enintään puoli minuuttia kestävän, tämän puheenvuoron sisältöön liittyvän kysymyksen tämän puheenvuoron kuluessa. Puhemies antaa tällaisen puheenvuoron ainoastaan, jos puhuja hyväksyy kysymyksen esittämisen ja jos puhemies on vakuuttunut, että keskustelu ei tästä häiriinny ja että peräkkäiset sinistä korttia käyttäen esitetyt kysymykset eivät johda puheenvuoron käyttävien jäsenten poliittisten kantojen räikeään epätasapainoon kyseisessä keskustelussa. Sinisen kortin nostanut jäsen ja puhuja eivät voi kuulua samaan poliittiseen ryhmään eivätkä olla molemmat sitoutumattomia jäseniä. Jollei toisessa virkkeessä esitetyistä soveltuvin osin sovellettavista edellytyksistä muuta johdu, puhemies voi sallia, että tällaisen kysymyksen esittänyt jäsen kommentoi puhujan antamaa vastausta enintään puolen minuutin puheenvuorossa. Tämän jälkeen puhuja voi vastata tähän puheenvuoroon.

11.   Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa seuraavista aiheista: istuntopöytäkirjat, menettelyä koskevat esitykset tai muutokset lopulliseen esityslistaluonnokseen taikka esityslistaan.

12.   Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää lisäpuheenvuoroja erityisesti parlamentin jäsenten kannanottoihin vastaamiseksi.

13.   Jäsenet, jotka eivät ole käyttäneet puheenvuoroa keskustelussa, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään sanatarkkoihin istuntoselostuksiin.

14.   Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa niille myönnettävän puheajan asianmukaisesta jaosta ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 230 artiklan määräykset.