162 artikla : Puheajan jakaminen ja puhujalista

1.    Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua.

2.    Jäsen ei saa käyttää puheenvuoroa, ellei puhemies ole sitä hänelle myöntänyt. Jäsenet puhuvat omalta paikaltaan ja osoittavat puheenvuoronsa puhemiehelle. Jos puhuja poikkeaa käsiteltävästä asiasta, puhemies kehottaa häntä palaamaan asiaan.

3.    Puhemies voi laatia tietyn keskustelun ensimmäistä osaa varten puhujalistan, joka käsittää yhden tai useamman puheenvuorokierroksen, jossa puheenvuoron käyttää halutessaan kukin poliittinen ryhmä ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä sekä yksi sitoutumaton jäsen.

4.    Kyseiseen keskustelun osaan varattu puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

a)    ensimmäinen osuus puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken;

b)    toinen osuus puheajasta jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa;

c)    sitoutumattomille jäsenille myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu a ja b alakohdassa tarkoitettuihin poliittisille ryhmille myönnettäviin puheaikaosuuksiin.

5.    Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan.

6.    Jäljelle jäävää keskusteluun varattua aikaa ei myönnetä kenellekään erityisesti etukäteen. Sen sijaan puhemies myöntää jäsenille pääsääntöisesti enintään minuutin pituisia puheenvuoroja. Puhemies varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että eri poliittisia näkökantoja ja jäsenvaltioita edustavat puhujat saavat vuorotellen puheenvuoron.

7.    Etusija voidaan pyynnöstä antaa asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle tai esittelijälle ja poliittisten ryhmien puheenjohtajille, jotka haluavat puhua ryhmänsä puolesta, tai heidän sijaisinaan toimiville jäsenille.

8.    Puhemies voi antaa puheenvuoron jäsenille, jotka sinistä korttia nostamalla osoittavat haluavansa esittää toiselle jäsenelle enintään puoli minuuttia kestävän kysymyksen tämän puheenvuoron kuluessa, jos puhuja hyväksyy tämän ja jos puhemies on vakuuttunut, että keskustelu ei tästä häiriinny.

9.    Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista esityksistä eikä muutoksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan.

10.    Puhemies voi poistattaa sanatarkoista istuntoselostuksista puheenvuorot, jotka on pidetty ilman ennalta myönnettyä lupaa tai joiden kesto ylittää jäsenelle myönnetyn puheajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta puhemiehen muuta järjestyksenpidollista toimivaltaa.

11.    Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää lisäpuheenvuoroja erityisesti parlamentin jäsenten kannanottoihin vastaamiseksi.

12.    Jäsenet, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään sanatarkkoihin istuntoselostuksiin.

13.    Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa niille myönnettävän puheajan asianmukaisesta jaosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 230 artiklan määräysten soveltamista.