Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2024/2799(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B10-0028/2024

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 19/09/2024 - 7.5
CRE 19/09/2024 - 7.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P10_TA(2024)0012

Hyväksytyt tekstit
PDF 136kWORD 50k
Torstai 19. syyskuuta 2024 - Strasbourg
EU:n jäsenvaltioiden Ukrainalle antaman taloudellisen ja sotilaallisen tuen jatkaminen
P10_TA(2024)0012RC-B10-0028/2024

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. syyskuuta 2024 EU:n jäsenvaltioiden Ukrainalle antaman taloudellisen ja sotilaallisen tuen jatkamisesta (2024/2799(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ukrainasta ja Venäjästä 1. maaliskuuta 2022 alkaen ja erityisesti 17. heinäkuuta 2024 antamansa päätöslauselman tarpeesta jatkaa EU:n tukea Ukrainalle(1),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, Haagin sopimukset, Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2024 annetun Maailmanpankin, Ukrainan hallituksen, Euroopan komission ja Yhdistyneiden kansakuntien raportin Ukrainaa koskevasta nopeasta vahinko- ja tarvearvioinnista (”Ukraine: Third Rapid Damage and Needs Assessment”, RDNA3, helmikuu 2022 – joulukuu 2023),

–  ottaa huomioon Ukrainan tukivälineen perustamisesta 29. helmikuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/792(2),

–  ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2023 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät ja yhteisen julkilausuman Ukrainalle annettavasta tuesta,

–  ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2024 allekirjoitetut Euroopan unionin ja Ukrainan väliset yhteiset turvallisuussitoumukset,

–  ottaa huomioon Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministerien 10. syyskuuta 2024 antaman julkilausuman Iranin toteuttamasta ballististen ohjusten siirrosta Venäjälle,

–  ottaa huomioon Naton vuoden 2022 strategisen konseptin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  toteaa, että Venäjä on käynyt laitonta, provosoimatonta ja perusteetonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022 lähtien ja että tämä on jatkoa aiemmille hyökkäyksille, joita se on toteuttanut vuodesta 2014 lähtien muun muassa liittäessään alueeseensa Krimin ja miehittäessään sen jälkeen osia Donetskin ja Luhanskin alueista; toteaa, että Venäjä rikkoo jatkuvasti YK:n peruskirjan periaatteita hyökkäyksellään Ukrainan suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta vastaan ja loukkaa räikeästi ja häpeilemättä vuoden 1949 Geneven sopimuksilla vahvistettua kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

B.  ottaa huomioon, että YK:n yleiskokous totesi 2. maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa välittömästi, että Venäjän sota Ukrainaa vastaan on sotilaallinen hyökkäys, joka on vastoin YK:n peruskirjan 2 artiklan 4 kohtaa, ja että se totesi 14. marraskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen aloittamastaan hyökkäyssodasta ja oikeudelliseen ja taloudelliseen vastuuseen kansainvälisesti laittomista teoistaan muun muassa velvoittamalla se korjaamaan aiheuttamansa vauriot ja vahingot;

C.  toteaa, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut useita pidätysmääräyksiä venäläisviranomaisista, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin, kun he ovat kohdistaneet iskuja siviilikohteisiin sekä karkottaneet väestöä laittomasti ja siirtäneet väestöä laittomasti Ukrainan miehitetyiltä alueilta Venäjän federaatioon aiheuttaen näin vahinkoa ukrainalaislapsille; ottaa huomioon, että syyskuussa 2024 Mongolia jätti panematta täytäntöön Kansainvälisen rikostuomioistuimen Vladimir Putinista antaman pidätysmääräyksen;

D.  toteaa, että Ukraina ja sen kansalaiset ovat osoittaneet horjumatonta päättäväisyyttä puolustaessaan menestyksekkäästi maataan, vaikka ovatkin maksaneet siitä kovan hinnan siviili- ja sotilasuhrien muodossa; ottaa huomioon, että Venäjän joukot ovat jatkaneet Ukrainassa asuinalueille ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvia järjestelmällisiä ja mielivaltaisia hyökkäyksiä, jotka ovat johtaneet tuhansien ukrainalaissiviilien kuolemaan, pakkokarkotuksiin ja tahdonvastaisiin katoamisiin, mikä koskee myös lapsia, sekä Ukrainan kansalaisten laittomaan vangitsemiseen ja kidutukseen, siviilien, sotilaiden ja sotavankien teloituksiin sekä terroritekoihin kaikkialla maassa, mukaan lukien seksuaalisen väkivallan ja joukkoraiskausten käyttö sota-aseena; ottaa huomioon, että miljoonia Venäjän hyökkäystä paenneita ukrainalaisia on edelleen paossa muualla Ukrainassa ja sen ulkopuolella;

E.  ottaa huomioon, että Venäjä aloitti 24. elokuuta 2024 Ukrainaa vastaan tähän asti suurimman ilmapommituskampanjansa, jossa se on käyttänyt lukuisia ballistisia ohjuksia, liukupommeja, drooneja ja muita aseita hyökätäkseen Harkovaan, Kiovaan, Pultavaan, Sumyyn, Odessaan ja Lviviin, jossa äskettäin tehdyssä drooni- ja ohjushyökkäyksessä kuoli seitsemän siviiliä vain 70 kilometrin päässä Puolan rajasta; ottaa huomioon, että käytännössä Venäjä on vahingoittanut tai tuhonnut jopa 80 prosenttia maan energiainfrastruktuurista, mikä uhkaa aiheuttaa Ukrainassa vakavan humanitaarisen kriisin tulevina talvikuukausina; toteaa, että tällaiset järjestelmälliset hyökkäykset ovat kansainvälisen oikeuden mukaan sotarikoksia;

F.  ottaa huomioon, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti venäläisohjuksen osuneen vehnää Mustallamerellä kuljettaneeseen, Egyptiin matkalla olleeseen irtolastialukseen 12. syyskuuta 2024, mikä tarkoittaa, että ruokaturvasta on tullut jälleen maalitaulu; ottaa huomioon, että Ukrainaan kohdistetut venäläiset droonit ja ohjukset loukkaavat yhä useammin EU:n ja Naton ilmatilaa ja asettavat EU:n itäisten alueiden kansalaiset vaaraan;

G.  toteaa, että humanitaarinen tilanne Ukrainassa, etenkin etulinjojen läheisyydessä, on kehittynyt yhä kriittisemmäksi; ottaa huomioon, että YK:n mukaan kriittiseen siviili-infrastruktuuriin kohdistuneet Venäjän viimeaikaiset hyökkäykset ovat jättäneet kymmenettuhannet ukrainalaiset vaille olennaisia palveluja ja että yli 14,6 miljoonaa ihmistä eli noin 40 prosenttia Ukrainan väestöstä tarvitsee humanitaarista apua vuonna 2024; ottaa huomioon, että vihamielisyyksien voimistuminen Harkovan alueella toukokuussa sai aikaan myös suurimman asukkaiden pakkomuuton Ukrainassa sitten vuoden 2023; ottaa huomioon, että YK:n mukaan avustustyöntekijät eivät rahoitusvajeen vuoksi pysty tällä hetkellä riittävällä tavalla vastaamaan väestön kriittisiin tarpeisiin Ukrainassa; ottaa huomioon, että konfliktin pitkittyminen johtaa kiireellisten tarpeiden jatkumiseen ja pahenemiseen tulevina kuukausina; toteaa, että Ukrainan infrastruktuurin tuhoamisella on katastrofaalisia seurauksia naisten terveydelle, sillä he tekevät usein sairaanhoito-, lääkintä- ja hoivatyötä;

H.  ottaa huomioon, että Unkarin hallitus antoi tilapäistä suojelua koskevan direktiivin(3) vastaisesti asetuksen, jolla peruutettiin valtion rahoittama suoja Länsi-Ukrainasta pakeneville henkilöille, minkä seurauksena lukuisat pakolaiset, joiden enemmistö on naisia ja lapsia, jäivät asunnottomiksi;

I.  ottaa huomioon, että Ukrainan hallituksen, Maailmanpankkiryhmän, komission ja Yhdistyneiden kansakuntien viimeisimmän yhteisen nopean vahinko- ja tarvearvioinnin (RDNA3) mukaan 31. joulukuuta 2023 arvioidun tilanteen perusteella Ukrainan jälleenrakentamisen ja elpymisen kokonaiskustannukset ovat tulevan vuosikymmenen aikana vähintään 486 miljardia Yhdysvaltain dollaria, kun vuotta aiemmin arvio oli 411 miljardia Yhdysvaltain dollaria;

J.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat tähän mennessä antaneet Ukrainalle yli 100 miljardin euron edestä taloudellista, humanitaarista, pakolaisiin liittyvää ja sotilaallista apua; ottaa huomioon, että EU antoi Ukrainalle yli 25 miljardia euroa makrotaloudellista rahoitusapua vuosina 2022 ja 2023 ja on perustanut Ukrainan tukivälineen; toteaa, että kyse on erityisestä rahoitusvälineestä sen mahdollistamiseksi, että EU voi antaa Ukrainalle vuosina 2024–2027 jopa 50 miljardia euroa ennakoitavissa olevaa ja joustavaa rahoitustukea; ottaa huomioon, että EU suoritti ensimmäisen, noin 4,2 miljardin euron suuruisen säännöllisen maksun äskettäin perustetusta Ukrainan tukivälineestä heinäkuussa 2024; toteaa tämän maksun olevan jatkoa aiemmalle väliaikais- ja ennakkorahoitustuelle, jota on maksettu yhteensä lähes 14 miljardia euroa sen jälkeen, kun tukiväline perustettiin maaliskuussa 2024;

K.  ottaa huomioon, että Venäjä on kasvattanut omia sotilasmenojaan ja sotateollisuuden tuotantoaan tuntuvasti vuonna 2024; ottaa huomioon, että Venäjä käyttää myös Valko‑Venäjän ampumatarvikevarastoja ja tukeutuu useista maista, pääasiassa Iranista ja Pohjois-Koreasta, saamaansa sotilaalliseen tukeen; ottaa huomioon, että saatujen tietojen mukaan Kiina antaa Venäjälle merkittävää apua vahvistaakseen sen sotilaallisia kykyjä ulottaen apunsa kaksikäyttöteknologioita pidemmälle; ottaa huomioon, että valtiollisten lähteiden mukaan Iran on äskettäin toimittanut Venäjälle lyhyen matkan ballistisia Fath-360-ohjuksia; panee merkille, että Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat ilmoittaneet uusista Iranin vastaisista pakotteista;

L.  ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot antavat yhdessä kansainvälisten kumppanien ja Naton jäsenten kanssa edelleen sotilaallista tukea Ukrainalle auttaakseen sitä käyttämään YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaista legitiimiä oikeuttaan puolustautua Venäjän hyökkäyssotaa vastaan; ottaa huomioon, että Ukrainaa tukevassa Euroopan unionin sotilaallisessa avustusoperaatiossa (EUMAM Ukraina) on tähän mennessä annettu ase- ja erikoiskoulutusta noin 60 000:lle Ukrainan asevoimiin kuuluvalle henkilölle; ottaa huomioon Naton aikovan varmistaa, että Ukraina saa vuosittain 40 miljardia euroa taloudellista tukea;

M.  toteaa, että sotilaallinen apu on edelleen vähäistä sekä laadullisesti että määrällisesti ja että aseiden ja ampumatarvikkeiden tosiasiallisessa toimittamisessa Ukrainaan toimituspäätösten tekemisen jälkeen on viiveitä; ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot eivät noudata lupauksiaan ja että jotkut keskeisistä tukijoista ovat jopa ilmoittaneet suunnitelmistaan leikata merkittävästi Ukrainalle antamaansa sotilaallista apua vuonna 2025; huomauttaa, että EU on päättänyt käyttää Venäjän keskuspankilta jäädytetyistä varoista saadut windfall-tuotot Ukrainan tukemiseen, etenkin sotilaallisen lisäavun antamiseksi; ottaa huomioon, että Venäjän jäädytetyistä varoista saatujen pääomavoittojen tehokasta haltuunottoa ja uudelleenjakoa varten ei ole luotu oikeudellista kehystä;

N.  ottaa lisäksi huomioon, että Unkari on estänyt maksut sekä äskettäin perustetusta 5 miljardin euron suuruisesta Ukrainan avustusrahastosta, joka perustettiin maaliskuussa 2024 Euroopan rauhanrahaston puitteissa, että Euroopan rauhanrahaston kahdeksannen erän takaisinmaksut jäsenvaltioille, jotka ovat toimittaneet sotilaallista apua Ukrainalle yli 18 kuukauden ajan;

O.  ottaa huomioon, että EU on hyväksynyt helmikuusta 2022 lähtien 14 pakotepakettia, joilla pyritään heikentämään Venäjän kykyä käydä laitonta hyökkäyssotaansa;

P.  toteaa, että EU:n jäsenvaltiot ostavat edelleen fossiilisia polttoaineita ja uraania Venäjältä, mikä edistää Venäjän taloutta ja vahvistaa sen sotakassaa; ottaa huomioon, että Venäjä on Ukrainaa vastaan käymänsä täysimittaisen hyökkäyssodan alettua myynyt fossiilisia polttoaineita EU:hun yli 200 miljardilla eurolla, mikä on kaksinkertainen summa Ukrainalle samalla ajanjaksolla myönnettyyn kokonaisrahoitukseen verrattuna; ottaa huomioon, että EU on myöntänyt poikkeusluvan venäläiselle raakaöljylle, joka tuodaan Družba-putken kautta Unkariin, Slovakiaan ja Tšekkiin; ottaa huomioon, että venäläisen kaasun tuonti Azerbaidžaniin aiheuttaa huolta Azerbaidžanin roolista EU:n vaihtoehtoisena kaasuntoimittajana Venäjän tilalla, sillä jos Azerbaidžan ei pysty vastaamaan Euroopan kysyntään, se saattaa toimittaa venäläistä kaasua azerbaidžanilaisen kaasun etiketin alla EU:n markkinoille; ottaa huomioon, että ympäristölle vaarallisten ja vakuuttamattomien venäläisten öljysäiliöalusten varjolaivasto toimii edelleen Itämerellä ja kiertää pakotejärjestelmää;

1.  tuomitsee mitä jyrkimmin Venäjän jatkuvan hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sekä Valko-Venäjän osallistumisen tähän sotaan ja vaatii Venäjää lopettamaan välittömästi kaikki sotatoimet Ukrainassa ja vetämään ehdoitta kaikki joukot ja sotilaskaluston pois Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta sekä korvaamaan Ukrainalle, sen väestölle, maa-alueille, luonnolle ja infrastruktuurille aiheutuneet vahingot;

2.  ilmaisee varauksettoman solidaarisuutensa Ukrainan kansalle sekä täyden tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja korostaa, että tämä hyökkäyssota rikkoo ilmiselvästi ja räikeästi YK:n peruskirjaa ja kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita; vahvistaa tukensa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoumukselle antaa humanitaarista apua, sotilaallista tukea, taloudellista ja rahoitusapua sekä poliittista tukea kaikin mahdollisin tavoin, jotta Venäjän hyökkäyssota saadaan lopullisesti päättymään Ukrainan voittoon ja jotta Ukrainalle voidaan antaa mahdollisuus vapauttaa kaikki kansalaisensa ja saada alueensa jälleen täysin määräysvaltaansa sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisesti; korostaa, että perimmäisenä tavoitteena on edelleen saada Ukrainassa aikaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha Ukrainan asettamin ehdoin ja varmistaa sen kansan turvallisuus ja ihmisarvon toteutuminen rauhanomaisessa ja vakaassa Euroopassa;

3.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita työskentelemään aktiivisesti, jotta jatkossakin pidetään kiinni mahdollisimman laajasta kansainvälisestä tuesta Ukrainalle ja jotta sotaan löydettäisiin rauhanomainen ratkaisu, jonka on perustuttava Ukrainan itsenäisyyden, suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamiseen kaikilta osin, kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, vastuun kantamiseen sotarikoksista ja Venäjän hyökkäysrikoksesta sekä Venäjän korvauksiin ja muihin maksuihin Ukrainassa aiheutuneiden valtavien vahinkojen korjaamiseksi; kehottaa EU:ta sitoutumaan aktiivisesti Ukrainan rauhansuunnitelman täytäntöönpanoon ja luomaan edellytykset toisen rauhanratkaisua käsittelevän huippukokouksen järjestämiselle;

4.  kehottaa komissiota tekemään pikaisesti ehdotuksen pitkän aikavälin rahoitustuesta Ukrainan jälleenrakentamiseksi yhteistyössä kumppanimaiden kanssa, erityisesti varmistamalla Ukrainan tukivälineen nopean täytäntöönpanon ja käyttämällä sitä ehdotuksen pohjana, jotta varmistetaan jatkuva ja asianmukainen tuki ja Ukrainalle annettavaa poliittista tukea vastaavat riittävät resurssit maan jälleenrakentamiseen;

5.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita lisäämään rahoitustaan Ukrainalle ja välttämään rahoitusosuuksiensa pienentämistä; toteaa jälleen olevansa vakaasti sitä mieltä, että Venäjän on maksettava taloudellisia korvauksia Ukrainassa aiheuttamistaan valtavista vahingoista; pitää hyvänä neuvoston päätöstä ohjata Venäjän pysäytetyistä varoista muodostuvat ylimääräiset tuotot Ukrainan avustusrahastoon ja Ukrainan tukivälineeseen sekä G7-maiden päätöstä tarjota Ukrainalle 50 miljardin Yhdysvaltain dollarin laina, jonka vakuutena ovat Venäjän valtion pysäytetyt varat; vaatii edistymään pikaisesti, jotta voidaan panna täytäntöön G7-maiden päätös tarjota Ukrainalle 50 miljardin Yhdysvaltain dollarin laina, jonka vakuutena ovat Venäjän valtiolta pysäytetyt varat, sen varmistamiseksi, että varat saadaan maksettua Ukrainalle oikea-aikaisesti; kehottaa EU:ta edistämään tätä työtä yhdessä samanmielisten kumppaneiden kanssa mukauttamalla pakotteita koskevaa lainsäädäntöä tarpeen mukaan ja luomalla vankan oikeudellisen järjestelmän EU:n jäädyttämien Venäjän valtion omaisuuden takavarikoimiseksi;

6.  kehottaa lisäämään merkittävästi EU:n humanitaarista apua, jotta voidaan varmistaa täysi tuki Ukrainalle myös vuonna 2025; toteaa, että humanitaarisen tuen tarve jatkuu todennäköisesti tulevina vuosina, ja korostaa, että EU:n on oltava valmis vastaamaan näihin tarpeisiin pitkän aikavälin suunnitelmilla ja asianmukaisilla varoilla; kehottaa puolueettomia valtioita lisäämään humanitaarista apuaan Ukrainalle;

7.  muistuttaa, että Ukraina on hyökkäyksen uhri ja sillä on YK:n peruskirjan 51 artiklan mukainen legitiimi oikeus puolustautua; muistuttaa, että EU:n, Yhdysvaltojen ja samanmielisten kumppaneiden antaman merkittävän, vaikkakin edelleen riittämättömän, sotilaallisen avun tarkoituksena on, että Ukraina voi tehokkaasti puolustautua hyökkääjävaltiota vastaan ja saada koko kansainvälisesti tunnustetun alueensa jälleen täysin hallintaansa;

8.  kehottaa jäsenvaltioita välittömästi poistamaan rajoitukset, jotka koskevat Ukrainaan toimitettujen länsimaisten asejärjestelmien käyttöä Venäjän alueella sijaitsevia oikeutettuja sotilaskohteita vastaan, sillä ne estävät Ukrainaa käyttämästä täysimääräisesti kansainvälisen julkisoikeuden mukaista oikeuttaan puolustautua ja jättävät Ukrainan alttiiksi sen väestöön ja infrastruktuuriin kohdistuville hyökkäyksille;

9.  korostaa, että ampumatarvikkeiden ja aseiden riittämättömät toimitukset ja niiden käytön rajoittaminen uhkaavat heikentää tähän mennessä toteutettuja toimia, ja pitää erittäin valitettavana sitä, että jäsenvaltioiden Ukrainalle antama kahdenvälisen sotilaallisen avun määrä on vähentynyt huolimatta tämän vuoden alussa annetuista painokkaista lausunnoista; kehottaa siksi jälleen jäsenvaltioita täyttämään maaliskuussa 2023 antamansa sitoumuksen toimittaa Ukrainalle miljoona ammusta sekä nopeuttamaan aseiden, erityisesti nykyaikaisisten ilmapuolustusjärjestelmien ja muiden aseiden ja ampumatarvikkeiden, myös Taurus-ohjusten, toimittamista vastauksena selkeästi määriteltyihin tarpeisiin; kehottaa panemaan EU:n ja Ukrainan yhteisten turvallisuussitoumusten sisältämät sitoumukset nopeasti täytäntöön; toistaa kantansa, jonka mukaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Naton liittolaisten olisi yhdessä ja erikseen sitouduttava tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti vähintään 0,25 prosentilla niiden BKT:stä vuosittain;

10.  korostaa, että jäsenvaltioiden välistä ilmapuolustusyhteistyötä on tehostettava, jotta voidaan varmistaa suojautuminen EU:n ja Naton ilmatilaan kohdistuvilta uhkilta;

11.  kehottaa komissiota aloittamaan strategisen viestinnän jäsenvaltioissa, jotta voidaan tehdä selkoa Ukrainan puolustuksen merkityksestä laajemmin Euroopan vakauden kannalta ja varmistaa, että EU:n kansalaiset ovat hyvin perillä tämän avun merkityksestä niin Ukrainan suvereniteetille kuin koko EU:n rauhalle ja turvallisuudelle; kiittää ja on ilahtunut joissakin jäsenvaltioissa toteutetuista kansalaistoiminta- ja joukkorahoitushankkeista, joilla on varmistettu vakaat asetoimitukset Ukrainaan; kannustaa edelleen toteuttamaan vastaavia hankkeita eri puolilla EU:ta, jotta voidaan lisätä solidaarisuutta ja yleisön osallistumista tässä elintärkeässä asiassa;

12.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita täyttämään vuoden 2022 Versailles’n julistuksen sitoumukset ja nopeuttamaan strategisen kompassin täydellistä täytäntöönpanoa tehostamalla eurooppalaista sotilasyhteistyötä teollisuuden ja asevoimien tasolla, jotta EU:sta voidaan tehdä vahvempi ja kykenevämpi turvallisuuden takaaja, joka on yhteentoimiva Naton kanssa ja täydentää sitä; korostaa, että olisi toteutettava konkreettisia toimia Ukrainan integroimiseksi EU:n puolustusta ja kyberturvallisuutta koskeviin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin EU:hun liittymistä koskevan prosessin aikana; kehottaa EU:n toimielimiä nopeuttamaan Euroopan puolustusteollisuusstrategian hyväksymistä, jotta voidaan varmistaa puolustustuotteiden oikea-aikainen saatavuus ja tarjonta, mikä puolestaan mahdollistaisi sotilaallisen tuen oikea-aikaisen toimittamisen Ukrainalle; kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan sitoumustaan perustaa sotilaallista tuotantoa Ukrainan alueelle; korostaa merkitystä, joka on Ukrainan puolustusteollisuuden kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja sen pitkällä aikavälillä toteutettavalla integroimisella EU:n puolustusalan teolliseen ja teknologiseen perustaan;

13.  kiittää Ukrainan puolustusalan yhteysryhmää sen keskeisestä roolista kansainvälisen tuen koordinoinnissa ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita lisäämään osallistumistaan Ukrainan puolustusvoimavarojen vahvistamiseen;

14.  kehottaa jäsenvaltioita painostamaan aktiivisesti Unkarin hallitusta, jotta se lopettaisi maksujen estämisen Euroopan rauhanrahastosta ja myös äskettäin perustetusta Ukrainan avustusrahastosta, ja siten pitämään kiinni lupauksista, jotka on tehty helmikuusta 2022 lähtien ja joista kaikki jäsenvaltiot ovat sopineet;

15.  tuomitsee jyrkästi seksuaalisen ja sukupuolistuneen väkivallan käytön sota-aseena ja korostaa, että kyseessä on sotarikos; kehottaa isäntä- ja kauttakulkumaita takaamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen saatavuuden, erityisesti jälkiehkäisyn, altistumisen jälkeisen infektioiden estolääkityksen ja aborttihoidon, myös raiskausten uhreille;

16.  kehottaa jälleen EU:ta tehostamaan toimia, joilla puututaan Venäjälle pakkosiirrettyjen ja Venäjälle väkisin adoptoitujen lasten vaikeaan tilanteeseen, muun muassa määräämällä pakotteita henkilöille, jotka ovat suoraan vastuussa ukrainalaisten lasten pakkosiirroista ja perusteettomasta säilöönotosta ja jotka ovat osallistuneet tällaiseen toimintaan;

17.  kehottaa Unkarin hallitusta peruuttamaan asetuksen, jolla poistetaan valtion rahoittama suoja Länsi-Ukrainasta tuleville pakolaisille, ja noudattamaan tilapäistä suojelua koskevan EU:n direktiivin mukaisia velvollisuuksiaan;

18.  kehottaa neuvostoa jatkamaan ja laajentamaan pakotepolitiikkaansa Venäjää, Valko-Venäjää sekä niitä EU:n ulkopuolisia maita ja yhteisöjä kohtaan, jotka toimittavat Venäjän sotilaskompleksille sotilas- ja kaksikäyttöteknologioita ja -kalustoa, sekä seuraamaan, tarkastelemaan ja tehostamaan sen tuloksellisuutta ja vaikutusta; tuomitsee Iranin äskettäin toteuttaman ballististen ohjusten siirron Venäjälle; kehottaa jäsenvaltioita edelleen laajentamaan ja lujittamaan Iranin ja Pohjois-Korean vastaista pakotejärjestelmää näiden maiden Venäjän Ukrainaa vastaan käymälle hyökkäyssodalle antama sotilaallinen tuki huomioon ottaen ja sisällyttämään lisää kiinalaisia yhteisöjä ja henkilöitä EU:n pakoteluetteloon näiden Venäjän puolustus- ja turvallisuussektorille antaman tuen takia; painottaa tarvetta estää EU:n jäsenvaltioissa tuotettujen kriittisten komponenttien päätyminen Venäjän sotilasteollisuuden käyttöön ja katsoo, että on olennaista tehostaa EU:ssa tuotettujen huipputeknologian laitteiden viennin ja ylläpidon valvontaa sekä lisätä lainvalvontatoimia ja yhteistyötä pakotteiden kiertämisen estämiseksi; kehottaa neuvostoa puuttumaan järjestelmällisesti siihen, kuinka EU:hun sijoittautuneet yritykset, kolmannet osapuolet ja EU:n ulkopuoliset valtiot kiertävät pakotteita; kehottaa neuvostoa suunnittelemaan uuden horisontaalisen pakotejärjestelmän pakotteiden kiertämisen torjumiseksi, mitä varten tarvitaan yleisluontoisempi ja kokonaisvaltaisempi väline, jolla voidaan puuttua pakotteiden kiertämiseen kaikissa EU:n täytäntöönpanemissa järjestelmissä; kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita käsittelemään erityisesti kysymystä, joka koskee länsimaissa suunniteltujen komponenttien käyttöä venäläisissä aseissa ja sotakalustossa;

19.  korostaa, että nykyisten pakotteiden sekä Ukrainalle annettavan taloudellisen ja sotilaallisen tuen vaikutus pysyy aiottua heikompana niin kauan kuin EU sallii fossiilisten polttoaineiden tuonnin Venäjältä; kehottaa kieltämään venäläisen viljan, potaskan ja lannoitteiden sekä raaka-aineiden, kuten alumiinin, terästuotteiden, uraanin, titaanin, nikkelin, puun ja puutuotteiden sekä kaasun ja öljyn, tuonnin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita asettamaan täyskiellon venäläisten jalostettujen öljytuotteiden tuonnille; kehottaa lisäksi ottamaan käyttöön vaatimuksen alkuperäselvityksistä, joilla varmistettaisiin EU:hun tuotavien öljytuotteiden todellinen alkuperä;

20.  kehottaa G7-maita valvomaan tehokkaammin Venäjän meriteitse kuljettamalle öljylle asetettua hintakattoa ja puuttumaan porsaanreikiin, joita Venäjä hyödyntää uudelleenpakatakseen ja myydäkseen öljyään markkinahintaan; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita valvomaan tiukasti Venäjän ”varjolaivastoa”, joka paitsi rikkoo EU:n ja G7-maiden pakotteita myös aiheuttaa valtavan ekologisen uhan ekosysteemille teknisten puutteidensa ja usein tapahtuvien konerikkojensa vuoksi;

21.  kehottaa kieltämään venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonnin kokonaan ja asettamaan pakotteita Gazpromille ja venäläisille öljy-yhtiöille; kehottaa EU:ta vaatimaan, että venäläistä nesteytettyä maakaasua vievät jääluokan Arc-7 alukset sisällytetään Yhdysvaltain ulkomaista varallisuutta valvovan toimiston ja EU:n pakoteluetteloihin ja että niiltä evätään pääsy satamiin tai läntisiin meriliikennepalveluihin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita määräämään kohdennettuja pakotteita merialuksille, joita Venäjä käyttää kiertääkseen öljyn ja kaasun vientiä koskevia pakotteita ja toteuttaakseen huoltotoimia arktisen alueen energiahankkeissaan;

22.  kehottaa määräämään Venäjän ydinvoima-alalle pakotteita ja kohdennettuja pakotteita Zaporižžjan ydinvoimalan ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen loukkauksiin syyllistyneille henkilöille;

23.  tuomitsee Venäjän EU:hun ja sen jäsenvaltioihin ja ehdokasmaihin kohdistamat yhä lisääntyvät hybridihyökkäykset, joiden tarkoituksena on heikentää EU:n tukea Ukrainalle tiedon manipuloinnin, sabotaasin, peiteltyjen horjuttamispyrkimysten ja lahjonnan kautta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita työskentelemään strategisesti ja ennakoivasti, jotta voidaan torjua hybridiuhkia, lujittaa EU:n strategista viestintää ja estää Venäjän sekaantuminen poliittisiin, vaaleihin liittyviin ja muihin demokraattisiin prosesseihin EU:ssa ja sen naapurialueilla;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille, Venäjän hallitukselle ja muille asiaankuuluville hallituksille sekä Yhdistyneille kansakunnille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P10_TA(2024)0003.
(2) EUVL L, 2024/792, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/792/oj.
(3) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20. heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EUVL L 212, 7.8.2001, s. 12, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2001/55/oj).

Päivitetty viimeksi: 14. marraskuuta 2024Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö