Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. syyskuuta 2024 naisten tilanteen heikkenemisestä Afganistanissa äskettäin annetun ”hyveiden edistämistä ja paheiden ehkäisemistä” koskevan lain seurauksena (2024/2803(RSP))

P10_TA(2024)0008 RC-B10-0024/2024

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Afganistanista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 150 artiklan 5 kohdan ja 136 artiklan 4 kohdan,

A.  katsoo, että talebanit ovat rikkoneet kansainvälisiä normeja, aloittaneet uudelleen etenkin naisiin ja tyttöihin, etnisiin vähemmistöihin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja hlbtiq+ -henkilöihin kohdistetut sortotoimet ja eristäneet Afganistanin, mikä on lisännyt nälkää ja köyhyyttä;

B.  toteaa, että talebanit ovat panneet täytäntöön äärimmäisen tulkintansa šariasta ja poistaneet naiset julkisesta elämästä; toteaa, että tähän sisältyy muun muassa se, että naiset eivät saa tehdä työtä, heiltä on evätty pääsy terveydenhuoltoon ilman miespuolisen sukulaisen mukana oloa ja kuudetta luokkaa pidemmälle menevään koulutukseen, epäinhimillistävät pukeutumissäännöt on pantu väkisin täytäntöön, naiset on suljettu pois julkisesta tilasta ja väkivallan uhrien tukijärjestelmä on purettu; toteaa, että afganistanilaisten naisten oikeuksien rajoittaminen estää heitä saamasta viisumeja EU:hun;

C.  ottaa huomioon, että talebanien äskettäin antamalla asetuksella, niin kutsutulla hyveiden edistämistä ja paheiden ehkäisemistä koskevalla lailla, laajennetaan näitä rajoituksia jopa vaatimalla, että naisten on pysyttävä vaiti julkisilla paikoilla, mikä riistää afganistanilaisnaisilta yhä enemmän perusoikeuksia ja -vapauksia ja missä on käytännössä kyse sukupuoleen perustuvasta erottelusta;

1.  tuomitsee talebanien äskettäisen asetuksen ja šaria-lain tulkinnan ja täytäntöönpanon, naisten ja tyttöjen poistamisen julkisesta elämästä, heidän pakottamisensa ei-toivottuihin ja varhaisiin avioliittoihin ja altistamisen seksuaaliselle väkivallalle sekä naisten julkisen ruoskinnan ja kuoliaaksi kivittämisen ottamisen uudelleen käyttöön; antaa tunnustusta afganistanilaisnaisille heidän rohkeudestaan taistella oikeuksiensa puolesta hengenvaarallisista riskeistä huolimatta ja seisoo solidaarisena heidän rinnallaan;

2.  kehottaa painokkaasti Afganistanin tosiasiallisia viranomaisia kumoamaan naisia syrjivät käytännöt ja lait; kehottaa välittömästi palauttamaan naisten ja tyttöjen täyden, tasavertaisen ja merkityksellisen osallistumisen julkiseen elämään;

3.  kehottaa painokkaasti Afganistanin tosiasiallisia viranomaisia vapauttamaan mielivaltaisesti vangitut naiset ja tytöt ja avaamaan uudelleen väkivallan uhrien tukijärjestelmän, jotta varmistetaan, että uhrit voivat hakea suojaa, sairaanhoitoa, oikeussuojakeinoja ja korvauksia;

4.  kehottaa saattamaan Afganistanin tosiasialliset viranomaiset vastuuseen erityisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkinnan avulla ja perustamalla YK:n riippumaton tutkintamekanismi, ja pyytää varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään uusia talebanien vastaisia EU:n pakotteita;

5.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita noudattamaan tiukasti neuvoston asettamaa viittä kriteeriä, joita ei tällä hetkellä ole täytetty, ja tukemaan YK:n erityisraportoijan toimeksiannon uusimista;

6.  tuomitsee hallitukset, jotka auttavat talebaneja normalisoimalla suhteensa heihin; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan afganistanilaisnaisten merkityksellisen osallistumisen kansainvälisiin foorumeihin ja neuvotteluihin;

7.  kehottaa EU:ta tukemaan sukupuoleen perustuvan erottelun tunnustamista rikokseksi ihmisyyttä vastaan;

8.  kehottaa painokkaasti EU:ta, jäsenvaltioita ja muita avunantajavaltioita lisäämään humanitaarista apua ja rahoitusta perustarpeiden ja toimeentulon sekä Afganistanin kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi, varmistamaan joustavan rahoituksen kansalaisjärjestöille ja niiden naispuolisille avustustyöntekijöille sekä myöntämään humanitaarisia viisumeja ja kansainvälisen liittouman entisille afganistanilaisille työntekijöille luvattuja viisumeja; korostaa, että kansainvälisen yhteisön on arvioitava äskettäisen asetuksen vaikutusta humanitaarisiin operaatioihin;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman EU:n toimielimille, jäsenvaltioille, Yhdistyneille kansakunnille ja Afganistanin tosiasiallisille viranomaisille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. syyskuuta 2024 poliittisten vankien vakavasta tilanteesta Valko-Venäjällä (2024/2804(RSP))

P10_TA(2024)0009 RC-B10-0026/2024

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon elokuusta 2020 lähtien antamansa lukuisat aiemmat päätöslauselmat Valko-Venäjästä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 150 artiklan 5 kohdan ja 136 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 9. elokuuta 2020 pidettyjen vilpillisten presidentinvaalien jälkeen Lukašenkan hallinto on järjestelmällisesti tukahduttanut poliittisia aktivisteja, kansalaisyhteiskuntaa, tiedotusvälineitä, ammattiliittoja ja kaikkia toisinajattelijoita ja heidän puolustajiaan ja pidättänyt mielivaltaisesti kymmeniä tuhansia ihmisiä;

B.  ottaa huomioon, että Lukašenka on ilmoittanut asettuvansa ehdolle vuoden 2025 presidentinvaaleissa seitsemänneksi kaudeksi;

C.  ottaa huomioon, että Valko-Venäjällä on 1 350 poliittista vankia ja monet heistä elävät hengenvaarallisissa olosuhteissa ja useat ovat kuolleet vankilassa;

1.  kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki poliittiset vangit ja mielivaltaisesti pidätetyt henkilöt;

2.  on erittäin huolissaan monien poliittisten vankien tilanteesta, mukaan lukien Maria Kalesnikava, Siarhei Tsihanouski, Mikalai Statkevitš, Ales Bjaljatski, Maksim Znak, Viktar Babaryka, Ihar Losik, Palina Šarenda-Panasjuk, Pavel Sevjarynets, Aljaksandr Jarašuk, Mikita Zalatarou ja Jana Pinchuk, joista monet ovat olleet eristysvankeudessa kuukausia tai vuosia, kärsivät vakavista terveysongelmista, kuten Maria Kalesnikava ja Andrzej Poczobut, ja heitä pidetään eristyksissä, pahoinpidellään ja kidutetaan;

3.  pitää valitettavana, että valkovenäläiset poliittiset vangit eivät voineet hyötyä viimeaikaisista ponnisteluista poliittisten vankien ja länsimaiden kansalaisten vapauttamiseksi Venäjällä ja Valko-Venäjällä; kehottaa tehostamaan toimia heidän vapauttamisekseen;

4.  kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia kunnioittamaan vankien ihmisoikeuksia, antamaan tietoa heidän tilanteestaan, tarjoamaan tarvittavaa sairaanhoitoa ja sallimaan asianajajien, perheenjäsenten ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean vierailut heidän luonaan;

5.  kehottaa jälleen EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan poliittisia vankeja ja heidän perheitään vaatimalla heidän välitöntä vapauttamistaan aina tilaisuuden tullen, kehottamalla hallinnon suurlähettiläitä pyytämään todisteita heidän kunnostaan ja sijainnistaan, yksinkertaistamalla menettelyjä viisumien ja väliaikaisten henkilöllisyysasiakirjojen saamiseksi Valko-Venäjältä pakeneville ja tarjoamalla kuntoutusta sekä käytännöllistä ja taloudellista tukea;

6.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita laajentamaan ja vahvistamaan pakotteita Valko-Venäjän tukahduttamistoimista vastuussa olevia henkilöitä ja yhteisöjä vastaan;

7.  on huolissaan maanpaossa olevien vainoamisesta, kuten Interpolin pidätysmääräysten väärinkäytöstä, jotta poliittisia vastustajia luovutettaisiin EU:n ulkopuolisista maista; kehottaa Serbiaa olemaan luovuttamatta valkovenäläistä toimittajaa Andrei Hnjotia ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita seuraamaan hänen tapaustaan; on huolissaan 300 000 valkovenäläisestä, jotka ovat joutuneet lähtemään Valko-Venäjältä vuodesta 2020 lähtien ja jotka joutuvat poliittisen vainon kohteeksi ulkomailla;

8.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että Lukašenkan hallinto saadaan vastuuseen rikoksistaan, ja soveltamaan yleistoimivallan periaatetta;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja Serbian tasavallan hallituksille ja parlamenteille, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle sekä Valko-Venäjän demokraattisten voimien ja Valko-Venäjän tasavallan valtaapitävien viranomaisten edustajille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. syyskuuta 2024 José Daniel Ferrer Garcían tapauksesta Kuubassa (2024/2805(RSP))

P10_TA(2024)0010 RC-B10-0022/2024

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kuubasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 150 artiklan,

A.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustaja ja oppositiojohtaja José Daniel Ferrer García pidätettiin 11. heinäkuuta 2021 Kuubassa laajalle levinneiden mielenosoitusten yhteydessä ja häntä on pidetty eristyksissä 14. elokuuta 2021 lähtien; ottaa huomioon, että Kuuban hallinto on pitänyt häntä vankeudessa ja häirinnyt ja pelotellut häntä yli vuosikymmenen ajan hänen rauhanomaisen poliittisen aktivisminsa vuoksi; toteaa, että hän on ollut eristettynä maaliskuusta 2023 lähtien eikä hänen perheensä ole saanut mitään tietoa hänen terveydentilastaan vaan siltä on evätty oikeus vierailla hänen luonaan;

B.  ottaa huomioon, että Kuuban hallinto pitää poliittisia vankeja mitä järkyttävimmissä oloissa; ottaa huomioon, että raporttien mukaan José Daniel Ferrer on kriittisessä tilassa ja ollut pidätettynä ilman mahdollisuutta saada lääketieteellistä hoitoa, hän ei ole saanut riittävästi ruokaa ja häntä on pidetty epäterveellisissä olosuhteissa, jolloin kyse on kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun muodoista;

C.  huomauttaa, että ihmisoikeustilanne Kuubassa on hälyttävä etenkin toisinajattelijoiden kohdalla, joita valvotaan ja pidätetään mielivaltaisesti huolestuttavassa määrin; ottaa huomioon, että poliittisten vankien lukumäärä ei ole tiedossa mutta luotettavien lähteiden mukaan hallinnolla on yli tuhat vankia, joiden joukossa on myös alaikäisiä; ottaa huomioon, että näihin moniin poliittisiin vankeihin lukeutuvat myös Luis Manuel Otero Alcántara ja Lizandra Gongora, jonka terveydentila on kriittinen;

1.  kehottaa Kuuban hallintoa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta José Daniel Ferrerin sekä kaikki henkilöt, jotka on pidätetty poliittisista syistä ja mielivaltaisesti siksi, että he ovat käyttäneet oikeuttaan sananvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen;

2.  tuomitsee järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset ja väärinkäytökset, joihin Kuuban hallinto on syyllistynyt muiden muassa mielenosoittajia, poliittisia toisinajattelijoita, uskonnollisia johtajia ja ihmisoikeusaktivisteja vastaan; kehottaa Kuuban viranomaisia välittömästi lopettamaan sortotoimet;

3.  tuomitsee kidutuksen sekä epäinhimillisen ja halventavan kohtelun ja muun kaltoinkohtelun, joihin Kuuban viranomaiset ovat syyllistyneet José Daniel Ferrerin ja muiden poliittisten vankien tapauksessa; vaatii sallimaan hallinnon vainon kohteeksi joutuneiden uhrien omaisille välittömän pääsyn heidän luokseen ennen heidän vapauttamistaan ja vaatii antamaan uhreille lääketieteellistä hoitoa;

4.  toistaa ehdottoman tukensa Kuuban kansalle sekä kaikille ihmisoikeuksien puolustajille Kuubassa heidän puolustaessaan omistautuneesti niitä vapauksia ja oikeuksia, jotka hallinto on heiltä vuosikymmenten ajan evännyt; kehottaa hallintoa kuuntelemaan kansalaisia ja aloittamaan osallistavan kansallisen vuoropuhelun, jolla tähdätään nykyaikaistamiseen ja demokratisointiin;

5.  kehottaa jälleen neuvostoa soveltamaan EU:n maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää (EU:n Magnitski-laki) ja hyväksymään pakotteita niitä vastaan, jotka ovat vastuussa jatkuvista ihmisoikeusloukkauksista Kuubassa;

6.  toistaa aiemmat kantansa, jotka koskevat mahdollisuutta aktivoida poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen keskeyttämislauseke, kun otetaan huomioon, että Kuuban hallinto on jatkuvasti rikkonut sopimuksen keskeisiä ihmisoikeuslausekkeita;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Kuuban hallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, EU:n jäsenvaltioille, Yhdistyneille kansakunnille sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisölle.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 19. syyskuuta 2024 esityksestä neuvoston päätökseksi Galileo-satelliittien laukaisuun Yhdysvaltojen alueelta liittyviä turvallisuusmenettelyjä koskevan Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (07058/2024 – C9-0137/2024 – 2024/0046(NLE))

P10_TA(2024)0011 A10-0001/2024

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07058/2024),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen väliseksi sopimukseksi Galileo-satelliittien laukaisuun Yhdysvaltojen alueelta liittyvistä turvallisuusmenettelyistä (07061/2024),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 189 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9‑0137/2024),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 107 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 117 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen (A10‑0001/2024),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. syyskuuta 2024 EU:n jäsenvaltioiden Ukrainalle antaman taloudellisen ja sotilaallisen tuen jatkamisesta (2024/2799(RSP))

P10_TA(2024)0012 RC-B10-0028/2024

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ukrainasta ja Venäjästä 1. maaliskuuta 2022 alkaen ja erityisesti 17. heinäkuuta 2024 antamansa päätöslauselman tarpeesta jatkaa EU:n tukea Ukrainalle(1),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, Haagin sopimukset, Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2024 annetun Maailmanpankin, Ukrainan hallituksen, Euroopan komission ja Yhdistyneiden kansakuntien raportin Ukrainaa koskevasta nopeasta vahinko- ja tarvearvioinnista (”Ukraine: Third Rapid Damage and Needs Assessment”, RDNA3, helmikuu 2022 – joulukuu 2023),

–  ottaa huomioon Ukrainan tukivälineen perustamisesta 29. helmikuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/792(2),

–  ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2023 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät ja yhteisen julkilausuman Ukrainalle annettavasta tuesta,

–  ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2024 allekirjoitetut Euroopan unionin ja Ukrainan väliset yhteiset turvallisuussitoumukset,

–  ottaa huomioon Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministerien 10. syyskuuta 2024 antaman julkilausuman Iranin toteuttamasta ballististen ohjusten siirrosta Venäjälle,

–  ottaa huomioon Naton vuoden 2022 strategisen konseptin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  toteaa, että Venäjä on käynyt laitonta, provosoimatonta ja perusteetonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022 lähtien ja että tämä on jatkoa aiemmille hyökkäyksille, joita se on toteuttanut vuodesta 2014 lähtien muun muassa liittäessään alueeseensa Krimin ja miehittäessään sen jälkeen osia Donetskin ja Luhanskin alueista; toteaa, että Venäjä rikkoo jatkuvasti YK:n peruskirjan periaatteita hyökkäyksellään Ukrainan suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta vastaan ja loukkaa räikeästi ja häpeilemättä vuoden 1949 Geneven sopimuksilla vahvistettua kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

B.  ottaa huomioon, että YK:n yleiskokous totesi 2. maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa välittömästi, että Venäjän sota Ukrainaa vastaan on sotilaallinen hyökkäys, joka on vastoin YK:n peruskirjan 2 artiklan 4 kohtaa, ja että se totesi 14. marraskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen aloittamastaan hyökkäyssodasta ja oikeudelliseen ja taloudelliseen vastuuseen kansainvälisesti laittomista teoistaan muun muassa velvoittamalla se korjaamaan aiheuttamansa vauriot ja vahingot;

C.  toteaa, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut useita pidätysmääräyksiä venäläisviranomaisista, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin, kun he ovat kohdistaneet iskuja siviilikohteisiin sekä karkottaneet väestöä laittomasti ja siirtäneet väestöä laittomasti Ukrainan miehitetyiltä alueilta Venäjän federaatioon aiheuttaen näin vahinkoa ukrainalaislapsille; ottaa huomioon, että syyskuussa 2024 Mongolia jätti panematta täytäntöön Kansainvälisen rikostuomioistuimen Vladimir Putinista antaman pidätysmääräyksen;

D.  toteaa, että Ukraina ja sen kansalaiset ovat osoittaneet horjumatonta päättäväisyyttä puolustaessaan menestyksekkäästi maataan, vaikka ovatkin maksaneet siitä kovan hinnan siviili- ja sotilasuhrien muodossa; ottaa huomioon, että Venäjän joukot ovat jatkaneet Ukrainassa asuinalueille ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvia järjestelmällisiä ja mielivaltaisia hyökkäyksiä, jotka ovat johtaneet tuhansien ukrainalaissiviilien kuolemaan, pakkokarkotuksiin ja tahdonvastaisiin katoamisiin, mikä koskee myös lapsia, sekä Ukrainan kansalaisten laittomaan vangitsemiseen ja kidutukseen, siviilien, sotilaiden ja sotavankien teloituksiin sekä terroritekoihin kaikkialla maassa, mukaan lukien seksuaalisen väkivallan ja joukkoraiskausten käyttö sota-aseena; ottaa huomioon, että miljoonia Venäjän hyökkäystä paenneita ukrainalaisia on edelleen paossa muualla Ukrainassa ja sen ulkopuolella;

E.  ottaa huomioon, että Venäjä aloitti 24. elokuuta 2024 Ukrainaa vastaan tähän asti suurimman ilmapommituskampanjansa, jossa se on käyttänyt lukuisia ballistisia ohjuksia, liukupommeja, drooneja ja muita aseita hyökätäkseen Harkovaan, Kiovaan, Pultavaan, Sumyyn, Odessaan ja Lviviin, jossa äskettäin tehdyssä drooni- ja ohjushyökkäyksessä kuoli seitsemän siviiliä vain 70 kilometrin päässä Puolan rajasta; ottaa huomioon, että käytännössä Venäjä on vahingoittanut tai tuhonnut jopa 80 prosenttia maan energiainfrastruktuurista, mikä uhkaa aiheuttaa Ukrainassa vakavan humanitaarisen kriisin tulevina talvikuukausina; toteaa, että tällaiset järjestelmälliset hyökkäykset ovat kansainvälisen oikeuden mukaan sotarikoksia;

F.  ottaa huomioon, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti venäläisohjuksen osuneen vehnää Mustallamerellä kuljettaneeseen, Egyptiin matkalla olleeseen irtolastialukseen 12. syyskuuta 2024, mikä tarkoittaa, että ruokaturvasta on tullut jälleen maalitaulu; ottaa huomioon, että Ukrainaan kohdistetut venäläiset droonit ja ohjukset loukkaavat yhä useammin EU:n ja Naton ilmatilaa ja asettavat EU:n itäisten alueiden kansalaiset vaaraan;

G.  toteaa, että humanitaarinen tilanne Ukrainassa, etenkin etulinjojen läheisyydessä, on kehittynyt yhä kriittisemmäksi; ottaa huomioon, että YK:n mukaan kriittiseen siviili-infrastruktuuriin kohdistuneet Venäjän viimeaikaiset hyökkäykset ovat jättäneet kymmenettuhannet ukrainalaiset vaille olennaisia palveluja ja että yli 14,6 miljoonaa ihmistä eli noin 40 prosenttia Ukrainan väestöstä tarvitsee humanitaarista apua vuonna 2024; ottaa huomioon, että vihamielisyyksien voimistuminen Harkovan alueella toukokuussa sai aikaan myös suurimman asukkaiden pakkomuuton Ukrainassa sitten vuoden 2023; ottaa huomioon, että YK:n mukaan avustustyöntekijät eivät rahoitusvajeen vuoksi pysty tällä hetkellä riittävällä tavalla vastaamaan väestön kriittisiin tarpeisiin Ukrainassa; ottaa huomioon, että konfliktin pitkittyminen johtaa kiireellisten tarpeiden jatkumiseen ja pahenemiseen tulevina kuukausina; toteaa, että Ukrainan infrastruktuurin tuhoamisella on katastrofaalisia seurauksia naisten terveydelle, sillä he tekevät usein sairaanhoito-, lääkintä- ja hoivatyötä;

H.  ottaa huomioon, että Unkarin hallitus antoi tilapäistä suojelua koskevan direktiivin(3) vastaisesti asetuksen, jolla peruutettiin valtion rahoittama suoja Länsi-Ukrainasta pakeneville henkilöille, minkä seurauksena lukuisat pakolaiset, joiden enemmistö on naisia ja lapsia, jäivät asunnottomiksi;

I.  ottaa huomioon, että Ukrainan hallituksen, Maailmanpankkiryhmän, komission ja Yhdistyneiden kansakuntien viimeisimmän yhteisen nopean vahinko- ja tarvearvioinnin (RDNA3) mukaan 31. joulukuuta 2023 arvioidun tilanteen perusteella Ukrainan jälleenrakentamisen ja elpymisen kokonaiskustannukset ovat tulevan vuosikymmenen aikana vähintään 486 miljardia Yhdysvaltain dollaria, kun vuotta aiemmin arvio oli 411 miljardia Yhdysvaltain dollaria;

J.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat tähän mennessä antaneet Ukrainalle yli 100 miljardin euron edestä taloudellista, humanitaarista, pakolaisiin liittyvää ja sotilaallista apua; ottaa huomioon, että EU antoi Ukrainalle yli 25 miljardia euroa makrotaloudellista rahoitusapua vuosina 2022 ja 2023 ja on perustanut Ukrainan tukivälineen; toteaa, että kyse on erityisestä rahoitusvälineestä sen mahdollistamiseksi, että EU voi antaa Ukrainalle vuosina 2024–2027 jopa 50 miljardia euroa ennakoitavissa olevaa ja joustavaa rahoitustukea; ottaa huomioon, että EU suoritti ensimmäisen, noin 4,2 miljardin euron suuruisen säännöllisen maksun äskettäin perustetusta Ukrainan tukivälineestä heinäkuussa 2024; toteaa tämän maksun olevan jatkoa aiemmalle väliaikais- ja ennakkorahoitustuelle, jota on maksettu yhteensä lähes 14 miljardia euroa sen jälkeen, kun tukiväline perustettiin maaliskuussa 2024;

K.  ottaa huomioon, että Venäjä on kasvattanut omia sotilasmenojaan ja sotateollisuuden tuotantoaan tuntuvasti vuonna 2024; ottaa huomioon, että Venäjä käyttää myös Valko‑Venäjän ampumatarvikevarastoja ja tukeutuu useista maista, pääasiassa Iranista ja Pohjois-Koreasta, saamaansa sotilaalliseen tukeen; ottaa huomioon, että saatujen tietojen mukaan Kiina antaa Venäjälle merkittävää apua vahvistaakseen sen sotilaallisia kykyjä ulottaen apunsa kaksikäyttöteknologioita pidemmälle; ottaa huomioon, että valtiollisten lähteiden mukaan Iran on äskettäin toimittanut Venäjälle lyhyen matkan ballistisia Fath-360-ohjuksia; panee merkille, että Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat ilmoittaneet uusista Iranin vastaisista pakotteista;

L.  ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot antavat yhdessä kansainvälisten kumppanien ja Naton jäsenten kanssa edelleen sotilaallista tukea Ukrainalle auttaakseen sitä käyttämään YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaista legitiimiä oikeuttaan puolustautua Venäjän hyökkäyssotaa vastaan; ottaa huomioon, että Ukrainaa tukevassa Euroopan unionin sotilaallisessa avustusoperaatiossa (EUMAM Ukraina) on tähän mennessä annettu ase- ja erikoiskoulutusta noin 60 000:lle Ukrainan asevoimiin kuuluvalle henkilölle; ottaa huomioon Naton aikovan varmistaa, että Ukraina saa vuosittain 40 miljardia euroa taloudellista tukea;

M.  toteaa, että sotilaallinen apu on edelleen vähäistä sekä laadullisesti että määrällisesti ja että aseiden ja ampumatarvikkeiden tosiasiallisessa toimittamisessa Ukrainaan toimituspäätösten tekemisen jälkeen on viiveitä; ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot eivät noudata lupauksiaan ja että jotkut keskeisistä tukijoista ovat jopa ilmoittaneet suunnitelmistaan leikata merkittävästi Ukrainalle antamaansa sotilaallista apua vuonna 2025; huomauttaa, että EU on päättänyt käyttää Venäjän keskuspankilta jäädytetyistä varoista saadut windfall-tuotot Ukrainan tukemiseen, etenkin sotilaallisen lisäavun antamiseksi; ottaa huomioon, että Venäjän jäädytetyistä varoista saatujen pääomavoittojen tehokasta haltuunottoa ja uudelleenjakoa varten ei ole luotu oikeudellista kehystä;

N.  ottaa lisäksi huomioon, että Unkari on estänyt maksut sekä äskettäin perustetusta 5 miljardin euron suuruisesta Ukrainan avustusrahastosta, joka perustettiin maaliskuussa 2024 Euroopan rauhanrahaston puitteissa, että Euroopan rauhanrahaston kahdeksannen erän takaisinmaksut jäsenvaltioille, jotka ovat toimittaneet sotilaallista apua Ukrainalle yli 18 kuukauden ajan;

O.  ottaa huomioon, että EU on hyväksynyt helmikuusta 2022 lähtien 14 pakotepakettia, joilla pyritään heikentämään Venäjän kykyä käydä laitonta hyökkäyssotaansa;

P.  toteaa, että EU:n jäsenvaltiot ostavat edelleen fossiilisia polttoaineita ja uraania Venäjältä, mikä edistää Venäjän taloutta ja vahvistaa sen sotakassaa; ottaa huomioon, että Venäjä on Ukrainaa vastaan käymänsä täysimittaisen hyökkäyssodan alettua myynyt fossiilisia polttoaineita EU:hun yli 200 miljardilla eurolla, mikä on kaksinkertainen summa Ukrainalle samalla ajanjaksolla myönnettyyn kokonaisrahoitukseen verrattuna; ottaa huomioon, että EU on myöntänyt poikkeusluvan venäläiselle raakaöljylle, joka tuodaan Družba-putken kautta Unkariin, Slovakiaan ja Tšekkiin; ottaa huomioon, että venäläisen kaasun tuonti Azerbaidžaniin aiheuttaa huolta Azerbaidžanin roolista EU:n vaihtoehtoisena kaasuntoimittajana Venäjän tilalla, sillä jos Azerbaidžan ei pysty vastaamaan Euroopan kysyntään, se saattaa toimittaa venäläistä kaasua azerbaidžanilaisen kaasun etiketin alla EU:n markkinoille; ottaa huomioon, että ympäristölle vaarallisten ja vakuuttamattomien venäläisten öljysäiliöalusten varjolaivasto toimii edelleen Itämerellä ja kiertää pakotejärjestelmää;

1.  tuomitsee mitä jyrkimmin Venäjän jatkuvan hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sekä Valko-Venäjän osallistumisen tähän sotaan ja vaatii Venäjää lopettamaan välittömästi kaikki sotatoimet Ukrainassa ja vetämään ehdoitta kaikki joukot ja sotilaskaluston pois Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta sekä korvaamaan Ukrainalle, sen väestölle, maa-alueille, luonnolle ja infrastruktuurille aiheutuneet vahingot;

2.  ilmaisee varauksettoman solidaarisuutensa Ukrainan kansalle sekä täyden tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja korostaa, että tämä hyökkäyssota rikkoo ilmiselvästi ja räikeästi YK:n peruskirjaa ja kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita; vahvistaa tukensa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoumukselle antaa humanitaarista apua, sotilaallista tukea, taloudellista ja rahoitusapua sekä poliittista tukea kaikin mahdollisin tavoin, jotta Venäjän hyökkäyssota saadaan lopullisesti päättymään Ukrainan voittoon ja jotta Ukrainalle voidaan antaa mahdollisuus vapauttaa kaikki kansalaisensa ja saada alueensa jälleen täysin määräysvaltaansa sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisesti; korostaa, että perimmäisenä tavoitteena on edelleen saada Ukrainassa aikaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha Ukrainan asettamin ehdoin ja varmistaa sen kansan turvallisuus ja ihmisarvon toteutuminen rauhanomaisessa ja vakaassa Euroopassa;

3.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita työskentelemään aktiivisesti, jotta jatkossakin pidetään kiinni mahdollisimman laajasta kansainvälisestä tuesta Ukrainalle ja jotta sotaan löydettäisiin rauhanomainen ratkaisu, jonka on perustuttava Ukrainan itsenäisyyden, suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamiseen kaikilta osin, kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, vastuun kantamiseen sotarikoksista ja Venäjän hyökkäysrikoksesta sekä Venäjän korvauksiin ja muihin maksuihin Ukrainassa aiheutuneiden valtavien vahinkojen korjaamiseksi; kehottaa EU:ta sitoutumaan aktiivisesti Ukrainan rauhansuunnitelman täytäntöönpanoon ja luomaan edellytykset toisen rauhanratkaisua käsittelevän huippukokouksen järjestämiselle;

4.  kehottaa komissiota tekemään pikaisesti ehdotuksen pitkän aikavälin rahoitustuesta Ukrainan jälleenrakentamiseksi yhteistyössä kumppanimaiden kanssa, erityisesti varmistamalla Ukrainan tukivälineen nopean täytäntöönpanon ja käyttämällä sitä ehdotuksen pohjana, jotta varmistetaan jatkuva ja asianmukainen tuki ja Ukrainalle annettavaa poliittista tukea vastaavat riittävät resurssit maan jälleenrakentamiseen;

5.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita lisäämään rahoitustaan Ukrainalle ja välttämään rahoitusosuuksiensa pienentämistä; toteaa jälleen olevansa vakaasti sitä mieltä, että Venäjän on maksettava taloudellisia korvauksia Ukrainassa aiheuttamistaan valtavista vahingoista; pitää hyvänä neuvoston päätöstä ohjata Venäjän pysäytetyistä varoista muodostuvat ylimääräiset tuotot Ukrainan avustusrahastoon ja Ukrainan tukivälineeseen sekä G7-maiden päätöstä tarjota Ukrainalle 50 miljardin Yhdysvaltain dollarin laina, jonka vakuutena ovat Venäjän valtion pysäytetyt varat; vaatii edistymään pikaisesti, jotta voidaan panna täytäntöön G7-maiden päätös tarjota Ukrainalle 50 miljardin Yhdysvaltain dollarin laina, jonka vakuutena ovat Venäjän valtiolta pysäytetyt varat, sen varmistamiseksi, että varat saadaan maksettua Ukrainalle oikea-aikaisesti; kehottaa EU:ta edistämään tätä työtä yhdessä samanmielisten kumppaneiden kanssa mukauttamalla pakotteita koskevaa lainsäädäntöä tarpeen mukaan ja luomalla vankan oikeudellisen järjestelmän EU:n jäädyttämien Venäjän valtion omaisuuden takavarikoimiseksi;

6.  kehottaa lisäämään merkittävästi EU:n humanitaarista apua, jotta voidaan varmistaa täysi tuki Ukrainalle myös vuonna 2025; toteaa, että humanitaarisen tuen tarve jatkuu todennäköisesti tulevina vuosina, ja korostaa, että EU:n on oltava valmis vastaamaan näihin tarpeisiin pitkän aikavälin suunnitelmilla ja asianmukaisilla varoilla; kehottaa puolueettomia valtioita lisäämään humanitaarista apuaan Ukrainalle;

7.  muistuttaa, että Ukraina on hyökkäyksen uhri ja sillä on YK:n peruskirjan 51 artiklan mukainen legitiimi oikeus puolustautua; muistuttaa, että EU:n, Yhdysvaltojen ja samanmielisten kumppaneiden antaman merkittävän, vaikkakin edelleen riittämättömän, sotilaallisen avun tarkoituksena on, että Ukraina voi tehokkaasti puolustautua hyökkääjävaltiota vastaan ja saada koko kansainvälisesti tunnustetun alueensa jälleen täysin hallintaansa;

8.  kehottaa jäsenvaltioita välittömästi poistamaan rajoitukset, jotka koskevat Ukrainaan toimitettujen länsimaisten asejärjestelmien käyttöä Venäjän alueella sijaitsevia oikeutettuja sotilaskohteita vastaan, sillä ne estävät Ukrainaa käyttämästä täysimääräisesti kansainvälisen julkisoikeuden mukaista oikeuttaan puolustautua ja jättävät Ukrainan alttiiksi sen väestöön ja infrastruktuuriin kohdistuville hyökkäyksille;

9.  korostaa, että ampumatarvikkeiden ja aseiden riittämättömät toimitukset ja niiden käytön rajoittaminen uhkaavat heikentää tähän mennessä toteutettuja toimia, ja pitää erittäin valitettavana sitä, että jäsenvaltioiden Ukrainalle antama kahdenvälisen sotilaallisen avun määrä on vähentynyt huolimatta tämän vuoden alussa annetuista painokkaista lausunnoista; kehottaa siksi jälleen jäsenvaltioita täyttämään maaliskuussa 2023 antamansa sitoumuksen toimittaa Ukrainalle miljoona ammusta sekä nopeuttamaan aseiden, erityisesti nykyaikaisisten ilmapuolustusjärjestelmien ja muiden aseiden ja ampumatarvikkeiden, myös Taurus-ohjusten, toimittamista vastauksena selkeästi määriteltyihin tarpeisiin; kehottaa panemaan EU:n ja Ukrainan yhteisten turvallisuussitoumusten sisältämät sitoumukset nopeasti täytäntöön; toistaa kantansa, jonka mukaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Naton liittolaisten olisi yhdessä ja erikseen sitouduttava tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti vähintään 0,25 prosentilla niiden BKT:stä vuosittain;

10.  korostaa, että jäsenvaltioiden välistä ilmapuolustusyhteistyötä on tehostettava, jotta voidaan varmistaa suojautuminen EU:n ja Naton ilmatilaan kohdistuvilta uhkilta;

11.  kehottaa komissiota aloittamaan strategisen viestinnän jäsenvaltioissa, jotta voidaan tehdä selkoa Ukrainan puolustuksen merkityksestä laajemmin Euroopan vakauden kannalta ja varmistaa, että EU:n kansalaiset ovat hyvin perillä tämän avun merkityksestä niin Ukrainan suvereniteetille kuin koko EU:n rauhalle ja turvallisuudelle; kiittää ja on ilahtunut joissakin jäsenvaltioissa toteutetuista kansalaistoiminta- ja joukkorahoitushankkeista, joilla on varmistettu vakaat asetoimitukset Ukrainaan; kannustaa edelleen toteuttamaan vastaavia hankkeita eri puolilla EU:ta, jotta voidaan lisätä solidaarisuutta ja yleisön osallistumista tässä elintärkeässä asiassa;

12.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita täyttämään vuoden 2022 Versailles’n julistuksen sitoumukset ja nopeuttamaan strategisen kompassin täydellistä täytäntöönpanoa tehostamalla eurooppalaista sotilasyhteistyötä teollisuuden ja asevoimien tasolla, jotta EU:sta voidaan tehdä vahvempi ja kykenevämpi turvallisuuden takaaja, joka on yhteentoimiva Naton kanssa ja täydentää sitä; korostaa, että olisi toteutettava konkreettisia toimia Ukrainan integroimiseksi EU:n puolustusta ja kyberturvallisuutta koskeviin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin EU:hun liittymistä koskevan prosessin aikana; kehottaa EU:n toimielimiä nopeuttamaan Euroopan puolustusteollisuusstrategian hyväksymistä, jotta voidaan varmistaa puolustustuotteiden oikea-aikainen saatavuus ja tarjonta, mikä puolestaan mahdollistaisi sotilaallisen tuen oikea-aikaisen toimittamisen Ukrainalle; kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan sitoumustaan perustaa sotilaallista tuotantoa Ukrainan alueelle; korostaa merkitystä, joka on Ukrainan puolustusteollisuuden kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja sen pitkällä aikavälillä toteutettavalla integroimisella EU:n puolustusalan teolliseen ja teknologiseen perustaan;

13.  kiittää Ukrainan puolustusalan yhteysryhmää sen keskeisestä roolista kansainvälisen tuen koordinoinnissa ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita lisäämään osallistumistaan Ukrainan puolustusvoimavarojen vahvistamiseen;

14.  kehottaa jäsenvaltioita painostamaan aktiivisesti Unkarin hallitusta, jotta se lopettaisi maksujen estämisen Euroopan rauhanrahastosta ja myös äskettäin perustetusta Ukrainan avustusrahastosta, ja siten pitämään kiinni lupauksista, jotka on tehty helmikuusta 2022 lähtien ja joista kaikki jäsenvaltiot ovat sopineet;

15.  tuomitsee jyrkästi seksuaalisen ja sukupuolistuneen väkivallan käytön sota-aseena ja korostaa, että kyseessä on sotarikos; kehottaa isäntä- ja kauttakulkumaita takaamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen saatavuuden, erityisesti jälkiehkäisyn, altistumisen jälkeisen infektioiden estolääkityksen ja aborttihoidon, myös raiskausten uhreille;

16.  kehottaa jälleen EU:ta tehostamaan toimia, joilla puututaan Venäjälle pakkosiirrettyjen ja Venäjälle väkisin adoptoitujen lasten vaikeaan tilanteeseen, muun muassa määräämällä pakotteita henkilöille, jotka ovat suoraan vastuussa ukrainalaisten lasten pakkosiirroista ja perusteettomasta säilöönotosta ja jotka ovat osallistuneet tällaiseen toimintaan;

17.  kehottaa Unkarin hallitusta peruuttamaan asetuksen, jolla poistetaan valtion rahoittama suoja Länsi-Ukrainasta tuleville pakolaisille, ja noudattamaan tilapäistä suojelua koskevan EU:n direktiivin mukaisia velvollisuuksiaan;

18.  kehottaa neuvostoa jatkamaan ja laajentamaan pakotepolitiikkaansa Venäjää, Valko-Venäjää sekä niitä EU:n ulkopuolisia maita ja yhteisöjä kohtaan, jotka toimittavat Venäjän sotilaskompleksille sotilas- ja kaksikäyttöteknologioita ja -kalustoa, sekä seuraamaan, tarkastelemaan ja tehostamaan sen tuloksellisuutta ja vaikutusta; tuomitsee Iranin äskettäin toteuttaman ballististen ohjusten siirron Venäjälle; kehottaa jäsenvaltioita edelleen laajentamaan ja lujittamaan Iranin ja Pohjois-Korean vastaista pakotejärjestelmää näiden maiden Venäjän Ukrainaa vastaan käymälle hyökkäyssodalle antama sotilaallinen tuki huomioon ottaen ja sisällyttämään lisää kiinalaisia yhteisöjä ja henkilöitä EU:n pakoteluetteloon näiden Venäjän puolustus- ja turvallisuussektorille antaman tuen takia; painottaa tarvetta estää EU:n jäsenvaltioissa tuotettujen kriittisten komponenttien päätyminen Venäjän sotilasteollisuuden käyttöön ja katsoo, että on olennaista tehostaa EU:ssa tuotettujen huipputeknologian laitteiden viennin ja ylläpidon valvontaa sekä lisätä lainvalvontatoimia ja yhteistyötä pakotteiden kiertämisen estämiseksi; kehottaa neuvostoa puuttumaan järjestelmällisesti siihen, kuinka EU:hun sijoittautuneet yritykset, kolmannet osapuolet ja EU:n ulkopuoliset valtiot kiertävät pakotteita; kehottaa neuvostoa suunnittelemaan uuden horisontaalisen pakotejärjestelmän pakotteiden kiertämisen torjumiseksi, mitä varten tarvitaan yleisluontoisempi ja kokonaisvaltaisempi väline, jolla voidaan puuttua pakotteiden kiertämiseen kaikissa EU:n täytäntöönpanemissa järjestelmissä; kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita käsittelemään erityisesti kysymystä, joka koskee länsimaissa suunniteltujen komponenttien käyttöä venäläisissä aseissa ja sotakalustossa;

19.  korostaa, että nykyisten pakotteiden sekä Ukrainalle annettavan taloudellisen ja sotilaallisen tuen vaikutus pysyy aiottua heikompana niin kauan kuin EU sallii fossiilisten polttoaineiden tuonnin Venäjältä; kehottaa kieltämään venäläisen viljan, potaskan ja lannoitteiden sekä raaka-aineiden, kuten alumiinin, terästuotteiden, uraanin, titaanin, nikkelin, puun ja puutuotteiden sekä kaasun ja öljyn, tuonnin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita asettamaan täyskiellon venäläisten jalostettujen öljytuotteiden tuonnille; kehottaa lisäksi ottamaan käyttöön vaatimuksen alkuperäselvityksistä, joilla varmistettaisiin EU:hun tuotavien öljytuotteiden todellinen alkuperä;

20.  kehottaa G7-maita valvomaan tehokkaammin Venäjän meriteitse kuljettamalle öljylle asetettua hintakattoa ja puuttumaan porsaanreikiin, joita Venäjä hyödyntää uudelleenpakatakseen ja myydäkseen öljyään markkinahintaan; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita valvomaan tiukasti Venäjän ”varjolaivastoa”, joka paitsi rikkoo EU:n ja G7-maiden pakotteita myös aiheuttaa valtavan ekologisen uhan ekosysteemille teknisten puutteidensa ja usein tapahtuvien konerikkojensa vuoksi;

21.  kehottaa kieltämään venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonnin kokonaan ja asettamaan pakotteita Gazpromille ja venäläisille öljy-yhtiöille; kehottaa EU:ta vaatimaan, että venäläistä nesteytettyä maakaasua vievät jääluokan Arc-7 alukset sisällytetään Yhdysvaltain ulkomaista varallisuutta valvovan toimiston ja EU:n pakoteluetteloihin ja että niiltä evätään pääsy satamiin tai läntisiin meriliikennepalveluihin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita määräämään kohdennettuja pakotteita merialuksille, joita Venäjä käyttää kiertääkseen öljyn ja kaasun vientiä koskevia pakotteita ja toteuttaakseen huoltotoimia arktisen alueen energiahankkeissaan;

22.  kehottaa määräämään Venäjän ydinvoima-alalle pakotteita ja kohdennettuja pakotteita Zaporižžjan ydinvoimalan ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen loukkauksiin syyllistyneille henkilöille;

23.  tuomitsee Venäjän EU:hun ja sen jäsenvaltioihin ja ehdokasmaihin kohdistamat yhä lisääntyvät hybridihyökkäykset, joiden tarkoituksena on heikentää EU:n tukea Ukrainalle tiedon manipuloinnin, sabotaasin, peiteltyjen horjuttamispyrkimysten ja lahjonnan kautta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita työskentelemään strategisesti ja ennakoivasti, jotta voidaan torjua hybridiuhkia, lujittaa EU:n strategista viestintää ja estää Venäjän sekaantuminen poliittisiin, vaaleihin liittyviin ja muihin demokraattisiin prosesseihin EU:ssa ja sen naapurialueilla;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille, Venäjän hallitukselle ja muille asiaankuuluville hallituksille sekä Yhdistyneille kansakunnille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P10_TA(2024)0003. (2) EUVL L, 2024/792, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/792/oj. (3) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20. heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EUVL L 212, 7.8.2001, s. 12, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2001/55/oj).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. syyskuuta 2024 Venezuelan tilanteesta (2024/2810(RSP))

P10_TA(2024)0013 RC-B10-0023/2024

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venezuelasta,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -asiakirjat,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen, vuonna 1963 tehdyn konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen ja vuonna 1954 tehdyn Caracasin yleissopimuksen diplomaattisesta turvapaikasta,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

–  ottaa huomioon Venezuelan perustuslain,

–  ottaa huomioon Venezuelan bolivariaanista tasavaltaa käsittelevän YK:n riippumattoman kansainvälisen selvitysvaltuuskunnan 31. heinäkuuta ja 12. elokuuta 2024 antamat selonteot,

–  ottaa huomioon 3. syyskuuta 2024 annetun YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston lausunnon Venezuelassa vallitsevasta ”pelon ilmapiiristä”,

–  ottaa huomioon 28. heinäkuuta 2024 järjestettyjä Venezuelan presidentinvaaleja koskevan YK:n asiantuntijapaneelin väliraportin, joka julkaistiin 9. elokuuta 2024,

–  ottaa huomioon 29. heinäkuuta 2024 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman Venezuelan presidentinvaaleista,

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 4. ja 24. elokuuta 2024 EU:n puolesta antamat julkilausumat vaalien jälkeisistä tapahtumista Venezuelassa,

–  ottaa huomioon Nicolás Maduron hallinnon ja Venezuelan Plataforma Unitaria ‑oppositioliittouman lokakuussa 2023 allekirjoittaman osittaissopimuksen kaikkien henkilöiden poliittisten oikeuksien ja vaaleja koskevien takeiden edistämisestä (Barbadosin sopimus),

–  ottaa huomioon 30. heinäkuuta 2024 annetun Amerikan valtioiden järjestön (OAS) demokratian vahvistamista käsittelevässä sihteeristössä toimivan vaaliyhteistyö- ja tarkkailuosaston raportin Venezuelan presidentinvaaleista,

–  ottaa huomioon 16. elokuuta 2024 annetun OAS:n päätöslauselman Venezuelan tilanteesta,

–  ottaa huomioon 30. heinäkuuta 2024 annetun Carter Center -järjestön julkilausuman Venezuelan vaaleista,

–  ottaa huomioon Venezuelaan lähetetyn EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan 22. helmikuuta 2022 päivätyn loppuraportin 21. marraskuuta 2021 pidetyistä alue- ja kunnallisvaaleista ja Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskunnan puheenjohtajan 23. marraskuuta 2021 antaman julkilausuman Venezuelan vuoden 2021 alue- ja paikallisvaaleista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Venezuelassa järjestettiin 28. heinäkuuta 2024 presidentinvaalit presidentin valitsemiseksi kuusivuotiskaudeksi, joka alkaa 10. tammikuuta 2025; ottaa huomioon, että nämä vaalit olisivat tarjonneet ainutlaatuisen tilaisuuden ottaa askel korruptoituneesta autokratiasta takaisin kohti demokratiaa, jos Barbadosin sopimuksen kaikkia kohtia olisi noudatettu;

B.  ottaa huomioon, että Nicolás Maduron hallinto on jatkuvasti häirinnyt, vainonnut ja sensuroinut aktivisteja, toimittajia ja kansalaisjärjestöjä keskellä meneillään olevaa sosioekonomista, poliittista ja humanitaarista kriisiä, jota leimaavat hyperinflaatio, paheneva nälänhätä, taudit, korruption ja rikollisuuden laajuus, rankaisemattomuuden yleisyys, räikeät ihmisoikeusloukkaukset ja suuri kuolleisuus, minkä vuoksi yli 7,7 miljoonaa venezuelalaista on lähtenyt maasta tyranniaa pakoon; ottaa huomioon, että julkisissa palveluissa on suuria puutteita ja venezuelalaisilla on yhä suurempia vaikeuksia saada ruokaa ja lääkkeitä; toteaa tämän kriisin olevan maailman suurimpia pakkomuuttokriisejä;

C.  ottaa huomioon, että poliittisin perustein tehdyt mielivaltaiset pidätykset ovat vuosien ajan olleet osa Maduron hallinnon harjoittamaa sortopolitiikkaa ja Venezuelan väestöön kohdistettua laajamittaista ja järjestelmällistä hyökkäystä; ottaa huomioon, että erityisesti hallinnon vastustajien, ammattiyhdistysaktivistien, ihmisoikeuksien puolustajien ja heikoimmassa asemassa olevien yhteiskunnan jäsenten tiedonsaantia, mielipiteen- ja sananvapautta sekä oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen on järjestelmällisesti rajoitettu;

D.  ottaa huomioon, että Maduron hallinnon ja Plataforma Unitaria -oppositioliittouman edustajat allekirjoittivat 17. lokakuuta 2023 Venezuelassa kaksi sopimusta, jotka tunnetaan Barbadosin sopimuksina ja jotka koskevat muun muassa kaikkien henkilöiden poliittisten oikeuksien ja vaaleja koskevien takeiden edistämistä, kunkin poliittisen toimijan oikeutta valita vapaasti ehdokkaansa presidentinvaaleihin ja poliittisten vankien vapauttamista; ottaa huomioon, että nämä sopimukset kattoivat tärkeitä aiheita, kuten kansainvälisten tarkkailijoiden osallistumisen sallimisen vaaliprosessissa; ottaa huomioon, että sopimukset allekirjoitettiin ensimmäisenä askeleena vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien varmistamiseksi Venezuelassa; ottaa huomioon, että poliittisia vankeja ei ole vapautettu, vaikka se on Barbadosin sopimuksen nimenomainen ehto;

E.  ottaa huomioon, että Plataforma Unitarian esivaaleissa vuonna 2023 María Corina Machado valittiin opposition ehdokkaaksi 92,35 prosentin ääniosuudella; ottaa huomioon, että Maduron hallinto esti hänen asettumisensa ehdolle vaaleissa mielivaltaisin ja poliittisin perustein, mikä rikkoi räikeästi Barbadosin sopimusta; ottaa huomioon, että Maduron hallinto on vuosien mittaan kieltänyt ehdokkuuden useilta muiltakin oppositiopoliitikoilta estääkseen poliittisen muutoksen; ottaa huomioon, että kun María Corina Machadoa estettiin asettumasta ehdolle, hän piti demokraattisen opposition yhtenäisenä tukemalla uutta ehdokasta, Corina Yorisia, jonka ei myöskään annettu rekisteröityä ehdokkaaksi; ottaa huomioon, että lopulta demokraattisen opposition ehdokkaaksi tuli Edmundo González Urrutia;

F.  ottaa huomioon, että ennen vaaleja hallinto vainosi, sieppasi, pidätti ja vangitsi väsymättä opposition ja oppositiojohtaja María Corina Machadon ja presidenttiehdokas Edmundo Gonzálezin kampanjatiimin aktivisteja ja kriminalisoi asianajajien, ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työn; ottaa huomioon ilmoitukset lukuisista vaaleihin liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista ja rikkomuksista, kuten noin 16 puolueen hylkäämisestä, presidenttiehdokkaiden rekisteröinnin estämisestä, äänestäjien rekisteröitymisen lyhyistä määräajoista ja rekisteröintitoimistojen puutteesta, heikosta julkisesta tiedottamisesta ja ulkomailta äänestämisen estämisestä; ottaa huomioon, että hallinnon toimittamien lukujen mukaan vain 69 211 ulkomailla asuvaa venezuelalaista pystyi rekisteröitymään äänestäjäksi, vaikka arvioiden mukaan ulkomailla asuvista 7,7 miljoonasta venezuelalaisesta puolet on äänestysikäisiä;

G.  ottaa huomioon, että 20. maaliskuuta 2024 jälkeen kuusi Vente Venezuela -puolueen läheistä yhteistyökumppania on hakenut turvaa Argentiinan suurlähetystöstä Caracasissa, jossa Venezuelan turvallisuusjoukot kohdistavat heihin edelleen yhä enemmän painostusta ja häirintää;

H.  ottaa huomioon, että hallinnon valvoma kansallinen vaalineuvosto peruutti 28. toukokuuta 2024 EU:lle esittämänsä kutsun tarkkailla vaaleja; ottaa huomioon, että lukuisilta demokraattisen opposition, Comando Nacional de Campaña Con VZLA:n, kutsumilta kansainvälisiltä valtuuskunnilta evättiin pääsy maahan tai niiden jäsenet karkotettiin, mukaan lukien Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän jäsenten ja Latinalaisen Amerikan viiden entisen presidentin muodostama valtuuskunta;

I.  ottaa huomioon, että 28. heinäkuuta 2024 vaalit sujuivat suurelta osin rauhallisesti ja venezuelalaiset saapuivat äänestämään sankoin joukoin ja osoittivat suurta kansalais- ja demokratiahenkeä huolimatta hallinnon jatkuvista pyrkimyksistä estää vaaliprosessi; ottaa huomioon useat ilmoitukset siitä, että kotimaisten tarkkailijoiden ja oppositiopuolueiden todistajien pääsyä monille äänestyspaikoille rajoitettiin; ottaa huomioon myös ilmoitukset lukuisissa äänestyspaikoissa tapahtuneesta äänestäjien painostamisesta hallinnon perustamilla tarkastuspisteillä; ottaa huomioon, että vaali‑iltana paljastui merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia ja että ääntenlaskennan virallisten tulosten toimittaminen äänestyspaikoilta kansalliselle vaalineuvostolle keskeytettiin, kun noin 30 prosenttia vaalitulosasiakirjoista (actas) oli saatavilla;

J.  ottaa huomioon, että ne harvat uskottavat ja riippumattomat vaalitarkkailuvaltuuskunnat, jotka onnistuivat tarkkailemaan vaaleja – YK:n ja Carter Center -järjestön valtuuskunnat – kertoivat, että Venezuelan vuoden 2024 presidentinvaalit eivät täyttäneet vaalien rehellisyydelle asetettuja kansainvälisiä normeja eikä niitä voida pitää demokraattisina, että nämä järjestöt eivät voi todentaa tai vahvistaa hallinnon valvoman kansallisen vaalineuvoston julistamia vaalituloksia ja että vaaliviranomainen ei ole ilmoittanut äänestyspaikan mukaan eriteltyjä tuloksia, mikä rikkoo vakavasti vaaliperiaatteita; ottaa huomioon, että YK:n asiantuntijapaneelin raportissa todettiin, että voittajan ennenaikainen julistaminen oli ennennäkemätöntä nykyaikaisissa demokraattisissa vaaleissa ja että vaaliprosessi ei täyttänyt avoimuuden ja rehellisyyden perusvaatimuksia; toteaa, että vaalit eivät olleet vapaat eivätkä oikeudenmukaiset;

K.  ottaa huomioon, että äänestyksen päätyttyä hallinnon valvoma kansallinen vaalineuvosto kieltäytyi julkaisemasta virallisia äänestystulosten yhteenvetoja ja väärensi vaalitulokset ilmoittaen perättömästi Maduron voittaneen vaalit, mikä on vakava vaaliperiaatteiden loukkaus; toteaa, että tämän vuoksi kansainvälinen yhteisö ei voinut todentaa tai vahvistaa vaalineuvoston ilmoittamia tuloksia; katsoo, että kansallisen vaalineuvoston tulostenhallintaprosessissa ei näin ollen suoritettu avoimuutta ja rehellisyyttä koskevia perustoimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä uskottavien vaalien järjestämiseksi;

L.  ottaa huomioon, että demokraattinen oppositio onnistui saamaan haltuunsa 83,5 prosenttia virallisista äänestystulosten yhteenvedoista ja osoitti uskottavasti, että vaalit voitti Edmundo González Urrutia 67,08 prosentin osuudella annetuista äänistä; toteaa, että YK:n asiantuntijapaneelin vaaleja koskevassa väliraportissa vahvistetaan opposition julkaisemien asiakirjojen aitous;

M.  ottaa huomioon, että EU-maat ja muut demokraattiset valtiot sekä alueelliset ja kansainväliset järjestöt eivät ole tunnustaneet vaaleja eivätkä niiden tulosta;

N.  ottaa huomioon, että vaalien jälkeen eri puolilla maata järjestettiin rauhanomaisia mielenosoituksia, joissa vastustettiin Maduron hallinnon vilpillistä toimintaa; ottaa huomioon, että näihin mielenosoituksiin vastattiin äärimmäisellä väkivallalla ja tukahduttamistoimilla, jotka johtivat yli 23 ihmisen kuolemaan ja joissa pidätettiin ja katosi tahdonvastaisesti 2 400 ihmistä, joista noin 120 oli lapsia;

O.  ottaa huomioon, että María Corina Machado on joutunut piiloutumaan Maduron hallinnon kostotoimien pelossa ja että Edmundo González Urrutia joutui lähtemään maanpakoon hänestä annetun pidätysmääräyksen ja hänen omaan henkeensä ja hänen sukulaistensa henkeen kohdistettujen vakavien uhkausten vuoksi; ottaa huomioon, että valtakunnansyyttäjä Tarek William Saabin toimikausi on tällä välin päättynyt; ottaa huomioon, että Venezuelassa aloitettiin jo 5. elokuuta 2024 Gonzálezia ja Machadoa vastaan rikostutkinta, jonka syynä oli muun vaalivoittajan kuin Maduron ilmoittaminen ja väitetty yllyttäminen tottelemattomuuteen ja kapinaan;

P.  ottaa huomioon, että Venezuelan hallinto ilmoitti 14. syyskuuta 2024 pidättäneensä kuusi ulkomaalaista, joista kolme oli EU:n kansalaisia (yksi tšekki ja kaksi espanjalaista), kyseenalaisin perustein, joiden mukaan he suunnittelivat maan vakauden horjuttamista; ottaa huomioon, että hallinnon virkamiehet ovat esittäneet erittäin vakavia ja selvästi kuvitteellisia syytöksiä Espanjan sekaantumisesta Venezuelan asioihin kansallisen tiedusteluvirastonsa kautta;

Q.  ottaa huomioon, että elokuun puolivälissä Venezuelan hallinto karkotti maasta seitsemän Latinalaisen Amerikan maan – Argentiinan, Chilen, Costa Rican, Perun, Panaman, Dominikaanisen tasavallan ja Uruguayn – diplomaattiedustustot, koska nämä maat olivat ilmaisseet huolensa ilmoitetuista tuloksista;

1.  vaatii Venezuelan vaaliviranomaisia julkistamaan äänestystulokset, myös äänestyspaikkakohtaiset tulokset, kokonaisuudessaan, avoimesti ja yksityiskohtaisesti; kehottaa Venezuelan viranomaisia kunnioittamaan vaalituloksia ja Venezuelan kansan tahtoa;

2.  tunnustaa Edmundo González Urrutian Venezuelan lailliseksi ja demokraattisesti valituksi presidentiksi; tunnustaa myös María Corina Machadon Venezuelan demokraattisten voimien johtajaksi, sillä hänet valittiin Plataforma Unitarian vuoden 2023 esivaaleissa opposition ehdokkaaksi 92,35 prosentin ääniosuudella;

3.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään kaikkensa sen varmistamiseksi, että laillinen ja demokraattisesti valittu presidentti voi astua virkaansa 10. tammikuuta 2025 Venezuelan perustuslain mukaisesti;

4.  tuomitsee jyrkästi ja torjuu täysin hallinnon valvoman kansallisen vaalineuvoston järjestämän vaalipetoksen, jossa vaalineuvosto kieltäytyi kansainvälisen yhteisön toistuvista pyynnöistä huolimatta ilmoittamasta virallista tulosta ja julkaisemasta kunkin äänestyspaikan yhteenvetoa; korostaa, että Venezuelan hallinto ei ole noudattanut Barbadosin sopimusta presidentinvaalien osalta, minkä vuoksi vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestäminen on mahdotonta;

5.  toteaa, että kansainvälisten vaalitarkkailuvaltuuskuntien raporteissa todetaan selvästi, että 28. heinäkuuta 2024 pidetyt Venezuelan presidentinvaalit eivät täyttäneet vaalien rehellisyydelle asetettuja kansainvälisiä normeja; muistuttaa, että hallinnon valvoma kansallinen vaalineuvosto ei ole julkaissut kattavia ja riippumattomasti todennettavissa olevia vaalitulosasiakirjoja maan kaikilta äänestyspaikoilta;

6.  painottaa erityisesti, että YK:n asiantuntijapaneelin, jota hallinnon valvoma vaalineuvosto oli pyytänyt arvioimaan vaalien kulkua yleisesti Barbadosin sopimuksen puitteissa, väliraportissa korostettiin, että ilmoitettuja tuloksia ei ollut osoitettu oikeiksi; muistuttaa, että YK:n asiantuntijapaneeli tarkasteli opposition julkaisemista vaalitulosasiakirjoista poimittua otosta ja vahvisti, että niissä on kaikki alkuperäisten tulospöytäkirjojen turvaominaisuudet, mikä osoittaa niiden luotettavuuden;

7.  toistaa, että Venezuelan kansan vaaleissa ilmaiseman tahdon kunnioittaminen on Venezuelalle ainoa tapa palauttaa demokratia, mahdollistaa rauhanomainen ja aito siirtymävaihe ja ratkaista nykyinen humanitaarinen ja sosioekonominen kriisi;

8.  korostaa ja pitää myönteisenä Brasilian, Kolumbian ja Meksikon hallitusten omaksumaa roolia; tukee kaikkia kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä löytää rauhanomainen, osallistava ja demokraattinen ratkaisu Venezuelan pitkälliseen kriisiin; antaa tukensa Venezuelan naapurimaiden toimille niiden pyrkiessä ratkaisemaan, miten selvitä Venezuelasta pakenevien pakolaisten suuresta määrästä;

9.  tuomitsee mitä jyrkimmin demokraattisen opposition jäsenten, Venezuelan kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan jäsenten murhat, häirinnän, loukkaukset ja pidätykset; vaatii lopettamaan järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset; vaatii vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki poliittiset vangit ja mielivaltaisesti pidätetyt henkilöt sekä maksamaan heille ja heidän perheilleen korvausta ja palauttamaan samalla heidän täydet kansalais- ja poliittiset oikeutensa; vaatii Maduron hallitusta lopettamaan sortopolitiikkansa ja hyökkäykset kansalaisyhteiskuntaa ja oppositiota vastaan;

10.  tukee täysin Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja YK:n riippumattoman selvitysvaltuuskunnan tutkimuksia Venezuelan hallinnon laajoista rikoksista ja tukahduttamistoimista ja kehottaa EU:ta tukemaan Rooman perussäännön nojalla parhaillaan käsiteltäviä tutkimuksia, jotka koskevat väitettyjä rikoksia ihmisyyttä vastaan, jotta syylliset voidaan saattaa vastuuseen;

11.  kehottaa YK:n ihmisoikeusneuvostoa hyväksymään 57. istunnossaan (9. syyskuuta – 9. lokakuuta 2024) päätöslauselman, jolla uusitaan Venezuelaa käsittelevä YK:n riippumaton kansainvälinen selvitysvaltuuskunta ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston läsnäolo Venezuelassa; kehottaa palauttamaan YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston välittömästi Venezuelaan ja kehottaa Venezuelaa varmistamaan, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolla on tarvittavat olosuhteet, jotta se voi hoitaa toimeksiantoaan täysipainoisesti;

12.  kehottaa Kansainvälistä rikostuomioistuinta sisällyttämään jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset ja mielivaltaiset pidätykset tutkimuksiinsa, jotka koskevat Maduron hallinnon väitettyjä rikoksia ihmisyyttä vastaan, ja saattamaan syylliset vastuuseen;

13.  tuomitsee jyrkästi Venezuelan hallituksen Edmundo Gonzálezista antaman pidätysmääräyksen; korostaa Espanjan hallituksen päätöstä toivottaa González tervetulleeksi Espanjaan, jotta hänelle voidaan hänen pyynnöstään myöntää poliittinen turvapaikka, mikä antaa mahdollisuuden suojella häntä ja säilyttää kelvolliset mahdollisuudet päästä tästä poliittisesta umpikujasta;

14.  muistuttaa, että toukokuussa 2024 EU poisti kansallisen vaalineuvoston jäseniin kohdistetut pakotteensa hyvän tahdon eleenä; korostaa, että tällä toimella ei ollut myönteisiä vaikutuksia; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja neuvostoa palauttamaan nämä vaalineuvoston jäseniin kohdistetut pakotteet; kehottaa lisäksi jatkamaan hallintoon kohdistettujen pakotteiden voimassaoloa ja laajentamaan niiden soveltamisalaa, jotta EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän kautta voidaan asettaa kohdennettuja pakotteita Nicolás Maduroa ja hänen sisäpiiriään vastaan, mukaan lukien Jorge Rodríguez, heidän perheensä ja kaikki maassa tapahtuneisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet henkilöt;

15.  pitää valitettavana, että yhtäkään vuoden 2021 vaaleja koskevan EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppuraportin keskeisistä suosituksista ei ole pantu täytäntöön; tuomitsee kansallisen vaalineuvoston päätöksen peruuttaa EU:lle esitetty kutsu lähettää vaalitarkkailuvaltuuskunta; tuomitsee myös hallinnon päätöksen estää demokraattisen opposition, Comando Nacional de Campaña Con VZLA:n, kutsumien kansainvälisten tarkkailijoiden pääsy maahan vaalipäiväksi tai karkottaa tarkkailijat;

16.  kehottaa alueellisia toimijoita ja kansainvälistä yhteisöä painostamaan kaikin mahdollisin tavoin Maduron hallintoa ja tämän sisäpiiriä hyväksymään Venezuelan kansan demokraattisen tahdon ja tunnustamaan Edmundo González Urrutian Venezuelan lailliseksi ja demokraattisesti valituksi presidentiksi; on vakuuttunut siitä, että jos 10. tammikuuta 2025 ei tapahdu rauhanomaista vallansiirtoa ja demokratian palauttamista, seurauksena on uusi muuttoaalto alueen muihin maihin, ja uskoo tämän muuttoaallon olevan samanlainen kuin se, jossa lähes 8 miljoonaa venezuelalaista on paennut maasta viime vuosina;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön huippukokouksen osanottajille, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle, Amerikan valtioiden järjestölle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille sekä Venezuelan hallinnon viranomaisille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. syyskuuta 2024 Keski- ja Itä-Euroopan tuhoisista tulvista, ihmishenkien menetyksistä ja EU:n valmiudesta toimia tällaisten ilmastonmuutoksen pahentamien katastrofien yhteydessä (2024/2817(RSP))

P10_TA(2024)0014 RC-B10-0057/2024

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen ja erityisesti sitä täydentävän vuoden 2015 Pariisin sopimuksen, joka tuli voimaan 4. marraskuuta 2016,

–  ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

–  ottaa huomioon komission vuonna 2019 tekemän vesipolitiikan puitedirektiivin, pohjavesidirektiivin, ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin ja tulvadirektiivin toimivuustarkastuksen (SWD(2019)0439),

–  ottaa huomioon 24. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (COM(2021)0082),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n strategiasta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi(1),

–  ottaa huomioon 26. heinäkuuta 2023 päivätyt komission suuntaviivat jäsenvaltioiden sopeutumisstrategioista ja -suunnitelmista,

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2022 antamansa päätöslauselman kuivuuden, maastopalojen ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden seurauksista: EU:n toiminnan tehostaminen ilmastonmuutoksen torjunnan alalla(2),

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2023 antamansa päätöslauselman maailmanlaajuisen ilmastokriisin uhreille omistetusta EU:n teemapäivästä(3),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2024 julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) raportin nro 1/2024 ”The European Climate Risk Assessment”,

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2024 annetun komission tiedonannon ”Ilmastoriskien hallinta ihmisten ja hyvinvoinnin suojelemiseksi” (COM(2024)0091),

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2024 julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen raportin 3/2024 ”Responding to climate change impacts on human health in Europe: focus on floods, droughts and water quality”,

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2024 julkaistun ilmastokestävyyttä koskevan vuoropuhelun loppuraportin,

–  ottaa huomioon 29. toukokuuta 2024 annetun komission tiedonannon ”Unionin pelastuspalvelumekanismin arviointi – EU:n hätätilavalmiuden parantaminen” (COM(2024)0212),

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2024 annetun komission julkilausuman Keski- ja Itä-Euroopan tuhoisista tulvista, ihmishenkien menetyksistä ja EU:n valmiudesta toimia tällaisten ilmastonmuutoksen pahentamien katastrofien yhteydessä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  panee merkille, että Keski- ja Itä-Euroopassa, erityisesti Itävallassa, Puolassa, Romaniassa, Saksassa, Slovakiassa, Tšekissä ja Unkarissa, on ollut rankkasateita ja myrskytuulia ja että niitä seuranneet tulvat ovat vaatineet kuolonuhreja ja aiheuttaneet laajamittaisia vahinkoja; ottaa huomioon, että vaikutukset ovat kohdistuneet merkittävään osaan kyseisten maiden alueista, erityisesti vähemmän kehittyneisiin alueisiin, joilla infrastruktuuri on heikompi, ja maatalousalueisiin;

B.  ottaa huomioon, että äärimmäisten sääilmiöiden ei voida suoraan katsoa johtuvan tietystä syystä; katsoo, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan ja Euroopan ilmastoriskien arvioinnin (EUCRA) perusteella on selvää, että ilmastokriisi johtaa äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien, myrskyjen ja helleaaltojen, yleistymiseen ja voimistumiseen niin, että sateet ja myrskyt pahenevat ja helleaalloista tulee kuumempia ja kuivuudesta ankarampaa;

C.  ottaa huomioon, että ensimmäisessä EUCRA:ssa sekä ilmastoriskien hallintaa ihmisten ja hyvinvoinnin suojelemiseksi käsittelevässä komission tiedonannossa todetaan, että Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa ja että vakavat ilmiöt, kuten maastopalot, kuivuus ja tulvat, yleistyvät Euroopassa koko ajan ilmastonmuutoksen vaikutusten tuloksena; ottaa huomioon, että Euroopan maa-alueen keskilämpötila kesällä 2024 oli kyseisen vuodenajan mittaushistorian korkein eli 1,54 celsiusastetta vuosien 1991–2020 keskiarvon yläpuolella ja että se ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 2022(4); toteaa, että nyt koettiin 14 kuukauden jakso, jonka aikana ilman keskilämpötila maapallon pinnalla oli enemmän kuin 1,5 celsiusastetta lämpimämpi kuin esiteollisella kaudella;

D.  ottaa huomioon, että pelkästään viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana tulvat ovat eri puolilla Eurooppaa koskettaneet 5,5:tä miljoonaa ihmistä, niissä on kuollut lähes 3 000 ihmistä ja ne ovat aiheuttaneet yli 170 miljardin euron taloudelliset vahingot; toteaa, että ilmastonmuutos lisää merkittävästi tulvariskejä koko Euroopassa(5);

E.  ottaa huomioon, että joillakin Keski- ja Itä-Euroopan katastrofialueilla satoi vain neljässä päivässä kolme neljäsosaa keskimääräisestä vuotuisesta sademäärästä; toteaa, että toimiva ja koordinoitu yhteistyö pelastuspalvelujen välillä ja nopea rajatylittävä resurssien ja asiantuntemuksen vaihto ovat pelastaneet ihmishenkiä ja estäneet pahemmat vahingot; katsoo, että EU:n tason koordinointi, resurssien yhdistäminen ja parhaiden käytäntöjen vaihto ovat avainasemassa katastrofiavun onnistumisen kannalta;

F.  ottaa huomioon, että syyskuun 2024 tulvien aikana moni jäsenvaltio otti käyttöön Copernicus-ohjelman nopeat satelliittikaukokartoituspalvelut (Saksa, Puola, Slovakia, Romania ja Unkari);

G.  ottaa huomioon, että vuonna 2024 annetussa komission tiedonannossa unionin pelastuspalvelumekanismin arvioinnista yksilöidään pelastuspalvelun tarpeet ja haasteet Euroopassa ja annetaan suosituksia unionin pelastuspalvelumekanismin tehostamiseksi; ottaa huomioon, että siinä korostetaan myös niitä yhä monimutkaisempia ja monimuotoisempia haasteita ja uhkia, joita EU:lla on edessään ja joihin kuuluvat yhä lisääntyvät konfliktit, ihmisen aiheuttamat ja luonnonkatastrofit, kuten äärimmäiset sääilmiöt, ja muuttuvat turvallisuusriskit, sekä esitellään, millä tavoin nämä muutokset kuormittavat merkittävästi EU:n katastrofiriskien hallintarakenteita ja vähentävät unionin pelastuspalvelumekanismin toiminnan tehokkuutta;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR) perustettiin samaa aluetta vuosina 1997 ja 2002 kohdanneiden ennätysmäisten ”vuosituhannen tulvien” seurauksena; ottaa huomioon, että EU:n solidaarisuusrahaston määrärahat eivät ole monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen jälkeenkään riittävät, jotta voitaisiin vastata asianmukaisesti suuriin luonnonkatastrofeihin ja ilmaista EU:n solidaarisuutta katastrofialueita kohtaan;

I.  ottaa huomioon, että luonnonkatastrofeilla on pitkäkestoisia kielteisiä vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen EU:n eri alueilla ja jäsenvaltioissa;

J.  ottaa huomioon, että alueellisen painotuksensa, paikkalähtöisen lähestymistapansa, strategisen suunnittelunsa ja toimivan täytäntöönpanomallinsa vuoksi koheesiopolitiikalla olisi oltava keskeinen rooli katastrofien ehkäisemisessä, symmetrisistä ja epäsymmetrisistä häiriöistä selviämisessä sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa; katsoo, että näihin haasteisiin vastaamiseksi tehokkaalla tavalla on olennaisen tärkeää, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tunnustetaan koheesiopolitiikan keskeinen rooli ja varmistetaan riittävä talousarvio;

K.  ottaa huomioon, että luontopohjaiset ratkaisut ovat olennaisen tärkeitä ilmastonmuutoksesta johtuvien, sääoloihin liittyvien katastrofien ehkäisemiseksi; ottaa huomioon, että tulvatasanteet ja terveet metsät, maaperä ja nummet, kosteikot ja turvemaat sekä kaupunkien luonnontilaiset viheralueet ja maaseutu toimivat puskurina ilmastovaikutuksia vastaan pidättämällä vettä ja lieventämällä tulvien ja kuivuuden vaikutuksia;

L.  huomauttaa, että tulvariskien tutkiminen ja hallinta edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon useita tekijöitä, mukaan lukien teollisuus, liikenne, vakuutuskäytännöt, maankäytön suunnittelu ja tulvatasanteiden historialliset esiintymisalueet, väestörakenteen muutos, taloudellinen vastuu ja muut asiaankuuluvat seikat; huomauttaa Euroopan ympäristökeskuksen todenneen, että tulvat ja muut äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat haavoittuviin ryhmiin ja alueisiin vakavammin kuin muihin;

Yleistä

1.  ilmaisee syvän myötätuntonsa ja solidaarisuutensa uhreille, heidän perheilleen sekä niille ihmisille ja yhteisöille, joihin yhä jatkuvat äärimmäiset sääilmiöt ja ankarat tulvat vaikuttavat Keski- ja Itä-Euroopassa, muun muassa Itävallassa, Puolassa, Romaniassa, Saksassa, Slovakiassa, Tšekissä ja Unkarissa;

2.  kiittää ammatti- ja vapaapalokuntia, pelastusjärjestöjä, vapaaehtoisia ja asevoimia väsymättömistä ponnisteluista ja sitoutumisesta tulvien ja muiden luonnonkatastrofien koettelemissa maissa kaikkialla Euroopassa kuin myös kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia sekä tavallisia ihmisiä, jotka ovat vaarantaneet henkensä pelastaakseen muita ja suojellakseen ihmisten koteja ja infrastruktuuria; korostaa, että pelastustoimijoilla on ollut ratkaiseva rooli ihmishenkien pelastamisessa, tulva-alttiiden alueiden evakuoinnissa ja omaisuuden suojelemisessa usein vaikeissa olosuhteissa ja että heidän väsymättömät toimensa ja halukkuutensa toimia, jopa oman henkensä uhalla, ovat olleet ratkaisevassa asemassa katastrofin hillitsemisessä;

3.  ilmaisee syvän huolensa äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden ja laajamittaisten tulvien, helleaaltojen ja maastopalojen, voimistumisesta ja yleistymisestä EU:ssa ja muualla maailmassa sekä niiden vakavista, välittömistä vaikutuksista ihmisten ja eläinten terveyteen, toimeentuloon, asumiseen, infrastruktuuriin, talouteen, maatalouteen, ruokaturvaan ja ekosysteemeihin; korostaa ilmastonmuutoksen ja äärimmäisten sääilmiöiden välistä yhteyttä ja painottaa, että tätä yhteyttä on tärkeää käsitellä tehokkaasti ja johdonmukaisesti vahvistamalla yhteisiä toimia EU:n ja kansainvälisellä tasolla ja toteuttamalla tehokkaita pelastuspalveluun, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastonmuutokseen hillitsemiseen liittyviä toimenpiteitä ihmisten, heidän toimeentulonsa, talouden ja ekosysteemien suojelemiseksi;

4.  korostaa, että Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteen pitäminen saavutettavissa edellyttää yhteisiä ponnisteluja ja lisätoimia kaikilta asianomaisilta mailta; kehottaa kaikkia ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolia, myös EU:ta, toteuttamaan jatkotoimia maailmanlaajuisessa tilannekatsauksessa sovittujen maailmanlaajuisten toimien johdosta panemalla täytäntöön ja laajentamalla kunnianhimoisesti kansallisesti määriteltyjä panoksia Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti; muistuttaa, että EU:n on eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti jatkettava ilmastonmuutoksen hillintätoimiaan tämän pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi sekä sopeutumistoimia resilienssin parantamiseksi;

Pelastuspalvelu ja katastrofiapurahoitus

Pelastuspalvelu

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan valmiina tukemaan viipymättä jokaista jäsenvaltiota, joka pyytää hätäapua unionin pelastuspalvelumekanismin kautta; on ilahtunut Ukrainan hallituksen lupauksesta tukea EU:ta tarjoamalla hätäpalveluhenkilöstöä ja -kalustoa;

6.  korostaa, että unionin pelastuspalvelumekanismille on annettava riittävät ja entistä paremmat resurssit, jotta voidaan tehostaa varautumista ja parantaa valmiuksien kehittämistä; pitää siksi valitettavina unionin pelastuspalvelumekanismin (rescEU:n) määrärahoihin tehtyjä 37 miljoonan euron (maksusitoumukset) ja 154,9 miljoonan euron (maksut) leikkauksia; kehottaa lisäämään rahoitusta asianomaisille budjettikohdille ja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa komissiota harkitsemaan katastrofiriskien vähentämisen ja hallinnan valtavirtaistamista kaikissa asiaankuuluvissa EU:n rahoitusohjelmissa, kun otetaan huomioon, että kaikki tähän alaan käytetyt varat vähentävät merkittävästi avustustoimien ja jälleenrakennuksen rahoitustarvetta;

7.  kehottaa komissiota ryhtymään toimiin 29. toukokuuta 2024 antamaansa tiedonantoon sisältyvien suositusten suhteen ja tekemään konkreettisia ehdotuksia, joilla lisätään unionin pelastuspalvelumekanismin operatiivisia valmiuksia; kehottaa komissiota saattamaan uuden komission toimikauden ensimmäisenä vuonna pikaisesti päätökseen suunnittelemansa unionin pelastuspalvelumekanismin tarkastelun, joka kattaa myös EU:n hätäavun koordinointikeskuksen, ja esittämään konkreettisia toimenpiteitä, joilla entisestään lujitetaan ja kehitetään EU:n yhteistä kykyä reagoida luonnonkatastrofeihin, esimerkiksi perustamalla EU:n pelastuspalvelujoukot elintarvikkeiden, veden, lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden strategisia varantoja varten, tuetaan kansalaisille tarkoitettujen mobiilipohjaisten varhaisvaroitusvälineiden käyttöönottoa, tehdään yhteisesti uusia julkisia hankintasopimuksia pelastuspalvelukaluston uudenaikaistamiseksi ja tuetaan ohjelmia, joiden tarkoituksena on tarjota koulutusta, kalustoa ja vapaaehtoisten pelastuspalveluresurssien välistä vaihtoa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan uuden pysyvän rescEU-laivueen perustamista ja varmistamaan, että se saa riittävästi rahoitusta;

Taloudellinen tuki ja talousarviovälineet

8.  kehottaa tarjoamaan asianomaisille maille EU:n välitöntä taloudellista ja teknistä apua;

9.  kehottaa kiireellisesti aktivoimaan YMP:n kriisivarauksen, jotta voidaan lieventää niitä merkittäviä tappioita, joista maatalousala kärsii luonnonkatastrofien vuoksi;

10.  kehottaa ottamaan käyttöön unionin pelastuspalvelumekanismin ja muut vastaavat mekanismit; katsoo kuitenkin, että unionin pelastuspalvelumekanismin talousarvion olisi oltava oikeassa suhteessa luonnonkatastrofien määrän ja vakavuuden kasvuun Euroopassa; kehottaa komissiota lisäämään eurooppalaisen solidaarisuusvarauksen määrärahoja; kehottaa komissiota selvittämään kaikkia mahdollisia väyliä unionin pelastuspalvelumekanismin varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi; korostaa siksi, että on tärkeää varmistaa unionin pelastuspalvelumekanismin riittävä rahoitus seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; painottaa lisäksi, että kohtuullista joustoa tarvitaan, jos edunsaajamailla ja -alueilla on perusteltuja viivästyksiä ja haasteita rahoituksen hakemisessa ja myönnetyn rahoituksen käytössä; peräänkuuluttaa myös hätärahoituksen budjettikohtaa, jotta voidaan helpottaa katastrofista kärsineiden alueiden, infrastruktuurin ja elinkeinojen nopeaa toipumista, sekä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin tehtäviä investointeja tulevien äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusten pienentämiseksi;

Aluepolitiikka

11.  kehottaa komissiota antamaan teknistä ja taloudellista tukea alueille, joihin ilmastonmuutoksen pahentamat luonnonkatastrofit vaikuttavat suhteettoman paljon, myös koheesiopolitiikan välineiden kautta, ja varmistamaan, että yhtäkään jäsenvaltiota tai aluetta ei unohdeta toteutettaessa toimia ilmastokestävyyden ja katastrofivalmiuden parantamiseksi; pitää olennaisen tärkeänä, että katastrofialueet voivat saada apua ja rahavaroja mahdollisimman nopeasti, helposti ja joustavasti;

12.  toteaa, että EUSR:stä maksettavien ennakkomaksujen huomattava lisääminen antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden reagoida tehokkaammin ja nopeammin katastrofeihin erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla, joilla tarvitaan välitöntä apua; kehottaa komissiota tutkimaan kaikkia mahdollisia keinoja nopeuttaa EUSR:n varojen käyttöönottoa erityisesti muuttamalla nykyisiä sääntöjä ja harkitsemaan korkeampien ennakkomaksujen myöntämistä ehdokasmaille;

13.  tukee voimakkaasti alueelliseen ja paikalliseen resilienssiin liittyvien EU:n investointien lisäämistä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, erityisesti koheesiopolitiikan puitteissa; toteaa, että alueellisessa rahoituksessa tarvitaan sisäänrakennettua kriisijoustavuutta, jotta voidaan turvata lisäinvestoinnit hankkeisiin, jotka ovat kärsineet vahinkoa tai tuhoutuneet ennen kuin ne on saatu täysin toteutettua; ehdottaa, että koheesiopolitiikan osaksi perustetaan erityinen toimintalinja, jonka ansiosta paikallis- ja alueviranomaiset voivat käsitellä esiin nousevia painopisteitä alhaalta ylöspäin suuntautuvassa prosessissa, joka käynnistetään alue- ja paikallistasolla; katsoo, että keskeisenä periaatteena olisi oltava räätälöity investointilähestymistapa, jossa otetaan huomioon käytännön erityistarpeet;

14.  katsoo, että EU:n tulevassa koheesiopolitiikassa olisi keskityttävä entistä enemmän ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen; kehottaakin takaamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä katastrofien ehkäisyyn ja katastrofivalmiuteen tehtävät investoinnit joko aluepolitiikan sekä koheesiopolitiikan yleisen kehyksen osaksi perustettavan erityisen politiikkatavoitteen tai erityisen toimintalinjan, temaattisen keskittämisen tai erityisen mahdollistavan edellytyksen avulla, jotta esiin nousevia painopisteitä voidaan käsitellä alhaalta ylöspäin suuntautuvassa prosessissa, niin että voidaan varmistaa kestävät investoinnit paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen infrastruktuuriin ja riskinhallintaan vähemmän kehittyneillä kaupunki- ja maaseutualueilla, myös raja-alueilla, saarilla ja syrjäisimmillä alueilla;

15.  painottaa, että on tärkeää suunnitella ja pitää toiminnassa räätälöityjä EU:n ohjelmia ja toimenpiteitä luonnonkatastrofeille alttiiden alueiden auttamiseksi; toteaa, että alueellisessa rahoituksessa tarvitaan sisäänrakennettua kriisijoustavuutta;

16.  katsoo, että EU:n talousarviosta rahoitettavien alueellisten investointien suunnittelun ja täytäntöönpanon olisi edelleen kuuluttava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin, jotta voidaan vastata jäsenvaltioiden, alueiden sekä kaupunki-, maaseutu- ja syrjäisten alueiden tarpeisiin ja erityisesti mahdollistaa kaupunki- ja maaseutualueiden mukautuminen uusiin haasteisiin, kuten tulviin;

17.  korostaa, että jäsenvaltioiden välillä on eroja niiden paikallis- ja alueviranomaisten toimivaltuuksissa; muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat keskeisiä toimijoita sellaisten hankkeiden suunnittelussa, valmistelussa ja täytäntöönpanossa, joiden tarkoituksena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä ja varautumista käytännön tasolla; kehottaa omaksumaan tehostetun paikkalähtöisen lähestymistavan katastrofivalmiuden ja -hallinnan tuomiseksi lähemmäs alue- ja paikallistasoa;

18.  korostaa, että EU:n aluepolitiikka on ollut keskeinen väline paikallis- ja alueviranomaisten vastaavien valmiuksien kehittämisen tukemisessa, ja kehottaa lujittamaan niiden roolia; korostaa, että tekniset, taloudelliset ja hallinnolliset valmiudet ovat olennaisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että hallintoelimet ja paikallis- ja alueviranomaiset hankkivat erityisesti ilmastonmuutoksesta teknistä tietämystä, jota ne voivat käyttää kaupunki- ja maaseutusuunnittelussa ja -hallinnossa; on vakuuttunut siitä, että tämä johtaa hanke-ehdotusten parempaan suunnitteluun ja arviointiin sekä mahdollistaa resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja talousarvion asianmukaisen toteuttamisen ilman merkittävää riskiä siitä, että EU perääntyy sijoituksistaan;

19.  kehottaa kohdentamaan nykyiset teknisen avun ohjelmat ja neuvontaohjelmat nimenomaisesti pienempiin kuntiin, raja-alueisiin, syrjäseutuihin ja maaseutualueisiin sekä syrjäisimpiin alueisiin ja saarialueisiin, jotta niitä autetaan vastaamaan uusiin haasteisiin, kuten vihreään siirtymään ja ilmastonmuutokseen; korostaa tässä yhteydessä Euroopan investointipankin ja komission parhaillaan yhteistyössä kehittämien teknisen avun välineiden suurta merkitystä; kehottaa antamaan kohdennettua tukea 100‑prosenttisen EU-rahoituksen muodossa teknisten, taloudellisten ja hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen, hankesuunnitteluun ja hankkeiden valmisteluun, hankejatkumon määrittämiseen ja kehittämiseen sekä strategisen suunnittelun valmiuksiin, suunnitteluvälineet mukaan lukien;

20.  kehottaa lisäämään komission aloitteiden, kuten EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen, osallistumista seuraavan sukupolven katastrofivalmiusinvestointien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon; toteaa, että kaupunginjohtajille ja paikallisviranomaisille suunnattu politiikka- ja täytäntöönpanotuki tuottaa huomattavasti parempia tuloksia politiikan täytäntöönpanon yhteydessä;

21.  kannustaa vahvistamaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden alueellisia yhteistyökehyksiä ja rohkaisee ottamaan käyttöön kansainvälistä asiantuntemusta elpymis- ja kunnostustoimien tukemiseksi, jotta voidaan edistää yhteisiä katastrofihallintastrategioita, jakaa parhaita käytäntöjä ja parantaa rajat ylittävää vesienhoitoa;

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

22.  kehottaa komissiota esittämään nopeasti eurooppalaisen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan suunnitelman, josta se ilmoitti osana poliittisia suuntaviivoja vuosiksi 2024–2029 seuraavalle Euroopan komissiolle, ja liittämään siihen konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia, jotta voidaan koordinoida toimia sopeutumisen ja resilienssin parantamiseksi eurooppalaisen ilmastolain ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja näin parantaa yhteiskuntiemme resilienssiä ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, varmistaa säännölliset tiedepohjaiset riskinarvioinnit ja mitattavissa olevat resilienssitavoitteet sekä tukea ja koordinoida jäsenvaltioiden toimia valmiuden, suunnittelun ja rajatylittävän yhteistyön alalla;

23.  korostaa tältä osin tarvetta tehdä kiireellisiä lisäinvestointeja tulvanhallinta- ja riskinehkäisytoimenpiteisiin, mukaan lukien parannetut varhaisvaroitusjärjestelmät, reaaliaikaiset seurantajärjestelmät, tulvanhallintainfrastruktuuri ja luontopohjaiset ratkaisut, sekä tehdä pitkäaikaisia investointeja vihreään ja siniseen infrastruktuuriin, esimerkiksi siihen, että virroille ja joille annetaan enemmän tilaa ennallistamalla luonnollisia tulvatasanteita ja vanhoja jokiuomia, kosteikkoja ja metsiä ja vedenpidätystä parannetaan palauttamalla maa-alueiden vedenimemiskyky; kehottaa hyödyntämään jäsenvaltioissa kehitteillä olevien suunnitteluvälineiden, kuten luonnon ennallistamissuunnitelmien, maanhoitoalueiden suunnitelmien, yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin(6) mukaisten yhdennettyjen hoitosuunnitelmien ja tulvariskien hallinnan, välisiä mahdollisia synergioita siten, että kuitenkin vältetään haittasopeutuminen;

24.  kehottaa komissiota tältä osin vähentämään byrokraattisia esteitä ja nopeuttamaan hyväksyntämenettelyjä, jotka liittyvät tulvanhallintainfrastruktuurin korjaamiseen ja rakentamiseen ja luontopohjaisiin ratkaisuihin, jotta kipeästi kaivatut suojelutoimenpiteet voidaan toteuttaa ilman turhia viivästyksiä; korostaa, että tämä edellyttää ajallisesti tehokkaampia menettelyjä, vastuiden tarkkaa määrittelyä ja selkeää keskittymistä välttämättömiin rakennustoimenpiteisiin;

25.  nostaa esiin useita esimerkkejä onnistuneista, usein EU:n varoista tuetuista tulvien ehkäisy- ja torjuntatoimenpiteistä, jotka ovat auttaneet joitakin alueita ja yhteisöjä suojautumaan jatkuvien tulvien pahimmilta vaikutuksilta, muun muassa Racibórz Dolnyn tekojärven ja sitä ympäröivät kuivat polderit Puolassa, jotka ovat Wrocławissa rajoittaneet vahinkoja ratkaisevalla tavalla, sekä Tonavan tulvatasangot ja muut ehkäisevät toimenpiteet Ala-Itävallan osavaltiossa ja Wienissä;

26.  pyytää komissiota arvioimaan voimassa olevan tulvanehkäisylainsäädännön täytäntöönpanoa EU:ssa ja aiempien EU-rahoitteisten hankkeiden vaikuttavuutta sekä antamaan suosituksia EU:n varojen käytön parantamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita päivittämään tulvien ehkäisyä koskevia toimintasuunnitelmiaan siten, että määritellään suuririskiset tulva-alueet, joilla rakentamista koskevat suunnitelmat olisi keskeytettävä, jotta voidaan tehostaa riskien ehkäisyä ja pelastuspalvelua;

27.  korostaa, että sosioekonomisen eriarvoisuuden torjuminen on olennaista oikeudenmukaisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta; korostaa, että eri ryhmien haavoittuvuuden erot edellyttävät kohdennettua lähestymistapaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä katastrofivalmiuteen ja katastrofien ehkäisyyn;

28.  korostaa, että tulvat, kuivuus, maastopalot ja muut äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat merkittäviä haasteita monille talouden aloille, erityisesti maatalousalalle ja viljelijöille, jotka kärsivät lisätappioita eivätkä pysty korjaamaan satoaan; kehottaa komissiota puuttumaan paremmin näiden ilmastoon liittyvien vaarojen vaikutuksiin elintarviketuotantoon, ruokaturvaan ja viljelijöiden toimeentuloon;

29.  suosittaa pitkälle kehitettyjen Copernicus-tuotteiden ja kaukokartoitusdatan käyttöä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tukena;

30.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 156. (2) EUVL C 125, 5.4.2023, s. 135. (3) EUVL C, C/2024/488, 23.1.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/488/oj. (4) Copernicus, Summer 2024 – Hottest on record globally and for Europe. (5) EU:n ilmastoriskien arviointi. (6) EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1991/271/oj.