Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomuksen 2023,

–  ottaa huomioon EKP:n 18. huhtikuuta 2024 antaman palautteen parlamentin päätöslauselmassaan EKP:n vuosikertomuksesta 2022 esittämään näkemykseen(1),

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja EKP:n perussäännön ja erityisesti sen 2, 15 ja 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 119 artiklan, 123 artiklan 1 kohdan, 125 artiklan, 127 artiklan 1 ja 2 kohdan, 130 artiklan, 282 artiklan 2 kohdan ja 284 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2024, 6. kesäkuuta 2024, 12. syyskuuta 2024 ja 12. joulukuuta 2024 julkaistut eurojärjestelmän asiantuntijoiden euroaluetta koskevat makrotaloudelliset arviot,

–  ottaa huomioon EKP:n neuvoston 25. tammikuuta 2024, 7. maaliskuuta 2024, 11. huhtikuuta 2024, 6. kesäkuuta 2024, 18. heinäkuuta 2024, 12. syyskuuta 2024, 17. lokakuuta 2024 ja 12. joulukuuta 2024 tekemät päätökset,

–  ottaa huomioon Eurostatin 3. helmikuuta 2025 antaman inflaatioarvion,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2024 julkistetun komission syksyn 2024 talousennusteen,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) World Economic Outlook ‑raportin tammikuulta 2025,

–  ottaa huomioon EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden kanssa 15. helmikuuta 2024, 30. syyskuuta 2024 ja 4. joulukuuta 2024 järjestetyt rahapoliittiset vuoropuhelut,

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2023 tekemänsä päätöksen Euroopan parlamentin ja Euroopan keskuspankin välisistä kirjeenvaihtona tehtävistä järjestelyistä vuorovaikutuskäytäntöjen jäsentämiseksi keskuspankkitoiminnan alalla(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin,

–  ottaa huomioon EKP:n neuvoston 21. heinäkuuta 2022 antaman hyväksynnän välineelle rahapolitiikan välittymisen turvaamiseksi (TPI),

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2023 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisen euron käyttöönotosta (COM(2023)0369),

–  ottaa huomioon EKP:n 24. kesäkuuta 2024 antaman ensimmäisen tilannekatsauksen ja 2. joulukuuta 2024 antaman toisen tilannekatsauksen digitaalisen euron valmisteluvaiheesta,

–  ottaa huomioon EKP:n 13. heinäkuuta 2023, 24. huhtikuuta 2023, 21. joulukuuta 2022 ja 29. syyskuuta 2022 antamat neljä tilannekatsausta digitaalisen euron tutkimusvaiheesta,

–  ottaa huomioon 23. tammikuuta 2020 käynnistetyn ja 8. heinäkuuta 2021 päättyneen EKP:n rahapolitiikan strategian uudelleenarvioinnin sekä tulossa olevan vuoden 2025 rahapolitiikan strategian arvioinnin,

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2024 julkistetun EKP:n ohjausjärjestelmän uudelleenarvioinnin,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2024 annetun EKP:n vuosikertomuksen euron kansainvälisestä asemasta,

–  ottaa huomioon EKP:n tekemästä kaikkien aikojen ensimmäisestä kyberhäiriöiden sietokykyä koskevasta stressitestistä 26. heinäkuuta 2024 saadut tulokset,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2024 julkistetun rahoitusvakautta koskevan EKP:n selonteon,

–  ottaa huomioon tarkistettujen vakavaraisuusasetuksen(3) (CRR III) ja vakavaraisuusdirektiivin(4) (CRD VI) julkaisemisen Euroopan unionin virallisessa lehdessä 19. kesäkuuta 2024,

–  ottaa huomioon EKP:n tekemästä ilmastoriskien stressitestistä 8. heinäkuuta 2022 saadut tulokset,

–  ottaa huomioon EKP:n ympäristöselonteon päivityksen vuodelta 2024,

–  ottaa huomioon EKP:n ilmasto- ja luontosuunnitelman vuosille 2024–2025,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 142 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A10-0003/2025),

A.  ottaa huomioon, että Eurostatin mukaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukaan laskettu inflaatio oli euroalueella 2,4 prosenttia joulukuussa 2024;

B.  ottaa huomioon, että joulukuussa 2024 julkaistujen eurojärjestelmän asiantuntijoiden euroaluetta koskevien makrotaloudellisten arvioiden mukaan YKHI-inflaation ennustetaan hidastuvan 2,1 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,9 prosenttiin vuonna 2026 ja kiihtyvän 2,1 prosenttiin vuonna 2027(5); ottaa huomioon, että inflaatioennusteet vaihtelevat huomattavasti euroalueen eri osissa;

C.  ottaa huomioon, että EKP:n ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintavakautta, jonka se on määritellyt 2 prosentin inflaatiotasoksi keskipitkällä aikavälillä;

D.  ottaa huomioon, että EKP:n olisi tuettava yleistä talouspolitiikkaa EU:ssa ja siten osallistuttava SEU-sopimuksen 3 artiklassa vahvistettujen EU:n tavoitteiden saavuttamiseen;

E.  ottaa huomioon, että EKP on poliittisesti riippumaton, mikä merkitsee, että sen enempää EU:n toimielimet ja virastot kuin jäsenvaltioiden hallituksetkaan eivät saisi pyrkiä vaikuttamaan siihen;

F.  ottaa huomioon, että EKP voi tehdä päätöksiä täyttääkseen ensisijaisen tavoitteensa hintavakauden ylläpitämisestä ilman muunlaista poliittista puuttumista kuin sen pitämistä tilivelvollisena;

G.  toteaa tämän riippumattomuuden edellyttävän, että EKP pidättyy poliittisista toimista;

H.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 123 artiklassa ja EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 21 artiklassa kielletään julkisen sektorin suora keskuspankkirahoitus; ottaa huomioon, että EKP voi hankkia velkapapereita jälkimarkkinoilta, jos se on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi;

I.  ottaa huomioon, että eurojärjestelmä perustuu rahapoliittisen valta-aseman periaatteeseen;

J.  ottaa huomioon, että omaisuuserien osto-ohjelman puitteissa ostettujen erääntyvien arvopapereiden pääomamaksuja ei enää sijoiteta uudelleen ja että pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettavan osto-ohjelman puitteissa ostettujen erääntyvien arvopapereiden pääomamaksuja ei enää sijoiteta uudelleen tammikuusta 2025 alkaen;

K.  ottaa huomioon, että luottolaitosten hallussa olevat pankkivarannot EKP:ssä olivat 3 biljoonaa euroa joulukuussa 2024;

L.  ottaa huomioon, että euro on maailman toiseksi tärkein valuutta;

M.  ottaa huomioon, että EKP on tilivelvollinen parlamentille, joka on EU:n kansalaisia edustava EU:n toimielin; ottaa huomioon, että tästä tilivelvollisuudesta on huolehdittu korkeimmalla tasolla säännöllisesti järjestettävällä rahapoliittisella vuoropuhelulla, EKP:n pääjohtajan säännöllisillä osallistumisilla parlamentin täysistuntoon sekä erilaisilla parlamentin jäsenten ja EKP:n johtokunnan jäsenten välisillä vierailuilla ja tapaamisilla;

Yleiskatsaus

1.  suhtautuu myönteisesti EKP:n rooliin hintavakauden ja rahoitusvakauden turvaamisessa, sillä tämä on kasvun ja talouden vakauden välttämätön edellytys; korostaa, että EKP on toimielin, joka vastaa tältä osin hintavakauden ylläpitämisestä euroalueella; toteaa, että EKPJ:n edellytetään SEUT-sopimuksen 127 artiklan mukaisesti tukevan yleistä talouspolitiikkaa unionissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintatason vakauden tavoitetta;

2.  korostaa, että EKP:n sääntömääräinen riippumattomuus, sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa, on edellytys sille, että EKP voi täyttää tehtävänsä, joka on hintatason vakauden ylläpitäminen euroalueella ja siten talouskasvun, kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen edistäminen;

3.  korostaa EKP:n poliittisen riippumattomuuden merkitystä ja toteaa, että siihen ei saa puuttua; tähdentää tämän riippumattomuuden edellyttävän, että EKP pidättyy poliittisista toimista; suhtautuu myönteisesti toimielinten väliseen yhteistyöhön ja korostaa siten, että tilivelvollisuuden parlamenttia kohtaan on tärkeää olla vastaavalla tasolla;

4.  kehottaa EKP:tä ja Euroopan parlamenttia hyödyntämään kaikilta osin tilivelvollisuutta ja avoimuutta koskevia järjestelyjä ja mahdollisuuksien mukaan tehostamaan näitä järjestelyjä edelleen rajoittamatta kuitenkaan EKP:n riippumattomuutta;

5.  panee merkille EKP:n pyrkimykset saada inflaatio laskettua takaisin sen tavoitteen mukaiselle tasolle eli 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä;

6.  korostaa, että sekä EKP:n rahapolitiikan, jolla se toteuttaa tehtäväänsä, että finanssipolitiikan olisi toimittava rinnakkain, jotta voidaan auttaa EU:n kansalaisia ja kotitalouksia sekä pienyrityksiä;

7.  panee merkille jäsenvaltioiden väliset erot siinä, miten ne sijoittuvat EKP:n tavoitteeksi asettaman 2 prosentin inflaatiotason ylä- tai alapuolelle; korostaa, että inflaatio heikentää kiinteiden tulojen, säästöjen ja eläkkeiden ostovoimaa ja vääristää hintojen signalointitehtävää, jolla varmistetaan resurssien tehokas kohdentaminen, ja vaikuttaa siten epäedullisesti taloudelliseen vakauteen;

8.  korostaa, että inflaatio aiheutti EU:n kansalaisille ”elinkustannuskriisin”; painottaa siksi, että inflaatio on saatava hillityksi toivotulle 2 prosentin tavoitetasolle; toteaa, että korkea inflaatiotaso vaikuttaa suhteettomasti alemman tulotason kotitalouksiin, jotka käyttävät suuremman osan budjetistaan välttämättömiin menoihin; korostaa, että kuluttajahintainflaation palauttaminen tavoitetasoilleen on siksi tärkeää myös sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämisen kannalta;

9.  pitää valitettavana, että euroalueen pohjainflaatio on yhä edelleen liian korkea (2,7 prosenttia joulukuussa 2024) ja että vain kolme euroalueen jäsenvaltiota ilmoitti pohjainflaation olevan alle 2 prosenttia joulukuussa 2024; muistuttaa, että tämä tilanne aiheuttaa taloudellista epävarmuutta, jarruttaa säästämistä ja nostaa kansalaisten elinkustannuksia, mikä vaikuttaa erityisesti niihin, joilla on kiinteät ja rajalliset tulot;

10.  korostaa, että korkojen pitäminen liian korkeina voi haitata talouskasvua; kehottaa EKP:tä olemaan laskemasta korkoja liian nopeasti, koska inflaatio on jo yli 2 prosenttia ja on olemassa riski, että se alkaa jälleen nousta; korostaa inflaatio-odotusten keskeistä roolia ja sitä, että inflaatioasteen liiallinen epävakaus saattaa vääristää inflaatio‑odotuksia; kehottaa EKP:tä arvioimaan korkomuutosten vaikutusta talouden eri aloihin, myös pääomavaltaisiin aloihin;

11.  toteaa, että EKP:n neuvoston tekemät rahapoliittiset päätökset energian hintojen noususta aiheutuneen inflaatiokriisin jälkeen ovat saattaneet inflaation kurssille, joka on yhtenevä hintavakauden tavoitteen saavuttamisen kanssa, ja niiden ansiosta myös vältettiin taloudellisen toiminnan ja työllisyyden vakava heikkeneminen;

12.  muistuttaa, että eurojärjestelmä perustettiin rahapoliittisen valta-aseman periaatteen pohjalta ja että sen vuoksi talous- ja rahaliiton edellytyksenä on, että jäsenvaltioiden finanssipolitiikka on terveellä pohjalla, jotta pystytään vastaamaan ulkoisiin häiriöihin; muistuttaa, että uusi finanssipoliittinen kehys on pantava asianmukaisesti täytäntöön, jotta voidaan varmistaa finanssipolitiikan uskottavuus talous- ja rahaliiton tasolla; toteaa, että riittävä julkisen talouden liikkumavara antaa jäsenvaltioille myös mahdollisuuden vastata ulkoisiin häiriöihin; panee merkille uusien finanssipoliittisten sääntöjen tässä suhteessa tarjoaman joustomahdollisuuden; huomauttaa, että jäsenvaltiot voivat parantaa kykyään selviytyä ulkoisista häiriöistä finanssipoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös kasvua edistävillä uudistuksilla;

13.  muistuttaa, että jäsenvaltioiden varovainen finanssipolitiikka voi täydentää EKP:n pyrkimyksiä pitää inflaatio alhaisena ja siten suojella ansiotuloja; korostaa, että julkisen talouden liiallisen alijäämän ja velkatason korjaaminen on ratkaisevan tärkeää vakaan talouden ja kestävän kasvun ylläpitämiseksi ja jotta hallituksilla olisi toimintapoliittista liikkumavaraa vastata haitallisiin häiriöihin; panee tässä yhteydessä merkille rahoitusvakautta koskevan selonteon viimeaikaiset havainnot huomattavasta valtionvelasta;

14.  toteaa, että EKP:n rahapolitiikasta, jolla pyritään sen ensisijaisen tehtävän toteuttamiseen, tehdään suhteellisuusarviointi; toteaa, että suhteellisuusarvioinnissa otetaan huomioon rahapoliittisten toimenpiteiden vaikutus laajempaan talouteen ja talouspolitiikkaan;

Rahapolitiikka

15.  pitää erittäin myönteisenä, että kuluttajahintainflaatio, joka oli huipussaan lokakuussa 2022 (10,6 prosenttia), on hidastunut 2,4 prosenttiin joulukuussa 2024;

16.  pitää myönteisenä, että pohjainflaatio, joka oli huipussaan maaliskuussa 2023 (7,6 prosenttia), on hidastunut 2,7 prosenttiin joulukuussa 2024, mutta on huolestunut sen jatkuvasti historiallisen korkeasta tasosta; panee huolestuneena merkille, että korkea pohjainflaatio voi johtaa kuluttajahintainflaation kiihtymiseen;

17.  toteaa, että EKP:ltä on mennyt yli kolme vuotta saada inflaatio painumaan tasolle, joka vastaa sen 2 prosentin tavoitetasoa; muistuttaa tässä yhteydessä EKP:n virheellisestä arviosta, jonka mukaan inflaation odotettiin olevan vain tilapäistä;

18.  korostaa, että pääasiassa ulkoisista syistä johtuvat tarjontapuolen häiriöt olivat yksi merkittävimmistä inflaation äkillisen kasvun aiheuttajista; toteaa, että rahapolitiikka vaikuttaa inflaatiotasoon suoremmin silloin, kun se johtuu etupäässä kysyntä- eikä tarjontatekijöistä;

19.  pitää myönteisenä EKP:n pyrkimyksiä päivittää mallejaan säännöllisesti; kehottaa EKP:tä edelleen arvioimaan ja parantamaan mallejaan ja niiden roolia päätöksenteossaan mallien viime vuosien odotettua huonomman suorituskyvyn valossa, jotta voidaan ottaa oppia aiemmista kriiseistä, erityisesti erottamaan paremmin kysyntä- ja tarjontapuolen inflaation syyt; korostaa, että talouden tarjontapuolen häiriöt voivat johtua monista syistä, kuten geopoliittisista tapahtumista, ilmastoon liittyvistä tai luonnonkatastrofeista ja kyberhyökkäyksistä;

20.  korostaa, että omistusasumisen sisällyttäminen YKHI:iin on toivottavaa sekä edustavuuden että euroalueen maiden välisen vertailukelpoisuuden vuoksi; kehottaa nopeuttamaan etenemissuunnitelmaa, jotta voidaan varmistaa omistusasumisen nopea sisällyttäminen YKHI:iin; panee tyytyväisenä merkille, että EKP:n neuvosto on sitoutunut ottamaan sekä rahapoliittisissa arvioinneissaan että päätöksissään huomioon myös käytettävissä olevat neljännesvuosittaista erillistä omistusasumisen hintaindeksiä koskevat inflaatiomittarit;

21.  tukee EKP:n päätöstä supistaa omaisuuserien osto-ohjelmiaan markkinalikviditeetin tilanteen ja inflaatiotason tasapainottamiseksi, koska markkinoilla on ylimääräistä likviditeettiä ja inflaatio on hidastunut; on tyytyväinen siihen, että vuodesta 2023 alkaen EKP:n osto-ohjelmiin kuuluvien omaisuuserien salkun arvo on ollut laskusuuntainen;

22.  korostaa, että liikepankkien hallussa olevien pankkivarantojen koroista kertyi vuonna 2023 eurojärjestelmästä maksettavaksi luottolaitoksille korkoa yli 120 miljardia euroa, joka on ainakin 0,8 prosenttia euroalueen BKT:stä; katsoo, että tässä on kyse merkittävästä tuesta pankkialalle; pyytää EKP:tä lieventämään ongelmaa;

23.  korostaa, että EKP:n osto-ohjelmat ovat epätavanomaisia rahapoliittisia toimia, joita sovelletaan vain kriisiaikoina ja jotka uhkaavat rikkoa SEUT-sopimuksen 123 artiklan 1 kohdan mukaista keskuspankkirahoituksen kieltoa, jollei niitä panna huolellisesti täytäntöön; kehottaa EKP:tä seuraamaan edelleen taseensa asteittaista pienentämistä, jotta voidaan rajoittaa mahdollisia pitkäaikaisia epävakautta aiheuttavia vaikutuksia euroalueella, ja samalla seuraamaan EU:n talouden kasvua ja kilpailukykyä; kehottaa EKP:tä jakamaan näkemyksiä osto-ohjelmien vaikutuksesta rahoitusmarkkinoiden toimintaan, myös vaikutuksesta eläkerahastoihin ja eläkevakuutusyhteistyöhön;

24.  korostaa, että tasainen rahapolitiikan välittyminen on olennaisen tärkeää hintavakautta koskevan EKP:n tehtävän täyttämiseksi; korostaa, että valtionlainojen korkojen liialliset erot tekevät luottoehdoista epäjohdonmukaisia rahapolitiikan yhtenäisen välittymisen kanssa ja vaikeuttavat julkisen velan vähentämistä huomattavasti; panee merkille, että heinäkuussa 2022 perustettiin väline rahapolitiikan välittymisen turvaamiseksi (TPI) keinona tukea rahapolitiikan tehokasta välittymistä;

25.  korostaa, että ellei vakavia rahoituksellisia häiriöitä esiinny, euroalueen korkoerot johtuvat yleensä valtion joukkolainoihin sovellettavista erilaisista riskipreemioista, missä kuvastuvat muun muassa erilaiset finanssipoliittiset lähestymistavat; toteaa, että TPI-toimilla saatetaan peitellä taustalla olevia finanssipoliittisia haasteita; korostaa, että TPI:tä olisi käytettävä EKP:n asettamin edellytyksin ainoastaan talouden perustekijöihin liittymättömien rahoitusmarkkinoiden stressitilanteiden käsittelyyn; kehottaa jäsenvaltioita harjoittamaan vastuullista finanssipolitiikkaa ja varmistamaan kestävän velkatason, jotta ne voivat turvata kykynsä selviytyä nykyisistä ja tulevista häiriöistä;

Digitaalinen euro

26.  panee merkille EKP:n edistymisen digitaalista euroa koskevassa hankkeessa ja pitää myönteisenä sen jatkuvaa vuoropuhelua parlamentin kanssa; painottaa, että digitaalisen euron olisi tuotettava EU:n kansalaisille selkeää lisäarvoa, kuten maksujen suurempi strateginen riippumattomuus, vähittäismaksumarkkinoiden lisääntynyt kilpailu, maksu- ja rahoitusalan innovoinnin edistämispotentiaali, parantunut taloudellinen osallisuus ja luotettava verkon ulkopuolinen varamaksujärjestelmä; kehottaa EKP:tä osoittamaan selkeästi nämä hyödyt ennen kuin EU:n lainsäätäjät päättävät, otetaanko käyttöön digitaalinen euro, jolla löydetään oikea tasapaino muun muassa saldorajoitusten, yksityisyysnäkökohtien, yksityisten maksuratkaisujen kanssa kilpailun ja yritystoiminnassa käytettävyyden välille;

27.  edellyttää, että päätöstä digitaalisen euron liikkeeseenlaskusta ei saa tehdä yksinomaan EKP:n neuvosto; katsoo sen sijaan, että päätös digitaalisen euron käyttöönotosta on viime kädessä poliittinen päätös, joka EU:n lainsäätäjien on tehtävä, koska sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia moniin EU:n aloihin, kuten yksityisyyteen, kuluttajansuojaan, rahoitusvakauteen, finanssipolitiikkaan ja muihin yksinomaan rahapolitiikkaa laajemmalle ulottuviin aloihin;

28.  katsoo, että digitaalisesta eurosta tulee menestystarina vain, jos se tarjoaa EU:n kansalaisille konkreettista lisäarvoa, jonka he ymmärtävät; toteaa, että tällä hetkellä monet EU:n kansalaiset joko eivät ole kuulleet digitaalista euroa koskevasta hankkeesta tai suhtautuvat siihen edelleen epäillen;

29.  toteaa jälleen, että käteisen olisi edelleen oltava jatkuvasti laajasti saatavilla, jotta varmistetaan maksuvälineiden moninaisuus; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti ehdotukseen asetukseksi eurokäteisen asemasta laillisena maksuvälineenä;

30.  korostaa, että digitaalista euroa koskevan hankkeen käytännön täytäntöönpanosta vastaavalle pankkialalle tarvitaan kustannusperusteinen korvausmalli; muistuttaa, että korvausmallin on taattava euro, joka on käyttäjilleen maksuton;

31.  kehottaa EKP:tä ottamaan asianmukaisesti huomioon digitaalisen euron käyttöönotosta johtuvat rahoitusvakauteen liittyvät huolenaiheet ja mahdolliset muutokset rahoitusalan rakenteessa; muistuttaa, että saldorajoitukset ovat tärkeitä, jotta ei aiheuteta lisäriskejä pankkien taseille etenkään kriisien aikana;

32.  kehottaa EKP:tä asettamaan etusijalle tiukat yksityisyyden suojatoimet, joista tehdään digitaalisen keskuspankkirahan yksityisyyttä koskeva ensisijainen standardi, jotta voidaan turvata kansalaisten luottamus ja käsitellä heidän tietosuojaan ja riippumattomuuteen liittyviä huolenaiheitaan;

Toissijaiset tavoitteet

33.  painottaa, että perussopimuksissa määritetyt EU:n toissijaiset tavoitteet ovat nykyisellään epätäsmällisiä; panee merkille, että EKP:n toissijaiset tavoitteet ovat luonteeltaan tukevia ja täydentävät sen ensisijaista tehtävää; toteaa, että perussopimusten mukaan EU:n tavoitteena on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia, luoda tasapainoista talouskasvua ja hintavakautta, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä pyrkiä korkeatasoiseen ympäristönsuojeluun ja ympäristön laadun parantamiseen;

34.  palauttaa mieliin, että perussopimuksissa edellytetään EKP:n tukevan yleistä talouspolitiikkaa unionissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen ensisijaista tehtävää; kehottaa EKP:tä noudattamaan tehtäväänsä, kun se tulkitsee tai toteuttaa toissijaisia tavoitteitaan; korostaa, että tämän tehtävän mukaisten valtuuksien ylittäminen vaikuttaa EKP:n riippumattomuuteen; katsoo, että hintavakauden ja vakaiden makrotaloudellisten olosuhteiden ylläpitäminen edistää oikeanlaisten olosuhteiden luomista EU:n yleisten talouspoliittisten tavoitteiden täytäntöönpanolle;

35.  painottaa, että EKP:n toissijaiset tavoitteet saavutetaan parhaiten toimimalla ennustettavissa oleviin hintatasoihin perustuvassa vakaassa makrotaloudellisessa ympäristössä, joka kannustaa investointeihin; kehottaa EKP:tä sisällyttämään vuosikertomukseensa erityisen luvun, jossa kerrotaan, miten se on tulkinnut ja pannut täytäntöön toissijaisia tavoitteitaan;

36.  korostaa, että EKP:n olisi pyrittävä varmistamaan, ettei resurssien tehokkaan kohdentamisen varmistava hintojen signalointitehtävä vääristy; kehottaa EKP:tä edelleen arvioimaan, missä määrin ilmastonmuutos vaikuttaa sen kykyyn ylläpitää hintavakautta;

37.  kehottaa EKP:tä noudattamaan rahapoliittisissa operaatioissaan markkinaneutraalia lähestymistapaa ja toteaa EKP:n tiedostavan, että markkinaneutraalius on pikemminkin operatiivinen väline kuin oikeudellinen vaatimus;

38.  toteaa, että EKP:n toimissa sen hallussa olevien yritysjoukkovelkakirjalainojen irrottamiseksi hiilestä ei ole noudatettu tiukasti markkinaneutraalia lähestymistapaa;

39.  kehottaa EKP:tä tarkistamaan toimintapolitiikkojaan sen varmistamiseksi, että näillä toimenpiteillä edistetään EU:n kilpailukykyä, ja toteaa, etteivät toimet saa millään tavoin vaarantaa EKP:n ensisijaista tavoitetta;

40.  kehottaa EKP:tä käyttämään kaikkia käytettävissä olevia välineitään sen varmistamiseksi, että pankit ottavat vakavasti kaikki rahoitusriskit ja ulkoiset riskit, myös ilmastoon liittyvät ja geopoliittiset riskit; suhtautuu myönteisesti EKP:n toimiin eurojärjestelmän riskinarviointivälineiden ja -valmiuksien parantamiseksi edelleen, jotta ilmastoon ja ympäristöön liittyvät riskit voidaan ottaa paremmin huomioon erityisesti siksi, että ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt voivat lisätä hintojen epävakautta etenkin maatalouselintarvikealalla; kehottaa EKP:tä jatkamaan työtään sellaisten ilmastoriskien stressitestien parissa, jotka on kehitetty pankkien ja yritysten häiriönsietokyvyn arvioimiseksi ilmastonmuutokseen liittyvän siirtymäriskin varalta;

41.  panee merkille ilmasto- ja luontosuunnitelman vuosille 2024–2025; kehottaa EKP:tä laatimaan geopoliittisen suunnitelman vuosille 2025–2030, jotta voidaan ymmärtää paremmin sodan ja konfliktien vaikutuksia hintavakauteen ja suhtautua kaikkiin mahdollisiin ulkoisten häiriöiden syihin samanveroisina;

Muita näkökohtia

42.  korostaa, että euron kansainvälisen aseman vahvistuminen johtaisi korkojen alenemiseen euroalueella, EU:n kansainvälisen aseman nousuun ja makrotaloudellisen vakauden paranemiseen; muistuttaa, että euron kansainvälisen aseman vahvistuminen edistäisi osaltaan EU:n strategista riippumattomuutta;

43.  kehottaa EKP:tä tarkastelemaan euron kansainvälisen aseman vahvistamista sen houkuttelevuuden lisäämiseksi varantovaluuttana sekä tukemaan tämänsuuntaisia markkinalähtöisiä muutoksia; toteaa, että talous- ja rahaliiton viimeistely edistäisi euron kansainvälistä asemaa;

44.  panee merkille EKP:n tuen täysin toimintakelpoisen eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamiselle; toteaa, että riskien jakaminen ja vähentäminen liittyvät toisiinsa;

45.  panee tyytyväisenä merkille sen, miten EKP kiinnittää huomiota kyberhyökkäysten riskiin; kehottaa EKP:tä varmistamaan valuuttajärjestelmän suojan ja sen turvallisuuden käyttäjilleen erityisesti meneillään oleva geopoliittinen kehitys huomioon ottaen;

46.  katsoo, että rahoitusvakaus on tehokkaan rahapolitiikan ja kestävän rahoitusjärjestelmän edellytys; suhtautuu myönteisesti Basel III -kehyksen valmiiksi saattamiseen ja sen täytäntöönpanoon 1. tammikuuta 2025 lähtien, koska sillä on potentiaalia vahvistaa pankkialan häiriönsietokykyä tässä suhteessa; panee kuitenkin merkille, että täytäntöönpano on viivästynyt ja että siihen liittyy epäselvyyttä tietyillä muilla lainkäyttöalueilla, mikä johtaa maailmanlaajuisella tasolla epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin;

47.  panee merkille, että EKP on huolissaan pankkien ulkopuolisen rahoitussektorin kasvusta ja sen mahdollisesti aiheuttamasta riskistä rahoitusvakaudelle;

48.  kannustaa yhteistyöhön jäsenvaltioiden ja kansallisten keskuspankkien kanssa finanssiosaamista koskevissa ohjelmissa, jotta yksityishenkilöt ja yritykset saavat mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia rahoituspäätöksiä;

49.  pitää valitettavana, että EKP:n johtokunnassa ja neuvostossa on vain kaksi naisjäsentä; muistuttaa, että johtokunnan nimityksissä olisi otettava huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus ja että esivalintaluettelot olisi toimitettava parlamentille; kehottaa euroalueen jäsenvaltioita parantamaan nimitysmenettelyissään sovellettavia sukupuolten tasa-arvon periaatteita, jotta molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet toimia maansa keskuspankin pääjohtajana;

50.  toteaa jälleen, että EKP:n nimitysten olisi perustuttava objektiivisiin ansioiden ja pätevyyden arviointimenettelyihin;

51.  tukee EKP:n tavoitetta lisätä naisten edustusta kannustamalla naisia etenemään tällä alalla; panee siksi tyytyväisenä merkille EKP:n Women in Economics -apurahan kaltaiset aloitteet;

52.  korostaa, että EKP:n marraskuussa 2024 julkaisemassa viimeisimmässä rahoitusvakautta koskevassa selonteossa tuodaan esiin huoli mahdollisesta tekoälyyn liittyvästä varallisuuskuplasta ottaen huomioon, että saatavat hyödyt keskittyvät muutamaan suureen tekoäly-yhtiöön;

53.  kehottaa tehostamaan edelleen EKP:n väärinkäytösten paljastamista koskevaa sisäistä kehystä ja saattamaan sen väärinkäytösten paljastajia koskevan EU:n direktiivin mukaiseksi;

54.  kehottaa EKP:tä jatkamaan ja vahvistamaan vuoropuheluaan kansallisten parlamenttien kanssa ja katsoo, että näin vahvistettaisiin EKP:n legitimiteettiä ja toimintapolitiikkoja;

55.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan keskuspankille.

(1) EUVL C 283, 11.8.2023, s. 40. (2) Hyväksytyt tekstit, EUVL C, C/2024/6738, 26.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6738/oj. (3) EUVL L, 2024/1623, 19.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1623/oj. (4) EUVL L, 2024/1619, 19.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1619/oj. (5) https://www.ecb.europa.eu/press/projections/html/ecb.projections202412_eurosystemstaff~71a06224a5.fi.html#toc6.