Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon syyskuussa 2024 julkaistun Mario Draghin raportin Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta ”The future of European competitiveness”,

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2024 julkaistun Enrico Lettan raportin ”Much more than a market”,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2025 annetun komission tiedonannon ”Puhtaan teollisen kehityksen ohjelma: kilpailukykyyn ja vähähiilistämiseen tähtäävä yhteinen etenemissuunnitelma” (COM(2025)0085),

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2025 annetun komission tiedonannon ”Kohtuuhintaista energiaa koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2025)0079),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että energiaintensiivisten teollisuudenalojen osuus Euroopan taloudesta on merkittävä ja niillä on keskeinen rooli työpaikkojen luomisessa erityisesti sellaisilla alueilla, joille tällaista teollisuutta on keskittynyt; ottaa huomioon, että energiaintensiiviset teollisuudenalat ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n strategisen riippumattomuuden ja kilpailukyvyn sekä hiilestä irtautumisen kannalta, kun otetaan huomioon niiden energiajalanjälki;

B.  katsoo, että vähähiiliseen talouteen ja puhtaan energian järjestelmään siirtymisen on johdettava energian hintojen alenemiseen ja että siinä on otettava huomioon kaikki saatavilla olevat teknologiat, jotka edistävät EU:n vuoden 2050 nettonollatavoitteen saavuttamista kustannustehokkaimmalla tavalla, välttäen lukkiutumisvaikutuksia ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset energialähteiden yhdistelmät, myös uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman osalta;

C.  ottaa huomioon, että teknologianeutraalius on ratkaisevan tärkeää Euroopan teollisuudelle, koska se varmistaa reilun kilpailun, edistää innovointia ja tukee puhdasta siirtymää suosimatta tiettyjä teknologioita; ottaa huomioon, että neutraalin sääntelykehyksen säilyttäminen antaa yrityksille mahdollisuuden valita tehokkaimmat ja kestävimmät ratkaisut markkinoiden tarpeiden perusteella poliittisten päättäjien ylhäältä alaspäin asettamien mieltymysten sijaan; katsoo, että tämä lähestymistapa kannustaa investointeihin, lisää kilpailukykyä ja antaa teollisuudelle mahdollisuuden sopeutua uusiin teknologioihin;

D.  ottaa huomioon, että energiaintensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautumisessa keskeistä on sähköistäminen; ottaa huomioon, että energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin kuuluu aloja, joilla käytetään lämpötila-, paine- tai reaktiovaatimusten täyttämiseen fossiilisia resursseja, kuten kemikaaleja, terästä, paperia, muoveja, kaivostoimintaa, jalostamoja, sementtiä, kalkkia, muita kuin rautametalleja, lasia, keramiikkaa ja lannoitteita, joiden kasvihuonekaasupäästöjä on vaikea vähentää, koska ne liittyvät prosessiin erottamattomasti, tai korkeiden pääoma‑ tai toimintakustannusten tai teknologian kehittymättömyyden vuoksi;

E.  ottaa huomioon, että EU:n sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen energian hintaero heikentää EU:n teollisuuden kilpailukykyä; ottaa huomioon, että korkeat ja epävakaat fossiilisten polttoaineiden hinnat vaikuttavat voimakkaasti sähkön hintoihin ja että uusiutuvien energialähteiden kohtuuhintaiset kustannukset eivät näy energialaskuissa;

F.  ottaa huomioon, että se, ettei energiaunioni ole riittävästi yhdentynyt, aiheuttaa energiaintensiivisille teollisuudenaloille lisähaasteita, jotka liittyvät erityisesti rajatylittävien yhteenliitäntöjen puutteeseen ja puhtaan energian rajalliseen saatavuuteen pitkien lupamenettelyjen tai suurten pääoma- tai toimintamenojen sekä sähköverkon ylikuormituksen vuoksi;

G.  ottaa huomioon, että päästökauppajärjestelmä on antanut pitkän aikavälin investointisignaaleja ja auttanut vähentämään päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen päästöjä 47 prosentilla; ottaa huomioon, että energiamarkkinat ovat muuttuneet perusteellisesti päästökauppajärjestelmän käyttöönoton jälkeen, erityisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja kun putkikaasusta on siirrytty nesteytettyyn maakaasuun; ottaa huomioon, että hiilimarkkinoiden avoimuuden puute uhkaa heikentää energiaintensiivisten teollisuudenalojen kilpailukykyä; ottaa huomioon, että päästökauppajärjestelmän tuloja käytetään epätasaisesti eri jäsenvaltioissa eikä niillä tueta riittävästi energiaintensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautumista;

H.  ottaa huomioon, että tarpeeton sääntelytaakka ja pitkät lupamenettelyt heikentävät hiilestä irtautumiseen tehtävien investointien liiketoimintapohjaa Euroopassa; ottaa huomioon, että EU:n lainsäädännössä säädetään ylivoimaisen yleisen edun käsitteestä; ottaa huomioon, että monimutkainen ja hajanainen EU-rahoitus haittaa oikea-aikaisia investointeja nettonollateknologioihin ja digitalisaatioon erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osalta;

I.  ottaa huomioon, että tarvittavien yksityisten investointien puute uhkaa haitata energiaintensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautumista; ottaa huomioon, että liiallisella turvautumisella valtiontukeen voi olla ei-toivottuja seurauksia, joita ovat erojen paheneminen ja kilpailun vääristyminen kaikkialla EU:ssa;

J.  ottaa huomioon, että EU:n riippuvuudet ja primaari- ja uusioraaka-aineiden rajallinen saatavuus sekä määrällisesti että laadullisesti aiheuttavat merkittäviä haasteita energiaintensiivisille teollisuudenaloille; ottaa huomioon, että kiertotalous ja tehokkuus voivat auttaa vähentämään teollisuuden ja energiahuollon vuotuisia investointitarpeita; ottaa huomioon, että EU:n ulkopuolisiin maihin vietyjen rautametallien osuus on tällä hetkellä yli puolet kaikesta EU:n jäteviennistä, mikä herättää huolta niiden asianmukaisesta käsittelystä;

K.  ottaa huomioon, että EU:n ulkopuolisten maiden harjoittama epäreilu kilpailu, tuettu ylikapasiteetti mukaan lukien, on suuri haaste EU:n yrityksille; ottaa huomioon, ettei monilla alueilla eri puolilla maailmaa ole tällä hetkellä kunnianhimoisia hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita, mikä lisää hiilivuodon riskiä;

L.  katsoo, että energiaintensiivisten teollisuudenalojen perusteellinen muutos ei voi onnistua ilman, että siihen osallistuvat paikallis- ja alueyhteisöt, työntekijät ja työmarkkinaosapuolet, joihin siirtymä vaikuttaa voimakkaasti;

1.  toteaa jälleen olevansa sitoutunut EU:n hiilestä irtautumista koskeviin tavoitteisiin sekä vakaisiin ja ennakoitaviin ilmastoa ja teollisuutta koskeviin toimintapolitiikkoihin;

2.  kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan puhtaan energian hankkeiden lupa- ja lisensointimenettelyjä, jotta voidaan varmistaa hallinnolliset valmiudet ja helpottaa verkkoliitäntöjä puhtaan paikan päällä tapahtuvan energiantuotannon mahdollistamiseksi erityisesti syrjäisillä alueilla; korostaa, että uusiutuvien energialähteiden kasvu ja sähköistäminen edellyttävät mittavia investointeja sähköverkkoihin sekä joustoon, varastointiin ja jakeluverkkoihin; kehottaa komissiota kehittämään ylivoimaisen yleisen edun käsitteen lisäksi ratkaisuja hiilestä irtautumista koskevien hankkeiden nopeuttamiseksi;

3.  katsoo, että tarvitaan lisätoimia sähkömarkkinoiden markkinarakennetta koskevien sääntöjen täytäntöönpanemiseksi, erityisesti sähkönhankintasopimusten ja kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten edistämiseksi, jotta voidaan vähentää energiaintensiivisten teollisuudenalojen epävakautta ja energiakustannuksia; kehottaa komissiota ehdottamaan kiireellisiä toimenpiteitä, joilla puututaan pitkäaikaisten sopimusten allekirjoittamisen nykyisiin esteisiin erityisesti pk-yritysten osalta käyttämällä riskinvähentämisvälineitä ja takuita, kuten Euroopan investointipankin (EIP) myöntämää julkista takausta; ehdottaa, että tutkitaan uusia tapoja irrottaa fossiilisten polttoaineiden hinnat sähkön hinnoista sähkömarkkinoiden markkinarakenteen puitteissa, muun muassa pitkäaikaisten sopimusten edistämiseksi kohtuuhintaista energiaa koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti ja tekemällä lyhyen aikavälin markkinoiden analyysi jo vuonna 2025, jotta voidaan tarkastella vaihtoehtoisia markkinarakenteita;

4.  kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta laajentaa jäsenvaltioiden energiaintensiivisiä teollisuudenaloja koskevia parhaita käytäntöjä, esimerkkinä Italian energia-asetus; kehottaa komissiota laatimaan suosituksia, joilla vähennetään kuluttajien ja erityisesti energiaintensiivisten teollisuudenalojen altistumista kasvaville energiakustannuksille esimerkiksi alentamalla veroja ja maksuja ja yhdenmukaistamalla verkkomaksuja samalla kun varmistetaan julkiset investoinnit sähköverkkoihin;

5.  kehottaa tehostamaan energiajärjestelmän yhdentymistä erityisesti rajatylittävien yhteenliitäntöjen osalta, jotta voidaan varmistaa puhdas ja häiriönsietokykyinen energiahuolto; pyytää lisäämään investointeja joustavuuteen, kuten varastointiin, myös pumppuvesivoimaan ja lämmön ja hukkalämmön varastointiin, sekä kulutusjoustoon sähköverkon vakauden optimoimiseksi; muistuttaa energiatehokkuuden merkityksestä kustannusten alentamisessa;

6.  korostaa, että maakaasusta on luovuttava asteittain mahdollisimman pian; korostaa, että jotkin alat eivät voi nojautua merkittävästi sähköistämiseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä; korostaa, että hiilidioksidin talteenotolla, hyödyntämisellä ja varastoinnilla on keskeinen rooli hiilestä irtautumisessa aloilla, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa, ja vähähiilisten tuotteiden, myös vähähiilisen vedyn, tuotannossa; kehottaa jäsenvaltioita – samalla aikavälillä ja näillä aloilla – kehittämään toimenpiteitä, joilla puututaan kaasun hintapiikkeihin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa; kehottaa komissiota kehittämään välineitä, joilla varmistetaan kaasun toimitus kohtuullisin kustannuksin mahdollistamalla kysynnän yhdistäminen AggregateEU-mekanismin pohjalta ja yhteiset kaasunhankinnat säilyttäen samalla hiilestä irtautumista koskevat tavoitteet; korostaa, että on tärkeää edistää vakaita sopimuksia kaasuntoimittajien kanssa, monipuolistaa toimitusreittejä ja parantaa markkinoiden avoimuutta ja vakautta nykyisen lainsäädännön mukaisesti; kehottaa tekemään tulevassa päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelussa vaikutustenarvioinnin, jossa analysoidaan kaasumarkkinoiden ja hiilidioksidin hintojen välistä suhdetta sekä markkinavakausvarannon ja sen parametrien roolia;

7.  kehottaa komissiota tukemaan energiaintensiivisiä teollisuudenaloja puhtaiden teknologioiden ja nettonollateknologioiden, kuten hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin ja vähähiilisen vedyn, ja energiatehokkaiden tuotantomenetelmien käyttöönotossa vahvistamalla rahoitusmekanismeja ja varmistamalla, että jäsenvaltiot käyttävät päästökauppajärjestelmän tuloja tehokkaasti; kehottaa täydentämään EU:n tason tukea valtiontuella, joka mahdollistaa teknologisesti neutraalin kohdennetun tuen energiaintensiivisille teollisuudenaloille säilyttäen samalla tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla;

8.  kehottaa lisäämään InvestEU-ohjelman määrärahoja ennen seuraavaa monivuotista rahoituskehystä ja tukemaan jäljelle jääneillä elpymis- ja palautumistukivälineen lainoilla energiaintensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautumista; toteaa, että Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline mahdollistaa jo jouston nykyisissä ohjelmissa, mutta se ei riitä; vaatii, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä lisätään rahoitusta energiaintensiivisten teollisuudenalojen tukemiseen innovaatiorahaston ja Verkkojen Eurooppa -välineen energia-alan osa-alueen tai kilpailukykyrahaston avulla; korostaa, että Euroopan vetypankkia ja hiilen hinnanerosopimusten käyttöönotto-ohjelmaa on laajennettava; kehottaa komissiota hyödyntämään nettonollateollisuutta koskevaa säädöstä(1) tulevassa teollisuuden vähähiilistämistä vauhdittavassa säädöksessä lupien ja strategisen hankkeen aseman myöntämisprosessien virtaviivaistamiseksi;

9.  korostaa tarvetta yksinkertaistaa byrokraattisia menettelyjä yksityisten investointien houkuttelevuuden lisäämiseksi ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymän tukemiseksi; katsoo, että sekä InvestEU että EIP ovat keskeisessä asemassa yksityisen rahoituksen liikkeelle saamisessa erityisesti riskejä vähentävien toimenpiteiden avulla;

10.  korostaa, että kriittisten raaka-aineiden saatavuus on varmistettava; korostaa, että tulevalla kiertotaloussäädöksellä olisi parannettava resurssitehokkuutta muun muassa parantamalla kriittisiä raaka-aineita sisältävien tuotteiden jätehuoltoa sekä edistämällä uusioraaka-aineiden kysyntää ja saatavuutta; korostaa, että on määriteltävä strategiset uusioraaka-aineet, joiden vientiä olisi valvottava, kuten teräs- ja metalliromu, ja puututtava mahdolliseen epätasapainoon niiden tarjonnassa ja kysynnässä muun muassa harkitsemalla vientirajoituksia; vaatii, että jätteiden siirrosta annettu asetus(2) pannaan tehokkaasti täytäntöön;

11.  kehottaa komissiota hyödyntämään kaupan suojatoimia kaikilta osin ja tehokkaasti; kehottaa komissiota löytämään pysyvän ratkaisun epäreiluun kilpailuun ja rakenteelliseen ylikapasiteettiin puuttumiseksi ennen nykyisten terästä koskevien suojatoimenpiteiden voimassaolon päättymistä vuonna 2026; kehottaa komissiota keskustelemaan Yhdysvaltojen kanssa ilmoitetuista EU:lle asetettavista tuontitulleista ja välttämään tilanteen haitallista kärjistymistä;

12.  korostaa, että hiilirajamekanismin (CBAM) tehokas täytäntöönpano on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n teollisuudelle ja estää hiilivuoto, kun otetaan huomioon samaan aikaan tapahtuvan päästökauppajärjestelmän maksuttomien päästöoikeuksien asteittaisen poistamisen vaikutus ja tuotantokustannusten kasvun riski; kehottaa komissiota puuttumaan resurssijärjestelyihin ja hiilirajamekanismin kiertämiseen liittyviin riskeihin; pyytää lisäksi panemaan täytäntöön tehokkaan ratkaisun EU:n viejille ja analysoimaan vaikutustenarvioinnin jälkeen mahdollista laajentamista muille aloille ja jatkojalostustuotteisiin;

13.  kehottaa luomaan edelläkävijämarkkinat puhtaille ja kiertotalouteen perustuville eurooppalaisille tuotteille muuhun kuin hintaan, kuten kestävyyteen ja häiriönsietokykyyn, liittyvien EU:n julkisten hankintojen kriteerien avulla ja suosimalla eurooppalaisia strategisia aloja sekä luomalla kustannustehokkaalla tavalla vapaaehtoisia merkintäjärjestelmiä ja EU:n tuotannon vähimmäisosuutta koskevia vaatimuksia;

14.  korostaa oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä, jotta voidaan tukea alueita, jotka ovat erittäin riippuvaisia energiaintensiivisistä teollisuudenaloista, säilyttämällä laadukkaat työpaikat ja luomalla niitä työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmien avulla ja käyttämällä tehokkaasti alueellisia tukimekanismeja, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja koheesiorahastoa; korostaa, että julkinen tuki on ratkaisevan tärkeää energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymälle ja että tämä tuki olisi sidottava niiden sitoutumiseen työllisyyden ja työolojen turvaamiseen ja toimintojen ulkomaille siirtämisen estämiseen; suhtautuu myönteisesti osaamisunionia koskevaan aloitteeseen keinona varmistaa osaamisen ja työmarkkinoiden vaatimusten yhteensovittaminen;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1735, annettu 13. kesäkuuta 2024, Euroopan nettonollateknologiatuotteiden valmistusekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1735, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1735/oj). (2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1157, annettu 11. huhtikuuta 2024, jätteiden siirroista sekä asetusten (EU) N:o 1257/2013 ja (EU) 2020/1056 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1157, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1157/oj).