Euroopan parlamentti, joka

-  ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(1999) 205 ) - C5-0122/1999 ),

-  ottaa huomioon neuvoston 21. kesäkuuta 1999 vahvistamat päätelmät matkailusta ja työllisyydestä(1) ,

-  ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan u kohdan,

-  ottaa huomioon Kölnissä kesäkuussa 1999 esitetyn työllisyyssopimuksen ja Euroopan komission syyskuussa 1999 esittämät työllisyyttä koskevat suuntaviivat,

-  ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 2 artiklan ja erityisesti tavoitteen "työllisyyden korkean tason” saavuttamisesta,

-  ottaa huomioon työjärjestyksen 160 artiklan,

-  ottaa huomioon aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan sekä työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan lausunnot (A5-0030/2000 ),

A.  katsoo, että matkailu ja siihen liittyvät aloitteet, palvelut, infrastruktuurit ja yritykset ovat kehittyneiden maiden pääasiallista toimintaa ja edustavat työllisyyden uutta rajaa erityisesti nuorille ja naisille,

B.  katsoo, että Kölnin työllisyyssopimuksessa määrätään erityisesti siitä, että on löydettävä ne alat, joilla luodaan eniten työpaikkoja ja että on poistettava työllisyyden esteet sellaisilla aloilla kuin matkailu,

C.  katsoo, että matkailua kehittämällä kyetään lisäämään työllisyyttä sekä parantamaan työllisyyden laatua; katsoo, että on tarpeen luoda menettelytapoja, joissa otetaan huomioon kulttuuristen ja luonnollisten mahdollisuuksien/nähtävyyksien hyväksikäyttö, hyödyntäminen ja hallinto sekä matkailukysynnän edistäminen, hallinto ja kysyntään liittyvä koulutus sekä yhteisymmärryksen luominen vastaanottavassa yhteisössä sekä vieraanvaraisuuskulttuurin edistäminen,

D.  katsoo, että matkailu on Euroopan- ja maailmanlaajuisesti jatkuvasti kasvava talouden ala sekä tuotannon että työllistämisen kannalta ja että unionin monille kaupungeille, alueille ja kunnille se on erittäin tärkeä talouden ja kulttuurin voimavara,

E.  katsoo kuitenkin, että laajeneminen ei aina ja joka paikassa johda uusiin ja parempiin työpaikkoihin ja että turistien kokonaismäärä Euroopassa on pysynyt samana vuodesta 1970; katsoo erityisesti, kuten korkean tason ryhmä korosti, että työllisyyden korkea taso voidaan saavuttaa vai oikeanlaisten olosuhteiden vallitessa ja toteuttamalla tarvittavat toimet turistipotentiaalin maksimoimiseksi,

F.  katsoo, että matkailuala muodostuu monenlaisesta toiminnasta, eri toimintojen tuottamisen luonne vaihtelee, alaan liittyy erittäin runsaasti työtä ja ala voi työllistää henkilöitä, joiden ammatilliset profiilit eroavat sekä tyypiltään että ammatilliselta erikoistumiseltaan huomattavasti toisistaan,

G.  ottaa huomioon, että Amsterdamin sopimuksessa ei ole erityistä oikeusperustaa matkailupolitiikalle; katsoo, että tällainen tilanne ei tue matkailua koskevan riittävän kattavan ja johdonmukaisen näkemyksen kehitystä jäsenvaltioiden välillä eikä siis hyödynnä täysipainoisesti matkailun mahdollisuuksia työllisyyden kannalta; muistuttaa kuitenkin, että Euroopan unionin aluepolitiikan yhteydessä voidaan edistää aloitteita, jotka liittyvät tiiviisti maaseutu-, ympäristö-, kulttuuri-, tutkimus- ja koulutusmatkailuun sekä kongressi-, kylpylä-, eläkeläis- ja urheilumatkailuun,

H.  katsoo, että Euroopan parlamentti on jo pitkään voimakkaasti tukenut sitä, että neuvosto hyväksyisi monivuotisen matkailualan ohjelman, jota tarvitaan toisaalta yhteisön eri toimintojen synergian parantamiseksi ja toisaalta jäsenvaltioiden matkailupolitiikkojen yhteensovittamisen parantamiseksi,

I.  katsoo, että Euroopan unionin on matkailun ja työllisyyden läheisen yhteyden perusteella ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti myötävaikutettava ennen kaikkea alan tietämyksen lisäämiseen sen työllistämispotentiaalin osoittamiseksi luotettavien ja taloudellisesti merkityksellisten tilastojen perusteella sekä yhteisön matkailualan kilpailukyvyn ja identiteetin vahvistamiseksi,

J.  katsoo, että yhteisön matkailualan kehitys liittyy tiiviisti sen kestävyyteen yhteisön tavoitteisiin, paikallisen väestön oikeuksiin, elämänlaatuun ja ennen kaikkea turvallisuuteen nähden,

K.  katsoo, että matkailuala on useaan otteeseen tunnustettu yhteisön tasolla pysyväksi sosiaaliseksi saavutukseksi ja että tämän vuoksi olisi tuettava kaikkia aloitteita, joilla pyritään tyydyttämään sosiaalinen kysyntä,

L.  ottaa huomioon, että 95 prosenttia alan yrityksistä on pk-yrityksiä, joita on näin ollen välttämätöntä tukea laatustandardien parantamiseksi ja säilyttämiseksi, jotta ne pystyvät toimimaan monikulttuurisilla, kilpailukykyisillä ja maailmanlaajuisilla matkailumarkkinoilla; katsoo, että Euroopan yhteisöllä on käytössään välineet pk-yritysten kapasiteetin tukemiseksi siten, että se kasvaa markkinoiden kehittymisen myötä ja että voidaan luoda uusia työpaikkoja,

M.  katsoo, että koulutus ja ammattitaitoisen työvoiman liikkuvuus ovat Euroopan työttömyyden torjunnassa olennaisen tärkeitä välineitä etenkin matkailun alalla ja että tämän vuoksi Euroopan unionin pitäisi tukea ennen kaikkea sen henkilöstön koulutusta ja liikkuvuutta, jotta voidaan vastata kysynnän monikulttuurisiin vaatimuksiin ja taata riittävät asiakaspalvelut,

N.  katsoo, että maantieteelliset, sosiokulttuuriset ja ympäristölliset erityispiirteet ovat rikkaus ja pääasiallinen syy matkailuun yhteisön alueilla ja että tämän vuoksi Euroopan unionin on rohkaistava toimintaa näiden erityispiirteiden tukemiseksi ja hyödyntämiseksi ja näiden identiteetin vahvistamiseksi sellaisen yhteisen viitekehyksen puitteissa, jolla vahvistetaan yhteisön koko matkailujärjestelmän kokonaiskapasiteettia turistien houkuttelemiseksi pitäen samalla mielessä yhteistyö jäsenyyttä hakeneiden maiden ja Välimeren alueen kolmansien maiden kanssa,

O.  katsoo, että tehokkaan ja kestävän kuljetusinfrastruktuurin kehityksellä sekä uuden informaatioteknologian levittämisellä on kasvava merkitys matkailualan kilpailukykyyn,

P.  katsoo, että matkailu voisi olla tärkeä työpaikkojen luoja myös pikkukaupungeissa ja maaseudulla, jossa kulttuuri- ja taideperintöä usein aliarvostetaan eikä tueta asianmukaisesti,

Q.  katsoo, että matkailu herkillä alueilla, kuten rannikolla ja vuoristossa, voi uhata paikallisia ympäristö- ja kulttuurivoimavaroja, jos turistivirtoja ja kaupungistumista ei ohjata asianmukaisella tavalla,

R.  katsoo, että monille EU:n alueille matkailijoita tulee vain tiettyinä aikoina vuodessa ja että matkailua, jos se on tarkoitettu taloudelliseksi voimavaraksi, olisi oltava muihinkin vuodenaikoihin, mikä voitaisiin saavuttaa etenkin eläkeläis-, perhe- ja nuorisomatkailun avulla,

S.  katsoo, että politiikkaa matkailualan työllisyyden lisäämiseksi on tarkasteltava työmarkkinoiden kehitystä silmällä pitäen ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja että tämän politiikan on joka tapauksessa perustuttava asianomaisten työmarkkinaosapuolien neuvotteluihin,

1.  on samaa mieltä matkailua ja työllisyyttä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän esittämästä kokonaisstrategiasta; on tyytyväinen, että tämän ryhmän päätelmistä on laadittu komission erityiskertomus ja että ne on osittain esitetty myös komission tiedonannossa työllisyyttä tukevasta yhteisön politiikasta (KOM(1999) 167 );

2.  pitää olennaisen tärkeänä, että matkailualan työllisyyden tavoite liitetään tiukasti pimeän työn ja nk. heikompien työnhakijoiden (naiset, nuoret jne.) erilaisten syrjintämuotojen torjuntaan;

3.  on vakuuttunut, että on välttämätöntä ottaa työntekijöiden ja yrittäjien oikeudet asianmukaisesti huomioon siten, että ohjataan työmarkkinoiden kehitystä matkailualalla kohti tavoitteita, jotka ovat tyydyttäviä sekä sosiaalisesti että taloudellisesti;

4.  pahoittelee erityisen matkailupolitiikkaa koskevan oikeusperustan puuttumista perussopimuksista; katsoo, että tämän kysymyksen ratkaiseminen on olennaisen tärkeä matkailupolitiikan tulevaisuuden kannalta ja että näin ollen jäsenvaltioiden olisi keskusteltava asiasta perussopimuksia seuraavan kerran uudistettaessa;

5.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan yhteisön politiikat, jotka on tarkoitettu luomaan matkailuun liittyviä työpaikkoja, jäsenvaltioiden kansallisten työllisyyspolitiikkojen kanssa;

6.  katsoo, että Euroopan unionin toiminnalla on myötävaikutettava sellaisten ohjelma- ja hankemekanismien syntymiseen aluepolitiikkojen yhteydessä, joilla voidaan edistää työllisyyttä ja samalla suojella matkailun alkulähteenä olevia maisemallisia, kulttuurisia, historiallisia ja ympäristöllisiä arvoja ja hyödyntää niitä erityisesti syrjäisimmillä alueilla ja saarialueilla, joille on ominaista hauras ekologinen ja demografinen tasapaino;

7.  pitää ensisijaisen tärkeänä, että matkailun kehitys ja uusien palvelujen luominen työpaikkojen luomiseksi ja kansallisten ja alueellisten viranomaisten ohjaamiseksi rakenne- ja koheesiorahastojen tavoitealueita 1, 2 ja 3 koskevien toimintasuunnitelmien laatimisessa ovat täysipainoisesti mukana vuosien 2000-2006 rakenneohjelmien suuntaviivoissa;

8.  katsoo, että unionin yhteisrahoittamat hankkeet voisivat vaikuttaa myönteisesti sellaisten palvelujen ja infrastruktuurin luomiseen, joilla tuetaan turistien houkuttelemista etäällä sijaitseville matkailullisesti kiinnostavimmille, erityisesti syrjäisimmille alueille, suosionsa menettäneiden alueiden uudelleen kiinnostavaksi tekemistä sekä kulttuurisesti merkittävien matkailureittien laajentamista ja sellaisten alueiden kehittämistä, joilla on voimakasta matkailupotentiaalia;

9.  pyytää komissiota tukemaan päättäväisesti maaseutumatkailua, koska se on olennainen mutta vähän hyödynnetty keino työpaikkojen luomiseksi ja tulojen kasvattamiseksi, erityisesti epäsuotuisimmilla alueilla;

10.  kehottaa komissiota määrittelemään ensisijaiset strategiset tavoitteet Euroopan unionin matkailualan kehittämiseksi; ehdottaa Euroopan unionin matkailualan toimien soveltamisalan keskittämistä siten, että keskitytään näin täsmennettyihin tavoitteisiin, ja pyytää neuvostoa viipymättä hyväksymään matkailualan monivuotisen ohjelman kiireellisimpien toimenpiteiden määrittämiseksi ja yhteisön toimien ja toiminta-alan täsmentämiseksi yhdessä jäsenvaltioiden aloitteiden kanssa;

11.  toivoo, että yhteisön seuraavassa työllisyyttä käsittelevässä huippukokouksessa, joka pidetään Lissabonissa vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla, matkailu otetaan täysipainoisesti mukaan yhteisön politiikan työllisyyttä koskeviin suuntaviivoihin tuotantojärjestelmänä ja alana, joka kykenee luomaan uusia työpaikkoja;

12.  pyytää komissiota vuoden 2000 työllisyyspolitiikan suuntaviivojen kautta vaikuttamaan siihen, että jäsenvaltiot ottavat paremmin huomioon matkailun ja siihen liittyvät toimet erityisesti kansallisissa työllisyyssuunnitelmissaan;

13.  pyytää tukemaan innovatiivisia hankkeita herkillä alueilla, kuten rannikoilla ja vuoristoissa, jotka ovat massaturismin ja nopean kaupungistumisen uhan alaisena, seuraavien periaatteiden perusteella: rajan asettaminen kaupungistumiskehitykselle, siirtyminen laatuun perustuvaan matkailupolitiikkaan sekä kannustaminen yhteistyösopimuksiin matkanjärjestäjien ja paikallisten yhteisöjen välillä, jotta voidaan asianmukaisesti hallita turistivirtoja ja auttaa paikallista taloutta kestävällä tavalla;

14.  pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta kehittää kriteeriluettelo, jonka avulla varmistetaan matkailualan edistäminen eri pääosastojen päättäessä unionin talousarviosta rahoitettavista hankkeista;

15.  katsoo näin ollen, että matkailualan edistämisen olisi oltava tasapainoinen tavoite työpaikkojen luomiseen sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen kohdistuvissa yhteisön ohjelmissa, joilla pyritään kestävällä tavalla luomaan työpaikkoja ja tukemaan pk-yrityksiä;

16.  on vakuuttunut, että uusien, parempien ja pysyvien työpaikkojen luominen matkailualalla ja siihen liittyvillä aloilla riippuu läheisesti Euroopan matkailutarjonnan laatu- ja turvallisuusnormien lujittamisesta ja että näin ollen laadun ja turvallisuuden periaatteista olisi tultava erityisiä avaintekijöitä, mitä tulee Euroopan unionin myötävaikutukseen matkailua koskeviin kansallisiin politiikkoihin;

17.  katsoo, että enää ei ole mahdollista lykätä sellaisen matkailualan tilastojärjestelmän hyväksymistä, jonka kautta yhteisön toimielimet ja jäsenvaltioiden kansalliset ja alueelliset elimet, yritykset, ammattijärjestöt, koulut ja yliopistot sekä yleensäkin alan toimijat saisivat luotettavaa tietoa matkailusta ja siihen liittyvistä taloudellis-sosiaalisista ilmiöistä, työllisyystilanteesta ja mahdollisuuksista saada matkailualan yrittäjän ammatillista koulutusta sekä luoda uusia työpaikkoja;

18.  pyytää tämän vuoksi komissiota laatimaan mahdollisimman pian raportin matkailualaa koskevien tietojen keräämisestä annetun direktiivin 95/57/EY täytäntöönpanosta sekä ehdotuksen sen parantamiseksi työllisyyden indikaattoreiden, kestävän matkailun ja sosiaalisen kysynnän osalta;

19.  pyytää komissiota suorittamaan tilintarkastuksen niiden yhteisön toimintatapojen ja ohjelmien osalta, joilla tuetaan matkailuteollisuutta, jotta EU:n toimet sovitettaisiin paremmin yhteen;

20.  pyytää kestävyyttä osoittavan asteikon (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä kestävyys) luomista, jonka paikalliset ja kansalliset hallitukset voivat ottaa käyttöön tueksi matkailun kehittämisen toimintatapojen ja strategioiden määrittelyssä;

21.  pyytää jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan erityisesti sellaisia koulutusmenetelmiä, jotka koskevat johtotason henkilöstöä ja alueen omia voimavaroja hallinnoivaa henkilöstöä, tukemaan paikan päältä palkattua henkilöstöä, joka voi järjestää ja hallinnoida kaikentyyppisiä matkailupalveluja, antamaan teknistä tukea pk-yrityksille, mahdollistamaan pk-yritysten ja erittäin pienten yritysten mahdollisuudet saada riittävästi pääomaa, erityisesti riskipääomaa, sekä järjestämään verkoksi kaikki alueen mahdollisuudet: matkailijoiden majoittaminen, ympäristön voimavarat ja historiallis-kulttuuriset voimavarat, viini- ja ruokakulttuuri alueelle tyypillisten tuotteiden arvostuksen nostamiseksi, viihde, paikalliset ja intermodaaliset kuljetukset;

22.  pyytää komissiota sisällyttämään naisten työn matkailualalla yhtenä parametrinä neljänteen monivuotiseen pk-yrityksiä koskevaan ohjelmaan;

23.  pyytää komissiota sisällyttämään matkailun yhtäläisten mahdollisuuksien toteuttamiseen tarkoitettuun viidenteen toimintaohjelmaan vuosiksi 2000-2005;

24.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita kokoamaan yhteen matkailualaa koskevia uusia ajatuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa organisoitujen sosiaalisten ryhmien matkailua, tukemaan uusia matkailumuotoja uusissa paikoissa ja rohkaisemaan erityisesti mannereurooppalaisten matkailua Euroopan syrjäisimmille alueille, sekä tutkimaan työllisyyspotentiaalia urheiluun liittyvän matkailun kautta ja jakamaan turistivirrat eri vuodenajoille siten, että luotaisiin vuoden ympäri vakaana pysyvä työllisyys etenkin taantuvissa merenrantapaikoissa;

25.  pyytää komissiota valvomaan, että matkailualan työllisyyden jo nyt huomattavan joustavasta luonteesta ei tule negatiivinen syrjintäkeino, erityisesti mitä tulee palkkatasoon, koulutukseen, työoloihin ja työaikaan;

26.  pyytää jäsenvaltioita liittämään yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen matkailualalla kansallisiin työttömyyttä koskeviin ohjelmiin edistäen naisten ottamista työhön ja heidän horisontaalista ja vertikaalista liikkuvuuttaan matkailuyrityksissä konkreettisin toimin kuten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevien direktiivien täytäntöönpano, yrityksissä tehtävien tarkastusten tehostaminen ”pimeän” työnteon torjumiseksi, yritysten palkitseminen koulutetun naistyövoiman palkkaamisesta jne.;

27.  pyytää jäsenvaltioita kannustamaan naisten oikeuksista ja yhtäläisistä mahdollisuuksista vastaavia valtion elimiä ja kaikenasteisia matkailualan oppilaitoksia tiiviiseen keskinäiseen yhteistyöhön ja edistämään tätä yhteistyötä pyrkimyksenä kiinnittää erityistä huomiota koulutusohjelmien sisältöön, jotta niissä otettaisiin huomioon naisten erityisominaisuudet ja mahdollisuudet ja valmistettaisiin heitä vastaamaan markkinoiden nykyisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin; pyytää jäsenvaltioita suosimaan myös vanhusten matkailua;

28.  pitää tärkeänä, että merkityksellisten tietojen ja "parhaiden käytäntöjen” kerääminen, käsittely, tuotanto ja levittäminen varmistetaan ja että sitä edistetään; pyytää komissiolta yhteisrahoitusta pilottihankkeisiin, jotka koskevat kokemustenvaihtoa ja esikuva-analyysia, erityisesti aloilla, jotka koskevat paikallisten strategioiden määrittelyä, ympäristönsuojelua, palvelujen tasoa ja matkailun uusien ammattien muodostumista; katsoo, että näiden tavoitteiden optimoimiseksi on parannettava synergiaa tiiviin yhteistyön ja jo olemassaolevien ohjelmien yhteensovittamisen avulla;

29.  pyytää komissiota valvomaan kilpailusäännösten tosiasiallista soveltamista aloilla, jotka liittyvät läheisesti matkailuun, erityisesti siksi, että torjuttaisiin kilpailunvääristymiä, monopoleja ja oligopoleja, jotka heikentävät satojen matkailualan pk-yritysten tilannetta;

30.  rohkaisee komissiota, jäsenvaltioita ja asianomaisia alueellisia viranomaisia lisäämään yhteyksiä jäsenyyttä hakeneisiin maihin ja Välimeren maihin, jotta parannettaisiin ja rationalisoitaisiin sellaisen yhteisten hankkeiden kehittämiseen pyrkivän yhteistyön muotoja, jolla luotaisiin uusia työpaikkoja, sekä lisäämään yhteistyötä uusien matkailutoimintojen yksilöimiseksi ja hallinnoimiseksi matkailualalla ja siihen liittyvillä aloilla, sisämaan alueiden ja terveysmatkailun hyödyntämisessä, mukaan lukien kylpylät, kulttuurireitit autioituvien turistialueiden elvyttämiseksi jne.; tällä pyrittäisiin myös hillitsemään ammattitaidottomien siirtolaisten saapumista alueelle;

31.  rohkaisee jäsenvaltioita hyväksymään pk-yrityksille myönteisiä verotuksellisia toimia, erityisesti sellaisia toimia, jotka on suunnattu työn verotuksen keventämiseen, siten että suositaan työvoimavaltaisten alojen (joihin kuuluu matkailuun liittyvä toiminta) työllisyyden kasvua;

32.  pyytää jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta matkailualan pk-yritykset voivat helpommin päästä osallisiksi olemassa olevista yhteisön välineistä (rakennerahastot, tutkimuksen V puiteohjelma, Leonardo, JEV, Life jne.) ja jotta tuettaisiin innovaatiota ja kumppanuutta;

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) Ks. neuvoston lehdistötiedotteet 21. kesäkuuta 1999.