Euroopan parlamentti, joka

-  ottaa huomioon komission selvityksen (KOM(1999) 644 - C5-0088/2000 ),

-  ottaa huomioon Olympiassa 20.-23. toukokuuta 1999 järjestetyn Euroopan unionin urheilukonferenssin, jossa korostettiin urheilun merkitystä Euroopan unionin kansalaisten lähentämisessä toisiinsa,

-  ottaa huomioon Amsterdamin sopimuksen liitteenä olevan julistuksen nro 29 urheilusta,

-  ottaa huomioon komission valkoisen kirjan opettamisesta ja oppimisesta (KOM(1995) 590 ),

-  ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon urheilun eurooppalaisesta mallista(1) ,

-  ottaa huomioon 17. joulukuuta 1998 antamansa päätöslauselman kiireellisesti toteutettavista toimenpiteistä dopingin torjumiseksi urheilussa(2) ,

-  ottaa huomioon Wienissä 11. ja 12. joulukuuta 1998 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

-  ottaa huomioon 22. toukokuuta 1996 antamansa päätöslauselman urheilutapahtumien lähettämisestä(3) ja 13. kesäkuuta 1997 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin asemasta urheilun alalla(4) ,

-  ottaa huomioon 19. ja 20. kesäkuuta 2000 kokoontuneen Santa Maria da Feiran Eurooppa-neuvoston päätelmien 50 kohdan, jossa vaaditaan ottamaan huomioon eurooppalaisen urheilun erityispiirteet ja sen yhteiskunnallinen merkitys,

-  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Bosman antaman tuomion(5) ,

-  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asioissa Deliège (C-191/97) ja Lehtonen (C-176/96) antamat tuomiot,

-  ottaa huomioon 18. marraskuuta 1999 antamansa päätöslauselman perustamissopimusten uudistuksen ja seuraavan hallitustenvälisen konferenssin valmistelusta(6) ,

-  ottaa huomioon komission tiedonannon yhteisön tukisuunnitelmasta dopingin torjumiseksi urheilussa (KOM(1999) 643 ),

-  ottaa huomioon Euroopan naisurheiluverkoston (EWS) Helsingin henki 2000 -konferenssin suositukset,

-  ottaa huomioon, että komissio ei ole antanut tyydyttävää vastausta parlamentin 13. tammikuuta 2000 esittämään kysymykseen amatööriurheilun erityislaadun tunnustamisesta (P-0102/2000),

-  ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan,

-  ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnon (A5-0208/2000 ),

A.  katsoo, että urheilu on ihanteellinen tapa toteuttaa sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta ja sen on näin ollen oltava erottamaton osa nykyisiä yhteisön ohjelmia, joissa sitä pitäisi käyttää sosiaalisen syrjäytymisen, väkivallan, epätasa-arvon, rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa,

B.  panee merkille yleisen huolestuneisuuden urheilutilaisuuksissa esiintyvästä tuomittavasta väkivallasta, rasismista ja muukalaisvihasta,

C.  katsoo, että jäsenvaltioiden ja urheilujärjestöjen velvollisuus vapauteen ja oikeuteen perustuvalla alueella on taata kansalaistensa suojelu urheilutilaisuuksissa,

D.  panee merkille dopingin yleistymisen ja järjestäytyneen rikollisuuden huolestuttavan soluttautumisen urheiluun, millä on vakavia seurauksia, koska alaa koskevaa lainsäädäntöä ei edelleenkään ole olemassa; toteaa, että lääkkeiden lisääntynyt väärinkäyttö vahingoittaa urheilijoiden terveyttä vakavasti; katsoo, että Euroopan urheiluviranomaisten on laadittava yhteiset dopingia koskevat säännöt,

E.  ottaa huomioon, että ammattilaisurheilussa esiintyy taloudellista epätasapainoa seurojen ja urheilijoiden välillä ja nuorten urheilijoiden koulutukseen liittyy ongelmia, joita on syntynyt Bosman-tuomion seurauksena,

F.  toteaa, että ammattiurheilusta ja ammattiurheilun markkinoinnista on tullut liiketoimintaa; katsoo, että kilpailulainsäädännön ja neljän vapauden on tämän vuoksi koskettava myös urheilun kaupallisia näkökohtia; katsoo lisäksi, että sovellettaessa perustamissopimuksen määräyksiä urheiluun alan erityispiirteet on otettava huomioon, kuten yhteisöjen tuomioistuin on jo ilmaissut,

G.  ottaa huomioon komission kannan edellä mainittuun parlamentin 22. toukokuuta 1996 antamaan päätöslauselmaan, jossa todettiin, että yksinoikeudet yleistä kiinnostusta herättävien urheilutapahtumien lähettämiseen on annettava tv-asemille, jotka eivät käytä koodausta, jotta mahdollisimman suuri osa väestöstä voi osallistua tapahtumiin,

H.  ottaa huomioon urheilun valtavan taloudellisen kehityksen, joka on johtanut tv-oikeuksien, sponsoroinnin, kaupankäynnin ja kaiken muun urheiluun liittyvän toiminnan arvon nousemiseen, samoin kuin kansainvälisten kilpailujen määrän moninkertaistumiseen ja tästä johtuvaan alan työpaikkojen lisääntymiseen,

I.  toteaa, että sekä erilaisten järjestöjen että yksittäisten henkilöiden harjoittama urheiluun liittyvä taloudellinen toiminta on yhteisön oikeuden ja perussopimusten alaista,

J.  katsoo, että urheilu on ainutlaatuinen koulutuksen ja sosiaalisen integraation väline kaikissa yhteiskuntaluokissa ja että tämän vuoksi se on otettava asianmukaisesti huomioon kansallisissa ja yhteisön politiikoissa,

K.  ottaa huomioon, että urheilulla on hyvin myönteisiä vaikutuksia Euroopan terveyspolitiikan kehittämisen kannalta,

L.  katsoo, että jäsenvaltioiden ja kansallisten ja kansainvälisten urheiluliittojen pitäisi riittävästi ottaa huomioon urheilijoiden työ ja asema sekä suojella niitä,

M.  pitää tärkeänä, että jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan urheiluliitto, joka valvoo vammaisten ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien urheilutoiminnan levittämistä ja harjoittamista; katsoo, että näiden ryhmien urheiluohjelmiin ja -tapahtumiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota,

1.  pitää myönteisenä komission näkemystä urheilun merkittävistä kasvatuksellisista ja yhteiskunnallisista tehtävistä; korostaa urheilun harrastamisen yhdistävää luonnetta ja sen merkitystä sekä fyysiselle kehitykselle että myös psyykkiselle kehitykselle siinä mielessä, että sen kautta on mahdollista oppia tärkeitä yhteiskunnallisia arvoja, kuten joukkuehenki, reilu kilpailu, yhteistyökyky, suvaitsevaisuus ja solidaarisuus;

2.  korostaa, että yhteisön on otettava huomioon sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnustettujen urheiluelinten autonomia ja toimivalta urheiluasioiden hallinnoinnissa ja organisoinnissa;

3.  kehottaa komissiota sisällyttämään Euroopan urheilutieteellisten instituuttien verkoston (ENSSHE) toiminnan tähänastiset tulokset ja urheilijoiden ammatillista koulutusta ja pätevöitymistä koskevat asiat yhteisön Sokrates- ja Leonardo-ohjelmiin sekä edistämään urheilijoiden sopeutumista työelämään urheilu-uran jälkeen;

4.  pitää myönteisenä komission Helsinki-selvityksessä ilmaisemaa valmiutta esittää yhteisön seuranta-, koordinointi- tai tulkintatoimenpiteitä, joilla vahvistetaan urheilutoiminnan oikeusvarmuutta ja sen erityistä yhteiskunnallista ja kasvatuksellista tehtävää;

5.  korostaa koulujen urheilukasvatuksen merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään asianmukaista huomiota liikunnanopetukseen kaikkien koulujen opetussuunnitelmissa ja edistämään nuorten osallistumista amatööriurheiluun;

6.  pitää itsestään selvänä, että komissio tunnustaa Bosman-tuomion yhteydessä syntyneet periaatteet vahvistetuiksi periaatteiksi; kehottaa sen vuoksi komissiota tukemaan urheilussa sellaisia itsehallintorakenteita, jotka edistävät solidaarisuutta ja auttavat kannustamaan pelaajien valmennusta ja kehittymistä yhtä lailla pienissä paikallisissa seuroissa kuin suurissa kansainvälisesti tunnustetuissa seuroissa; muistuttaa komissiota, että tällaiset rakenteet ja tavoitteet ovat täysin yhteensopivia Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen Bosman-tapauksessa tekemän ratkaisun kanssa; pyytää komissiota pidättymään toimista tai ehdotuksista, jotka saattaisivat asettaa Bosman-tuomiossa vahvistetun periaatteen kyseenalaiseksi;

7.  kehottaa urheiluliittoja parantamaan sisäistä demokratiaansa ja ottamaan huomioon ammattiurheilun ja amatööriurheilun erilaiset tarpeet ja hallintotavat luomalla soveltuvat edustusrakenteet;

8.  pyytää hallitustenvälistä konferenssia sisällyttämään perustamissopimuksen 151 artiklaan selvän viittauksen urheiluun, jotta EU tunnustaisi toiminnassaan urheilun kulttuurisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen;

9.  toistaa edellä mainitun 13. kesäkuuta 1997 antamansa päätöslauselman 6 kohdan f alakohdassa komissiolle esittämänsä kehotuksen tutkia erilaiset ammattiseuroille myönnettyä valtion tukea koskevat kansalliset säädökset ja pyrkiä edistämään avoimuutta ammattilaisseurojen taloudellisen tilanteen suhteen;

10.  kehottaa komissiota ottamaan yhteisön terveyspolitiikkaa kehittäessään huomioon urheilun myönteiset vaikutukset terveyteen;

11.  palauttaa mieleen edellä mainittuun 13. kesäkuuta 1997 Euroopan unionin asemasta urheilun alalla antamaansa päätöslauselmaan sisältyvät johtopäätökset Euroopan urheilun vuoden järjestämisestä;

12.  pyytää komissiota tarkastelemaan myönteisesti mutta perustamissopimuksen määräyksiä tiukasti noudattaen käytäntöjä, jotka edistävät urheilun ruohonjuuritason kehitystä ja takaavat yhtäläiset mahdollisuudet ja siten osaltaan edistävät eurooppalaisen urheilun tervettä ja monipuolista kehitystä;

13.  kunnioittaa urheiluseuroissa kuntourheilun alalla tehtävää vapaaehtoistyötä ja erityisesti nuorten sekä urheilun ja yhteiskunnan vähemmistöryhmien parissa tehtävää työtä; korostaa, että koordinointi on tarpeen erityisesti amatööriurheilussa sen erityispiirteiden vuoksi;

14.  katsoo, että tätä työtä on tuettava enemmän ja kehottaa komissiota tutkimaan, miten tämä voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdollisimman kattavasti yhteisön tasolla;

15.  varoittaa suurista eroista, joita voi syntyä toisaalta huippu-urheilun ja pienten urheiluseurojen ja toisaalta ammattilais- ja amatööriurheilun välille; korostaa, että molemmat ovat riippuvaisia toisistaan ja että on syytä huolehtia siitä, että kummassakin tapauksessa säilyy keskinäinen avunanto;

16.  kehottaa edistämään urheiluyhdistysten perustamista aina kun tarkoituksena on tukea amatööriurheilua ja osoittaa solidaarisuutta yhteiskunnassa heikommassa asemassa oleville ryhmille;

17.  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen puitteet urheiluasioissa mutta kehottaa komissiota Amsterdamin sopimukseen liitetyn julistuksen nro 29 hengessä ottamaan asiaankuuluvasti huomioon urheilurakenteiden kansallisen ja alueellisen luonteen ja eurooppalaisen urheilutoiminnan historiallisen perinteen;

18.  pyytää komissiota keräämään ja levittämään laajalti yhteisöjen johtajina toimivien, paikallisessa uudistusyhteistyössä avainasemassa olevien sekä yhteisön kaikille jäsenille palveluja tarjoavien ja järjestävien paikallisten ja alueellisten viranomaisten luomia parhaita käytänteitä;

19.  pyytää jäsenvaltioita ja urheiluliittoja suojelemaan alaikäisiä urheilijoita, asettamaan tiukat rajat heitä koskevalle toiminnalle (jopa kieltämään heitä koskevan kaupankäynnin) sekä käynnistämään tutkimuksen nuorten urheilijoiden "kaupasta” ja selvittämään erityisesti sen vaikutuksia alle 18-vuotiaisiin nuoriin urheilijoihin, jotka ryhtyvät ammattilaisiksi;

20.  kehottaa kansainvälistä voimisteluliittoa olemaan kannustamatta äärimmäisen laihuuden tavoittelua, joka on vahingollista voimistelijoille ja muille urheilijoille;

21.  pyytää urheiluelimiä vahvistamaan periaatteen, jonka mukaan huippu-urheilijoiksi valmennettaville nuorille annetaan urheilukoulutuksen lisäksi myös yleissivistävää ja ammatillista koulutusta; kehottaa komissiota sisällyttämään nämä näkökohdat Sokrates- ja Leonardo-ohjelmiin;

22.  muistuttaa urheiluelimiä ja jäsenvaltioita Euroopan unionin tavoitteesta, jonka mukaan unioni suojelee kansalaisiaan vapauden ja turvallisuuden aloilla; kehottaa asiasta vastaavia viranomaisia tehostamaan yhteistyötään, jotta estetään urheilutapahtumiin liittyvät väkivaltaisuudet;

23.  pyytää jäsenvaltioita toimeenpanemaan mahdollisimman pian neuvoston 22. huhtikuuta 1996 antaman suosituksen jalkapallo-otteluiden yhteydessä esiintyvien levottomuuksien ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi ja ryhtymään tiukkoihin toimiin syyllisiä kohtaan neuvoston päätöslauselmallaan 21. kesäkuuta 1999 hyväksymän kansainvälistä poliisiyhteistyötä koskevan käsikirjan(7) mukaisesti;

24.  pyytää jäsenvaltioita säätämään lainsäädännössään rahoitustoimista, joilla edistetään yksityisiä investointeja urheiluun;

25.  kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka vielä eivät ole perustaneet virallisten urheiluelinten tunnustamaa ja tukemaa sekä fyysisesti että henkisesti vammaisille tarkoitettua urheiluliittoa, perustamaan sellaisen; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota vammaisurheilun kehittämiseen, rahoittamiseen ja edistämiseen ja turvaamaan vammaisten erityistarpeet osana urheilukulttuuria sekä mahdollistamaan vammaisten ja ei-vammaisten urheilijoiden välisen vaihdon; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan yhteisön ohjelmilla vammaisten urheilu- ja muuta fyysistä toimintaa;

26.  kehottaa urheilujärjestöjä jakamaan urheilutoimintaan liittyvän vastuun naisten ja miesten kesken ja vahvistamaan naisten asemaa päätöksenteossa sekä kehittämään jäsenilleen sukupuolten tasa-arvoon tähtääviä malleja;

27.  pyytää, että televisio-oikeudet myönnetään kartellilakia noudattaen ja että ne myönnetään sellaisille yhtiöille, jotka ottavat vastuun urheilutapahtumiin liittyvistä riskeistä; pyytää myös, että televisio-oikeuksien myöntämisessä noudatetaan avoimuuden periaatetta;

28.  vaatii, että urheiluvälineiden ja -vaatteiden taloudellisesti erittäin merkittävässä tuotannossa noudatetaan yhteisön oikeutta ja että yhteisön markkinoille ei varsinkaan kehitysyhteistyön puitteissa tuoda tuotteita, joiden tuotanto ei vastaa ympäristönormeja ja ILO:n sääntöjä;

29.  ottaa huomioon Portugalin puheenjohtajakauden ja Feiran Eurooppa-neuvoston päätelmät ja kehottaa komissiota esittämään tiedonannon urheilun sisällyttämisestä yhteisön eri politiikkoihin ja tavoista, joilla urheilujärjestöjen työ tunnustetaan sekä liikunnanopetuksen asemasta jäsenvaltioiden opetussuunnitelmissa ja urheilun piirissä tapahtuvasta sukupuolisesta häirinnästä ja hyväksikäytöstä;

30.  edellyttää, että kuluttajille jätetään kohtuullinen osuus näin saatavasta hyödystä; edellyttää erityisesti, että Euroopan kansalaisille annetaan mahdollisuus seurata tärkeitä urheilutapahtumia julkisen palvelun lähetystoiminnan välityksellä tai muiden kanavien välityksellä, jotka tarjoavat tapahtuman maksutta; kehottaa sen vuoksi komissiota tarkastelemaan suopeasti käytäntöjä, joilla tämä mahdollistetaan, ja sallimaan osittaisen vapauttamisen kilpailusäännöksistä EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

31.  toistaa edellä mainitun 13. kesäkuuta 1997 antamansa päätöslauselman 4 kohdassa kaikille jäsenvaltioille esittämänsä pyynnön televisiodirektiivin 3 artiklan a kohdan tarjoaman mahdollisuuden hyödyntämisestä, jotta yksinoikeuden piiriin siirretyt merkittävät tapahtumat eivät jäisi näkemättä huomattavalta osalta suurta yleisöä;

32.  pyytää jäsenvaltioita edistämään sitä, että osa sponsoreilta saaduista tuloista ja mainosrahoista käytettäisiin amatööriurheilun hyväksi;

33.  pyytää jäsenvaltioita kehittämään urheilulääketieteeseen erikoistuneita oppilaitoksia ja järjestämään ammatillista koulutusta koskevia kursseja urheilulääketieteen eri alojen tekniselle henkilöstölle;

34.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL C 374, 23.12.1999, s. 56. (2) EYVL C 98, 9.4.1999, s. 291. (3) EYVL C 166, 10.6.1996, s. 109. (4) EYVL C 200, 30.6.1997, s. 252. (5) Kok. 1995, I-4921. (6) Hyväksytyt tekstit, kohta 4. (7) EYVL C 196, 13.7.1999, s. 1.