Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta merisatamien ja sisävesisatamien sekä liitteessä III olevan hankkeen n:o 8 osalta (6658/1/2000 - C5-0271/2000
- 1997/0358(COD)
)
(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
- ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (6658/1/2000 - C5-0271/2000
)(1)
,
- ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(2)
komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1997) 681
)(3)
,
- ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(1999) 277
),
- ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,
- ottaa huomioon työjärjestyksen 80 artiklan,
- ottaa huomioon aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A5-0232/2000
),
1. tarkistaa yhteistä kantaa seuraavasti;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Neuvoston yhteinen kanta
Parlamentin tarkistukset
(Tarkistus 1)
Nimi
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o .../2000/EY tehty päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta merisatamien ja
sisävesisatamien sekä liitteessä III olevan hankkeen n:o 8 osalta
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o .../2000/EY tehty päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta merisatamien, sisävesisatamien ja intermodaaliterminaalien
sekä liitteessä III olevan hankkeen n:o 8 osalta
(Tarkistus 2)
Johdanto-osan 2 kappale
2)
Eri kuljetusmuotojen yhdistäminen multimodaalisessa verkossa edellyttää muun muassa liityntäkohtia, joihin kuuluvat myös merisatamat ja
sisävesisatamat.
2)
Eri kuljetusmuotojen yhdistäminen multimodaalisessa verkossa, josta on tehtävä päätöksen N:o 1692/96/EY 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti ympäristövaikutusten strateginen arviointi,
edellyttää muun muassa liityntäkohtia, joihin kuuluvat myös merisatamat, sisävesisatamat ja intermodaaliterminaalit
.
(Tarkistus 3)
Johdanto-osan 3 kappale
3)
Euroopan laajuisen merisatamaverkon olisi sisällettävä satamien luokitus, joka perustuu määrällisiin arviointiperusteisiin tai satamien sijaintiin saarilla, joilta ei ole kiinteitä yhteyksiä mantereelle. Ainoastaan ne satamat, jotka liikennemääränsä vuoksi ovat ylimmässä luokassa, olisi ohjeellisesti merkittävä karttoihin. Olisi täsmennettävä niitä edellytyksiä, jotka merisatamahankkeen on täytettävä, jotta sitä voidaan pitää yhteistä etua koskevana hankkeena.
Poistetaan.
(Tarkistus 4)
1 ARTIKLAN 1 KOHDAN b ALAKOHTA
11 artiklan 3 a kohdan d alakohta (päätös N:o 1692/96/EY)
d)
tarjoavat tarvittavan laitteiston yhdistettyjen
kuljetusten uudelleenlastaukseen, tai joiden liikenteen kokonaismäärä on vähintään 300 000
rahtitonnia.
d)
tarjoavat tarvittavan laitteiston intermodaalisten
kuljetusten uudelleenlastaukseen tai joiden liikenteen kokonaismäärä on vähintään 500 000
rahtitonnia.
(Tarkistus 15)
1 ARTIKLAN 2 KOHDAN TOINEN ALAKOHTA
12 artiklan 2 kohta (päätös N:o 1692/96/EY)
2.
Euroopan laajuiseen merisatamaverkkoon kuuluu yhteisön alueella sijaitsevia merisatamia, jotka ovat avoimia kaupalliselle liikenteelle ja vastaavat perusteita ja teknisiä erittelyjä, jotka on esitetty liitteessä II. Nämä satamat on luokiteltu A-, B- ja C-luokkaan niiden liikennemäärän ja sijainnin perusteella. Liitteessä II olevassa 5 jaksossa tarkoitettuun A-luokkaan kuuluvat satamat on esitetty liitteessä I olevan 5 jakson ohjeellisissa kartoissa, jotka perustuvat viimeisimpiin satamatietoihin.
2.
Verkkoon kuuluvien merisatamien on täytettävä seuraavat ehdot:
a)
niistä on yhteys muihin liitteessä I mainittuihin Euroopan laajuisiin liikenneväyliin ja
b)
vuosittainen liikenteen kokonaismäärä on vähintään 1,5 miljoonaa rahtitonnia
tai
vuosittainen liikenteen kokonaismäärä on vähintään 200 000 kansainvälisen liikenteen matkustajaa (kahden eri maassa sijaitsevan sataman välinen liikenne).
Saarten osalta ja kaikkein syrjäisimmillä alueilla, joihin viitataan EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa, vuosittaisen liikenteen kokonaismäärän on oltava vähintään 1,5 miljoonaa rahtitonnia tai vähintään 200 000 matkustajaa, jolloin matkustajamäärään kuuluu kotimaanliikenne sillä edellytyksellä, että satamien välimatka on yli 5 kilometriä.
(Tarkistus 6)
1 ARTIKLAN 2 a KOHTA (uusi)
14 artikla (päätös N:o 1692/96/EY)
2a. Muutetaan 14 artikla seuraavasti:
"14 artikla
Ominaispiirteet
Euroopan laajuinen yhdistettyjen kuljetusten verkko käsittää
-
yhdistettyihin kuljetuksiin soveltuvat rautatie- ja sisävesiliikenneyhteydet sekä meriliikenneyhteydet, jotka yhdistettyinä mahdollisten yhteyksien alussa ja/tai lopussa sijaitsevien mahdollisimman lyhyiden tieosuuksien kanssa mahdollistavat pitkän matkan tavaraliikenteen,
-
terminaalit, joissa on intermodaalisen uudelleenlastauksen rautatieliikenteen, maantieliikenteen, sisävesiliikenteen ja meriliikenteen välillä mahdollistavat laitteet ja jotka on yksilöity liitteessä I olevissa verkostokaavioissa; intermodaalisella liikenteellä tarkoitetaan tässä päätöksessä yhdistettyä yksikkökohtaista kuljetusta (trailerit ja vaihtokuormatilat),
-
väliaikaisesti niihin voidaan sisällyttää myös asianmukaisen pyörillä liikkuva kalusto, silloin kun vielä mukauttamaton infrastruktuuri sitä edellyttää.”
(Tarkistus 7)
1 ARTIKLAN 4 KOHTA
Liite I (päätös N:o 1692/96/EY)
4)
Muutetaan liite I seuraavasti:
4)
Muutetaan liite I seuraavasti:
a)
Sisällysluettelon osalta:
a)
Sisällysluettelon osalta:
-
korvataan 4 jakson otsake "Sisävesiliikenneverkko” seuraavasti: "Sisävesiliikenneverkko ja sisävesisatamat”;
-
korvataan 5 jakso seuraavasti:
-
korvataan 5 jakso seuraavasti:
"5 jakso: Merisatamat - A-luokka
"5 jakso: Merisatamat
5.0
Eurooppa
5.0
Eurooppa
5.1
Itämeri
5.1
Itämeri
5.2
Pohjanmeri
5.2
Pohjanmeri
5.3
Atlantti
5.3
Atlantti
5.4
Välimeri - länsiosa
5.4
Välimeri - länsiosa
5.5
Välimeri - itäosa”;
5.5
Välimeri - itäosa”;
-
kumotaan 7 jaksossa "Yhdistettyjen kuljetusten verkko” oleva 7.2 kohta;
-
korvataan 7 jakso seuraavasti:
"7 jakso: Yhdistettyjen kuljetusten verkko - rautatiekäytävät ja rautatieterminaalit
7.1.0
Eurooppa
7.1.1
Belgia/Saksa/Ranska/
Luxemburg/Alankomaat/ Itävalta
7.1.2
Espanja/Portugali/Irlanti/
Yhdistynyt kuningaskunta
7.1.3
Tanska/Suomi/Ruotsi
7.1.4
Kreikka/Italia
7.2
Sisävesiliikenneväylät ja
sisävesisatamat”
b)
4 ja 5 jaksoja vastaavien karttojen osalta:
b)
Lisätään verkostokaaviot N:o 5.0 - 5.5 (Merisatamat) ja korvataan verkostokaaviot N:o 7.1-A (Yhdistetyt kuljetukset - rautatiekäytävät), N:o 7.1-B (Suuressa mittakaavassa) sekä 7.2 (Yhdistetyt kuljetukset - sisävesiliikenneväylät) verkostokaavioilla N:o 7.1.0-7.1.4 (Yhdistetyt kuljetukset - rautatiekäytävät ja terminaalit/uudelleenlastauskeskukset) ja 7.2 (Sisävesiliikenneväylät ja sisävesisatamat). Nämä verkostokaaviot ovat liitteessä.
-
korvataan 4 jaksoa kuvaava kartta tämän päätöksen liitteessä olevilla kartoilla. Näissä kartoissa osoitetaan myös sisävesisatamat, jotka tarjoavat laitteiston yhdistettyjen kuljetusten uudelleenlastaukseen, ja niillä korvataan kohtaa 7.2 kuvaava kartta;
ba)
Lisätään verkostokaavioon 7.2 (Sisävesiliikenneväylät ja sisävesisatamat) Elben-Lyypekin-kanava ja Twente-Mittelland-kanava.
-
lisätään 5 jaksoa kuvaavat kartat sellaisina, kuin ne ovat tämän päätöksen liitteessä;
bb)
Esitetään verkostokaaviossa 7.2 (Sisävesiliikenneväylät ja sisävesisatamat) erikseen ne sisävesisatamat, jotka suorittavat myös merisatamien tehtäviä.
bc)
Esitetään verkostokaaviossa 7.2 (Sisävesiliikenneväylät ja sisävesisatamat) erikseen ne sisävesisatamat, jotka eivät ole intermodaalisia, mutta joiden vuosittainen liikenteen kokonaismäärä on vähintään 500 000 rahtitonnia.
(Tarkistus 8)
1 ARTIKLAN 5 KOHDAN a ALAKOHTA
Liite II, 4 jakso (päätös N:o 1692/96/EY)
"Sisävesisatamat
"Sisävesisatamat
Liitteessä I esitettyihin yhteyksiin ja sisävesisatamiin liittyvien hankkeiden lisäksi pidetään yhteistä etua koskevina kaikkia sellaisia infrastruktuuri
hankkeita, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan
seuraavista luokista:
Liitteessä I esitettyihin yhteyksiin ja sisävesisatamiin liittyvien hankkeiden lisäksi pidetään yhteistä etua koskevina kaikkia sellaisia hankkeita, jotka kuuluvat vähintään
yhteen seuraavista luokista:
1.
pääsy vesiväylältä
satamaan;
1.
Pääsy sisävesiliikenneväylältä
satamaan
2.
satama-alueen sisäinen satamainfrastruktuuri;
2.
Satama-alueen sisäinen satamainfrastruktuuri
3.
muu satama-alueen sisäinen liikenneinfrastruktuuri;
3.
Satama-alueen sisäinen satamainfrastruktuurisisältää yleisen, kaikille kuljetusten käyttäjille avoimen liikennejärjestelmän kaikkien osien rakentamisen ja kunnossapidon satamissa sekä yhteyksien rakentamisen ja kunnossapidon kansallisiin ja kansainvälisiin liikenneverkkoihin; tähän kuuluvat erityisesti maa-alueen osoittaminen ja ylläpito kaupallisia ja muita satamiin liittyviä tarkoituksia varten, maantie- ja rautatieliittymien rakentaminen ja ylläpito, meri- ja sisävesiyhteyksien sekä muiden sataman vesialueiden luominen ja ylläpito ruoppaustyöt mukaan lukien, navigointiapujärjestelmien rakentaminen ja ylläpito, liikenteen hallintajärjestelmät, viestintä- ja tietojärjestelmät sekä jätteiden ja käytetyn polttoöljyn keräämiseen tarkoitettujen laitteiden rakentaminen ja kunnossapito.
Yrityksiä varten tehtävät satamien suprastruktuuri-investoinnit ja niihin liittyvät yritystuet eivät kuulu Euroopan laajuisia verkkoja koskevan yhteisön rahoituksen piiriin. Satamien suprastruktuuri-investointeja voidaan poikkeuksellisesti tukea koheesiorahastosta tai rakennerahastoista tukikelpoisilla alueilla, jos tämä ei haittaa yhteisön merisatamien välistä ja sisäistä reilua kilpailua.
4.
muu s
ataman ja
Euroopan laajuisen liikenneverkon eri osien välinen liikenne
infrastruktuuri.
4.
S
ataman Euroopan laajuisen liikenneverkon eri osiin yhdistävämaa
infrastruktuuri.
(Tarkistus 9)
1 ARTIKLAN 5 KOHDAN b ALAKOHTA
Liite II, 5 jakson 1 kohta (päätös N:o 1692/96/EY)
1.
Merisatamien valintaperusteet
1.
Satamahankkeiden ja niihin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden tavoitteet:
Merisatamat kuuluvat johonkin seuraavista luokista:
-
yhteisön sisäisen kaupan ja yhteisön muun maailman kanssa käymän kaupan kehityksen helpottaminen,
!EMPHASBIU;A-luokka:!EEMPHASBIU;
-
pitkällä aikavälillä kestävän liikkuvuuden periaatteen tukeminen auttamalla vähentämään ruuhkautuneiden maaliikennekäytävien kuormitusta ja alentamaan Euroopan liikenteen ulkoisia kustannuksia esimerkiksi lisäämällä meriliikenteen osuutta liikenteen kokonaismäärästä, erityisesti rannikkomerenkulkua tukemalla,
Merisatamat, joiden vuosittainen liikenteen kokonaismäärä on vähintään 1 000 000 rahtitonnia tai 200 000 matkustajaa.
-
yhteyksien parantaminen ja yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen edistämällä yhteisön sisäisten meriliikenneyhteyksien laajentamista ottaen erityisesti huomioon yhteisön saarialueet ja syrjäiset alueet,
!EMPHASBIU;B-luokka:!EEMPHASBIU;
-
pysyvän pääsyn mahdollistaminen Itämeren satamiin, jotka sijaitsevat 60 pohjoisen leveysasteen tuntumassa ja siitä pohjoiseen ja jotka ovat talviaikaan yleensä jäässä.
Merisatamat, jotka eivät täytä A luokan perusteita ja joiden vuosittainen liikenteen kokonaismäärä on 500 0-999 999 rahtitonnia tai 100 0-199 999 matkustajaa.
!EMPHASBIU;C-luokka:!EEMPHASBIU;
Merisatamat, jotka eivät täytä A- ja B-luokkien perusteita, joita ei käytetä yksinomaan kalastus- tai huvisatamina ja jotka sijaitsevat saarilla, joilta ei ole kiinteitä yhteyksiä mantereelle.
(Tarkistus 10)
1 ARTIKLAN 5 KOHDAN b ALAKOHTA
Liite II, 5 jakson 2 kohta (päätös N:o 1692/96/EY)
2.
Merisatamaverkostoon liittyvät yhteistä etua koskevien hankkeiden ominaisuudet
2.
Infrastruktuurihankkeiden satamissa ja niiden yhteydessä on kuuluttava vähintään yhteen seuraavista luokista:
Yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi katsotaan hankkeet, joilla on seuraavat ominaisuudet:
A.
Pääsy satamaan mereltä tai sisävesiväylältä, mukaan lukien jäänmurtajakaluston kustannukset
(Taulukko ks. EYVL C 228, 9.8.2000, s. 3.)
B.
Satama-alueen sisäinen infrastruktuuri
C.
Maaliikenneinfrastruktuuri, joka liittää sataman Euroopan laajuisen liikenneverkon muihin osiin.
Satama-alueen sisäinen satamainfrastruktuuri sisältää yleisen, kaikille kuljetusten käyttäjille avoimen liikennejärjestelmän kaikkien osien rakentamisen ja kunnossapidon satamissa sekä yhteyksien rakentamisen ja kunnossapidon kansallisiin ja kansainvälisiin liikenneverkkoihin; tähän kuuluvat erityisesti maa-alueen osoittaminen ja ylläpito kaupallisia ja muita satamiin liittyviä tarkoituksia varten, maantie- ja rautatieliittymien rakentaminen ja ylläpito, meri- ja sisävesiyhteyksien sekä muiden sataman vesialueiden luominen ja ylläpito ruoppaustyöt mukaan lukien, navigointiapujärjestelmien rakentaminen ja ylläpito, liikenteen hallintajärjestelmät, viestintä- ja tietojärjestelmät sekä jätteiden ja käytetyn polttoöljyn keräämiseen tarkoitettujen laitteiden rakentaminen ja kunnossapito.
(Tarkistus 11)
1 ARTIKLAN 5 KOHDAN b ALAKOHTA
Liite II, 5 jakso, 2 a kohta (uusi) (päätös N:o 1692/96/EY)
2a.Satamahankkeiden ja niihin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden lajit
Erityistä huomiota kiinnitetään hankkeisiin, jotka koskevat
-
lyhyiden merikuljetusten ja meri-jokikuljetusten kehittämistä mukaan lukien tarvittava infrastruktuuri
-
satamainfrastruktuurin parantamista erityisesti saarien ja syrjäseutujen satamissa
-
sisämaayhteyksien luomista ja parantamista, erityisesti rautatie- ja sisävesiliikenneyhteyksiä hyödyntämällä
-
hallinto- ja tietojärjestelmien, kuten elektronisen tietojenvaihtojärjestelmän (EDI), kehittämistä ja asentamista tai muita älykkäitä henkilö- ja rahtiliikenteen ohjausjärjestelmiä, joissa hyödynnetään yhdenmukaisia tekniikoita.
(Tarkistus 12)
1 ARTIKLAN 5 KOHDAN b ALAKOHTA
Liite II, 5 jakso, 2 b kohta (uusi) (päätös N:o 1692/96/EY)
2b. Erityisvaatimukset
Yrityksiä varten tehtävät satamien suprastruktuuri-investoinnit ja niihin liittyvät yritystuet eivät kuulu Euroopan laajuisia verkkoja koskevan yhteisön rahoituksen piiriin. Satamien suprastruktuuri-investointeja voidaan poikkeuksellisesti tukea koheesiorahastosta tai rakennerahastoista tukikelpoisilla alueilla, jos tämä ei haittaa yhteisön merisatamien välistä ja sisäistä reilua kilpailua.
Hankkeen on edistettävä
-
liikenteen integrointia Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon tai multimodaaliliikenneketjuun tai
-
ympäristöä pilaamattomien liikennemuotojen käytön kehittämistä.
(Tarkistus 13)
1 ARTIKLAN 5 KOHDAN ba ALAKOHTA (uusi)
Liite II, 7 jakso, toinen ja kolmas luetelmakohta (päätös N:o 1692/96/EY)
ba)
Muutetaan 7 jakson toinen ja kolmas luetelmakohta seuraavasti:
"-sellaisten uudelleenlastauskeskusten perustamista ja uudistamista eri maantiekuljetusmuotojen välille, joilla on asianmukainen infrastruktuuri,
-
satama-alueiden muuttamista siten, että voidaan kehittää tai parantaa uudelleen lastausta meriliikenteen sekä rautatie- ja sisävesiliikenteen välillä yhdistetyissä kuljetuksissa,"
(Tarkistus 14)
LIITE
Liite I, 5 jakso A-luokka (kartta 5.1)
Suomalaisen sataman "Rautaruukki/Raahe” nimi on kartassa 5.1 korvattava nimellä "Raahe”.