Choisissez la langue de votre document :
- bg - български
- es - español
- cs - čeština
- da - dansk
- de - Deutsch
- et - eesti keel
- el - ελληνικά
- en - English
- fr - français
- ga - Gaeilge
- hr - hrvatski
- it - italiano
- lv - latviešu valoda
- lt - lietuvių kalba
- hu - magyar
- mt - Malti
- nl - Nederlands
- pl - polski
- pt - português
- ro - română
- sk - slovenčina
- sl - slovenščina
- fi - suomi
- sv - svenska
|
 Vaarallisten aineiden tiekuljetukset *** II (menettely ilman keskustelua) |
| |||||||||||||
(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely) - ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (7455/1/00 - C5-0330/2000 )(1) , - ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1999) 158 )(3) , - ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2000) 185 ), - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, - ottaa huomioon työjärjestyksen 78 artiklan, - ottaa huomioon aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A5-0234/2000 ), 1. hyväksyy yhteisen kannan; 2. toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti; 3. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti; 4. kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen asianmukaisesti ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä; 5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||
| Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset *** II (menettely ilman keskustelua) |
| |||||||||||||
(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely) - ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan 7456/1/2000 - C5-0329/2000 )(1) , - ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1999) 157 )(3) , - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, - ottaa huomioon työjärjestyksen 78 artiklan, - ottaa huomioon aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A5-0229/2000 ), 1. hyväksyy yhteisen kannan; 2. toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti; 3. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti; 4. kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen asianmukaisesti ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä; 5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||
| Otsoni (kloorifluorihiilivetyjen kiintiöiden myöntämisen vertailuvuosi) *** I (menettely ilman keskustelua) |
| ||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||
Ehdotusta muutettiin seuraavasti:
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) - ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2000) 426 ), - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0363/2000 ) , - ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, - ottaa huomioon ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietinnön (A5-0226/2000 ), 1. hyväksyy komission ehdotuksen näin muutettuna; 2. pyytää saada komission ehdotuksen uudelleen käsiteltäväksi, jos komissio aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia tari korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. | |||||||||||||||||||||||
| Omat varat (menettely ilman keskustelua) |
| |||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon neuvoston yhteiset suuntaviivat neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (7439/2000 - C5-0388/2000 ), - ottaa huomioon 17. marraskuuta 1999 esittämänsä kannan(1) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (KOM(1999) 333 - C5-0092/1999 - 1999/0139(CNS) )(2) , - ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 4. maaliskuuta 1975 antaman yhteisen julistuksen ja erityisesti sen 2 ja 7 kohdan(3) , - ottaa huomioon edellä mainittua ehdotusta koskevan sovittelun, - ottaa huomioon työjärjestyksen 72 artiklan 4 kohdan, - ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A5-0224/2000 ), 1. hyväksyy liitteenä olevat sovittelun tulokset; 2. vahvistaa 17. marraskuuta 1999 esittämänsä kannan; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
SOVITTELUKOMITEAN 20. HEINÄKUUTA 2000 PITÄMÄN KOKOUKSEN TULOKSET Lausuma nro 5 kirjattavaksi neuvoston pöytäkirjaan, kun uusi päätös hyväksytään (7439/2000 - C5-0388/2000 - 1999/0139(CNS) ) LAUSUMA NRO 5 KUULUU SEURAAVASTI: Tulevaa laajentumista ja yksinkertaistamisen tarvetta ajatellen komissio vahvistaa aikomuksensa tarkastella 9 artiklan mukaisesti uudelleen kaikkia asiaan liittyviä tekijöitä, erityisesti 9 artiklassa mainittuja tekijöitä sekä 2 artiklan 4 kohdassa mainittua jäädytettyä osuutta, Yhdistyneen kuningaskunnan poikkeuksellisia hyötyjä perinteisten omien varojen yhteydessä ja 4 artiklassa mainittuja laajentumisen poikkeuksellisia hyötyjä ennen vuoden 2004 loppua.
| ||||||||||||||||||||
| Talousarvion kurinalaisuus (menettely ilman keskustelua) |
| |||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon neuvoston yhteiset suuntaviivat talousarvion kurinalaisuutta koskevan neuvoston asetuksen antamiseksi (9091/2000 - C5-0339/2000 ), - ottaa huomioon 17. marraskuuta 1999 esittämänsä kannan(1) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi talousarvion kurinalaisuudesta (KOM(1999) 364 - C5-0141/1999 - 1999/0151(CNS) )(2) , - ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 4. maaliskuuta 1975 antaman yhteisen julistuksen ja erityisesti sen 2 ja 7 kohdan(3) , - ottaa huomioon edellä mainittua ehdotusta koskevan sovittelun, - ottaa huomioon työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan, - ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A5-0223/2000 ), 1. hyväksyy liitteenä olevat sovittelun tulokset; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
SOVITTELUKOMITEAN 20. HEINÄKUUTA 2000 PITÄMÄN KOKOUKSEN TULOKSET Muutokset neuvoston tekstiin (9091/2000 - C5-0339/2000 - 1999/0151(CNS) )
”Yhteisen maatalouspolitiikan” ja ”liitännäistoimenpiteiden” alaotsakkeen ylärajat on vahvistettu rahoitusnäkymissä, jotka ovat Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 6 päivänä toukokuuta 1999 tekemän talousarvion kurinalaisuutta ja talousarviomenettelyn parantamista koskevan toimielinten välisen sopimuksen kiinteä osa. Niitä voidaan tarkistaa ainoastaan molempien budjettivallan käyttäjien yhteisellä päätöksellä komission ehdotuksesta toimielinten välisen sopimuksen kyseisten määräysten mukaisesti.
1. Kunkin varainhoitovuoden alustavaa talousarvioesitystä laatiessaan komissio tarkastelee talousarviotilannetta keskipitkällä aikavälillä. Se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle varainhoitovuodeksi N laaditun alustavan talousarvioesityksen yhteydessä tuotekohtaiset ennakkoarvionsa varainhoitovuosista N-1, N ja N+1. Samanaikaisesti se esittää selvityksen alkuperäisten ennakkoarvioiden ja toteutuneiden menojen eroavuuksista varainhoitovuosina N-2 ja N-3 sekä toimenpiteet, jotka on toteutettu ennakkoarvioiden laadun parantamiseksi.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
| Ympäristöulottuvuuden sisällyttäminen kehitysmaiden kehitysprosessiin *** III |
| |||||||||||||
(Yhteispäätösmenettely: kolmas käsittely) - ottaa huomioon sovittelukomitean hyväksymän yhteisen tekstin (C5-0283/2000 ), - ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1999) 36 )(2) , - ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2000) 55 ), - ottaa huomioon toisessa käsittelyssä esittämänsä kannan(3) neuvoston yhteisestä kannasta, - ottaa huomioon komission lausunnon parlamentin tarkistuksista yhteiseen kantaan (KOM(2000) 310 - C5-0273/2000 ), - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 5 kohdan, - ottaa huomioon työjärjestyksen 83 artiklan, - ottaa huomioon sovittelukomiteavaltuuskunnan mietinnön (A5-0215/2000 ), 1. hyväksyy yhteisen tekstin; 2. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti; 3. kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen asianmukaisesti ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä; 4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän lainsäädäntöpäätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||
| Trooppisten ja muiden metsien säilyttäminen ja kestävä hoito kehitysmaissa *** III |
| |||||||||||||||
(Yhteispäätösmenettely: kolmas käsittely) - ottaa huomioon sovittelukomitean hyväksymän yhteisen tekstin (C5-0284/2000 ), - ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1999) 41 )(2) , - ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2000) 54 )(3) , - ottaa huomioon toisessa käsittelyssä esittämänsä kannan(4) neuvoston yhteisestä kannasta, - ottaa huomioon komission lausunnon parlamentin tarkistuksista yhteiseen kantaan (KOM(2000) 308 - C5-0261/2000 ), - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 5 kohdan, - ottaa huomioon työjärjestyksen 83 artiklan, - ottaa huomioon sovittelukomiteavaltuuskunnan mietinnön (A5-0216/2000 ), 1. hyväksyy yhteisen tekstin; 2. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti; 3. kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen asianmukaisesti ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä; 4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän lainsäädäntöpäätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||||
| Työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavat turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset *** I |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ehdotusta muutettiin seuraavasti:
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) - ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1998) 678 )(2) , - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 137 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C4-0707/1998 ), - ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, - ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan mietinnön (A5-0222/2000 ), 1. hyväksyy komission ehdotuksen näin muutettuna; 2. pyytää saada komission ehdotuksen uudelleen käsiteltäväksi, jos komissio aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Yhteisen tietosuojan valvontaviranomaisten sihteeristön perustaminen * |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ehdotusta muutettiin seuraavasti:
(Kuulemismenettely) - ottaa huomioon Portugalin tasavallan aloitteen (7381/2000)(2) , - ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan, - neuvoston kuultua sitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti (C5-0230/2000 ), - ottaa huomioon työjärjestyksen 67 ja 106 artiklan, - ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A5-0225/2000 ), 1. hyväksyy Portugalin tasavallan aloitteen näin muutettuna; 2. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 3. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia Portugalin tasavallan aloitteeseen; 4. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle ja Portugalin tasavallan hallitukselle.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Eurodac-järjestelmä * |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ehdotusta muutettiin seuraavasti:
(Kuulemismenettely) - ottaa huomioon neuvoston ehdotuksen (8417/2000), - ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1999) 260 ), - ottaa huomioon 18. marraskuuta 1999 esittämänsä kannan(1) , - neuvoston kuultua sitä uudelleen EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohdan mukaisesti (C5-0256/2000 ), - ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, - ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A5-0219/2000 ), 1. hyväksyy neuvoston ehdotuksen näin muutettuna; 2. pyytää neuvostoa muuttamaan ehdotustaan vastaavasti; 3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia ehdotukseen; 5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiettyihin maataloustuotteiden valmistuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettava kauppajärjestelmä * |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ehdotusta muutettiin seuraavasti:(1)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tuomioistuinten toimivalta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa * |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ehdotusta muutettiin seuraavasti:
(Kuulemismenettely) - ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1999) 348 )(2) , - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan c kohdan ja 67 artiklan, - neuvoston kuultua sitä (C5-0169/1999 ), - ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, - ottaa huomioon oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A5-0253/2000 ), 1. hyväksyy komission ehdotuksen näin muutettuna; 2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4. vaatii aloittamaan neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 5. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; 6. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pimeä työ |
| |||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(1998) 219 - C4-0566/1998 ), - ottaa huomioon 16. joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon(1) , - ottaa huomioon siivousalan eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten, EFCI:n (European Federation of the Cleaning Industry) ja Euro-Fietin (International Federation of Employees and Technicians) lokakuussa 1998 eurooppalaisen sosiaalisen vuoropuhelun puitteissa antaman yhteisen julkilausuman pimeästä taloudesta, - ottaa huomioon neuvoston 22. helmikuuta 1999 antaman päätöslauselman työllisyyden suuntaviivoista vuodeksi 1999(2) , - ottaa huomioon neuvoston 22. huhtikuuta 1999 antaman päätöslauselman menettelyohjeista jäsenvaltioiden viranomaisten välistä tehostettua yhteistyötä varten, joka koskee rajat ylittävien sosiaaliturvaetuuksien väärinkäytön ja sosiaaliturvamaksupetosten ja pimeän työn torjumista sekä rajat ylittävää työntekijöiden vuokraamista(3) , - ottaa huomioon neuvoston päätöksen 2000/185/EY luvan antamisesta jäsenvaltioille soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa tiettyihin erityisen työvaltaisiin palveluihin direktiivin 77/388/ETY 28 artiklan 6 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti(4) , - ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, - ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan lausunnon (A5-0220/2000 ), A. katsoo, että pimeää työtä aikaansaa eritoten köyhyys, mikä käy selvästi ilmi tilastoista, jotka osoittavat, että ongelma on pahempi köyhillä alueilla ja matalapalkka-aloilla, B. katsoo, että muita syitä pimeän työn tekemiseen ovat esimerkiksi yksityishenkilöiden korkeat verot ja sosiaalimaksut sekä liiallinen hallinnollinen kuormitus sekä liialliset yleiset kustannukset yrityksissä, C. katsoo, että pimeä työ näyttää lisääntyvän monissa jäsenvaltioissa jatkuvasti ja voimakkaammin kuin virallinen talous, D. katsoo, että on erittäin vaikea määritellä pimeän työn laajuutta, E. ottaa huomioon, että pimeällä työllä on merkittäviä seurauksia kansantaloudelle saamatta jäävien verojen ja sosiaaliturvamaksujen vuoksi ja että pimeällä työllä kierretään työterveys- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä työajoista ja vähimmäispalkoista tehtyjä sopimuksia, ja että se vääristää työmarkkinaosapuolten välistä yhteistyötä eli kaiken kaikkiaan aiheuttaa valtavia kansantaloudellisia ja yhteiskuntapoliittisia vahinkoja Euroopan unionissa, F. ottaa huomioon pimeän työn arvioidun osuuden BKT:stä ja BKT:n osoitettavissa olevan merkityksen arvioitaessa poliittisesti tärkeitä asioita, kuten budjettivaje ja valtion velka, alueellinen jälkeenjääneisyys, talouskasvu tai köyhyys, G. katsoo, että pimeän työn vastaiset toimet vaikuttavat merkittävästi ja välittömästi työttömyyden torjuntaan ja ovat merkki päättäväisestä tahdosta ja pyrkimyksestä luoda pysyviä ja turvattuja työpaikkoja (laadukasta työllisyyttä), H. katsoo, että pimeän työn torjunta merkitsee sitä, että on selvästi rikottu lakia, ja että se on osoitus solidaarisuuden puutteesta sekä pimeää työtä teettäviltä että sitä etsiviltä ja siihen suostuvilta, vaikkakin vastuut ovat hyvin erilaisia, joten kyse on vakavasta asiasta, I. katsoo, että tietoisuus pimeän työn aiheuttamien vahinkojen laajuudesta kehittyy hyvin hitaasti, J. katsoo, että kaikkien poliittisten tahojen on osallistuttava pimeän työn torjumiseen riippumatta siitä, mikä on pimeän työn yleisyys tai painoarvo jäsenvaltion, alueen tai paikkakunnan taloudessa, K. katsoo, että pimeä työ voidaan torjua tehokkaasti vain kaksitahoisella toiminnalla, eli ehkäisyn ja pelotteen avulla eli toisaalta parantamalla edellytyksiä ja toisaalta tehostamalla valvontamahdollisuuksia ja seuraamuksia, L. ottaa huomioon pimeän työn nimellisen kasvun ja sen painopisteen mahdollisen siirtymisen unionin laajentumisen yhteydessä sekä ponnistelut, jotka ovat välttämättömiä pimeän työn luonteen ja laajuuden selvittämiseksi Keski- ja Itä-Euroopan maissa, 1. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita kaikkein ensimmäiseksi laatimaan selvityksen niistä aloista ja ihmisryhmistä, joita asia eniten koskee, ja odottaa, että sen jälkeen valitaan näitä erillisiä tilanteita varten tehokkaimmat toimenpiteet, jotka kootaan toimintaohjelmaksi; 2. kehottaa perustamaan tämän toimintaohjelman täytäntöönpanoa varten (Ranskan mallin mukaisesti) eri toimialojen tai eri ministeriöiden välisen organisaatioyksikön kaikkien tämän ohjelman puitteissa toteutettavien toimien ja kaikkien sen toimijoiden yhteensovittamiseksi; 3. kysyy, ovatko jäsenvaltiot hyväksyneet yhteisesti tai muulla tavoin ay-järjestöjen kanssa aloitteita pimeän työn torjumiseksi, ja mikäli ovat, mitä välineitä on käytetty ja millaisia tuloksia saavutettu; 4. katsoo, että pimeän työn torjumisen on sen määrän ja voimakkaan lisääntymisen vuoksi oltava aktiivinen osa työllisyysstrategiaa ja sosiaaliseen koheesioon pyrkivää politiikka; 5. toteaa tässä yhteydessä, että on hyödyllistä ja tarpeellista tehdä aloitteita yhtenäisten normien luomiseksi palkallisille kotitöille, joiden suorittamisesta vastaavat pääosin naiset; 6. kehottaa siksi sisällyttämään toimintaohjelmat työllisyyspoliittisia suuntaviivoja koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin vastavuoroisen avoimuuden luomiseksi ja niiden tehokkuuden arvioinnin mahdollistamiseksi; 7. kehottaa komissiota kehittämään menetelmiä, joilla voidaan kuvata ja rekisteröidä pimeän työn muodot ja laajuus ja arvioida sen vaikutuksia talouselämään ja yhteiskunnalliseen solidaarisuuteen; 8. kehottaa komissiota lisäksi antamaan näin kerätyt tiedot kaikkien poliittisten päätöksentekijöiden saataville vuosittain julkaistavassa kertomuksessa sekä tehostamaan tätä prosessia vuosittaisella konferenssilla; 9. kehottaa jäsenvaltioita torjumaan pimeää työtä sekä ehkäisevin että korjaavin toimin, mikä tarkoittaa lainsäädännön yksinkertaistamista ja verotaakan mukauttamista, sekä lisäksi rankaisevin toimin, mikä tarkoittaa asianmukaista valvontaa ja riittäviä seuraamuksia, joilla on parhaassa tapauksessa ennaltaehkäisevä vaikutus; katsoo, että tämä vaatii työmarkkinoiden rajat ylittävä kehitys huomioon ottaen eurooppalaisella tasolla tiedon- ja henkilövaihtoa, tutkimuksista ja lainvalvonnasta vastaavien viranomaisten välistä yhteistyötä, tarkastusten (erityisesti raja-alueet) ja tuomioistuinten toiminnan (tuomioiden täytäntöönpano) yhteensovittamista sekä valvontaa ja seuraamuksia koskevien vähimmäisnormien harmonisointia; 10. kehottaa unionin laajentuminen huomioon ottaen sisällyttämään tällaiset vähimmäisnormit yhteisön säännöstöön (hallintolainsäädäntö) tai lakikokoelmaan (rikoslainsäädäntö); 11. kehottaa jäsenvaltioita ponnistelemaan edelleen verojen ja maksujen vähentämiseksi, koska verojen ja maksujen suuruudella ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaaliturvan tasolla on yhteys pimeään työhön, ja luomaan lisää työmarkkinajoustoja taaten samalla sosiaaliturvan; 12. on vakuuttunut siitä, että pimeän työn torjunnalle on eduksi, että työvoimavaltaisten palvelualojen arvonlisäverokantaa lasketaan, minkä jäsenvaltiot voivat tehdä neuvoston edellä mainitun päätöksen 2000/185/EY mukaisesti, ja kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät toistaiseksi ole hyödyntäneet tätä mahdollisuutta, harkitsemaan päätöstään uudelleen; kehottaa komissiota myös arvioimaan tämän neuvoston päätöksen vaikutuksia ja tarkastelemaan mahdollisuutta jatkaa sen voimassaoloa arvioinnin jälkeen; 13. pitää välttämättömänä, että pimeän työn muodostama ongelma otetaan paremmin huomioon yhteisön lainsäädäntötoimissa, kuten esimerkiksi pyrittäessä koordinoimaan verotusta ja sosiaaliturvaa sekä muissa hallintokuluja ja kustannuksia aiheuttavissa toimenpiteissä, jotka voivat lisätä pimeää työtä; 14. kehottaa komissiota arvioimaan erityisesti rajat ylittävän pimeän työn laajuutta ja alaikäisten työntekijöiden käyttämistä; 15. kehottaa sulkemaan "mustat lampaat” tarjouskilpailujen ja sopimusten täytäntöönpanon ulkopuolelle, kun kyseessä ovat jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten julkiset hankinnat sekä rakennerahastosta rahoitettavat julkiset hankkeet; 16. pyytää hallituksia varmistamaan sopimusten myöntämisen yhteydessä, että sopimuksia ei myönnetä yrityksille, joiden tarjoukset perustuvat selvästi ainakin osittain pimeään työhön; 17. pyytää komissiota tutkimaan pimeää työtä ilmoitetuissa yrityksissä, mikä tarkoittaa yrityksiä, joissa samat työntekijät työskentelevät osittain ilmoitetusti ja osittain ilmoittamattomasti (pimeästi) ja esittämään tarpeen mukaan ehdotuksia tällaisen toiminnan torjumiseksi; 18. vaatii eräänlaista yhteisvastuuta suurille sopimuspuolille, jotka epärealististen hintaodotusten takia pakottavat alihankkijansa ja tavarantoimittajansa työskentelemään niin, että ne eivät pysty kattamaan kustannuksiaan ja pitävät pimeää työtä vähäpätöisenä rikkeenä; 19. vaatii, että luodaan yhteisön lainsäädäntöön ja ns. Hollannin malliin perustuvia mahdollisuuksia jakaa pääasiallisten sopimuspuolten ja alihankkijoiden vastuuta tasapuolisemmin ja yhteisvastuullisemmin; 20. kehottaa neuvostoa kehittämään edellä mainitussa, 22. huhtikuuta 1999 annetussa päätöslauselmassa käsitellyistä menettelysäännöistä tehokkaan välineen; 21. kehottaa komissiota tarkistamaan tätä varten ja käytännössä havaittujen puutteiden vuoksi edellä mainittua Euroopan parlamentin ja neuvoston antamaa direktiiviä 96/71/EY ja erityisesti vahvistamaan direktiivin 4 artiklan mukaista jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä; 22. pyytää jäsenvaltioita tehostamaan näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjuntaa, mutta kehittämään samalla itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyviä suojelumääräyksiä talouden todellisten tarpeiden mukaisesti; 23. kehottaa työmarkkinaosapuolia torjumaan tehokkaammin pimeää työtä ja toivoo, että hyväksytään asianmukaisia määräyksiä kannustamaan virallisten sopimusten tekemistä, jotta säädellyissä työsuhteissa työskenteleville saadaan neuvotteluteitse ne vero- ja sosiaaliturvamaksuetuudet, jotka tarjotaan uusille työntekijöille kansallisen lainsäädännön mukaisesti; 24. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään kansalaisten tietoisuutta tästä toistaiseksi niukasti tunnetusta ja vastaavasti vähän huomiota saaneesta ongelmasta ja vahvistamaan sosiaalista vuoropuhelua sekä organisoimaan asiaa koskevia tiedotuskampanjoita erityisesti yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa; 25. kehottaa jäsenvaltioita antamaan työmarkkinaosapuolille oikeuden nostaa joukkokanteen keinona pimeän työn estämiseksi; 26. katsoo, että sekä yksilön että toimivien työmarkkinoiden edun vuoksi ja sosiaaliturvajärjestelmien maksukykyisyyden varmistamiseksi olisi ryhdyttävä toimiin, jotka edistävät pimeän työn integrointia virallisiin työmarkkinoihin; tällaisia toimia olisivat esimerkiksi työoikeuden mukauttaminen, joustavat työajat, verotuksen keventäminen ja henkilökohtaisen, aviopuolison ammatillisesta toiminnasta riippumattoman sosiaaliturvan myöntäminen; 27. kehottaa pimeän työn hillitsemiseksi käynnistämään syvällisen keskustelun sosiaaliturvajärjestelmien tulevasta muodosta ja ottamaan keskustelussa huomioon viestintäteknologian kehityksen ja työmarkkinoiden joustavuuden aiheuttamat muutokset; 28. pyytää tutkimaan ja kehittämään keinoja ja menetelmiä pimeän työn estämiseksi uusissa työmuodoissa (internet, etätyö, osa-aikatyö, jne.); 29. painottaa, etteivät naiset kokonaisuutta ajatellen ole yliedustettuja, kun on kyse pimeästä työstä, mutta että heidän osuutensa sellaisilla työmarkkinoiden aloilla, joille on tunnusomaista vähäinen ammattitaito, heikompi työllisyysturva, pienempi palkka ja heikompi tai puuttuva sosiaaliturva, on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin miesten; 30. toteaa, että syynä naisten heikompaan asemaan työmarkkinoilla ovat usein perheeseen liittyvät velvoitteet, jotka vaikeuttavat virallisille työmarkkinoille pääsyä ja suosivat alipalkattujen, pimeiden töiden vastaanottamista; viittaa myös tästä johtuviin vakaviin seurauksiin naisten ammatilliselle kehitykselle; kannattaa asianomaisille järjestettäviä valistuskampanjoita, joissa tiedotetaan pimeän työn harjoittamiseen liittyvistä riskeistä ja haitoista, sekä yritysten valvontaa; 31. kehottaa komissiota valvomaan tehokkaammin tasa-arvoperiaatteen noudattamista jäsenvaltioissa ja näin tehdessään hyödyntämään Amsterdamin sopimuksella luotuja oikeusperustoja täysimääräisesti; pyytää komissiota antamaan vuosittain kertomuksen saavutetuista edistysaskelista; 32. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, työmarkkinaosapuolille ja Kansainväliselle työjärjestölle (ILO).
| ||||||||||||||||
| Kilpailusäännöt |
| |||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon asetuksella (ETY) N:o 2743/72 muutetun, perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin 20. joulukuuta 1971 annetun asetuksen (ETY) N:o 2821/71 5 artiklan mukaisesti annetun komission tiedonannon (C5-0304/2000 )(1) , - ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, - ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A5-0217/2000 ), A. ottaa huomioon käytännön, jonka mukaan kartellien vastaisia toimia, fuusioita ja vertikaalisia rajoitteita koskevat tekstiluonnokset lähetetään Euroopan parlamentille ennen niiden julkaisemista, vaikka siihen ei olekaan virallista oikeudellista velvoitetta, B. on vakuuttunut siitä, että tämän käytännön ulottaminen kattamaan myös laaja-alaiset yhteistyösopimukset on tärkeää, C. on tietoinen tarpeesta muuttaa nykyistä lainsäädäntökehystä ja käytäntöjä talouden muutosten huomioonottamiseksi tutkimus- ja kehittämissopimusten, erikoistumissopimusten ja muiden horisontaalisten sopimusten osalta, 1. pitää myönteisenä komission ehdotusta, jonka mukaan laaja-alaisia yhteistyösopimuksia arvioidaan niiden taloudellisten edellytysten perusteella ja komission toteuttaman kilpailupolitiikan perusteellisen uudistamisen periaatteiden mukaisesti; 2. on huolestunut komission valitsemasta vaihtoehdosta käsitellä horisontaalisia rajoituksia, joka poikkeaa tavasta käsitellä vertikaalisia rajoituksia; katsoo, että tässä tapauksessa yhden ryhmäpoikkeusasetuksen sijaan käsiteltävänä on kaksi erityisasetusluonnosta, jotka eivät kata kaikkia poikkeuksia, sekä suuntaviivoja, jotka kattavat useita sopimuksia, jotka eivät sisälly asetuksiin, mikä merkitsee sitä, että erityyppisiä sopimuksia on käsiteltävä lainsäädännössä eri lailla; 3. katsoo, että jotkut suuntaviivoihin sisältyvät sopimukset, kuten osto- ja markkinointisopimukset, olisi sisällytettävä ryhmäpoikkeusasetukseen; 4. katsoo, että tapauksissa, joissa on kyse yhteisesti hyödynnettävistä tutkimustuloksista poikkeuksen pisimmän mahdollisen soveltamisajan on oltava asetuksessa ehdotetun 5 vuoden sijasta 10 vuotta, tarkoituksena taata sopimuspuolten oikeusturva ja sopimusvarmuus merkittävien T&K-hankkeiden kohdalla; 5. pyytää komissiota tarkastelemaan uusia luonnoksia pelkästään välivaiheena, joka johtaa horisontaalisia kilpailurajoituksia koskevan kattavan ryhmäpoikkeusasetuksen kehittämiseen; 6. on huolestunut siitä, että komissio ehdottaa markkinaosuuden käyttämistä markkinavoiman mittana, ja kehottaa komissiota tutkimaan vaihtoehtoisia keinoja markkinavoiman arvioimiseksi tarkemmin; 7. pitää myönteisenä komission ehdotuksia, joiden mukaan se muuttaa taloudellista lähestymistapaa laaja-alaisten sopimusten arvioinnin yhteydessä, mutta kehottaa komissiota selventämään niitä määräyksiä, joiden perusteella horisontaalisia ja vertikaalisia suuntaviivoja sovelletaan; 8. pyytää komissiota täsmentämään suuntaviivoissa yksiselitteisesti, etteivät vastavuoroiset tai yksipuoliset toimitussopimukset ("tuttavantoimitukset”) kuulu 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kiellon piiriin; 9. pitää välttämättömänä huolehtia siitä, että komission ehdotukset eivät johda EU:n kilpailulainsäädännön siirtämiseen takaisin jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja kehottaa komissiota torjumaan jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten pyrkimykset ottaa mainitut poikkeukset uuteen harkintaan oman lainsäädäntönsä mukaisesti; 10. on huolestunut siitä, että suuntaviivat 122 ja 141 asettavat markkinavoiman rajan mielivaltaisesti 15 prosenttiin, ja kehottaa komissiota nostamaan tämän rajan vähintään 20 prosenttiin; 11. kehottaa komissiota pidentämään näiden asetusten käyttöönottamisen siirtymäkautta kahteen vuoteen; 12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.
| ||||||||||
| Kehitysyhteistyö: Yhteisön ja jäsenvaltioiden toimintaperiaatteiden täydentävyys |
| |||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(1999) 218 - C5-0179/1999 ), - ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, - ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A5-0227/2000 ), A. ottaa huomioon 28. lokakuuta 1993 antamansa päätöslauselman jäsenvaltioiden ja yhteisön kehitysavun parannetusta koordinaatiosta(1) , 21. helmikuuta 1997 antamansa päätöslauselman yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan ja jäsenvaltioiden politiikkojen keskinäisestä täydentävyydestä(2) ja 17. helmikuuta 2000 antamansa päätöslauselman eri politiikkojen johdonmukaisuudesta kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa(3) , B. ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan mukaan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikka täydentää jäsenvaltioiden harjoittamaa politiikkaa, C. ottaa huomioon neuvoston 21. toukokuuta 1999 antaman päätöslauselman täydentävyydestä, D. ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 180 artiklan mukaan yhteisö ja jäsenvaltiot sovittavat yhteen kehitysyhteistyöpolitiikkansa sekä neuvottelevat keskenään avustusohjelmistaan, myös kansainvälisissä järjestöissä ja konferensseissa, E. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on suurin julkisen kehitysavun antaja maailmassa, F. katsoo, että kehitysyhteistyöpolitiikan täydentävyyden olisi oltava osa yleistä strategiaa, joka sisältää myös tämän politiikan johdonmukaisuuden ja koordinaation, G. muistuttaa erityisesti, että parlamentti on useaan otteeseen korostanut koordinaation ja täydentävyyden aloilla saavutettavan edistyksen merkitystä, jotta voidaan paremmin panna täytäntöön eurooppalaisen kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet, mutta pahoittelee, että tähän mennessä neuvosto ja jäsenvaltiot ovat osoittaneet vain vähän tämän suuntaista todellista poliittista tahtoa, H. katsoo, että näkökulmien erilaisuus kansallisissa politiikoissa ja yhteisön politiikassa on eräs syy koordinaation puutteeseen yhteisön ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikkojen välillä, I. on vakuuttunut, että Euroopan unioni on asianmukainen taso poliittisten esteiden poistamiseksi sekä jäsenvaltioiden ja yhteisön toimintaperiaatteiden toistensa täydentävyyttä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, J. katsoo, että silloin kun komissio ja jäsenvaltiot ovat toimineet koordinoidusti kansainvälisissä järjestöissä ja konferensseissa, kuten Pekingin konferenssissa ja Kairon konferenssissa, tulokset ovat olleet erittäin hyviä, K. ottaa huomioon Bretton Woods'n laitosten vuonna 1999 käyttöön ottamat uudet mekanismit, erityisesti CDF:n (Comprehensive Development Framework) ja PRSP:n (Poverty Reduction Strategy Paper), L. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ja toivoo, että se edistää täydentävyyden toteutumista, M. katsoo, että maailmanlaajuiset haasteet ja erityisesti eriarvoisuus ja kehityserot, jotka kasvavat globalisaation edetessä, vaativat Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikan vahvistamista, ja että edistys täydentävyyden toteutumisessa antaa mahdollisuuden tähän vahvistamiseen, N. ottaa huomioon, että komissio kaavailee kehitysyhteistyöpolitiikan hallinnointiuudistusta koskevassa tiedonannossaan komitologiamenettelyn yksinkertaistamista, 1. pahoittelee, että EU:n tuen tärkeitä tavoitteita, kuten täydentävyyttä, koordinaatiota ja johdonmukaisuutta, käsitellään erikseen ja epäyhtenäisesti; 2. kehottaa neuvostoa ja komissiota nopeuttamaan työskentelyään täydentävyyden toteutumiseksi ja erityisesti panemaan täytäntöön neuvoston ja Euroopan parlamentin asiaa koskevat eri päätöslauselmat; 3. panee tyytyväisenä merkille, että joissakin maissa toteutettuihin pilottikokemuksiin perustuen on tiedonsiirrossa ja yhteistoiminnassa kentällä saavutettu viime aikoina edistystä; 4. katsoo kuitenkin, että jäsenvaltioiden on tiivistettävä tiedonvaihtoa ja tiedottamista komission kanssa keskinäisen koordinaation parantamiseksi ja kehitysyhteistyöpolitiikkojen täydentävyyden mahdollistamiseksi; 5. pahoittelee kuitenkin, ettei komissio ole laatinut kokonaiskatsausta, jonka avulla vaikeudet olisi voitu havaita ja jonka avulla olisi paremmin voitu tunnistaa keinot, jotka mahdollistaisivat nopeamman etenemisen; 6. on samaa mieltä neuvoston ja komission kanssa siitä, että toiminnan koordinaatio, jos se toteutetaan johdonmukaisesti, on paras keino saavuttaa jäsenvaltioiden ja yhteisön toimintaperiaatteiden toistensa täydentävyyttä koskeva tavoite ja vaikuttaa merkittävällä tavalla kansainvälisiin koordinointimekanismeihin, joihin kaikki tuenantajat kuuluvat; 7. pyytää neuvostoa ja komissiota muuttamaan komitologiajärjestelmää keskittämällä jäsenvaltioiden osallistuminen ohjelmointivaiheeseen siten, että ohjelmoinnissa taataan täydentävyys ja yksittäisten hankkeiden nopeampi toteutus; 8. hyväksyy komission toiminnan koordinaatiota ja henkilöresurssien hallintoa unionin tasolla koskevat ehdotukset; 9. korostaa, että ehdoton ennakkoedellytys suuremmalle täydentävyydelle on päätöksentekovaltuuksien hajauttaminen sekä EU:n että jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöstä vastaavissa hallinnoissa, ja pyytää komissiota esittämään piakkoin suunnitelmansa siitä, kuinka se aikoo vahvistaa tätä hajauttamisprosessia; 10. pitää tarpeellisena lisätä kehitysyhteistyömäärärahojen hallinnoinnista vastaavia yhteisön henkilöresursseja yhteisön tuen tehokkuuden parantamiseksi; 11. panee tyytyväisenä merkille, että komissio on luetellut joitakin aloja, joilla sillä on parhaat toimintamahdollisuudet, mutta pahoittelee, ettei luettelo sisällä kehitysyhteistyöpolitiikan tarkistamista koskevia pohdintoja ja ehdotuksia kattavaa kokonaisvastuuta; katsoo, että tämä jäsenvaltioiden kanssa tiiviissä yhteistyössä suoritettava pohdinta on ehdoton edellytys täydentävyyden periaatteen saavuttamiseksi, ja että se mahdollistaa lisäksi eurooppalaisten näkemysten ja ideoiden tuomisen esille kansainvälisillä foorumeilla; 12. pitää ensisijaisen tärkeänä Euroopan unionin kehitysyhteistyötoimien johdonmukaisuuden lujittamista laajassa mielessä, jotta voidaan parantaa Euroopan unionin toimintaperiaatteiden tehokkuutta ja uskottavuutta; 13. kehottaa komissiota laatimaan mahdollisimman nopeasti toimintasuunnitelman täydentävyyden täytäntöönpanon nopeuttamisen mahdollistavien toiminta-alueiden ja tärkeimpien välineiden tunnistamista ja ehdottamista varten; 14. katsoo, että tämän tiedonannon lisäksi komission olisi laadittava kattava asiakirja, joka kattaa täydentävyyden, johdonmukaisuuden ja koordinaation, jotta Euroopan unionissa voitaisiin vahvistaa yhteisön ja kahdenvälisen kehitysyhteistyön toimintaperiaatteiden yleistä johdonmukaisuutta ja täten lisätä kehitysyhteistyön näkyvyyttä; 15. pahoittelee, että kansainvälisten elinten koordinaatioon liittyvää tärkeää kysymystä ei oteta riittävästi huomioon komission esittämissä huolenaiheissa ja ehdotuksissa; 16. kehottaa neuvostoa ja komissiota täydentävyyden, johdonmukaisuuden ja toiminnan koordinoinnin puitteissa ottamaan huomioon hallituksista riippumattomat järjestöt ja erityisesti hallituksista riippumattomat kehitysyhteistyöjärjestöt ja tukemaan ja edistämään niiden osallistumista yhteisön ja jäsenvaltioiden koordinointitoimiin; 17. korostaa, että ollakseen tehokasta paikan päällä tehtävä koordinointi on toteutettava kohdemaiden vastuulla ja niiden valitsemien strategioiden puitteissa; 18. on samaa mieltä komission kanssa siitä, että täydentävyyden edistäminen edellyttää sekä riittävää poliittista tahtoa että toiminnallisia välineitä ja panee ilahtuneena merkille, että viime aikoina tällainen poliittinen tahto on yleisesti voimistunut unionin tasolla huolimatta joidenkin jäsenvaltioiden epäröinnistä, mutta vaatii, että tämän voimistuneen poliittisen tahdon pitäisi näkyä konkreettisina toimina; 19. kehottaa neuvostoa ja komissiota tiedottamaan parlamentille todellisesta edistymisestä, jota on saatu aikaan täydentävyyden edistämiseksi suunnitelluilla ja parhaillaan toteutettavilla aloitteilla, erityisesti maakohtaisia strategia-asiakirjoja määriteltäessä; 20. pahoittelee, ettei komissiolla ole käytössään riittäviä resursseja - kuten on laita myös muilla kehitysyhteistyöpolitiikan aloilla - tarvittavien tutkimusten ja analyysien toteuttamiseksi, minkä vuoksi sen on täytynyt tyytyä hyödyntämään muiden elinten, joilla ei ole samaa poliittista ja sosiaalista herkkyyttä kuin Euroopan unionilla, tuottamia tutkimuksia; pyytää siksi lisäämään riittävästi komission tämän alan resursseja; 21. pahoittelee, ettei komissio ole arvioinut koordinaatiota kansainvälisissä elimissä, ja pyytää, että tehtäisiin tutkimus komission ja jäsenvaltioiden välisen koordinaation todellisista mahdollisuuksista kansainvälisissä järjestöissä ja konferensseissa pitäen tavoitteena niiden toiminnan parempaa täydentävyyttä ja tehokkuutta näillä foorumeilla; pyytää neuvoston pääsihteeriä ja YUTP:n korkeaa edustajaa laatimaan tutkimuksen, joka koskee jäsenvaltioiden eri kansainvälisillä foorumeilla esittämien kantojen koordinointimahdollisuuksia; 22. vaatii, että komission esittämä yhteisön maakohtaisia strategia-asiakirjoja koskeva yhdenmukaistettu kehys pannaan täytäntöön mahdollisimman pian; 23. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan ulkomailla sijaitsevia yksikköjään, jotta täydentävyys olisi tehokasta paikan päällä; pyytää komissiota tarkastelemaan täydentävyyden tavoitetta hajauttamissuunnitelmissa ja lähetystöjen uudistamisessa; 24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.
| ||||||||||||||
| Rasismi |
| |||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6, 7 ja 29 artiklan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan, - ottaa huomioon YK:n, ILO:n, UNESCO:n ja Euroopan neuvoston tällä alalla kehittämät kansainväliset oikeudelliset asiakirjat, erityisesti kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vuodelta 1965 ja kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen vuodelta 1995, - ottaa huomioon rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä koskevat päätöslauselmansa ja etenkin 16. maaliskuuta 2000 antamansa päätöslauselman(1) sekä tutkintavaliokunnan mietinnöt, - ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY, jolle Euroopan parlamentti antoi tukensa, - ottaa huomioon, että Euroopan unioni on perustanut Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen Wieniin, A. ottaa huomioon, että maahanmuuttajien yhteisöihin ja vähemmistöihin kuuluviin kohdistuvat rasistiset teot ovat lisääntyneet jäsenvaltioissa, B. ottaa huomioon rasististen ja muukalaisvastaisten puolueiden menestymisen vaaleissa, C. muistuttaa, että aggressioiden lisääntymisen ja äärioikeistolaisten puolueiden toiminnan välillä on läheinen yhteys ja että nämä puolueet käyttävät hyväkseen maailmanlaajuisia uusia informaatioteknologioita, 1. antaa tukensa Strasbourgissa 11.-13. lokakuuta 2000 järjestettävälle Euroopan neuvoston Eurooppa-konferenssille "Kaikki erilaisia, kaikki tasa-arvoisia”, jolla Eurooppa tukee vuonna 2001 järjestettävää maailmanlaajuista rasismin vastaista konferenssia; 2. ottaa huomioon sen tosiasian, että rasistiset ja muukalaisvastaiset ilmiöt jatkuvat maailmassa siitä huolimatta, että nämä rasismin ja rasistisen syrjinnän muodot ovat yksi räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista; 3. pyytää siten neuvostoa Amsterdamin sopimuksen sekä tulevan Euroopan perusoikeuskirjan tätä alaa koskevien säännösten sisältämien periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti esittämään Euroopan unionin yhteisen kannan maailmanlaajuisessa rasismin vastaisessa konferenssissa vuonna 2001; 4. katsoo, että tämän Euroopan unionin yhteisen kannan perusteella unionin pitäisi sitoutua itse perustamissopimuksen säännösten mukaisesti sekä selvittämään paremmin rasististen ja muukalaisvastaisten ilmiöiden syitä ja seurauksia että toteuttamaan tällaista käyttäytymistä ehkäisevää ja rankaisevaa politiikkaa; Rasististen ja muukalaisvastaisten ilmiöiden parempi tuntemus 5. katsoo olevan välttämätöntä lisätä rasististen ja muukalaisvastaisten ilmiöiden ongelman tuntemusta Euroopan unionissa ja odottaa erityisesti, että komissio ja Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus kokoavat yhteistyössä asianomaisten kansalaisjärjestöjen ja Euroopan rasismia ja muukalaisvihaa koskevan tietoverkon (RAXEN) välityksellä mahdollisimman paljon tätä alaa koskevaa olennaista tietoa sekä kehittävät mahdollisimman puolueettomia ja täsmällisiä indikaattoreita; 6. suosittelee myös Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusasiain pääkomissaarin viraston, Euroopan neuvoston alaisen rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen eurooppalaisen komission (ECRI) sekä Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen tätä alaa koskevien töiden välistä suurempaa synergiaa; Rasististen ja muukalaisvastaisten ilmiöiden tehokkaampi ehkäisy 7. pyytää neuvostoa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin rasismin, muukalaisvihan, suvaitsemattomuuden ja antisemitismin vaaroja ja monimuotoisuuden arvoa painottavan historianopetuksen sisällyttämiseksi pakollisena aineena koulujen ohjelmiin ja opettajien koulutukseen; 8. pyytää neuvostoa toimimaan siten, että jäsenvaltiot suosittelevat tiedotusvälineistä vastuussa olevia elimiä lisäämään etenkin nuorille suuntautuvaa tiedotusta, joka koskee rasististen ja fasististen hallintojen vaikutuksia ja heijastaa yleisemminkin monikulttuurisen yhteiskunnan monimuotoisuutta, jotta Euroopan kansalaiset oppisivat tuntemaan vieraita kulttuureita ja tiedostaisivat ulkomaalaisten myönteisen panoksen Euroopan taloudessa ja kulttuurielämässä; 9. pyytää myös neuvostoa ja jäsenvaltioita kaikin aiheellisin keinoin torjumaan taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista syrjäytymistä, jonka uhreina ovat kaikkein haavoittuvimmat väestöryhmät; ottaa huomioon, että tämä edellyttää aktiivista työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, erityisesti nuorten hyväksi; 10. kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita vaatimaan Yhdistyneiltä Kansakunnilta, että se ehdottaisi sellaisten jäsenvaltioidensa pidättämistä toiminnasta, jotka yhä sietävät alueellaan räikeää rotusyrjintää, 11. ottaa huomioon jäsenvaltioiden päätöksen Itävaltaan kohdistettujen seuraamusten lakkauttamisesta ja pitää myönteisenä, että "viisaat” pyysivät kehittämään unioniin järjestelmän, jonka avulla unioni voi valvoa ja arvioida jäsenvaltioiden konkreettista toimintaa ja osallistumista yhteisten eurooppalaisten arvojen säilyttämiseen; 12. kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä niin tehneet, säätämään tai tiukentamaan rasismin vastaisia lakeja perusperiaatteena se, että rasismi on rikos, olipa kysymyksessä teko, mielipiteen ilmaus tai sanoman levittäminen (etenkin Internetissä); 13. pyytää neuvostoa huolehtimaan siitä, että sekä kansallisessa että eurooppalaisessa politiikassa keskitytään äärioikeistolaisuuden, rasismin, sekä juutalais- ja muukalaisvastaisuuden torjumiseen; Rasistisen ja muukalaisvastaisen syrjinnän tehokas rankaiseminen 14. kehottaa neuvostoa toimimaan yhtä päättäväisesti kuin puheenjohtajavaltio Portugali, jotta komission esittämään ensimmäiseen ehdotusryhmään kuuluvat kaksi jäljellä olevaa ehdotusta hyväksyttäisiin (työllisyyttä ja toimintaohjelmaa koskeva direktiivi) syrjinnän vastaisen toiminnan takaamiseksi ja yleisemmin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan panemiseksi täytäntöön tehokkaasti; 15. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön koulutusohjelmia (vieraiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen, rasistisen käytöksen ehkäiseminen, suvaitsevuuskoulutus) poliisi- ja oikeusviranomaisille ja etenkin yksiköille, jotka huolehtivat maahantulijoista rajoilla; 16. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tehostetummin toimintaohjelmia, joilla torjutaan äärioikeistolaisuutta, rasismia sekä juutalais- ja muukalaisvastaisuutta, ja tukemaan kansalaisyhteiskunnan, erityisesti kansalaisjärjestöjen ja kuntien, aloitteita poliittisesti, käytännön toimin ja taloudellisesti; 17. kehottaa myös neuvostoa lujittamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden välistä poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rasismin torjumiseksi puitepäätöksen muodossa, joka korvaa vuonna 1996 hyväksytyn, toistaiseksi lähes tuloksettoman yhteisen toiminnan; keskinäisen avunannon on sitä paitsi ehdottomasti katettava Internetissä esiintyvän rasismin rankaiseminen; 18. pyytää neuvostoa ja jäsenvaltioita vaikuttamaan eurooppalaisiin puolueisiin siten, että ne allekirjoittaisivat oman "antirasistisen yhteiskunnan peruskirjansa” ja noudattaisivat sitä, tuomitsisivat suvaitsemattomuuden ja ulkomaalaisvastaiset tai rasistiset ilmaisut ja käytöksen sekä pidättyisivät valitsemasta rasistisia tai muukalaisvihamielisiä mielipiteitä puoltavia ehdokkaita ja kieltäytyisivät yhteistyöstä tällaisia näkemyksiä edustavien poliittisten ryhmien kanssa; 19. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään erityisesti nuorisotyötä ja eurooppalaisia nuorison vaihto-ohjelmia ja kehittämään koko unionissa sovellettavia ystävyysohjelmia; 20. pyytää myös neuvostoa pohtimaan asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa keinoja seurata valppaasti poliittisia puolueita, joiden rasistiset ja muukalaisvastaiset ohjelmat vaarantavat syrjimättömyyttä koskevat periaatteet näissä maissa; 21. tuomitsee vähemmistöihin ja maahanmuuttajien yhteisöihin kuuluviin kohdistuneet hyökkäykset; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan soveltuvia toimenpiteitä rasististen tekojen hillitsemiseksi ja vahvistamaan eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä tietojen vaihtoa äärioikeistolaisten ja uusfasististen ryhmien toiminnasta; 22. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan, miten ääriryhmittymät ja uusfasistiset ryhmät käyttävät uusia informaatioteknologioita kuten Internetiä ja nostamaan syytteitä niiden käytöstä rotuväkivaltaan yllyttämisessä, sekä valvomaan, että tästä asiasta keskustellaan rasisminvastaisessa konferenssissa vuonna 2001 pitäen silmällä maailmanlaajuista yhteistyötä YK:n puitteissa; 23. pyytää lisäksi jäsenvaltioita kannattamaan näkyvästi solidaarisuutta parantamalla rasististen hyökkäysten uhrien suojelua ja huolehtimaan siitä, että muunrotuisia, vieraskielisiä, vierasta alkuperää olevia tai vierasta uskonnollista näkemystä tai maailmankatsomusta edustavia kohdellaan julkisten palvelujen alalla esikuvallisesti, ja pyytää komissiota ja neuvostoa keräämään rasismia ja muukalaisvastaisuutta torjuvasta eurooppalaisesta teemavuodesta saatuja hyviä kokemuksia sekä käynnistämään uusia ohjelmia erityisesti paikallisten yhteiskunnallisten toimijoiden tukemiseksi; 24. pyytää lisäämään rasismin torjuntaan osoitettuja talousarviomäärärahoja; 25. kehottaa neuvostoa suosittamaan kaikille jäsenvaltioille ja jäsenyyttä hakeneille maille sellaisten varausten kumoamista, jotka haittaavat vielä 21. joulukuuta 1965 allekirjoitetun Yhdistyneiden Kansakuntien kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa; 26. pyytää, että liittymisneuvotteluissa ehdokasvaltiot sitoutuisivat takaamaan alueellaan asuvien vähemmistöjen, erityisesti romanien suojelun; 27. kehottaa neuvostoa suosittamaan jäsenvaltioille Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjan N:o 12 allekirjoittamista ja ratifioimista; Rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa koskeva Euroopan ulkoinen strategia 28. kehottaa neuvostoa - Euroopan unionin torjuessa päättäväisesti ja edellä mainitulla tavalla rasismia ja muukalaisvihaa - osoittamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 ja 49 artiklan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 177 artiklan mukaisesti sekä kehityspolitiikassaan etenkin AKT-maiden osalta että kauppa- ja ulkopolitiikassaan sekä neuvotteluissa ehdokasvaltioiden kanssa voimakasta tahtoa kaikkinaisen rasismin torjumiseksi; 29. pyytää sitten neuvostoa valmistelemaan tämän suuntaisesti yhteisen kannan, joka sen on tarkoitus esittää Euroopan unionin puolesta maailmanlaajuisessa rasismin vastaisessa konferenssissa vuonna 2001, sekä jättämään yhteisen kannan Euroopan parlamentille etukäteen ja hyvissä ajoin käsittelyä varten; 30. kehottaa neuvostoa järjestämään yhteisen kokouksen Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja AKT-maiden edustajien kanssa tavoitteena luoda yhteinen lähestymistapa vuoden 2001 konferenssia varten; o 31. pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja Euroopan neuvostolle.
| ||||||||||
| Järjestäytynyt rikollisuus |
| ||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon neuvoston toimintasuunnitelman "Järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja valvonta: Euroopan unionin strategia uuden vuosituhannen alkaessa”(1) , - ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston ja erityisesti sen 29 artiklan, - ottaa huomioon 15. ja 16. lokakuuta 1999 kokoontuneen Tampereen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät ja erityisesti kohdat 41-62, - ottaa huomioon komission luonnoksen ns. tulostauluksi, jonka avulla tarkastellaan edistymistä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamiseksi tarvittavissa toimissa, sikäli kuin ne liittyvät unionin laajuiseen rikollisuuden torjuntaan, A. on tietoinen siitä, että järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt EU:ssa huomattavasti viime vuosikymmenen kuluessa ja että akuuttia toimintatarvetta ilmenee erityisesti seuraavilla aloilla: huipputeknologiaan liittyvä rikollisuus, terrorismi, ihmiskauppa, huumausainekauppa, asekauppa, lapsipornografia, rahanpesu, lahjonta ja petokset; katsoo, että Euroopan unionin on hyväksyttävä organisoidun rikollisuuden käsitteestä yhdenmukainen määritelmä, joka kattaa kyseiset alat; B. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa todetaan perustellusti, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen asteittainen luominen edellyttää erityisesti järjestäytyneen ja muun rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa, C. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen eli Amsterdamin sopimuksen VI osastossa tarkoitetuilla aloilla kuulemisvelvollisuus koskee nimenomaan vain tiettyjen säädösten antamista (39 artiklan 1 kohta), mutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen eli Maastrichtin sopimuksen K.6 artiklan toinen kohta velvoittaa kuulemaan parlamenttia toiminnan tärkeimmistä näkökohdista oikeus- ja sisäasioiden yhteistyössä, ja että eräs Amsterdamin sopimuksen perusajatuksista oli parlamentin aseman vahvistaminen, D. on tietoinen siitä, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on Euroopan kansalaisten keskeinen toive, koska järjestäytynyt rikollisuus pystyy käyttämään suuria taloudellisia mahdollisuuksiaan valtioiden politiikkaan, poliisiviranomaisiin ja talouselämään vaikuttamisessa ja murentamaan näin yhteiskunnan rakenteita, E. on tietoinen, että joissakin kolmansissa maissa järjestäytynyt rikollisuus on jo levittäytynyt osaan julkisista laitoksista, talouselämästä ja rahoituslaitoksista ja että tämä edellyttää jäsenvaltioilta suurempaa valppautta ja tarkkuutta näiden maiden kanssa jo solmituissa tai solmittavissa poliittisissa sekä kauppa- ja taloussuhteissa, F. ottaa huomioon, että tällainen järjestäytyneen rikollisuuden tunkeutuminen yhteiskuntarakenteisiin on konkreettinen vaaratekijä oikeusvaltion perusperiaatteille, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuudelle ja hallinnon lainmukaisuudelle, että Euroopan unioni on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti sitoutunut kunnioittamaan "vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita” ja että Euroopan unionilla on sen vuoksi oikeudellinen ja moraalinen velvollisuus osallistua järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, G. katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus hyötyy yhteisöjen tähän asti noudattamasta politiikasta perusvapauksien toteuttamiseksi ja sisäisten rajatarkastusten poistamiseksi ja että poliisivoimien ja oikeusviranomaisten välinen laajempi yhteistyö on varmistettava kaikin mahdollisin tavoin, jotta voitaisiin torjua järjestäytyneen rikollisuuden kaikkien muotojen leviämistä ja uhkaa, joka tästä koituu koko yhteiskunnalle ja yhteisölle, H. on huolissaan siitä, että rikollisjärjestöt, joiden toiminta yleensä ylittää valtioiden rajat, käyttävät suuren liikkuvuuden avulla hyväkseen sitä, että viranomaisten toimivaltuudet rajoittuvat niiden oman valtion alueelle, ja hyötyvät lisäksi hallinto- ja rikosoikeusjärjestelmien erilaisuudesta sijoittautumalla kulloistenkin "tarpeidensa” mukaan tiettyyn valtioon, I. ottaa huomioon, että kansallisissa syytemenettelyjärjestelmissä on eroja ja että tästä syystä jäsenvaltioiden on tehostettava yhteistyötään määrittääkseen alat, joilla kansallisia syytemenettelyjä voidaan yhdenmukaistaa lisää rajojen yli toimivien rikollisten ja rikollisjärjestöjen syytteeseen asettamisen turvaamiseksi, J. on vakuuttunut siitä, että ennen kaikkea paljastumisen riski estää ryhtymästä rikollisiin toimiin ja että sen vuoksi tehokkaalla torjunnalla on vahva ehkäisevä vaikutus, mutta katsoo tästä huolimatta, että järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevassa Euroopan strategiassa on turvauduttava rankaisutoimien ohella entistä enemmän ennaltaehkäisemiseen, K. ottaa huomioon, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttaminen edellyttää järjestäytyneen rikollisuuden tehokasta torjuntaa, ja tämä voi onnistua vain, jos EU:n jäsenvaltiot toimivat yhdessä ja ovat valmiita jättämään kansalliset intressit taka-alalle siinä tapauksessa, että yhteiset toimet vaikuttavat lupaavammilta, L. katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on äärimmäisen tärkeää, että lisätään yhteistyötä kolmansien maiden hallintoviranomaisten kanssa ja jaetaan tietoja, jotka voivat johtaa maailmanlaajuisesti rajojen yli toimivan järjestäytyneen rikollisuuden onnistuneeseen torjuntaan, M. ottaa huomioon, että sen vuoksi tarvitaan yhteistä strategiaa, joka on laadittu pitkäaikaiseksi ja johon ei sisälly pelkästään tavoitteiden asettelua, vaan myös täytäntöönpanomääräaikoja ja jossa määritellään samalla prioriteetteja, N. on tietoinen siitä, että tällaisen toimintasuunnitelman tavoitteita ei voida muotoilla toiveiden pohjalta, vaan on otettava huomioon niiden toteuttamiskelpoisuus, O. on vakuuttunut siitä, että on puututtava myös poliittisesti arkaluontoisiin asioihin, koska asioiden lykkääminen ei anna toiveita parannuksista, P. katsoo, että tekniset keksinnöt ovat laajentaneet järjestäytyneen rikollisuuden toiminta-alaa ja vaikutusvaltaa yhteiskunnassa, minkä vuoksi on kiinnitettävä jatkuvasti enemmän huomiota tietotekniikan väärinkäyttöön ja Internetin lainvastaiseen käyttöön, Q. ottaa huomioon Internetiin liittyvät ja sen avulla tehdyt törkeät pedofiliarikokset, Euroopan parlamentin puutteellinen kuuleminen strategisista asiakirjoista 1. pitää välttämättömänä yhteisön toimia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa siten, että taataan ihmisten perusvapauksien ja -oikeuksien, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen ja erityisesti puolustautumisoikeuden ja yksityisyyden suojan täysipainoinen kunnioittaminen; 2. suhtautuu sen vuoksi periaatteessa myönteisesti uuteen toimintasuunnitelmaan, joka sisältää EU:n strategian järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi uuden vuosituhannen alkaessa ja takaa näin yhteisen toimintatavan; 3. toteaa kuitenkin, että Maastrichtin sopimuksessa velvoitettiin kuulemaan Euroopan parlamenttia oikeus- ja sisäasioiden alan toimien tärkeimmistä näkökohdista; 4. korostaa, että Amsterdamin sopimuksen tavoitteena oli muun muassa lisätä EU:n säädösten demokraattista legitimiteettiä, minkä vuoksi parlamentin oikeuksien heikentyminen olisi ristiriidassa Amsterdamin sopimuksen hengen kanssa; 5. vastustaa sen vuoksi päättäväisesti neuvoston kantaa, jolla tunnutaan antavan ymmärtää, että neuvoston mielestä tietojen antaminen parlamentille strategisten asiakirjojen laadinnasta olisi pelkkä kohteliaisuusele ja että neuvosto pitäisi parlamentin kuulemista tarpeettomana; 6. kehottaa neuvostoa kuulemaan Euroopan parlamenttia jatkossa kaikista strategisista asiakirjoista, mikä tarkoittaa, että neuvosto ei pelkästään odota parlamentin lausuntoja, vaan myös tutustuu ja perehtyy niihin; Toimintasuunnitelman sisältö 7. toteaa, että toimintasuunnitelman yksittäisiin suosituksiin sisällytettyjen prioriteettien taso ei ole aina tavoitteiden kiireellisyyden mukainen, vaan usein niiden toteuttamiskelpoisuuden mukainen; 8. huomauttaa, että olisi taattava niiden toimien ehdoton etusija, joilla pyritään saavuttamaan tärkeitä tavoitteita, kuten rikoksista saatujen voittojen jäljittäminen, jäädyttäminen, ulosmittaus ja takavarikointi sekä rahanpesun tai muun laittomasta toiminnasta saadun hyödyn selvittäminen, sillä rikollisjärjestöjen päämääränä on laiton varallisuuden kerääminen ja niiden voima on juuri valtavissa taloudellisissa ja rahoituksellisissa voimavaroissa; 9. pelkää, että toimien uskottavuus voi joutua kyseenalaiseksi, kun todetaan, että toimintasuunnitelman perustana on prioriteettiasteikko 1-5, mutta yhdellekään kohdalle ei ole osoitettu prioriteettia 5, ja vain yhdelle suositukselle on osoitettu prioriteetiksi 4; 10. kehottaa neuvostoa sen vuoksi harkitsemaan uudelleen koko prioriteettiosoitusta; Puheenjohtajan päätelmät rikollisuuden ehkäisystä 11. pitää myönteisenä puheenjohtajavaltio Portugalin päätöstä siitä, että järjestämällä korkean tason konferenssi rikollisuuden ehkäisystä korostetaan tämän asian kiireellisyyttä ja tärkeyttä; 12. pyytää myös neuvostoa panemaan keskinäiseen arviointiin perustuvan järjestelmän tehokkaasti täytäntöön ja toimittamaan sen avulla saatavat tiedot Euroopan parlamentille, kansallisille parlamenteille ja unionin kansalaisille avoimuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden toiminnassa järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan; 13. onnittelee neuvoston puheenjohtajaa tässä konferenssissa rikollisuuden ehkäisystä tehdyistä päätelmistä, joihin sisältyy osa kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan vaatimuksista; 14. pyytää neuvostoa ottamaan huomioon vielä seuraavat seikat:
15. odottaa, että päätelmät johtavat konkreettiseen toimintaohjelmaan, joka sisältää tarkat vastuut ja määräajat rikollisuuden ehkäisyn alalla; tämä on sitäkin tärkeämpää, koska järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan toimintasuunnitelman luvussa 2.3., joka on omistettu ehkäisyn tehostamiselle, esitetään analyysiosassa rikosten ehkäisystä lukuisia mielekkäitä ehdotuksia, joita ei kuitenkaan ole otettu mukaan suosituksiin; 16. pyytää neuvostoa antamaan Euroopan parlamentille tietoja rikosten ehkäisyn alalla toteutettavista jatkotoimista ja kuulemaan Euroopan parlamenttia ennen niihin liittyvien strategisten asiakirjojen hyväksymistä; o 17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
| |||||||||||||||||||||||||||||||
| Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö |