Euroopan parlamentti, joka

-  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Afganistanin tilanteesta ja erityisesti Afganistanin tilanteesta ja kulttuuriperinnön tuhoamisesta 15. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman(1) ,

A.  on järkyttynyt taleban-johdon 24. toukokuuta 2001 tekemästä päätöksestä, jonka mukaan hindu- ja sikhivähemmistöjen on kannettava erityistä keltaista tunnusmerkkiä vaatteissaan,

B.  ottaa huomioon äskettäisen määräyksen, joka kieltää sekä afgaaninaisilta että ulkomaalaisilta naisilta autolla ajamisen islamilaisen lain varjolla, vaikka talebanien tulkinta koraanin tekstistä ja shariasta asetetaan laajasti kyseenalaiseksi maailman muslimiyhteisön keskuudessa,

C.  ottaa huomioon, että Afganistanin taleban-hallitus ei lukuisista kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta ole osoittanut mitään merkkejä siitä, että se olisi lopettamassa naisiin kohdistuvia rikoksia, julkisia silpomisia ja teloituksia, homoseksuaalien surmaamista, vähemmistöjen joukkomurhia, ei-islamilaisen taiteellisen kulttuuriperinnön tuhoamista ja monien muiden perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien rikkomista,

D.  on huolissaan siitä, että Kabulin italialainen sairaala, jonka työntekijöitä talebanien uskonnollinen poliisi on hakannut ja/tai pidättänyt, on suljettu,

E.  muistuttaa Afganistanin hallituksen politiikasta, joka tukee kansainvälistä terrorismia ja Osama bin Ladenia, jota talebanit kieltäytyvät luovuttamasta,

F.  on järkyttynyt äskettäisistä avustustyöntekijöitä ja ulkomaalaisia vieraita koskevista käyttäytymissäännöistä, jotka pakottavat heidät allekirjoittamaan sitoumuksia mukautua talebanien islamilaisen lain tulkintaan pukeutumisesta ja aviorikoksista, joista viimeksi mainitusta seuraa julkinen teloitus,

G.  on syvästi huolissaan siitä, että talebanit ovat jälleen puuttuneet naisten työntekoon ja kieltävät sen mahdollisuuden, että Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvikeavustusohjelmassa käytettäisiin naisia tekemään tutkimusta elintarvikkeiden jakamisesta,

H.  ottaa huomioon, että Afganistania koettelee ankarin kuivuus 30 vuoteen, jota pahentaa pakolaisten ja hätäsiirtolaisten jo tällä hetkellä suuri määrä ja että arviolta 5 miljoonaa ihmistä tulee olemaan kansainvälisen elintarvikeavun varassa,

I.  ottaa huomioon, että Pakistanin ja Saudi-Arabian hallitukset tukevat avoimesti taleban-hallintoa taloudellisesti ja poliittisesti,

J.  ottaa huomioon, että muslimien maailmanyhteisö ja Egyptin ja sunnimuslimien ylin islamilainen uskonnollinen johtaja mufti Nasr Farid Wasil kieltävät, että talebanit edustavat islamin todellista oppia, ja tuomitsevat myös heidän langettamansa tappomääräykset (uskonnolliset tuomiot),

1.  toistaa tuomitsevansa jyrkästi talebanien politiikan, jossa ihmisarvo jätetään järjestelmällisesti huomiotta;

2.  uskoo, että kehitys kohti demokratiaa, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamista on ainoa keino päästä eroon Afganistania koskevista YK:n pakotteista;

3.  ilmoittaa tuomitsevansa jyrkästi etenkin talebanien uuden määräyksen, jonka mukaisesti kaikkien uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien on kannettava tunnusmerkkejä, ja korostaa, että lähimenneisyydessä tähän ovat syyllistyneet ainoastaan juutalaisia vainonneet natsit;

4.  huomauttaa taleban-hallitukselle, että etnisten ja uskonnollisten vähemmistön edustajien pakottaminen pitämään heidät muista erottavia vaatteita on kansainvälisen oikeuden kieltämä tuomittavan syrjinnän muoto;

5.  tuomitsee naisten oikeuksien uuden rikkomisen ja uskoo, että taleban-hallituksen uudet määräykset lisäävät uuden ja järkyttävän lenkin taleban-hallituksen kauhistuttavaan ihmisoikeusrikkomusten ketjuun, ja toteaa Taleban-hallituksen olevan tunnettu naisten syrjinnästä ja käytännössä kaikkien yksilönvapauden muotojen järjestelmällisestä tukahduttamisesta;

6.  toteaa, että talebanien politiikka ja tapa jakaa oikeutta ei vastaa islamin todellisia arvoja ja ajatuksia ja että muslimiyhteisön enemmistö tuomitsee ne ehdottomasti;

7.  varoittaa taleban-hallitusta siitä, että edellä kuvattu barbaarinen politiikka eristää sitä entisestään, ja toistaa Pakistanille ja Saudi-Arabialle osoittamansa kehotuksen lopettaa kaikki taleban-hallituksen tukemisen muodot;

8.  kehottaa Saudi-Arabiaa, Arabiemiirikuntien liittoa ja Pakistania tarkistamaan päätöksensä, jotka koskevat taleban-hallinnon diplomaattista tunnustamista;

9.  pitää myönteisenä YK:n asiantuntijapaneelin 6. kesäkuuta 2001 antamaa suositusta valvontajärjestelmän perustamisesta talebanien vastaisen asevientikiellon täytäntöönpanemiseksi, mukaan luettuna YK:n valvontavirasto ja kiellon noudattamista valvovat joukot Afganistanin kuudessa naapurimaassa, ja kehottaa kyseisiä maita tekemään saumatonta yhteistyötä;

10.  pahoittelee, ettei tähän mennessä ole sovittu ajankohtaa, jolloin toimia aletaan toteuttaa;

11.  kehottaa neuvostoa tehostamaan taleban-hallituksen painostamista ja toistaa neuvostolle esittämänsä pyynnön, jonka mukaan sen pitäisi vaikuttaa poliittisesti rauhantilan palauttamiseen Afganistaniin mm. siten, että se koordinoi aloitteensa naapurimaiden, erityisesti Intian, Venäjän ja Iranin kanssa;

12.  kehottaa YK:ta perustamaan riippumattoman tutkintakomitean tutkimaan Afganistanin ihmisoikeusloukkauksia tarkoituksena valvoa paremmin jatkuvasti huonontuvaa tilannetta ja aloittaa valmistelut taleban-hallinnon aikana ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamiseksi;

13.  kehottaa komissiota avaamaan ECHOn toimiston Dushanbeen, jotta se voi paremmin puuttua maan pohjoisosan katastrofaaliseen humanitaariseen tilanteeseen;

14.  kehottaa komissiota ryhtymään riittäviin hätäaputoimiin väestön elinolosuhteiden parantamiseksi erityisesti taleban-hallitusta vastustavien joukkojen valvomilla alueilla ja myös Iranissa ja Pakistanissa sijaitsevilla pakolaisleireillä;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, taleban-hallitukselle, pohjoiselle liittokunnalle sekä Pakistanin, Saudi-Arabian, Arabiemiirikuntien liiton, Intian, Kiinan, Venäjän, Iranin, Uzbekistanin ja Tadžikistanin hallituksille.

(1) Hyväksytyt tekstit, kohta 14.