Euroopan parlamentti, joka

A.  muistuttaa, että Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kehitettiin ja Euroopan unionin konfliktien ehkäisyä sekä sotilaallista ja siviilikriisinhallintaa koskevan politiikan täytäntöönpanon edellyttämät rakenteet luotiin, jotta voidaan antaa lisää uskottavuutta johdonmukaiselle yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle, joka palvelee maailmanlaajuista etua sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa määriteltyjä yleismaailmallisia arvoja,

B.  tunnustaa, että Nato on yhteisestä puolustuksesta vastaava sotilaallinen turvallisuusjärjestö ja että Euroopan valtioiden on osallistuttava laajemmin ja tehokkaammin liittolaisten turvallisuuden ja puolustusvastuun taakan jakamiseen,

C.  viittaa Laekenin Eurooppa-neuvoston julkilausumaan Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintakyvystä, jonka avulla Euroopan unionin pitäisi voida analysoida, suunnitella ja tehdä päätöksiä ja siinä tapauksessa, että Nato ei ole mukana, käynnistää ja toteuttaa sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita,

D.  toteaa, että unionin tehokas kriisinhallinta edellyttää sotilaallisten ja siviilivoimavarojen tasapainoista kehittämistä, mihin liittyy kaikkien unionissa käytettävissä olevien sekä sotilaallisten että siviiliresurssien ja -välineiden tiivis koordinointi,

E.  on tietoinen huomattavista puutteista tärkeimmissä sotilaallisissa voimavaroissa, joiden avulla voitaisiin varmistaa kaikkien Petersbergin tehtävien toteutus joukkojen helpon toimintavalmiuteen saattamisen, täyden liikkuvuuden, turvallisen ja yhteentoimivan viestinnän sekä taistelukestävyyden avulla,

F.  toteaa, että 19. marraskuuta 2001 pidetyssä toimintakyvyn parantamista käsitelleessä konferenssissa tuotiin toimintakykyä koskevina merkittävimpinä puutteina esille strategisia puutteita lentokuljetusjärjestelmissä ja C 3-I-järjestelmissä (johtamis-, viesti-, valvonta- ja tiedustelujärjestelmissä) sekä taktisia puutteita muilla aloilla,

G.  toteaa, että unionin kriisinhallintakykyä on lujittanut Euroopan unionin ja Naton välinen viimeaikainen tiivis neuvottelu ja yhteistyö Länsi-Balkanin kriisinhallinnassa,

H.  on kuitenkin huolissaan siitä, ettei turvallisuusjärjestelyjä Naton kanssa eikä sopimuksia liiton operatiiviseen suunnitteluun osallistumisen varmistamisesta, olettamasta etukäteen määritellyistä Naton voimavaroista sekä unionin käyttöön annetuista johtovaihtoehdoista ole vieläkään saatu päätökseen,

I.  on huolissaan amerikkalaisten ja eurooppalaisten joukkojen välisen teknologisen kuilun laajenemisesta, kuten Kosovon kriisissä ja Afganistanin sodassa tuli esille, sillä eurooppalaiset joukot ovat menettämässä kykynsä työskennellä yhdessä Yhdysvaltojen joukkojen kanssa, mikä uhkaa myös Atlantin liiton yhtenäisyyttä,

J.  pitää myönteisenä edistystä, jota on saavutettu konkreettisten tavoitteiden asettamisessa kriisinhallinnan siviilinäkökohdille varsinkin poliisitoiminnan, oikeusvaltion periaatteiden toteutumisen ja väestönsuojelun alalla; tunnustaa kuitenkin, että vielä on työskenneltävä laadullisten vaatimusten määrittelemiseksi kyseisillä aloilla sekä Euroopan unionin siviilihallintokapasiteetin laajuuden ja luonteen määrittelemiseksi,

K.  panee merkille, että Euroopan unionin siviilikriisinhallintakyvyn kehittäminen pidemmälle edellyttää perusteellista tarpeiden arviointia muiden sellaisten alojen tunnistamiseksi, joilla Euroopan unionin pitäisi kehittää voimavarojaan, ja parempia mekanismeja sen varmistamiseksi, että siviilikriisinhallinta on yhdenmukaista yhteisön toiminnan kanssa ja edesauttaa Euroopan unionin kykyä torjua konflikteja,

L.  tunnustaa, että syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeisessä maailmassa kansainvälisen terrorismin torjunnasta on tullut Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeä tavoite, joka ei kuitenkaan voi perustua ainoastaan sotilaallisiin keinoihin, ja että terrorismin ennaltaehkäisy ja torjunta edellyttää lukuisia ei-sotilaallisia toimia, kuten tiedustelutietojen jakamista ja yhteistyötä poliisi- ja oikeusasioissa, joihin tarvitaan täysipainoista toimielinten ja pilarien välistä yhteistyötä, tai demokraattisten instituutioiden, perusrakenteiden ja kansalaisyhteiskunnan rakentamista romahtaneissa tai romahtamaisillaan olevissa valtioissa,

M.  ottaa huomioon, että kansainvälisen terrorismin torjunnan ei pitäisi heikentää poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia eikä sen pitäisi olla tekosyy hallitusten kansalaisiinsa kohdistamien laajamittaisten sortotoimien tukemiseen; korostaa myös, että Euroopan unionin tärkein panos kansainvälisen terrorismin torjuntaan on sen kyky rakentaa tai jälleenrakentaa tehokkaasti demokraattisia instituutioita, sosiaalisia ja taloudellisia perusrakenteita, hyvää hallintoa ja kansalaisyhteiskuntaa,

1.  pitää myönteisenä tähänastista edistystä EU:n kriisinhallintarakenteiden ja -menettelyjen luomisessa sekä jäsenvaltioiden tekemiä sotilas- ja siviilivoimavaroja koskevia sitoumuksia, joiden avulla unioni voi toteuttaa poliisitoimia ja Petersbergin tehtäviin kuuluvia rajoitettuja, vähemmän sotilaallisia resursseja vaativia sotilaskriisihallintatoimia, kuten humanitaarisia tehtäviä, pelastustoimia ja rauhanturvatoimia;

2.  tukee näin ollen neuvoston 18. ja 19. helmikuuta 2002 tekemää päätöstä Euroopan unionin poliisioperaatiosta (EUPM) Bosniassa ja Hertsegovinassa 1. tammikuuta 2003 alkaen jatkona Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisten poliisijoukkojen (IPTF) toimille;

3.  pitää Euroopan unionin poliisioperaatiota Bosniassa ja Hertsegovinassa merkittävänä siviilikriisinhallintatoimena, joka on osa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä laajemmin koko alueen vakautus- ja assosiaatioprosessia;

4.  katsoo, että vuonna 2002 tarvittavat 14 miljoonan euron käynnistyskustannukset sekä 20 miljoonan euron huomattava osuus vuosien 2003–2005 vuosittaisista 38 miljoonan euron toimintakustannuksista olisi rahoitettava yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevasta talousarviosta sillä edellytyksellä, että Euroopan parlamenttia kuullaan asianmukaisesti talousarviomenettelyn yhteydessä; katsoo, että tähän sisältyy myös sopimus budjettivallan käytön kahden osapuolen välillä unionin talousarvioon sisältyvästä yleisestä joustovälineestä, jolla rahoitetaan siviilikriisinhallintaoperaatioita;

5.  tukee Barcelonan Eurooppa-neuvoston aiejulistusta, jonka mukaan Euroopan unionin nopean toiminnan joukot sijoitetaan ensimmäiseen rauhanturvatehtäväänsä entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan, jossa ne ottavat hoitaakseen Naton "Amber Fox" &nbhy;operaation, joka jo nyt koostuu ainoastaan eurooppalaisista joukoista;

6.  pitää tällaista tehtävää, joka olisi riippuvainen mahdollisuudesta käyttää Naton suunnittelua (Shape) ja johtamista (D-Saceur) koskevia voimavaroja, symbolisesti ja käytännön kannalta erittäin merkittävänä ajatellen Euroopan unionin uskottavuutta kriisinhallinnassa;

7.  katsoo, että entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toteutetun unionin johtaman operaation yhteydessä edellytetty turvautuminen Naton suunnittelu- ja johtorakenteisiin ei saa rajoittaa yleisen sopimuksen tekemistä sellaisten Nato-maiden mukaanottamisesta, jotka eivät kuulu Euroopan unioniin;

8.  katsoo, että ensimmäinen yritys päästä sopimukseen Turkin kanssa tehtiin EU:n päätöksentekomenettelyjen ulkopuolella, ja odottaa, että unionin ja Naton välinen yleinen sopimus Naton voimavarojen hyödyntämisestä ei tee tyhjäksi unionin itsenäistä päätöksentekoa; kehottaa komissiota ja neuvostoa antamaan Euroopan parlamentille julkilausuman asiaan liittyvistä neuvotteluvaltuuksista;

9.  korostaa, että jäsenvaltioiden ja yhteisön olisi jaettava sellaisia operaatioita koskevat menot, joihin liittyy sotilaallisia tai puolustusta koskevia vaikutuksia;

10.  kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia asettamaan puolustushankinnoissaan ehdottomalle etusijalle nopean toiminnan joukkojen vaatimusten täyttämisen keskittymällä sellaisiin välineisiin ja teknologiaan, jotka parantaisivat sen valmiuksia toteuttaa Petersbergin kaltaiset tehtävät; katsoo, että tähän liittyy tarve parantaa eurooppalaisten joukkojen sotilaallisen välineistön yhteentoimivuutta ja standardointia, jotta niitä voidaan hyödyntää sekä Euroopan unionin Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan että Naton yhteydessä;

11.  kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään asianmukaista huomiota Euroopan unionin sotilas- ja poliisijoukkojen laatuun ja varmistamaan, että niihin osallistuvat henkilöt ymmärtävät täysin tehtävänsä luonteen;

12.  pitää myönteisenä Espanjan puheenjohtajakauden aikana perustettujen 14 monialaisen työryhmän luomista tarkastelemaan kaikkein merkittävimpiä puutteita 40 alalla, joilla on havaittu sotilaallisen välineistön puutteellisuutta;

13.  katsoo, ettei sotilaallisten voimavarojen parantamisessa ole kyse ainoastaan riittävästä puolustusbudjetista vaan että tavoitteeseen voidaan parhaiten päästä järkeistämällä puolustustoimintaa sekä lisäämällä kansallisten ja monikansallisten hankkeiden synergiaa ja jatkamalla vanhentuneiden kylmän sodan aikaisten rakenteiden ja joukkojen lakkauttamista; katsoo, että voimavarojen kehittämisjärjestelmän perustaminen, josta sovittiin Göteborgin Eurooppa-neuvostossa, merkitsee, että nyt on sopiva hetki aloittaa uudelleen kyseisen alan toiminta keskeisenä osana voimavaroja koskevaa Euroopan toimintasuunnitelmaa;

14.  katsoo, että vahva, tehokas ja elinkelpoinen eurooppalainen puolustusteollisuus, tutkimus- ja kehitysvalmiudet mukaan lukien, sekä tehokas hankintapolitiikka ovat elintärkeitä eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiselle ja edellytys sille, että eurooppalainen puolustusteollisuus voi kilpailla tasaväkisemmin Yhdysvaltojen teollisuuden kanssa; on tässä yhteydessä huolissaan huomattavista tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista, joita eräät jäsenvaltiot aikovat tehdä amerikkalaisiin aseteollisuuden yrityksiin;

15.  kehottaa komissiota esittämään neuvostolle ja parlamentille tarkistetun version vuoden 1997 toimintasuunnitelmastaan ja täsmentämään tarkistetussa versiossa muun muassa sen, voiko komissio rahoittaa toteutettavuustutkimuksia, jotka koskisivat ei-sotilaallista alkuperää olevien järjestelmien hankintaa jäsenvaltioiden asevoimien käyttöön, esimerkiksi nykyisten siviili-ilma-alusten muuntamista siten, että niitä voitaisiin käyttää lennon aikana tankkauskoneina;

16.  katsoo tässä yhteydessä, että kahdeksan Euroopan maan toteuttama suuren A 400 M &nbhy;kuljetuskoneen kehittäminen ja osto on olennaisen tärkeää toimintavalmiuden kannalta, jotta voidaan varmistaa Euroopan joukkojen täydellinen liikkuvuus;

17.  katsoo, että puolustuksen standardointi on välttämätöntä, ja kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia antamaan selkeämmän etusijan Euroopan puolustusmateriaaliviraston luomiselle ja harkitsemaan mahdollisuutta hankkia yhdessä sotilaallisia välineitä ja helpottaa niiden yhteiskäyttöä;

18.  kehottaa neuvostoa laatimaan voimavaroja koskevan Euroopan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon yhteydessä nykyisten elinten ja erityisesti sotilaskomitean ja yleistavoitetta käsittelevän työryhmän puitteissa järjestelmällisen menettelyn kaikkien kansallisten pitkän aikavälin puolustushankintojen ja suunnitteluohjelmien tarkastelemiseen ja niistä konsultoimiseen Euroopan unionin tasolla, jotta voidaan maksimoida tehokkuus ja mittakaavaedut alusta alkaen esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan "Future Offensive Air System" -ohjelman avulla;

19.  toistaa näkemyksensä, että aseviennin valvontaa ja rajoittamista sekä tehokasta politiikkaa, jonka avulla voidaan torjua pienaseiden maailmanlaajuista leviämistä kriisiherkille alueille ja kaikenlaisille virallisille ja vähemmän virallisille taistelijoille, olisi pidettävänä olennaisena osana Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja Euroopan unionin kauppapolitiikkaa;

20.  on samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen toimintavalmiutta koskevan Laekenin Eurooppa-neuvoston julistuksen jälkeen on syytä virallistaa Euroopan unionin puolustusministereiden kokoukset neuvoston tasolla ja säännölliset kertomukset Euroopan parlamentille;

21.  muistuttaa Belgian aloitteesta, jonka tarkoituksena on laatia Euroopan turvallisuutta käsittelevä valkoinen kirja tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, ja kehottaa puheenjohtajavaltiota Espanjaa etenemään kiireesti hankkeessa;

22.  korostaa, että on tarpeen tarkastella sitä, missä määrin Petersbergin tehtäväkokonaisuus olisi määriteltävä uudelleen, jotta tehtäviin voidaan sisällyttää kansainvälisen terrorismin vastaisia asianmukaisia toimia ja mukauttaa tarpeen mukaan päätavoitetta sekä kriisinhallinnan siviilinäkökohtia vastaavasti; huomauttaa, että tällaista uudelleenmäärittelyä ei pitäisi laajentaa koskemaan mahdollisuutta tehdä ennalta ehkäiseviä iskuja kolmansia valtioita vastaan;

23.  pyytää puheenjohtajavaltiota raportoimaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle kokemuksista toukokuussa 2002 toteutettavista Euroopan unionin sotilasharjoituksista, joihin liittyy pikemminkin johto- ja valvontamenettelyjä kuin joukkojen harjoituksia kentällä;

24.  vaatii komissiota toteuttamaan yhteistyössä puheenjohtajavaltion kanssa kattavan tarvepohjaisen tutkimuksen siviilikriisinhallintakyvystä, jotta Euroopan unioni voi määritellä siviilihallinnon tavoitteensa, kehittää ja laajentaa voimavaroihinsa liittyviä tavoitteita muilla siviilikriisinhallinnan aloilla ja varmistaa, että määriteltyihin kriisinhallintatarpeisiin voidaan vastata yhdenmukaisella ja yhteisesti sovitulla jäsenvaltioiden voimavarojen ja yhteisön välineiden käytöllä ja että nämä toimet sisällytetään pitkän aikavälin konfliktinestoa koskeviin aloitteisiin ja että ne tukevat niitä;

25.  kehottaa puheenjohtajavaltiota myös raportoimaan ehdottamassaan kertomuksessa konfliktien ehkäisemisestä (Sevilla) kattavasti kaikesta edistyksestä, jota on saavutettu Göteborgin toimintaohjelman suositusten, komission tiedonannon ja 13. joulukuuta 2001 konflitien ehkäisemisestä antamansa päätöslauselman(1) mukaisesti; kehottaa puheenjohtajavaltiota käsittelemään erityisesti konfliktien ehkäisemisen sisällyttämistä kaikkiin Euroopan unionin ulkosuhteisiin, kansainvälisen ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan osallistumista konfliktien ehkäisemiseen ja hallintaan sekä tehostettua yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien ja ETYJ:n kanssa; muistuttaa, että kriisien ehkäisy ja siviilikriisinhallinta kuuluvat ensimmäiseen pilariin ja komissiolla ja Euroopan parlamentilla on asiassa selvät vastuualueet;

26.  muistuttaa, että Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan parlamentaarinen valvonta kuuluu sekä Euroopan parlamentin että jäsenvaltioiden parlamenttien toimivaltaan niille sopimuksissa ja perustuslaeissa määrättyjen oikeuksien ja velvollisuuksien perusteella; toistaa näkemyksensä, että Länsi-Euroopan unionin parlamentaarinen edustajakokous pitäisi näin ollen lakkauttaa;

27.  toteaa, että sotilasmenot ja kansallisten asevoimien käyttöön asettaminen kuuluvat edelleen yksinomaan jäsenvaltioiden parlamenttien toimivaltaan mutta unionin yhteisten kriisinhallintatoimien toimintakustannukset olisi katettava yhteisön talousarviosta ja Euroopan parlamentin olisi näin ollen valvottava niitä;

28.  kehottaa tämän vuoksi Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden parlamenttien läheisempiin yhteyksiin ja tiiviimpään tiedonvaihtoon, kun kyse on yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvistä asioista, jotta mahdollistetaan parlamenttien välinen laajempi vuoropuhelu;

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) Hyväksytyt tekstit, kohta 15.