Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin varainhoitovuoden 2000 konsolidoidun tulostilin ja taseen (SEC(2001) 530 – C5-0240/2001, C5&nbhy;0241/2001, C5&nbhy;0242/2001, C5&nbhy;0243/2001 ja C5&nbhy;0244/2001).

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuotta 2000 koskevan vuosikertomuksen ja toimielinten vastaukset (C5-0617/2001)(1),

–  ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti (C5&nbhy;0617/2001),

–  ottaa huomioon neuvoston 5. maaliskuuta 2002 antaman suosituksen (C5-0124/2002),

–  ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan,

–  ottaa huomioon varainhoitoasetuksen 22 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A5-0094/2002),

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A5-0113/2002),

A.  katsoo, että Euroopan parlamentin tehtäviin kuuluu valvoa Euroopan unionin talousarvion varojen tehokasta käyttöä tilintarkastustuomioistuimen kertomusten pohjalta; katsoo, että tässä arvioinnissa pitäisi myös selvittää, miten veronmaksajien varoja käytetään ja miten tehokas yhteisön talousarvio on perussopimuksissa ja johdetussa oikeudessa vahvistettujen politiikkojen ja tavoitteiden toteuttamisessa ja mitä vaikutusta sillä on,

B.  katsoo, että vastineen saaminen rahalle on keskeisen tärkeä käsite arvioitaessa kaikkien Euroopan unionin toimielinten toimia,

C.  ottaa huomioon, että 4. huhtikuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa(2) parlamentti päätti varainhoitovuoden 1999 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä tehtävän päätöksen lykkäämisestä Pääluokka VI - Osa A: Talous- ja sosiaalikomitea, kuten se oli tehnyt varainhoitovuosien 1996, 1997 ja 1998 osalta,

D.  ottaa huomioon, että Nizzan sopimuksessa muutettiin talous- ja sosiaalikomitean (TSK) jäsenten määritelmää siten, että tulevaisuudessa – jos Nizzan sopimus ratifioidaan – jäsenet ovat "järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvien talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajia" (EY:n perustamissopimuksen 257 artikla); ottaa huomioon, että alueiden komitean (AK) osalta sopimuksessa todetaan yksiselitteisesti, että jäsenten on oltava alue- tai paikallisvaaleissa valittuja tai poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle (EY:n perustamissopimuksen 263 artikla),

E.  ottaa huomioon, että Nizzan sopimuksesta ja Euroopan unionin tulevaisuudesta 31. toukokuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa(3) (24 kohta) parlamentti pani tyytyväisenä merkille TSK:ta koskevat määräykset "joilla vahvistetaan sen edustavuutta eri yhteiskuntasektoreilla" ja AK:ta koskevat määräykset "joilla vahvistetaan jäsenten demokraattista legitiimiyttä",

F.  ottaa huomioon, että neuvoston 13. joulukuuta 1999 antamassa ja 1. tammikuuta 2000 voimaantulleessa asetuksessa (EY, EHTY, Euratom) N:o 2673/1999 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen muuttamisesta(4) todettiin, että oikeusasiamiehen talousarvio on vastaisuudessa oma pääluokkansa (VIII) Euroopan unionin yleisessä talousarviossa,

G.  ottaa huomioon, että varainhoitoasetuksen 22 artiklan 5 kohdan nojalla oikeusasiamies rinnastetaan varainhoitoasetusta sovellettaessa yhteisöjen toimielimiin,

H.  ottaa huomioon, että vaikka oikeusasiamiehen nimittää edelleen Euroopan parlamentti, oikeusasiamies hoitaa tehtäviään täysin itsenäisesti ja hän on vuodesta 2000 lähtien toteuttanut talousarviotaan täysin itsenäisesti, minkä perusteella oikeusasiamiehen talousarviota koskevasta vastuuvapaudesta annetaan oma, Euroopan parlamentin pääsihteeristä erillinen päätös,

Kaikkia toimielimiä koskevat yleiset asiat

1.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomiot (ks. vuosikertomuksen 7.3 kohta) siitä, että toimielinten budjettihallinnon analysointiin soveltama yleinen lähestymistapa ei tarjoa lukijalle tietoja kyseisen vuoden menoihin liittyvistä merkittävimmistä tekijöistä; on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että toimielinten pitäisi laatia tulevaisuudessa yleisluontoisempi analyysi, jonka yhteydessä painotetaan keskeisiä menosuuntauksia ja käyttöomaisuuteen liittyviä tekijöitä ja annetaan selvitys keskeisistä taloudellisuutta ja vaikuttavuutta koskevista toimenpiteistä;

2.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksia (7.66 kohta) siitä, että Brysselissä sijaitsevien toimielinten pitäisi tutkia mahdollisuutta luoda yhteinen rakenne, jossa käsiteltäisiin kiinteistökysymyksiin liittyviä eri teknisiä ja rahoituksellisia näkökohtia; kehottaa toimielimiä jatkamaan ponnistelujaan yhteisen rakenteen luomiseksi Luxemburgiin;

3.  kehottaa kaikkia toimielimiä noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksia (7.35 kohta) muuttaa omaa talousarviotaan siten, että kyetään erottamaan vuokrat, hankintakustannukset sekä muut menot, kuten pitkäaikaisista vuokrasopimuksista maksettavat korvaukset, jotka liittyvät tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaan ostoon;

4.  muistuttaa, että varainhoitoasetuksen 24 artiklan toisessa alakohdassa säädetään, että kukin varainhoidon valvoja laatii toiminnastaan vuosikertomuksen; pyytää lähettämään nämä jokaista toimielintä koskevat vuosikertomukset talousarvion valvontavaliokunnalle mahdollisimman pian, jotta tämä voisi ottaa ne huomioon valmistellessaan seuraavaa vastuuvapauspäätöstä;

5.  muistuttaa, että varainhoitoasetuksen 24 a artiklan 4 kohdassa säädetään, että kukin sisäinen tarkastaja laatii toimielimelleen sisäistä tarkastusta koskevan vuosikertomuksen; pyytää lähettämään kertomukset talousarvion valvontavaliokunnalle helpottaakseen tämän vastuuvapauden arviointityötä;

6.  panee merkille, että varainhoitoasetuksen 24 artiklan kahdeksannessa kohdassa säädetään varainhoidon valvojista seuraavaa: "Sellaisista toimenpiteistä, jotka koskevat heidän nimeämistään, uralla etenemistä ja heihin kohdistettavia kurinpitoseuraamuksia tai heidän siirtämistään sekä tehtävien keskeyttämiseen tai päättymiseen liittyviä erilaisia yksityiskohtaisia sääntöjä, on tehtävä perusteltu päätös, joka toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle"; pyytää, että kyseiset asiakirjat lähetetään talousarvion valvontavaliokunnalle sen hoitaessa vastuuvapautta koskevia tehtäviään;

Pääluokka II – Neuvosto

7.  panee merkille pysyvien edustajien komitean puheenjohtajan 25. tammikuuta 2002 päivätyn vastauksen talousarvion valvontavaliokunnan 6. joulukuuta 2001 lähettämään kyselyyn sekä myöhemmin saadut lisätiedot;

8.  on kiitollinen neuvoston vastauksista koskien yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan talousarvionäkökohtia; panee merkille, että huomattava osa neuvoston talousarviosta käytetään nykyään ulkoasioiden, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä oikeus- ja sisäasioiden toimiin ja että näiden alojen menoja ei nykyään valvota yhtä tarkasti kuin muiden toimielinten hallinnollisia ja käyttömenoja;

9.  hyväksyy sen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole aiemmin kommentoineet toistensa talousarvioiden pääluokkien toteutusta; katsoo, että koska neuvoston hallintobudjetista rahoitettavat menot ovat enenevässä määrin luonteeltaan toiminnallisia ulkoasioiden, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla, tämän järjestelyn soveltamisalaa olisi selkeytettävä erottamalla perinteiset hallintomenot toimintamenoista näiden uusien politiikkojen aloilla;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

10.  pitää myönteisenä, että ensimmäistä kertaa tase sisältää tilintarkastustuomioistuimen hallussa ostomahdollisuuden sisältävien vuokrasopimusten muodossa olevien kiinteistöjen arvon;

11.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen vastauksen, jonka mukaan laadittaessa varainhoitovuoden 2001 tasetta nettokirjanpitoarvoa muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen toteama (7.13 kohta) rakennusten arvon yliarviointi (arvon alenemisen virheellinen laskenta);

12.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon (7.14 kohta) siitä, ettei taseessa ilmoitetun muun aineellisen käyttöomaisuuden arvon (yhteensä 9,8 miljoonaa euroa) luotettavuutta kyetä varmistamaan; toteaa, että tuomioistuin käsittelee tätä asiaa vastauksissaan;

13.  kiinnittää huomiota ristiriitaan, joka vallitsee tilintarkastustuomioistuimen lausuman (7.14 kohta), jonka mukaan tuomioistuin ei ole vielä ottanut käyttöön uutta inventaarijärjestelmää eikä suorittanut kattavaa fyysistä inventointia, ja tuomioistuimen vuosikertomusta 2000 koskevien vastausten ja talousarvion valvontavaliokunnalle toimitetun kyselyn välillä;

14.  toteaa, että tuomioistuimen vastauksissa viitataan kuitenkin ristiriitoihin fyysisen inventoinnin ja uuteen tietokoneistettuun järjestelmään syötettyjen tietojen välillä;

15.  pyytää tuomioistuinta toimittamaan selkeyden vuoksi talousarvion valvontavaliokunnalle 1. heinäkuuta 2002 mennessä täysimääräisen selvityksen ja esittämään siinä inventaarijärjestelmänsä nykytilan;

16.  palauttaa mieliin ottaneensa vuoden 1999 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2000(5) tuomioistuimen kiinteistömenoista (ks. erityiskertomuksen 20 kohta) ja pyytäneensä saada tietoja yhdessä Luxemburgin viranomaisten kanssa nimetyn asiantuntijan johtopäätöksistä vuoden 2002 talousarvioesityksen ensimmäiseen käsittelyyn mennessä;

17.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 7.67 kohdan mukaan laskutusepäselvyyksiä oli alettu vasta selvittää kesäkuussa 2001 ja tuomioistuin(6) odottaa tutkimusten valmistuvan vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla;

18.  pyytää tuomioistuinta toimittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle mahdollisimman pian asiantuntijan selvityksen laskutusepäselvyyksistä sekä toisen asiantuntijan selvityksen niistä menoista, joita ei pitäisi sisällyttää lopulliseen tilinpäätökseen;

19.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi viisi tapausta (vuosikertomuksen 7.27 kohta), joissa tarjouskilpailumenettelyistä pyydettiin vapautusta kyseenalaisin perustein – neljä tapausta liittyi tuomioistuimeen ja yhdessä tapauksessa (joka koski myös tuomioistuinta) sopimus oli ilmeisesti jaettu useisiin osiin; panee merkille tuomioistuimen vastaukset, jotka oikeuttavat kaikissa viidessä tapauksessa noudatettuihin menettelyihin; kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta (7.30 kohta), jonka mukaan "kaikkien toimielinten olisi sovellettava samoja raja-arvoja määrittäessään, kuuluuko ehdotettu palvelun tai tavaran hankinta julkisia hankintoja koskevien direktiivien 92/50/ETY ja 93/36/ETY soveltamisalaan";

20.  panee merkille, että tuomioistuimelta kestää entistä kauemmin saada oikeuskäsittelynsä päätökseen ja että käsittelemättä olevien asioiden määrä on kasautunut, ja pyytää sekä tuomioistuinta että tilintarkastustuomioistuinta analysoimaan yksityiskohtaisemmin viivästymisten syitä, erityisesti jotta voidaan selvittää, mitkä seikat voivat johtua perustamissopimuksessa määrätyistä tuomioistuinmenettelyistä, mitkä sellaisista hallinnollisista ongelmista, jotka voitaisiin poistaa, ja mitkä henkilöstön tai aineellisten resurssien riittämättömyydestä;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

21.  panee merkille riippumattoman tilintarkastajan (KPMG Audit, Luxemburg) kertomuksen(7) varainhoitovuoden 2000 tilinpäätöksestä;

22.  huomauttaa, että vaikka tilintarkastustuomioistuin antaa yhden tarkastuslausuman, joka perustuu perustamissopimuksen 248 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisön kaikkia tuloja ja menoja koskevien tilien tarkastamiseen, kyseinen tarkastuslausuma sisältää kuitenkin huomautukset yksittäisten toimielinten toimien laillisuudesta ja luotettavuudesta (7.6 kohta); pyytää tilintarkastustuomioistuinta laajemman avoimuuden nimissä tutkimaan mahdollisuutta esittää erillinen tarkastuslausuma kustakin toimielimestä seuraavassa vuosikertomuksessa;

23.  pitää myönteisenä Nizzan sopimuksella perustamissopimuksen 248 artiklan 1 kohtaan lisättyä määräystä, jonka mukaan lausumaa tilien luotettavuudesta "voidaan täydentää yhteisön jokaista keskeistä toiminta-alaa koskevilla erityisarvioilla";

24.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta muokkaamaan tarkastuslausuman välineeksi, joka antaa vastuuvapaus- ja talousarvioviranomaisille mahdollisuuden vertailla ja seurata taloushallinnossa ja valvonnassa ajan mittaan saavutettua edistystä ja todeta se mahdollisuuksien mukaan myös määrällisesti;

25.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sopimaan komission kanssa yhteisistä menettelytavoista pääosastokohtaisten tai menolajikohtaisten virhemäärien laskemiseksi; ehdottaa, että tilintarkastustuomioistuin käyttäisi jäsenvaltioista saatuja tietoja, jotka ovat peräisin maatalouden ja rakennerahastojen pakollisesta valvonnasta, jotta otos olisi suurempi; odottaa, että tilintarkastustuomioistuin julkistaa virheiden kokonaismäärän sekä pääosastokohtaiset tai menolajikohtaiset virhemäärät vuoden 2001 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä;

26.  pitää myönteisenä, että mitä tulee parlamentin vaatimukseen Euroopan unionin taloudellisten etujen suojelemiseen liittyviin laiminlyönteihin syyllistyneiden tai niistä epäiltyjen jäsenvaltioiden julkisesta nimeämisestä, vuotta 2000 koskevassa kertomuksessa ja vuoden aikana julkaistuissa erityiskertomuksissa viitataan yksittäisiin jäsenvaltioihin; pitää valitettavana sitä, ettei tilintarkastustuomioistuin(8) katso tarpeelliseksi luetella vuosikertomuksen liitteessä kunkin jäsenvaltion yksittäisiä virheitä helposti luettavalla tavalla;

27.  pitää myönteisenä sitä, että tilintarkastustuomioistuin pitää tärkeänä parantaa tilintarkastushavaintojensa esittämistapaa kertomuksissaan, joista se haluaa tehdä kuluttajaystävällisempiä käyttämällä informatiivisempia otsikoita ja esittämällä helpommin yksilöitäviä suosituksia, mutta odottaa käytännön toimia ennen kuin tekee johtopäätöksiä esittämistavan onnistumisesta;

Vaatimukset tilintarkastustuomioistuimelle

28.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet täyttävät käytännesääntöjensä mukaisesti viran vastaanottaessaan lomakkeen, joka sisältää tietoja heidän taloudellisista intresseistään ja varoistaan ja joka toimitetaan tilintarkastustuomioistuimen presidentille; katsoo, että tällaiset ilmoitukset pitäisi Euroopan parlamentin ja komission jäsenten tekemien ilmoitusten tavoin julkaista Internetissä, kuten parlamentti kehotti 4. huhtikuuta 2001 tekemänsä päätöksen(9) 18 kohdassa vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 1999 Pääluokka IV - Tuomioistuin, Pääluokka V - Tilintarkastustuomioistuin, Pääluokka VI - Osa B - Alueiden komitea; pyytää tilintarkastustuomioistuinta, jonka kokoonpano on uusien, 1. tammikuuta 2002 voimaantulleiden nimitysten myötä muuttunut, tekemään virallisen päätöksen tässä asiassa ja ilmoittamaan siitä kirjallisesti talousarvion valvontavaliokunnalle 1. heinäkuuta 2002 mennessä;

29.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään vuoden 2003 työohjelmaansa aikataulun, josta käy ilmi sen erityiskertomusten arvioitu valmistumisaika;

30.  palauttaa mieliin edellä mainitun 4. huhtikuuta 2001 tekemänsä päätöksen 19 kohdassa tilintarkastustuomioistuimelle esittämänsä pyynnön laajentaa tarkastustoimintaa neuvostoon, mikä mahdollistaisi sen, että parlamentti voi tarpeen mukaan tehdä huomioita neuvoston talousarvion toteutuksesta vastuuvapausmenettelyn yhteydessä;

31.  panee tyytyväisenä merkille, että vuotta 2000 koskeva kertomus sisältää neuvostoa käsitteleviä huomioita (virkamatkakulut, kiinteistöjen arvon laskun ottaminen taseeseen), joihin neuvosto on suostunut vastaamaan (7.2 ja 7.12 kohta);

Pääluokka VI – Talous- ja sosiaalikomitea (TSK)
Vastinetta rahalle

32.  korostaa, että parlamentin vastuulla on varmistaa, että Euroopan veronmaksajia palvellaan hyvin ja että rahalle saadaan vastinetta;

33.  huomauttaa, että viime vuosina joidenkin TSK:ssa edustettuina olevien järjestöjen näkemykset ovat kanavoituneet enenevässä määrin Euroopan parlamentin kautta;

34.  panee merkille, että sosiaalipolitiikkaa koskevassa pöytäkirjassa, johon viitattiin ensin Maastrichtin sopimuksessa ja joka sen jälkeen sisällytettiin perustamissopimuksen sosiaalipolitiikka koskevaan lukuun (138 artikla), määrätään työmarkkinaosapuolten kuulemisesta toiminnan suunnittelussa;

35.  huomauttaa, että TSK:ta voidaan kuulla ainoastaan toiminnan suunnittelusta ja se voi antaa suosituksia, kun taas sosiaalinen vuoropuhelu saattaa johtaa sitovaan lainsäädäntöön;

36.  pitää toisaalta huolestuttavana sitä, että työmarkkinaosapuolet ovat kriittisiä niiden käytössä olevien, sosiaaliseen vuoropuheluun tarkoitettujen resurssien puuttumisesta, ja panee toisaalta merkille, että vuonna 2000 TSK:n lopullinen talousarvio oli 80 976 436 euroa; ottaa huomioon, että laajentumisen myötä sen vuosittaisten menojen määräksi(10) arvioidaan 99,6 miljoonaa euroa vuonna 2004 (vaikka tähän sisältyy alueiden komitean kanssa yhteisiä kustannuksia);

37.  huomauttaa, että parlamentilla on nyt ensimmäistä kertaa ollut mahdollisuus arvioida TSK:n tuottama vastine rahalle Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja sen jälkeen, kun sosiaalinen vuoropuhelu otettiin käyttöön;

38.  toteaa, että TSK voi toimia foorumina eturyhmille, jotka eivät muuten saisi ääntään kuuluviin EU-yhteyksissä;

39.  katsoo, että TSK:n ja sosiaalisen vuoropuhelun yhtäaikaisen ylläpitämisen suhteen on mietittävä sitä, saadaanko rahalle vastinetta;

40.  huomauttaa, että jäsenvaltiot vastaavat TSK:n jäsenten nimittämisestä; kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan huolellisesti edustustaan TSK:ssa, kun sen kokoonpanoa uudistetaan;

41.  katsoo, että TSK:n jäsenten on tehostettava ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että tieto TSK:n toimista saavuttaa ns. ruohonjuuritason, esimerkiksi jäsenvaltioiden ammattiliittojen jäsenet;

42.  kehottaa TSK:ta jatkamaan modernisointiponnistelujaan;

43.  kehottaa TSK:ta tehostamaan ponnistelujaan, joilla pyritään kuulemaan mahdollisimman suurta kansallisten kontaktien verkostoa TSK:n näkyvyyden lisäämiseksi;

44.  kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen TSK:n tehokkuutta ja merkitystä komission yhteydessä nykyään toimivien noin 300 neuvoa-antavan elimen ja komitean joukossa, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja kaksinkertainen työ;

OLAFin kertomus

45.  palauttaa mieliin, että edellisvuosien vastuuvapausmenettelyissä parlamentti päätti lykätä TSK:ta koskevaa päätöstään varainhoitovuosilta 1996, 1997, 1998 ja 1999, kunnes jäsenten matkakorvauksia vuosilta 1995–1996 koskevat säännönvastaisuudet selvitetään;

46.  kiinnittää huomiota 7. lokakuuta 1998 antamaansa päätöslauselmaan, jolla ilmoitetaan talous- ja sosiaalikomitealle varainhoitovuoden 1996 Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämispäätöksen lykkäämisestä - Pääluokka VI - Osa A: Talous- ja sosiaalikomitea(11) ja sen 2 kohtaan, jossa parlamentti pyysi asian siirtämistä tilintarkastustuomioistuimelle ja UCLAFille, jotta voitaisiin:

47.  toteaa, että edellä mainitun parlamentin 7. lokakuuta 1998 antaman päätöslauselman johdosta

48.  pitää kuitenkin valitettavana, että OLAF ei ollut halukas toimittamaan lopullisen kertomuksen kopiota talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajalle;

49.  toteaa, että OLAF toimitti vakiintuneen käytäntönsä mukaisesti kertomuksensa TSK:lle luullen, että TSK:n toimittaisi se edelleen Euroopan parlamentille;

50.  panee merkille OLAFin valvontakomitean toteamuksen (valvontakomitean 15. ja 16. tammikuuta 2002 pidetyn kokouksen pöytäkirja), jonka mukaan OLAF ei kyennyt käsittelemään kyseistä tapausta asianmukaisesti ja epäonnistui koko tutkimuksessaan;

51.  yhtyy valvontakomitean vaatimukseen siitä, että tämän epäonnistumisen syyt on kerrottava avoimesti, ja toteaa, että tähän mennessä ei ole vielä esitetty uskottavaa selitystä sille, että

52.  pyytää OLAFin valvontakomiteaa ilmoittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle asian jatkotutkinnan tulokset; odottaa, että käynnistetään kurinpitomenettelyjä, jos saadaan vahvistusta epäilyille siitä, että OLAFin hierarkia on tässä tapauksessa toiminut karkean huolimattomasti ja että useiden virkamiesten toiminta on kyseenalaistanut heidän asiantuntemuksensa tutkijoina;

53.  katsoo, että on luotava menettelyjä, joiden avulla parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle taataan suoraan vastuuvapausmenettelyä koskevien OLAFin kertomusten saaminen; katsoo, että tällaista tietoa on käsiteltävä luottamuksellisesti silloin kun vireillä on oikeudellisia tai vastaavia tutkimuksia; pyytää OLAFia esittämään ehdotuksia tietojen vaihtamiseksi tulevissa tapauksissa siten, että tarpeen vaatiessa sovelletaan asianmukaisia turvatoimia;

54.  antaa tunnustusta TSK:n nykyiselle puheenjohtajalle ja pääsihteerille heidän halukkuudestaan toimittaa kopio OLAFin kertomuksesta, vaikkakin luottamuksellisena, ja muista talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajan ja esittelijän pyytämistä asiakirjoista;

55.  pahoittelee, että OLAFin kertomuksen laatiminen kesti niin kauan ja että se tulee tässä vaiheessa liian myöhään, jotta sen sisältämät suositukset voitaisiin panna täytäntöön lisäsummien perimiseksi jäseniltä tai virkamiehiin kohdistuvien kurinpitotoimien toteuttamiseksi;

56.  panee merkille, että Belgian oikeusviranomaiset päättivät elokuussa 2001 lopettaa asian käsittelyn ilman jatkotoimia muun muassa siitä syystä, että selvinneet tosiseikat olivat jo vanhentuneita Belgiassa voimassa olevien vanhentumissääntöjen mukaan;

57.  panee merkille vakavia ongelmakohtia kertomuksessa, kuten sen, että OLAF ei haastatellut tulojen ja menojen hyväksyjinä toimineita TSK:n pääsihteereitä, jotka olivat toimessa kyseisten tapahtumien aikana tai välittömästi niiden jälkeen; pitää valitettavana, ettei kertomus mahdollista asialöydösten osalta hallinnollisen vastuun laajuuden täyttä määrittelyä;

58.  huomauttaa, että olisi ollut mahdollista, että TSK itse siirtää asian UCLAFille tai Belgian oikeusviranomaisille, kun TSK:lle ensin ilmoitettiin varainhoidon valvojan tutkimuksen tuloksista vuonna 1996, mutta TSK ei sitä kuitenkaan tehnyt;

59.  pitää valitettavana, että ajan annettiin kulua ja että TSK:ssa vastuuasemassa olleet eivät ilmeisesti pyrkineet aikanaan korjaamaan asioita, vaikka matkakulujen korvaamista koskevien säännönvastaisuuksien vakavuus oli selvästi tiedossa 1995–1996;

60.  pitää valitettavana, että OLAFin tutkimuksia estettiin siten, että tietyt lentoyhtiöt olivat haluttomia vahvistamaan sitä, että TSK:n jäsenten ilmoittamat yksittäiset matkat oli todella tehty; ei pidä hyväksyttävänä, että OLAFin oikeutettuja tutkimuksia haitattiin tällä tavoin; pyytää OLAFia tekemään ehdotuksia tällaisten tilanteiden varalta, jotta vastaisuudessa voitaisiin toimia tarmokkaammin;

61.  tunnustaa, että TSK:n jäsenet eivät saa palkkaa toiminnastaan kyseiseltä toimielimeltä, vaan ainoastaan matka- ja oleskelukorvaukset;

62.  toteaa TSK on varainhoitovuonna 2000 ja siitä eteenpäin toteuttanut huomattavan uudistusohjelman(14), joka sisältää seuraavaa:

63.  panee merkille, että TSK ei ole onnistunut tekemään kaikkeaan rajoittaakseen veronmaksajille aiheutuneita vahinkoja ja korvaamaan niitä mahdollisimman täysimääräisesti; palauttaa tässä yhteydessä mieleen, että

Pääluokka VII – Alueiden komitea (AK)

64.  panee merkille alueiden komitean vastauksista tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen (7.22 kohta), ettei se ole usein voinut käyttää muiden toimielinten järjestämien tarjouskilpailujen tuloksia muotosyistä tai koska tarjouskilpailuissa ei ole otettu huomioon komitean erityistarpeita;

65.  pyytää suurempia toimielimiä toteuttamaan taloudellisuuden ja tehokkuuden nimissä useammin toimielinten välisiä tarjouskilpailuja ja varmistamaan niiden valmisteluvaiheissa mahdollisuuksien mukaan, että pienempien toimielinten tarpeet otetaan asianmukaisesti huomioon; pyytää kaikkia toimielimiä tarkastelemaan, olisiko taloudellisesti kannattavaa käyttää muiden toimielinten tarjouskilpailumenettelyjä ns. vastavuoroisen tunnustamisen pohjalta;

66.  panee merkille, että 1. tammikuuta 2000 alkaen TSK:n kanssa yhteinen organisaatiorakenne korvattiin komiteoiden yhteistyösopimuksella, jonka nojalla yhteisiä toimintoja säilytetään useimmilla aloilla, mutta luodaan varainhoidon ja henkilöstön osalta autonomia; pyytää AK:ta toimittamaan 1. heinäkuuta 2002 mennessä talousarvion valvontavaliokunnalle ja budjettivaliokunnalle kertomuksen, jossa arvioidaan, mitä talousarvioetuja saadaan pitämällä näiden komiteoiden varainhoito- ja henkilöstöosastot erillään;

Kiinteistöpolitiikka (TSK ja AK)

67.  panee merkille, että TSK ja AK allekirjoittivat 15. joulukuuta 2000 vuokrasopimukset, joiden nojalla ne saavat Belliard- ja Montoyer-rakennukset 27 vuodeksi käyttöönsä ja ostomahdollisuuden;

68.  pitää myönteisenä TSK:n ja AK:n 7.33 kohtaan antamaa vastausta, jonka mukaan Montoyer- ja Belliard-rakennusten arvo kirjataan niiden vuoden 2001 taseeseen samoin kuin jo maksettu 26 miljoonan euron ennakko;

69.  palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen (7.68 kohta) johtopäätöksen, jonka mukaan "talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat joutuneet hankalaan tilanteeseen aiemmin parlamentille vuokrattuna ollutta Belliard-rakennusta koskevaa sopimusta uusittaessa ja siitä uudelleen neuvoteltaessa sen takia, että parlamentti oli velvoittanut ne ottamaan haltuunsa kyseisen rakennuksen, josta parlamentti oli allekirjoittanut vuokrasopimuksen vuoteen 2007 saakka";

70.  palauttaa mieliin edellä mainitun TSK:n vastuuvapauden lykkäämisestä vuodelta 1999 4. huhtikuuta 2001 antamansa päätöslauselman 9 kohdan, jossa parlamentti "sitoutuu tarkastelemaan tämän sopimuksen ehtoja ensi vuoden vastuuvapausmenettelyn yhteydessä";

71.  panee merkille, että kokonaisjärjestelyn keskeiset tekijät olivat seuraavat:

72.  palauttaa mieliin, että budjettivaliokunnan puheenjohtaja ja esittelijä ilmoittivat 17. lokakuuta 2000 päivätyllä kirjeellä TSK:lle ja AK:lle, että sopimuksen allekirjoittaminen sopii yhteen niiden periaatteiden kanssa, jotka parlamentti vahvisti 28. maaliskuuta 2000 hyväksyessään näiden kahden komitean erityisten toimintatarpeiden rahoittamiseen suunnatun 26 miljoonan euron siirron; toteaa, ettei budjettivaliokunnalla näin ollen ollut mitään sitä vastaan, että nämä komiteat allekirjoittavat 27 vuoden vuokrasopimuksen Belliard- ja Montoyer-rakennuksista;

73.  kiinnittää kuitenkin huomiota tilintarkastustuomioistuimen huomautukseen (7.27 c kohta) siitä, että vuokrasopimus kattoi myös kunnostustöitä, joista ei ollut järjestetty tarjouskilpailua; toteaa, etteivät komiteat ota tätä asiaa esiin vastauksissaan;

74.  panee merkille, että komiteat noudattivat tilintarkastustuomioistuimen ehdotusta (7.68 kohta) siitä, että sopimus pitäisi neuvotella pikaisesti uudelleen, jotta voitaisiin sopia mahdollisesta ennenaikaisesta lunastamisesta taloudellisesti järkevin ehdoin; toteaa kuitenkin, että omistajat eivät olleet halukkaita tarjoamaan hyväksyttäviä ehtoja ja että komiteat ovat siksi keskeyttäneet neuvottelut;

75.  huomauttaa, että vaikka 15. joulukuuta 2000 allekirjoitetuista sopimuksista on se etu, että komiteoilla on modernit tilat, jotka sopivat niiden tarpeisiin ja jotka siirtyvät myöhemmin niiden omistukseen ja että parlamentin tileistä poistuu D3&nbhy;rakennuksen (Spinelli) käyttöönoton jälkeen tarpeettomaksi käyneen rakennuksen aiheuttama rahoitustaakka Belliard-rakennuksen oltua tyhjillään noin kuusi vuotta, vaikka yhteisön talousarviosta on maksettu vuokraa syyskuusta 1997 vuoden 2003 loppuun tai vuoden 2004 alkuun;

76.  panee lisäksi merkille, että muutosta Belliard-rakennukseen on muitakin taloudellisia seurauksia, kuten

77.  panee merkille, että kun TSK otti Belliard-rakennuksen haltuunsa, sen omistajat ovat välttyneet siltä, että he olisivat vuonna 2007 saaneet takaisin haltuunsa vanhan rakennuksen, jossa on jonkin verran asbestia(15) ja joka olisi edellyttänyt täysimääräistä kunnostusta yksin heidän kustannuksellaan, jotta rakennuksesta olisi tullut uudelleen vuokraamiskelpoinen;

78.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta (7.66 kohta), jonka toimielimet ovat vastauksissaan ottaneet yleisesti hyvin vastaan ja joka koskee sellaisen yhteisen rakenteen luomista, joka vastaisi erilaisista Brysselissä ja Luxemburgissa sijaitseviin kiinteistöihin liittyvistä teknisistä ja rahoituksellisista seikoista;

Pääluokka VIII – Oikeusasiamies

79.  palauttaa mieliin, että vastuuvapaudesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 1999 ‐ Pääluokka I ‐ Euroopan parlamentti / Liite: Euroopan oikeusasiamies 4. huhtikuuta 2001 tekemänsä päätöksen(16) 41 kohdassa parlamentti korosti tarvetta välttää oikeusasiamiehen käytettävissä olevien määrärahojen huomattavaa peruuntumista;

80.  panee merkille, että oikeusasiamiehen talousarvion toteutuksessa vuonna 2000 alkuperäisiä määrärahoja peruuntui 17,52 prosenttia (1999: 14,46 %; 1998: 8,58 %), mikä merkitsee nousevaa kehitystä; toistaa pyyntönsä oikeusasiamiehelle, että tämä parantaa budjettivallan käyttäjän tämän käyttöön asettamien varojen hyödyntämistä;

Vastuuvapauspäätökset

81.  myöntää talous- ja sosiaalikomitean pääsihteerille vastuuvapauden komitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuosina 1996 ja 1997;

82.  myöntää talous- ja sosiaalikomitean pääsihteerille vastuuvapauden komitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuosina 1998 ja 1999;

83.  myöntää vastuuvapauden tuomioistuimen kirjaajalle, tilintarkastustuomioistuimen, talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean pääsihteereille sekä oikeusasiamiehelle varainhoitovuoden 2000 talousarvioiden toteuttamisesta;

o
o   o

84.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan oikeusasiamiehelle ja julkaisemaan sen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EYVL C 359, 15.12.2001. (2) EYVL C 21 E, 24.1.2002, s. 236. (3) EYVL C 47 E, 21.2.2002, s. 108. (4) EYVL L 326, 18.12.1999, s. 1. (5) EYVL C 109, 14.4.2000. (6) Vastaus kyselyyn, 4.3 kohta. (7) EYVL C 312, 7.11.2001. (8) Kyselyn vastaukset, 6.1 kohta. (9) EYVL L 160, 15.6.2001, s. 38. (10) TSK:n kertomus budjettivallan käyttäjälle, varainhoitovuosi 2000. (11) EYVL C 328, 26.10.1998, s. 115. (12) Lausunto nro 7/98 talous- ja sosiaalikomitean takaisinperintämenetelmien tehokkuudesta sekä talous- ja sosiaalikomitean käyttöönottamasta matkakulujen hallinnointiin ja korvaamiseen tarkoitetusta uudesta järjestelmästä. (13) Tutkintayksikkö, joka korvasi UCLAFin 1. heinäkuuta 1999 alkaen (htttp://europa.eu.int/comm/dgs/olaf/mission/en.htm). (14) "The ESC on the road to modernisation", lokakuu 2000. (15) TSK:n ja AK:n edistymiskertomus budjettivaliokunnalle, 6.10.2000 ja 14.6.2001. (16) EYVL L 160, 15.6.2001, s. 25.