Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2001) 252 – C5&nbhy;0653/2001),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen toteuttamisesta vuonna 2000 (SEC(2001) 801),

–  ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan ihmisoikeuksista ja demokratiasta vuonna 2001 (SEC(2001) 891),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6, 11 ja 19 artiklan ja EY:n perustamissopimuksen 177, 300 ja 310 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä sen valinnaiset pöytäkirjat ja erityisesti 19 artiklan, ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (1979) ja yleissopimuksen lapsen oikeuksista (1989),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin vuosittain myöntämää mielipiteenvapauden Saharovin palkintoa koskevat säännöt,

–  ottaa huomioon Nizzassa joulukuussa 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston julkistaman perusoikeuskirjan ja etenkin perusoikeuskirjassa määritellyt "uudet" perusoikeudet, jotka edellyttävät Euroopan unionin erityishuomiota,

–  ottaa huomioon julkilausuman, jonka Euroopan unioni antoi 10. joulukuuta 1998 (Wienissä) ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 50. vuosipäivän johdosta,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2001 kokoontuneen yleisten asioiden neuvoston päätelmät Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa,

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 1996 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta kansanvallan periaatteiden ja ihmisoikeuksien sisällyttämisestä yhteisön ja kolmansien maiden sopimuksiin (KOM(1995) 216 – C4-0197/1995)(1),

–  ottaa huomioon maailman ihmisoikeustilanteesta aiemmin antamansa päätöslauselmat, jotka se hyväksyi 5. heinäkuuta 2001, 16. maaliskuuta 2000, 17. joulukuuta 1998, 12. joulukuuta 1996, 26. huhtikuuta 1995, 12. maaliskuuta 1993, 12. syyskuuta 1991, 18. tammikuuta 1989, 12. maaliskuuta 1987, 22. lokakuuta 1985, 22. toukokuuta 1984 ja 17. toukokuuta 1983(2),

–  ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta (KOM(2000) 212 – C5-0264/2000)(3),

–  ottaa huomioon 5. syyskuuta 2000 antamansa päätöslauselman yhteisön yhteisestä diplomatiasta(4) ja komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille ulkomaanedustuksen kehittämisestä (KOM(2000) 456),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2000 antamansa päätöslauselman sellaisten ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien budjettikohtien täytäntöönpanosta, jotka liittyvät kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämistä tukeviin kampanjoihin(5),

–  ottaa huomioon kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 12/2000 kolmansien maiden ihmisoikeus- ja demokratiatilanteen kehittämiseen tarkoitetun Euroopan unionin tuen hallinnoinnista komissiossa sekä komission vastaukset(6),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeustoimikunnan 57. istunnon tulokset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan ja naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan lausunnot (A5&nbhy;0084/2002),

A.  katsoo, että eräs Euroopan unionin perustavoitteista on oltava ihmisoikeuksien – kansalaisoikeuksien sekä poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien – yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden puolustaminen Wienissä vuonna 1993 pidetyn ihmisoikeuksien maailmankonferenssin päätösasiakirjan mukaisesti,

B.  ottaa huomioon, että naisten ja tyttölasten ihmisoikeudet sisältyvät kiinteästi ja erottamattomasti yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin, kuten Beijingin julistuksessa ja toimintaohjelmassa vuodelta 1995 vahvistettiin,

C.  ottaa huomioon, että EU:n merkittävä asema talouden, kaupan, politiikan, diplomatian ja kehityssavun aloilla antaa sille huomattavia mahdollisuuksia käyttää moraalista ja poliittista vaikutusvaltaa, mitä sen on hyödynnettävä varauksetta ja rohkeasti demokratisoitumisen ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja lujittamiseen kumppanimaissa,

D.  katsoo, että köyhyyden torjumista ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa ei voida erottaa ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen puolustamisesta, koska ne luovat välttämättömät poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset rauhan ja vakauden turvaamiselle sekä takaavat, että jokainen ihminen voi elää ihmisarvoista elämää,

E.  katsoo, että myös monissa Euroopan valtioiden entisissä siirtomaissa siirtomaavaltojen jatkuva vaikutus ei ole juuri tukenut ihmisoikeuksia, hyvän hallintotavan periaatteita sekä kansalaisyhteiskunnan merkityksen tunnustamista, vaan on pikemminkin haitannut näitä seikkoja,

F.  katsoo, että tätä seikkaa ei ole toistaiseksi otettu huomioon jäsenvaltioiden suorittamassa objektiivisessa analyysissä joissakin kolmansissa maissa todettujen kielteisten ilmiöiden syistä, ja siksi se ei valitettavasti ole osa johdonmukaisia poliittisia tavoitteita, joilla pyritään demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen,

G.  ottaa huomioon, että AKT-maiden kanssa kesäkuussa 2000 allekirjoitettu Cotonoun sopimus, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin ja hyvään hallintotapaan, on täydentänyt demokratialauseketta, jonka Euroopan yhteisö on vuodesta 1992 lähtien liittänyt kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin niiden "olennaisena osana",

H.  katsoo, että Euroopan unionilla on oltava avainasema ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen aktiivisessa edistämisessä kolmansissa maissa, ja sen on ulkoisella toiminnallaan kannustettava ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämistä sekä vastattava nopeasti ja tehokkaasti silloin, kun on kyse laiminlyönneistä tai vakavista ja jatkuvista rikkomuksista,

I.  katsoo, että köyhyyden vähentäminen, joka on unionin uuden kehityspolitiikan perustavoite, edellyttää todellista osallistuvaa demokratiaa ja vastuullisia hallituksia, jotka eivät ole korruptoituneita,

J.  katsoo, että Euroopan unioni voi politiikallaan ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen alalla myötävaikuttaa ratkaisevasti kaikenlaisen meneillään olevaan globalisoitumiskehitykseen liittyvän syrjäytymisen poistamiseen ja vaikuttaa siihen, että tässä kehityksessä korostetaan huonoimmassa asemassa olevien sosiaaliryhmien ja kaikkein köyhimpien maiden syrjäytymisen torjumista niin, että kaikki voivat hyötyä sellaisista globalisaation seurauksista, jotka ovat suotuisia inhimilliselle kehitykselle,

K.  katsoo, että sosiaalisten oikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen edistää kestävää ja oikeudenmukaista sosiaalista kehitystä,

L.  katsoo, että pitkän aikavälin keskustelu ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksistä on myös tärkeä osa Euroopan unionin konfliktinestostrategiaa,

M.  katsoo, että ehdotettujen EU:n ulkosuhteille ihmisoikeuksien alalla luotavien menettelysääntöjen tavoitteena ei ole painostaminen, vaan jo kauan sitten välttämättömien myönteisten toimien hyväksyminen, kuten demokratian ja ihmisoikeuksien yhteinen tukeminen, kansainvälisten ihmisoikeussopimuksien allekirjoittaminen, ratifiointi ja täytäntöönpano sekä näiden toimien avulla tulevien ja toistuvien kriisien ennaltaehkäiseminen,

1.  pitää edellä mainittua komission tiedonantoa myönteisenä, koska siihen sisältyy merkittäviä ehdotuksia EU:n tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä unionin kanssa kumppanuussopimuksen tehneissä kolmansissa maissa;

2.  tukee erityisesti komission ehdotuksia, joissa pyritään järjestelmällisesti sisällyttämään ihmisoikeudet avoimeen poliittiseen vuoropuheluun kolmansien maiden kanssa, antamaan todellista sisältöä unionin tekemiin assosiaatiosopimuksiin ja kauppasopimuksiin sisältyville demokratialausekkeille ja sisällyttämään ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistäminen ulkoisen avun ohjelmiin;

3.  pahoittelee sellaisten konkreettisten ehdotusten puuttumista, joilla lisättäisiin johdonmukaisuutta yhteisön eri toimielinten toimien välillä ja poistettaisiin käytäntö, jossa neuvoston poliittisella tahdolla on suurin painoarvo näissä kysymyksissä, mikä käy ilmi siitä, että päätökset edellyttävät yleensä yksimielisyyttä, ja toivoo, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta antaa asiassa konkreettisia ehdotuksia;

4.  vaatii, että unionin yhteistyökumppaneihin kuuluville kolmansille maille esitetyt vaatimukset demokratisoitumisesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja suojelusta menevät poikkeuksetta unionin ja sen yksittäisten jäsenvaltioiden oikeutettujen taloudellisten, kaupallisten ja muiden etujen edelle;

5.  pyytää, että uuteen vuodet 2002–2004 kattavaan yleiseen tullietuusjärjestelmään (GSP&nbhy;järjestelmä) sisältyviä lausekkeita, jotka koskevat "sosiaalista kannustusmenettelyä", "ympäristöä koskevaa kannustusmenettelyä" ja "huumausaineiden torjumista", käytetään aktiivisesti ja runsaskätisesti; toteaa, että kyseisissä lausekkeissa säädetään lisäetuuksien myöntämisestä maille, jotka noudattavat kansainvälisen työjärjestön (ILO) standardeja, voimassa olevaa kansainvälistä ympäristölainsäädäntöä ja huumausaineiden tuotannon ja kaupan torjumista koskevaa säännöstöä;

6.  pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät usein kykene esittämään yhteistä kantaa Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeustoimikunnan vuosittaisessa kokouksessa, mikä heikentää unionin kuvaa ja kaivaa pohjaa sen ulkopolitiikan kehittämiseltä;

7.  pyytää, että jokainen kolmas valtio, joka haluaa ylläpitää poliittisia, taloudellisia, kaupallisia tai mitä tahansa muita suhteita Euroopan unionin kanssa allekirjoittaa, ratifioi ja panee täytäntöön yksiselitteisesti ja varauksetta voimassa olevat ihmisoikeuksia koskevat perusasiakirjat, mukaan luettuna erityisesti Rooman perussääntö, jolla perustetaan kansainvälinen rikostuomioistuin;

8.  ehdottaa komissiolle ja neuvostolle, että laaditaan toimielinten väliset menettelysäännöt, joiden tarkoituksena on tuoda johdonmukaisuutta ja tasapuolisuutta unionin ulkoiseen toimintaan demokratisoitumisen ja ihmisoikeuksien alalla; katsoo, että menettelysääntöjen olisi ohjattava unionin suhteita niihin yli 120 valtioon, joihin nykyisin sovelletaan demokratialauseketta olennaisena osana näiden valtioiden kanssa tehtyjä erilaisia sopimuksia;

Huomioon otettavia näkökohtia EU:n ulkosuhteille luotavissa toimielinten välisissä menettelysäännöissä ihmisoikeuksien alalla

9.  pyytää tämän vuoksi komissiota antamaan alustavan ehdotuksen menettelysäännöiksi, josta neuvosto ja parlamentti myöhemmin päättävät, ja ottamaan ehdotuksessaan joka tapauksessa huomioon jäljempänä esitetyt näkökohdat;

10.  katsoo, että kun eri kumppanuusmaiden edistymistä demokratisoitumisessa ja ihmisoikeuksien edistämisessä arvioidaan, unionin tavoitteena ei saisi olla pelkästään maiden ja alueiden tarkasteleminen johdonmukaisesti vaan ennen kaikkea se, että niiden tarkastelussa vältetään epäoikeudenmukaiset tulokset, virheelliset vertailut ja epäyhdenmukainen kohtelu;

11.  korostaa, että näissä menettelysäännöissä ei tule keskittyä ihmisoikeuslausekkeiden rankaisevaan ja lykkäävään luonteeseen, vaan niiden tulisi sen sijaan perustua kaikkien sopimuspuolten keskinäiseen kunnioitukseen EU:n ja kolmansien maiden välisissä suhteissa; katsoo tätä ajatellen, että menettelysääntöihin olisi sisällytettävä täysimääräisesti kaikki mahdolliset myönteiset kannustimet, kuten laajat yhteistyöohjelmat, jotta ihmisoikeuksien kunnioittamista voitaisiin edistää kaikilla tasoilla;

12.  kannattaa lähestymistapaa, jossa humanitaarisen avun perustana ovat ihmisoikeudet, koska tällaisella lähestymistavalla voi olla suuri merkitys konfliktinestossa tapauksissa, joissa humanitaarinen kriisi on seurausta väkivaltaisesta konfliktista;

13.  kehottaa komissiota varmistamaan, että naisten oikeuksien kunnioittaminen ihmisoikeuksien osana on tärkeällä sijalla kaikissa yhteisön ohjelmissa ja että sitä sovelletaan vaatimuksena ulkosuhteissa kolmansiin maihin samoin kuin kauppa- ja yhteistyösopimuksissa;

14.  kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että kaikissa näiden maiden kanssa solmittavissa ulkosuhteissa, joihin liittyy taloudellisen tuen myöntämistä, siis myös kauppasopimuksissa, yhteistyösopimuksissa ja kehitysavussa, edellytetään nimenomaisesti, että kyseisen maan on sitouduttava naisiin kohdistuvan väkivallan vakavimpien muotojen – esim. sukuelinten silpominen, kivitys, julkinen ruoskiminen, kidutus ja raiskaaminen sota-aikoina – lakkauttamiseen ja tehtävä niistä rangaistavia; pyytää komissiota valvomaan järjestelmällisesti, että näitä edellytyksiä noudatetaan ja antamaan asiasta kertomuksen;

15.  kehottaa komissiota toimimaan yhteistyössä muiden kansainvälisten organisaatioiden kuten UNIFEMin ja Maailmanpankin kanssa, jotta sukupuolisidonnaiset kysymykset voitaisiin ottaa huomioon kehitystä koskevissa päätöksissä;

16.  muistuttaa tuestaan oikeudenmukaisille sosiaalisille normeille taloudellisessa toiminnassa ja sitoutumisestaan ponnisteluihin työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi koko maailmassa; korostaa Maailman kauppajärjestön ja Kansainvälisen työjärjestön keskeistä roolia tällä alalla ja vaatii, että näiden järjestöjen yhteinen työohjelma pannaan tehokkaasti täytäntöön;

17.  korostaa Meda- ja Tacis-ohjelmien kaltaisten aloitteiden merkitystä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä maailman erityisen haavoittuvilla alueilla;

18.  kehottaa komissiota tehostamaan ponnistelujaan yritysten sosiaalista vastuuta käsittelevän vihreän kirjan antamiseksi;

19.  kehottaa komissiota täsmentämään, mitä keinoja on käytettävä, jotta varmistetaan, että kansainvälisten järjestöjen kuten YK:n, Kansainvälisen työjärjestön ja OECD:n laatimia yritysten käytännesääntöjä tosiasiallisesti noudatetaan;

20.  kehottaa komissiota avaamaan kolmansissa maissa sijaitsevien lähetystöjensä yhteyteen OECD:n kesäkuussa 2000 julkaisemien monikansallisten yhtiöiden käytännesääntöjen noudattamisen valvontaa varten kansallisia yhteyspisteitä, jotka vastaavat kaikissa jäsenvaltioissa sijaitsevia yhteyspisteitä;

21.  muistuttaa, että EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa Euroopan unioni velvoitetaan torjumaan sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää; katsoo, että tämän vaatimuksen on oltava sekä teoriassa että käytännössä olennainen osa Euroopan unionin nykyisiä ja tulevia kauppakumppaneita koskevaa politiikkaa sekä ehdokasvaltioiden kanssa käytäviä Kööpenhaminan kriteerien täyttämistä koskevia neuvotteluja;

Toimielimiä koskevia ehdotuksia

22.  pitää välttämättömänä, että yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) sisällytetään yhteisön politiikkaan mahdollisimman pian, jotta unionin ulkoinen toiminta tällä alalla saadaan aidosti johdonmukaiseksi, ja että puututaan nykytilanteeseen, jossa eri toimielinten, erityisesti neuvoston, on lähestyttävä näitä kysymyksiä sekä maantieteellisesti että aihealueittain, joskus yhteisömenetelmää ja toisinaan hallitustenvälistä menettelyä (YUTP) noudattaen;

23.  pyytää Euroopan tulevaisuutta käsittelevää valmistelukuntaa pohtimaan, mitkä toimielinuudistukset ovat välttämättömiä, jotta unionin asemaa ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden edistämisessä voidaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan avulla vahvistaa sen suuntaisesti kuin tässä päätöslauselmassa esitetään;

24.  ehdottaa, että vuoden 2004 vaalien jälkeinen parlamentti asettaa ihmisoikeusvaliokunnan, jonka tehtävänä on käsitellä ihmisoikeuskysymyksiä, demokratisoitumista kolmansissa maissa ja suhteita ihmisoikeuksien alalla toimiviin kansainvälisiin järjestöihin;

25.  kannattaa unionin ihmisoikeus- ja demokratiaviraston perustamista Kölnin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti;

26.  katsoo, että edellä mainitun viraston pitäisi asiantuntijaryhmän ehdotuksen mukaisesti hoitaa tiedotus- ja arviointitehtäviä ja laatia katsaus ihmisoikeustilanteeseen maailman eri maissa, jonka unionin toimielimet ottavat huomioon silloin, kun ne suunnittelevat ja panevat täytäntöön eri politiikan aloja;

27.  katsoo, että unionin ihmisoikeus- ja demokratiaviraston tehtävänä olisi oltava myös vuosittaisen arvioinnin esittäminen Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisistä yhteistyö- ja assosiaatiosopimuksista edellä mainittujen menettelysääntöjen kannalta;

28.  katsoo, että unionin ihmisoikeus- ja demokratiaviraston tehtäviin voisi osana ihmisoikeus- ja demokratianäkökohtien sisällyttämistä EY:n tukiohjelmiin kuulua myös arvioinnin esittäminen muiden kuin rakennetoimien vaikutuksista, ottaen huomioon niiden suuren merkityksen aseellisten selkkausten jälkeisessä sovinnontekoprosessissa;

29.  on sitä mieltä, että ennen kuin EU allekirjoittaa liittymis-, assosiaatio- tai yhteistyösopimusta jonkun kolmannen maan kanssa, komission on laadittava kertomus demokraattisia periaatteita ja ihmisoikeuksia koskevasta tilanteesta kyseisessä maassa ja annettava suositus siitä, olisiko käynnissä olevat neuvottelut saatettava päätöksen vai ei; katsoo, että neuvoston ja Euroopan parlamentin on annettava lausunto kyseisestä suosituksesta ja että sopimusta ei voida allekirjoittaa, elleivät molemmat toimielimet ole antaneet puoltavaa lausuntoa;

30.  pyytää, että poliittisessa vuoropuhelussa ja maakohtaisista strategia-asiakirjoista käytävässä keskustelussa korostetaan tarvetta taata oikeus koulutukseen, ja katsoo, että kaikkien saatavilla olevaa koulutusta olisi pidettävä ensisijaisena asiana, koska oikeus koulutukseen on eräs olennaisista perusoikeuksista;

31.  pyytää komissiota toimittamaan hyvissä ajoin komission lähetystöjen laatimat tätä alaa koskevat kertomukset myös Euroopan parlamentille;

32.  ottaa huomioon, että konfliktit johtavat vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, ja katsoo, että rauhanpalauttamiseen ja rauhanturvaamiseen kuuluvana olennaisena osana rauhankasvatuksen olisi oltava eräs demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen ensisijaisista tavoitteista konfliktinestossa;

33.  pitää ehdottoman välttämättömänä, että kansalaisyhteiskunta osallistuu unionin politiikan määrittelyyn ja seurantaan näillä aloilla, ja tukee sitä, että jatkossakin järjestettäisiin säännöllisesti ja yhteistyössä puheenjohtajavaltion kanssa ihmisoikeuskysymyksiä käsitteleviä keskustelufoorumeja, joihin myös unionin toimielimet sekä akateemisten instituutioiden ja valtioista riippumattomien järjestöjen edustajat osallistuvat;

o
o   o

34.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL C 320, 28.10.1996, s. 261. (2) EYVL C 65 E, 14.3.2002, s. 336; EYVL C 377, 29.12.2000, s. 336; EYVL C 98, 9.4.1999, s. 267 ja 270; EYVL C 20, 20.1.1997, s. 161; EYVL C 126, 22.5.1995, s. 15; EYVL C 115, 26.4.1993, s. 214; EYVL C 267, 14.10.1991, s. 165; EYVL C 47, 27.2.1989, s. 61; EYVL C 99, 13.4.1987, s. 157; EYVL C 343, 31.12.1985, s. 29; EYVL C 172, 2.7.1984, s. 36; EYVL C 161, 20.6.1983, s. 58. (3) EYVL C 277, 1.10.2001, s. 130. (4) EYVL C 135, 7.5.2001, s. 69. (5) EYVL C 197, 12.7.2001, s. 395. (6) EYVL C 230, 10.8.2000, s. 1.