(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2002) 134),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 156 artiklan 1 kohdan ja 251 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5&nbhy;0130/2002),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A5&nbhy;0188/2002),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   katsoo, että ehdotuksen rahoitusvaikutukset ovat yhteensopivia otsakkeen 3 nykyisen enimmäismäärän kanssa ilman, että muille kyseisestä otsakkeesta nykyisin rahoitetuille ohjelmille asetetaan rajoituksia;

3.   pyytää saada ehdotuksen uudelleen käsiteltäväksi, jos komissio aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 156 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeisiin osoitetusta rahoitustuen kokonaismäärästä 60 prosenttia on myöhässä. Essenin Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen neljäntoista ensisijaisen hankkeen osalta on edelleen ratkaisematta huomattavia ongelmia, mistä johtuen yhteisön yhteisrahoituksen lisääminen katsotaan tarpeelliseksi.

(2)  Komission olisi laadittava arviointi jäsenvaltioiden vastuusta hankkeiden toteutuksessa. Komission olisi esitettävä tämän arvioinnin perusteella ehdotus jäsenvaltioiden välisen raja-alueyhteistyön parantamiseksi.

(3)  Liikenteen – erityisesti raskaan rekkaliikenteen – kasvu viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana on johtanut ruuhkien ja epäpuhtauksien lisääntymiseen koko yhteisön alueella. Tieverkon ja rautatieinfrastruktuurin nykyinen kapasiteetti ei ole läheskään paras mahdollinen, ja heikoimpina kohtina ovat raja-alueet. Suurimmat viipeet Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamisessa liittyvät rajat ylittäviin rautatiehankkeisiin, jotka edellyttävät pitkien tunnelien tai siltojen kaltaisen infrastruktuurin rakentamista. Näiden vaikeuksien vuoksi kyseisten hankkeiden taloudellinen kannattavuus on usein varsin alhainen. Tämä koskee etenkin rajat ylittäviä rautatiehankkeita alueilla, joilla on luonnollisia esteitä, kuten Alpit ja Pyreneiden vuoristo.

(4)  Rajat ylittävät yhteydet energiaverkkojen välillä ovat tärkeitä varmistettaessa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, toimitusvarmuus ja olemassa olevien energiainfrastruktuurien optimaalinen käyttö. Tästä syystä myös energiaverkkojen ensisijaisten hankkeiden kehittämisvaiheelle olisi voitava myöntää suurempaa rahoitustukea ilman että tämä johtaa vuosia 2003–2006 koskevissa rahoitusnäkymissä energiaverkkoja varten varattujen yhteisön varojen määrän nostamiseen. Tämä tuki koskee energiaverkkojen ensisijaisia hankkeita, jotka toteutetaan yksittäisissä yrityksissä ja jotka ovat Euroopan talouden kannalta tarpeellisia mutta liiketaloudellisesti kannattamattomia eivätkä vääristä yritysten välistä kilpailua.

(5)  Raja-alueilla liikenteen pullonkauloja poistaviin ja ehdokasmaiden vastaisilla rajoilla toteutettaviin liikennehankkeisiin, joilla merkittävästi parannetaan yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1692/96/EY(5) perustettua Euroopan laajuista verkkoa, olisi myönnettävä korotettua tukea enimmillään 20 prosenttia investoinnin kokonaiskustannuksista.

(6)  Koska ehdokasmaiden raja-alueita koskevien hankkeiden toteuttaminen voi osoittautua vaikeaksi taloudellisten rajoitteiden vuoksi, lisärahoitusta, yksityinen pääoma mukaan lukien, olisi käytettävä kaikkein kiireellisimpiin liikenteen infrastruktuurin parannuksiin ehdokasmaiden rajoilla. Hankkeiden taloudellinen kannattavuus, sosiaalinen ja taloudellinen lisäarvo ja yhdenmukaisuus kestävän liikenteen tavoitteiden kanssa olisi arvioitava. Tällaisiin erityishankkeisiin myönnettyjen varojen olisi katettava koko rahoitusjakso 2003–2006 uusien jäsenvaltioiden liittymispäivämäärästä riippumatta.

(7)  Liikenneasioita käsittelevä neuvosto pääsi 26 päivänä maaliskuuta 2002 sopimukseen Galileo-yhteisyritystä koskevista oikeudellisista näkökohdista ja siitä, että 450 miljoonaa euroa vapautetaan kehittelyvaiheen rahoitukseen ja että nämä varat kohdennetaan Galileo-yhteisyritykseen.

(8)  Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2236/95(6) säännöksiä olisi mukautettava menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(7) huomioon ottamiseksi.

(9)  Rahoituskehystä asetuksen (EY) N:o 2236/95 täytäntöön panemiseksi olisi korotettava kaikkein kiireellisimpien liikenteen infrastruktuurin parannusten rahoittamiseksi ehdokasmaiden rajoilla. Korotuksen olisi oltava yhdenmukainen rahoitusnäkymien otsakkeen 3 enimmäismäärän kanssa niin, ettei kyseisestä otsakkeesta nykyisin rahoitettaville ohjelmille aseteta rajoituksia. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(8) 33 khodoan mukaisesti, joka koskee yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttäviä monivuotisia ohjelmia, komission olisi esitettävä täsmälliset perusteet hyväksytystä rahoituskehyksestä poikkeamiselle ja otettava asianmukaisesti huomioon ohjelman toteutuksesta saadut tulokset. Ennen kuin rahoitusta kohdennetaan uudelleen hankkeiden välillä, komission olisi kuultava budjettivallan käyttäjää varmistaakseen, että järjestelyt ovat Euroopan parlamentin vahvistamien prioriteettien mukaisia. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tavoitteiden ja laajentumisesta aiheutuvien liikennepoliittisten haasteiden huomioon ottamiseksi on seuraavissa rahoitusnäkymissä korotettava huomattavasti liikennehankkeille osoitettuja määrärahoja.

(10)  Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 2236/95 olisi muutettava,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2236/95 seuraavasti:

1)  Korvataan 5 artiklan 3 alakohta seuraavasti:

3.  Valitusta tukimuodosta riippumatta tämän asetuksen mukaan myönnettävän yhteisön tuen kokonaismäärä ei saa ylittää kymmentä prosenttia investointien kokonaiskustannuksista. Yhteisön tukea voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti myöntää enimmillään 20 prosenttia investoinnin kokonaiskustannuksista seuraavissa tapauksissa:

2)  Lisätään 13 artiklaan kohta seuraavasti:

2 b. Mikäli kyseistä toimea ei ole toteutettu kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun toimelle myönnettiin taloudellista tukea, komissio perii myönnetyn tuen takaisin. Kun kyse on poikkeuksellisen mittavasta hankkeesta tai odottamattomasta viivästyksestä, komissio voi poiketa tästä määräajasta.

3)  Korvataan 17 artikla seuraavasti:

17 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta sekä Euroopan investointipankin edustajasta, jolla ei ole äänioikeutta. Ehdokasvaltiot voivat osallistua komitean työskentelyyn tarkkailijoina, kun esityslistalla käsitellään niitä koskevaa asiaa.

Komitean puheenjohtajana on komission edustaja.

2.  Jos tähän artiklaan viitataan neuvoston päätöksen 1999/468/EY* 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 7 ja 8 artikla.

________

* EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

4)  Korvataan 18 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

Rahoituskehys tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi ajanjaksolla 2000–2006 on 4,7 miljardia euroa, ja sitä tarkistetaan tämän asetuksen täytäntöönpanoon perustuen mainitun ajanjakson puolivälissä.

Määrärahojen myöntäminen on yhdistettävä toteuttamisen määrälliseen ja laadulliseen tasoon, mukaan lukien vaikutus liikenteen kasvun rajoittamiseen ja ilmansaasteiden vähentämiseen. Määrärahojen käyttämättä jättäminen johtaa maksusitoumusmäärärahojen peruuntumiseen n+2 vuoden jälkeen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EYVL C 75 E, 26.3.2002, s. 316 ja EYVL C 151 E, 25.6.2002, s. 291. (2) EYVL C 125, 27.5.2002, s. 13. (3) EYVL ... . (4) Euroopan parlamentin kanta 2. heinäkuuta 2002. (5) EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1346/2001/EY (EYVL L 185, 6.7.2001, s. 1). (6) EYVL L 228, 23.9.1995, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1655/1999 (EYVL L 197, 29.7.1999, s. 1). (7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. (8) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.