Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2001) 534 – C5&nbhy;0078/2002(1)),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 151 ja 157 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan audiovisuaalisessa ohjelmatuotannossa toimivien ammattilaisten koulutusohjelman täytäntöönpanosta (Media-koulutus) (2001–2005) 19 päivänä tammikuuta 2001 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 163/2001/EY(2),

–   ottaa huomioon eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen tukemista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta (Media Plus – Kehittäminen, levitys ja myynninedistäminen) (2001–2005) 20 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/821/EY(3),

–   ottaa huomioon Euroopan investointipankin i2i-aloitteen (Innovation 2000 Initiative),

–   ottaa huomioon 6. syyskuuta 2000 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle periaatteista ja suuntaviivoista yhteisön audiovisuaalipolitiikalle digitaaliaikaa varten(4),

–   ottaa huomioon elokuva- ja audiovisuaalisen alan kansallisista tuista 12. helmikuuta 2001 annetun neuvoston päätöslauselman(5),

–   ottaa huomioon 4. lokakuuta 2001 antamansa päätöslauselman direktiivin 89/552/ETY ("televisio ilman rajoja") soveltamisesta(6),

–   ottaa huomioon 13. marraskuuta 2001 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten elokuvien tehokkaammasta levityksestä sisämarkkinoilla ja ehdokasvaltioissa(7),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnon (A5&nbhy;0222/2002),

A.   katsoo, että komission tiedonanto täydentää edellä mainittua parlamentin 13. marraskuuta 2001 antamaa päätöslauselmaa,

B.   katsoo, että komission kanta audiovisuaalialan valtiontukiin on erittäin merkittävä,

C.   ottaa huomioon alan kahtalaisen luonteen, johon liittyy sekä kulttuuri- että tuotantonäkökohtia,

D.   ottaa huomioon elokuvaperintömme suojelemisen tärkeyden,

E.   ottaa huomioon digitaalielokuvan alan tulevaisuudelle tuoman haasteen,

F.   ottaa huomioon, että komissio ilmoittaa tiedonannossaan seuraavista aiheista tehtävistä tutkimuksista: audiovisuaalisten teosten luokittelu, rahoitustoimenpiteet, rahoitusvirrat, kulttuuriperinnön vaaliminen ja rekisteröintijärjestelmät,

G.   ottaa huomioon, että verohelpotukset ja rahoitusvälineet ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaiselle audiovisuaalialalle, joka saa liian vähän rahoitusta,

H.   ottaa huomioon komission pyrkimyksen määritellä käsitteet "eurooppalainen teos" ja "riippumaton tuottaja",

I.   ottaa huomioon, että komissio aikoo perustaa kaksi asiantuntijaryhmää, joista toinen koostuu alan ammattilaisista ja toinen instituutioiden edustajista,

1.   on tyytyväinen komission tiedonantoon, ja pitää ehdottoman tärkeänä, että siinä ilmoitettua toiminta-aikataulua noudatetaan tiukasti;

2.   pyytää komissiota tekemään kaikkensa taatakseen audiovisuaalisten teosten vapaan liikkuvuuden sisämarkkinoilla vuoteen 2005 mennessä; toivoo aloitteita myös komission tiedonantoa täydentävän, Euroopan parlamentin 13. marraskuuta 2001 antaman päätöslauselman pohjalta;

Elokuva-alan valtiontuet

3.   tukee komissiota sen pyrkimyksissä tehdä avoimemmiksi kriteerit, joita se soveltaa tarkastellessaan audiovisuaalialalle jäsenvaltioissa myönnettäviä valtiontukia; pahoittelee kuitenkin sitä, että eräät näkökohdat sen tästä asiasta syyskuussa 2001 antamassa tiedonannossa jäävät edelleen epäselviksi tai puutteellisiksi;

4.   kehottaa komissiota elokuvien ja muiden audiovisuaalisten teosten sekä julkisen yleisradiotoiminnan rahoitukseen myönnettävien tukien oikeutusta arvioidessaan ottamaan huomioon asiaa koskevat yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot, muun muassa Preussen-Elektra-oikeusasiassa maaliskuussa 2001 annetun tuomion;

5.   pyytää komissiota tarvittaessa mukauttamaan valtiontukea koskevia säännöksiä siten, että audiovisuaalialan sekä kulttuurinen että teollinen luonne otetaan huomioon;

6.   korostaa, että myös Euroopan investointipankilla (EIP) ja Euroopan investointirahastolla (EIR) voi olla tärkeä tehtävä audiovisuaalisen perinnön suojelemisessa ja ylipäänsä Euroopan audiovisuaalialan tukemisessa valtiontuen piirin ulkopuolella;

7.   toteaa, että audiovisuaalialalla EU:ssa ei ole todellista jäsenvaltioiden välistä kilpailua, että jakelu on niiden välillä hyvin vähäistä ja että eurooppalaisia markkinoita hallitsee suurelta osin USA:n teollisuus; painottaa, että Euroopan unionin politiikan pitää olla ennakoivaa ja aktiivista ja että sillä on edistettävä elokuvien tuottamista ja levittämistä;

8.   pitää ehdottoman välttämättömänä, että oikeusvarmuus, jota komissio haluaa luoda audiovisuaalialalle valtiontukijärjestelmien osalta, taataan ja kattaa myös tulevat vuodet, ja katsoo, että jos asiaa tarkastellaan uudelleen kesäkuussa 2004, olisi pyrittävä pikemminkin lisäämään joustavuutta, sen sijaan että tukia koskevia EU:n kilpailusäännöksiä sovelletaan tiukemmin, ja ottamaan todella huomioon elokuvateollisuuden ja audiovisuaalialan tarpeet;

Kulttuuriperinnön vaaliminen ja audiovisuaalisten teosten käyttö

9.   korostaa, että jäsenvaltioille on asetettava velvollisuus taata teosten lakisääteinen tallentaminen audiovisuaalisen perinnön vaalimista koskevan Euroopan yleissopimuksen ja TV-ohjelmia koskevan lisäpöytäkirjan mukaisesti; pyytää audiovisuaalialan julkisia tukirahastoja velvoittamaan tuensaajansa siirtymäjakson ajan tallentamaan kopiot kaikista niistä töistä, joihin ne ovat saaneet valtiontukea näistä rahastoista;

10.   pyytää komissiota ja neuvostoa luomaan välineen, jolla osallistutaan arkistojen digitalisoinnin rahoittamiseen, esimerkiksi niin, että seuraavassa Media-ohjelmassa hyväksytään Media Plus -koehankkeeseen perustuva erityistoimenpide;

11.   tukee komission aikomusta tehdä rekisteröintijärjestelmiä ja tietokantoja koskeva täydentävä tutkimus, ennen kuin se ilmaisee kantansa lainsäädäntötoimien tarpeellisuudesta, ja pitää periaatteessa myönteisenä kansallisten julkisten elokuvarekisterien perustamista (ilman tekijänoikeudellista merkitystä);

12.   yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan kysymystä oikeudenomistajien tietokannasta on syytä tarkastella osana tekijänoikeuksia koskevaa työtä;

13.   kannustaa aktiivisesti osapuolten (oikeudenomistajat ja ohjelmienlähettäjät) väliseen yhteistyöhön, jotta voidaan ratkaista vanhojen ohjelmien uudelleenhyödyntämisessä mahdollisesti ilmenevät erityisongelmat, ottaen samalla huomioon tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/29/EY(8) taatut oikeudet;

Digitaalielokuva

14.   pitää toivottavana, että digitaalielokuvaa koskevien standardien määrittely jätetään markkinoiden tehtäväksi; katsoo, että kehityksen vääristymisen estämiseksi EU:n ja USA:n audiovisuaaliteollisuuden olisi kuitenkin tehtävä yhteistyötä;

15.   pitää välttämättömänä, että erityistutkimus digitaalielokuvasta sisällytetään tutkimuksen ja teknologian kehittämisen kuudenteen puiteohjelmaan; pahoittelee, että ei ole olemassa digitaalisten ohjelmakokonaisuuksien (video-on-demand) perustamisen tukemiseen tarkoitettuja erityismääräyksiä;

16.   pyytää komissiota, Euroopan investointipankkia ja neuvostoa harkitsemaan mahdollisuutta osallistua eurooppalaisille elokuvateattereille hyvin kalliiksi tulevan digitaalisen projisointimateriaalin rahoitukseen;

Verotukseen liittyvät kysymykset

17.   katsoo, että tarkistettaessa kuudennen arvonlisäverodirektiivin liitettä H on tärkeää ottaa käyttöön audiovisuaalisiin hyödykkeisiin ja palveluihin sovellettava alennettu arvonlisäverokanta samalla tavoin kuin muillakin kulttuurin aloilla;

18.   kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joita niillä jo on käytettävissään, erityisesti mahdollisuutta periä alennettua veroa elokuvalipuista;

19.   pahoittelee, että komissio ei tiedonannossaan kannusta jäsenvaltioita ottamaan alueillaan käyttöön verokannustimia houkutellakseen tekemään sijoituksia elokuva-alalle;

Luokitus

20.   tukee komission aloitetta teettää ulkopuolinen tutkimus luokittelukäytännöistä ETA-maissa sekä syistä eroavaisuuksiin ja erojen vaikutuksista elokuvien markkinointiin;

21.   pitää toivottavana, että otetaan huomioon erilaiset kulttuuriperinteet ja erityispiirteet, mutta katsoo kuitenkin, että kun on kyse ihmisoikeuksien suojeluun tarkoitetuista toimista, tarvitaan yhtenäisiä arviointiperusteita;

Muut toimet elokuvalevityksen tehostamiseksi

22.   pyytää komissiota kannustamaan jäsenvaltioita helpottamaan audiovisuaalialaan erikoistuneiden rahoituslaitosten perustamista ja edistämään riskipääomarahastojen luomista, jotta EIP:n ja komission i2i-aloitteeseen voidaan paremmin vastata; huomauttaa kuitenkin, että tämä ei saa johtaa siihen, että elokuva-alan pk-yritykset joutuvat huonompaan asemaan;

23.   toivoo, että EIP kykenee käsittelemään tehokkaasti sen käsiteltäviksi tulevat tapaukset; katsoo, että EIP:n on perustettava audiovisuaalialaa koskeviin kysymyksiin erikoistunut yksikkö, joka voi käsitellä kysymykset keskitetysti ja jossa on pätevää henkilöstöä tällaisten hankkeiden arvioimiseen;

24.   on tyytyväinen komission aikomukseen tarkastella asianmukaisia rahoitustoimenpiteitä, joilla voidaan edistää eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten tuotantoa ja levitystä, sekä analysoida alan rahoitusvirtoja;

25.   korostaa siksi, että perusteellinen analyysi eurooppalaisista elokuvien katselijoista ja siitä, miten katselijat suhtautuvat amerikkalaisiin ja eurooppalaisiin elokuviin voi osoittaa, miten kyseiset elokuvat toimivat audiovisuaalialan markkinoilla;

26.   on ilahtunut kuvanlukutaidon sisällyttämisestä eLearning-aloitteeseen;

27.   katsoo ajatukseen eurooppalaisiin elokuviin erikoistuneen televisiokanavan perustamisesta sisältyvän vaaran siitä, että tämä aloite johtaa eurooppalaisten teosten lähettämisen vähenemiseen muilla TV-kanavilla;

28.   toteaa, että lapsille tarkoitettuja kanavia tarjoava Euroopan laajuinen ohjelmanlähettäjien verkosto olisi hyvä väline parempien eurooppalaisten lastenelokuvien tuotannon ja levityksen tukemiseen;

Televisio ilman rajoja -direktiivin tarkistuksessa käsiteltävät kysymykset

29.   pyytää, että "televisio ilman rajoja" -direktiivin tarkistamisen yhteydessä analysoidaan "eurooppalaisen teoksen" ja "riippumattoman tuottajan" määritelmiä, tai että kysymyksestä tehdään ainakin perusteellinen tutkimus ennen vuoden 2003 loppua, jotta voidaan päättää, ovatko uudet tai yhdenmukaistetut määritelmät tarpeen ja edistävätkö ne alan ammattilaisten kannalta menettelyjen avoimuutta ja yksinkertaistamista;

30.   viittaa myös yksittäisissä jäsenvaltioissa yleisesti käytettäviin "buy-out-sopimuksiin", jotka merkittävästi rajoittavat tuottajien sopimuksenteko-oikeutta;

31.   muistuttaa edellä mainitun 13. marraskuuta 2001 antamansa päätöslauselman 8 kohdasta ja etenkin sen investointeja koskevasta c alakohdasta;

32.   yhtyy komission näkemykseen esitysajankohtia ja verkko-oikeuksia koskevista kysymyksistä;

33.   toivoo, että edellä mainitun direktiivin uudelleentarkastelun yhteydessä olisi mahdollista säätää uusia audiovisuaalialan palveluita koskevat yleiset määräykset ja laajemman kulttuurisen moniarvoisuuden mahdollistavat tiedotusvälineiden omistusoikeuden säännöt;

Tulevat toimet

34.   kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan mahdollisimman pitkälle huomioon asiantuntijaryhmien suositukset Euroopan audiovisuaalialan tukemiseksi;

35.   on tyytyväinen, jos asiaa voidaan pohtia Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä valmistelukunnassa, ja vaatii, että EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan osalta otetaan käyttöön määräenemmistöpäätökset;

Muita kysymyksiä

36.   panee merkille, että jäsenvaltioiden audiovisuaalialan yrityksillä on sisämarkkinoilla vaikeuksia, ja ne valittavat lisäkustannuksista, joita aiheutuu palvelujen tarjoamisesta kansallisten erityispiirteiden mukaisesti; katsoo, että tämän vuoksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen audiovisuaalisten teosten vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi sisämarkkinoilla vuoteen 2005 mennessä;

37.   korostaa, että audiovisuaalialalla ei ole todellista kilpailujärjestelmää, ja palauttaa mieliin tarpeen mukauttaa valtiontukia koskevaa lainsäädäntöä siten, että siinä otetaan huomioon audiovisuaalialan yhtäältä kulttuurinen ja toisaalta teollinen luonne;

38.   on samaa mieltä komission kanssa tavoitteesta varmistaa audiovisuaalialan toimijoille selvä ja ennustettavissa oleva strateginen ympäristö, joka toteutuu vakaassa lainsäädännöllisessä kehyksessä;

39.   on samaa mieltä komission aloitteesta määrätä televisio ilman rajoja -direktiivin tarkistuksesta vuoden 2002 lopulla voimassa olevien määräysten muuttamiseksi ja sellaisten käsitteiden kuin "eurooppalainen teos" ja "riippumaton tuottaja" täsmentämiseksi rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta aloittaa rikkomisesta johtuva menettely niitä jäsenvaltioita vastaan, joissa televisio ilman rajoja -direktiiviä ei ole saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä;

40.   katsoo, että yrityksillä on oltava keskeinen ja ratkaiseva osa audiovisuaalisen järjestelmän kehityksessä ja sen vuoksi niiden kasvumahdollisuudet on maksimoitava;

41.   katsoo, että tuotannon uudelleenkäynnistystä silmällä pitäen on suunniteltava järjestelmä, jolla määrätään suuremmista kannustimista ja julkisista varoista yksityiselle alalle sekä enemmän verohelpotuksia televisio- ja elokuvatuottajille; tällaisella järjestelmällä tuetaan pienten yritysten kasvua ja todellista kilpailua;

42.   katsoo, että olisi harkittava oikeudellisia perustoja eurooppalaisen elokuvatuotannon tukemiselle, jotta voidaan vastata digitaalielokuvaan kohdistuviin odotuksiin;

o
o   o

43.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.

(1) EYVL C 43, 16.2.2002, s. 6. (2) EYVL L 26, 27.1.2001, s. 1. (3) EYVL L 336, 30.12.2000, s. 82. (4) EYVL C 135, 7.5.2001, s. 181. (5) EYVL C 73, 6.3.2001, s. 3. (6) EYVL C 87 E, 11.4.2002, s. 221. (7) EYVL C 140 E, 13.6.2002, s. 143. (8) EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10.