Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 20. ja 21. maaliskuuta 2003 Brysselissä pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät Lissabonin strategiasta ja sen täytäntöönpanosta,

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, Göteborgissa 15. ja 16. kesäkuuta 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja kestävän kehityksen huippukokouksen päätelmät 16. syyskuuta 2002,

–   ottaa huomioon Brysselissä Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen edellä 20. maaliskuuta 2003 pidetyn kasvua ja työllisyyttä käsitelleen kolmikantakokouksen,

A.   toteaa, että kevään Eurooppa-neuvoston kokouksen tarkoituksena oli tehdä tilannekatsaus edistymisestä Lissabonin strategisten tavoitteiden saavuttamisessa; tavoitteet ovat jääneet huomattavasti jälkeen aikataulusta, ja monet Lissabonissa asetetut tavoitepäivämäärät uhkaavat ylittyä,

B.   toteaa, että Irakissa käytävän sodan lopputulosta tai humanitaarisen avun ja jälleenrakentamisen tarpeen laajuutta ei vielä tiedetä ja että sodan seurauksista maailman taloudelle ja monenväliselle kauppajärjestelmälle ei vielä ole selvää käsitystä,

C.   katsoo, että on erittäin tärkeää, että Euroopan unionin uudet jäsenvaltiot ovat täysin mukana Euroopan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöä koskevan mallin sekä kestävän kehityksen strategian uudistamisessa siltä osin kuin se koskee Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden ja mekanismien täytäntöönpanoa,

1.   on samaa mieltä Eurooppa-neuvoston kanssa, että kestävän kasvun edistäminen, uusien ja parempien työpaikkojen luominen, kilpailukyky ja eurooppalaisen sosiaalisen mallin nykyaikaistaminen on säilytettävä päättäväisesti Euroopan unionin asialistan kärkipäässä; panee merkille tavan, jolla Eurooppa-neuvosto on ryhtynyt toimiin ottaakseen käyttöön toiminnallisemman lähestymistavan vuodeksi 2010 asetettujen, taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka strategisten tavoitteiden ja konkreettisten toimien välillä on edelleen aukko;

2.   toistaa, että Lissabonin strategian uskottavuuden palauttamiseksi varsinkin "suurten" jäsenvaltioiden on ryhdyttävä määtätietoisiin toimiin ja edistyttävä samanaikaisesti Eurooppa-neuvoston asettamilla neljällä painopistealueella, joita Euroopan parlamentti voi kannattaa;

3.   toistaa tukensa Lissabonin strategialle, ja huomauttaa, että on vielä paljon tehtävää sen varmistamiseksi, että kaikki ohjelmointi sovitetaan yhteen tavalla, joka tuo ehdokasvaltiot täysipainoisesti mukaan ponnistelemaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa tarvetta kiinnittää enemmän huomiota jäsenvaltioiden tulostauluun, joka osoittaa niiden edistymisen Lissabonin uudistusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa, ja pyytää näin ollen komissiolta lokakuuhun 2003 mennessä yksityiskohtaista etenemissuunnitelmaa, jossa selvitetään, miten sovitut tavoitteet saavutetaan vuoteen 2010 mennessä;

4.   katsoo, että nykyinen työllisyysstrategia on äskettäin muutetulla tavalla, jolloin siihen sisältyy työpaikkojen laatu ja se pyrkii joustavuuden ja turvallisuuden väliseen tasapainoon, tehokas väline työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa; katsoo lisäksi, että EY:n perustamissopimuksen 130 artiklan mukaisesti perustettu työllisyyskomitea (EMCO) on paras paikka työllisyyskysymysten arvioimiseen;

5.   katsoo siksi, että uuden työllisyystyöryhmän perustaminen ei ollut tarpeellista; kehottaa neuvostoa rajoittamaan työllisyystyöryhmän tehtävät esimerkiksi käytännön uudistustoimien yksilöimiseen ja niiden käsittelemiseen viipymättä ja pyytää, että työryhmä raportoi työstään parlamentille;

6.   korostaa parlamentin sitoutumista vakaus- ja kasvusopimukseen ja tukee sen järkevää ja joustavaa soveltamista komission ehdotusten mukaisesti ja etenkin sitä, että kiinnitetään enemmän huomiota yksittäisten jäsenvaltioiden kokonaisvelkatasoon ottaen huomioon julkisten sijoitusten vaatimukset etenkin, jos kyseiset investoinnit ovat komission mielestä yhteensopivia Lissabonin ja Tukholman strategioiden kanssa ja siten yhteisen edun mukaisia;

7.   korostaa erityisesti pk-yritysten ensiarvoisen tärkeää merkitystä jäsenvaltioiden taloudelle ja kannustaa kaikkia aloitteita suotuisampien edellytysten luomiseksi yrittäjyydelle Euroopan unionissa; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää panna nopeasti täytäntöön pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan suositukset sekä sääntely-ympäristön yksinkertaistamisen ja parantamisen toimintasuunnitelma; yhtyy neuvoston kantaan, jonka mukaan kaikista tärkeistä säädösluonnoksista on tehtävä kokonaisvaltainen vaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon Lissabonin strategian kolme pilaria ja jota kilpailuneuvosto käsittelee erikseen;

8.   toistaa tukevansa Lissabonin strategiaa, mutta katsoo, että avoin koordinointimenettely ja vertaisarviointi eivät sellaisenaan riitä, jotta dynaamiset rakennemuutokset voitaisiin saavuttaa niiden avulla;

9.   panee merkille avoimen koordinointimenetelmän soveltamisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tukemisessa odoteltaessa konkreettisempia todisteita siitä, että siirrytään kohti tavoitetta varata tutkimukseen ja kehitykseen 3 prosenttia bruttokansantuotteesta ja rohkaistaessa innovatiivisiin ja tehokkaisiin tutkimuksen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien välisiin yhteyksiin; tunnustaa, että on ryhdyttävä korjaaviin toimiin sellaisten olosuhteiden luomiseksi, joissa voidaan varmistaa eurooppalaisten tiedemiesten ja innovatiivisten yritysten pysyminen Euroopassa, ja muistuttaa samalla perustutkimuksen merkityksestä, koska se tarjoaa perustan innovaatioiden kannalta korvaamattomalle tieteelliselle tiedolle;

10.   antaa täyden tukensa Eurooppa-neuvoston vaatimukselle, jonka mukaan jäsenvaltioiden on pantava nykyinen sisämarkkinoiden vahvistamista koskeva lainsäädäntö tehokkaasti täytäntöön ja Euroopan on verkostuttava, jotta yrityksillä olisi selkeät ja varmat edellytykset liiketoimintaan ja investointeihin kaikkialla Euroopassa; katsoo, että Euroopan talouden tulevaisuuden kannalta on erittäin tärkeää luoda huomattava määrä Euroopan laajuisia ja kansallisia julkisia ja yksityisiä yhteissijoitushankkeita (jotka toimivat sellaisilla aloilla kuten yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, elinikäinen oppiminen, tutkimus, ympäristöystävällinen tuotanto, informaatio- ja pioneeriteknologia, televiestintä, energia sekä liikenneverkot);

11.   pahoittelee, että konkreettista edistystä ei ole saavutettu kestävän kehityksen luotettavaa arviointia koskevien ympäristöindikaattoreiden alalla, mukaan lukien määrällisten alakohtaisten ympäristötavoitteiden hyväksyminen Cardiffin prosessin yhteydessä ja Johannesburgin huippukokouksen tulosten täytäntöönpanon arviointia koskevien mekanismien hyväksyminen;

12.   kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanoon tähtäävää Euroopan unionin ilmastonmuutospolitiikkaa toteuttaessaan samaa Euroopan unionissa hyväksyttyä, yhdennettyä lähestymistapaa; tukee voimakkaasti Eurooppa-neuvoston kehotusta muille osapuolille, erityisesti Venäjän federaatiolle, ratifioida Kioton pöytäkirja niin pian kuin mahdollista, koska sen myötä pöytäkirja voi tulla voimaan, ja on tyytyväinen, että Euroopan parlamentin erityisvaltuuskunta vierailee lähiaikoina duumassa tämän kysymyksen johdosta;

13.   suhtautuu myönteisesti sopimukseen energiaverodirektiivistä, jolla asetetaan vähimmäisaste öljytuotteita, kaasua, sähköä ja hiiltä koskevalle valmisteverolle; on hyvin huolestunut, että Eurooppa-neuvoston oli jälleen lykättävä lopullista sopimusta veropaketista;

14.   suhtautuu myönteisesti ympäristövastuuta, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja älykästä energiaa koskeviin sitoumuksiin; kehottaa kuitenkin neuvostoa jälleen edistämään sitä, että poistetaan tukia, joilla on negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja ryhtymään toimenpiteisiin kunnianhimoisen suunnitelman laatimiseksi EU:lle kehitettäessä puhtaita tekniikoita;

15.   huomauttaa, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on integroidun strategian keskeinen tavoite ja pitää välttämättömänä koordinoida ponnisteluja, jotka koskevat korkeiden sosiaalisten periaatteiden ja normien mukaan järjestettyjen ja rahoitettujen sosiaalisen suojelun järjestelmien parantamista ja turvaamista; panee tyytyväisenä merkille Eurooppa-neuvoston sitoumuksen säilyttää jäsenvaltioiden toteuttamien eläkeuudistusten vauhti ottaen huomioon eläkeuudistuksen, työllisyyspolitiikan, julkisen rahoituksen vakauden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden välinen yhteys;

16.   kiinnittää huomiota koulutuksen yhteydessä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen painottamiseen taitojen, kielitaidon, digitaalisen lukutaidon ja elinikäisen oppimisen kehittämiseksi; korostaa, että nämä sitoumukset on täytettävä konkreettisilla toimilla, kuten taitojen ja liikkuvuuden toimintasuunnitelman, Euroopan rakennerahastojen ja muiden mahdollisesti ehdotettavien ohjelmien kautta yhdessä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamista koskevan asetuksen (ETY) N:o 1408/71(1) nopean uudistamisen avulla;

17.   pitää tervetulleena Eurooppa-neuvoston määrätietoista lausumaa tarpeesta käynnistää konkreettisia toimia, joilla verotuksen, etujärjestelyiden ja työmarkkinoiden uudistamista nopeutetaan erityisesti palkanmuodostusjärjestelmien ja työlainsäädännön uudistamisen avulla sekä sellaisten alityöllistettyjen väestönosien integroimisen avulla, jotka kärsivät syrjinnästä syrjinnän torjumista koskevan EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan määrityksen mukaisesti, johon kuuluu sukupuoleen, vammaisuuteen, rotuun, ikään, uskontoon tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä, sekä pyytää komissiota ja neuvostoa kehittämään näitä ajatuksia edelleen; pyytää jäsenvaltioita panemaan toimeen direktiivin 2002/73/EY(2);

18.   pitää myönteisenä kasvua ja työllisyyttä käsittelevän kolmikantakokouksen perustamista virallisesti keväthuippukokouksen edellä, koska työmarkkinaosapuolet voivat toimia tärkeässä roolissa Lissabonin uudistussuunnitelman täytäntöönpanossa esimerkiksi elinikäisen oppimisen ja inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien aloilla; korostaa, että tätä roolia on vahvistettava; korostaa uudelleen vapaaehtoisen sektorin ja epätyypillisten yritysmuotojen osuutta työllisyyden lisäämisessä ja julkisen vallan muiden tavoitteiden toteuttamisessa;

19.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä työmarkkinaosapuolille.

(1) EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2. (2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/73/EY, annettu 23 päivänä syyskuuta 2002, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta (EYVL L 269, 5.10.2002, s. 15).