Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2002) 656),

–   ottaa huomioon kalojen poisheittämisen ongelmasta 28. tammikuuta 1999 antamansa päätöslauselman(1),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 2 kohdan ja 163 artiklan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A5&nbhy;0163/2003),

A.   ottaa huomioon, että kalat ovat tärkeä luonnollinen ravinnon lähde ja yleishyödyke,

B.   ottaa huomioon vastuullista kalastusta koskevien YK:n FAO:lle laatimien menettelysääntöjen 7 artiklan (7.2.2.g), jonka mukaan hallintatavoitteisiin on sisällytettävä asianmukaiset toimenpiteet, joiden avulla vesien pilaaminen, haaskaus, poisheittäminen, kadotettujen tai hylättyjen kalastusvälineiden haamupyynti, muiden kuin kohdelajien pyynti, mikä koskee sekä kaloja että muita lajeja, sekä vaikutukset ohessa saaliiksi saatuihin tai niistä riippuviin kaloihin, minimoidaan siinä laajuudessa kuin se on mahdollisia toimenpiteillä, joihin sisältyvät valikoivat, ympäristön kannalta turvalliset ja kustannustehokkaat kalastusvälineet ja -tekniikat,

C.   ottaa huomioon, että FAO on arvioinut kaupallisessa kalastuksessa poisheitettyjen kalojen määrän olevan 17,9 ja 39,5 miljoonan tonnin välillä koko maailman tasolla(2), mikä ylittää huomattavasti EU:n kalastustuotannon kokonaismäärän (pyynti ja vesiviljely), joka on 7,8 miljoonaa tonnia,(3)

D.   ottaa huomioon, että kalavarojen runsaus edellyttää sitä, että kalat saavat kasvaa ja kutea ennen niiden pyyntiä,

E.   ottaa huomioon, että tietyt kannat on vähentyneet kriittiselle tasolle osittain siitä syystä, että nuoria kaloja pyydetään ja heitetään pois merellä, ja katsoo, että monien kalakantojen pyynnin yleinen vähentäminen ei auttaisi ainoastaan elvyttämään kantoja vaan myös vähentämään poisheitettyjen kalojen määrää,

F.   ottaa huomioon selkeän yhteyden sen välillä, miten valikoivia pyyntivälineet ovat ja miten suuri prosenttiosuus kaloista heitetään pois, ja että sen vuoksi on pantava täytäntöön teknisiä toimenpiteitä, joiden ansiosta nuoret kalat voivat välttää verkkoihin joutumisen, ja katsoo, että pyyntivälineen valikoivuuden parantamiseen olisi kannustettava ja että siitä olisi jopa palkittava asianmukaisella tavalla,

G.   katsoo, että vesiviljelyksen on enenevässä määrin lisättävä osuuttaan kalakantojen kokonaismäärästä, koska se keventää moneen ylikalastettuun kalalajiin kohdistuvaa painetta,

H.   ottaa huomioon, että poisheittäminen vaihtelee lajin, ajan ja paikan mukaan,

I.   ottaa huomioon biologiset ja taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset kantojen arviointiin ja kalastuksen hallintaan,

J.   katsoo, että TAC- ja kiintiöjärjestelmä vaikuttaa nurinkurisesti siten, että se aiheuttaa kalojen poisheittämistä kiintiön ulkopuolella vahingossa pyydettyjen saaliiden tapauksessa,

K.   ottaa huomioon, että on masentavaa nähdä joidenkin kalastajien heittävän pois vähimmäismitan täyttäviä turskia taloudellisista syistä aikoina, jolloin biologit ehdottavat turskan kalastuksen täydellistä kieltämistä,

1.   pitää myönteisenä komission aikomusta kieltää poisheittäminen keskipitkällä aikavälillä ja katsoo, että kalavarojen kestävän hallinnan perusperiaatteisiin on kuuluttava se, että yhteinen kalastuspolitiikka perustuu poisheittämisen välttämisen periaatteeseen;

2.   kehottaa komissiota edistämään täydellä teholla poisheittämistä koskevien tietojen keräämistä, jotta ongelman laajuudesta voidaan saada parempia ja tarkempia tietoja; kehottaa jäsenvaltioita edistämään tietojen keräämistä antamalla komission käyttöön kaikki saatavissa olevat tiedot; kehottaa komissiota toimimaan yhteistyössä muiden kalastusvaltioiden, Norja erityisesti mukaan lukien, kanssa ja vaihtamaan tietoja ja kokemuksia niiden kanssa;

3.   pitää myönteisenä komission aloitetta käynnistää vuonna 2003 pilottihankkeita, jotka on suunnattu arvioimaan mahdollisuuksia vähentää kalojen poisheittämistä eri keinojen avulla, kuten innovatiivisten kalastusmenetelmien etsintä, vapaaehtoinen poistuminen kalavesiltä, alueen tosiaikainen sulkeminen, lisäkiintiöt, kalastuksenhoito ja muiden kuin arvokkaiden kalojen parempi käyttö;

4.   pyytää komissiota harkitsemaan keinoja antaa etuoikeus kalakantojen pyyntiin niille laivastoille, jotka käyttävät valikoivampia kalastusvälineitä, joiden ansiosta kalojen poisheitto vähenee;

5.   katsoo, että pilottihankkeet on valittava siten, että ne kattavat laajan valikoiman monien lajien kalastusta yhteisön eri alueilla ja eri pyyntivälineillä;

6.   pyytää komissiota tutkimaan myös innovatiivisia hoitotoimia, kuten taloudellisia kannustimia ja rahoituskannustimia, jotka on suunnattu poisheittämisen vähentämiseen;

7.   suosittelee, että aiheellisia rajoituksia noudattaen kaloja käytettäisiin mahdollisuuksien mukaan kalajauhon ja kalaöljyn tuotantoon, sen sijaan että ne heitetään pois; suosittelee, että tämän edistämiseksi komissio esittää toimenpiteitä, mukaan luettuna sääntelykehys ja taloudelliset kannustimet;

8.   ottaa huomioon, että komissio aikoo lähiaikoina antaa ehdotuksen toimiksi, jotka koskevat TACiin/kiintiöihin liittyvän kalojen poisheittämisen vähentämistä, mukaan lukien sivusaaliskiintiöiden, joustavien kiintiöiden, kiintiöiden jakamisprosessin uudistamisen sekä useiden lajien TACien käyttöönotto;

9.   pyytää, että komissio laatii kertomuksen sellaisen asetuksen mahdollisuuksista, eduista ja haitoista, jonka mukaisesti kalastusponnistuksen hallinta on kalastuspaineen hallinnan tärkein väline ja jossa TACit ja kiintiöt ovat toissijaisessa asemassa;

10.   kehottaa komissiota pitämään edelleen silmällä vaihtoehtoisia kalastusvälineitä koskevia tutkimustuloksia, joiden avulla voidaan parantaa teknisiä toimenpiteitä ja erityisesti verkonsilmukan kokoa ja aukkoa;

11.   vaatii saattamaan vähimmäiskoon ja pyyntivälineiden valikoivuuden välisen suhteen johdonmukaisemmaksi;

12.   suosittaa, että kalastuksen tosiaikaista kieltämistä rajoitetuksi ajaksi olisi käytettävä biologisesta näkökulmasta tarpeellisina hetkinä (esim. lisääntymisen jne. aikana) perushoitokeinona alueilla, joihin on keskittynyt suuri määrä nuoria kaloja; kehottaa neuvostoa hyväksymään pikaisesti komission tätä varten turskan ja kummeliturskan elvyttämissuunnitelmissa tekemät ehdotukset; kehottaa lisäksi komissiota ehdottamaan keinoja, joilla näiden tosiaikaisten kieltojen täytäntöönpano saatetaan mahdollisimman nopeaksi ja joustavaksi, antamalla mahdollisesti rooli alueellisille neuvoa-antaville toimikunnille;

13.   panee tyytyväisenä merkille verkkojen silmäkokoa koskevien tiettyjen kumoamisten poistamisen siten kuin komissio esittää ehdotuksessaan kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla neuvoston asetukseksi (KOM(2002) 672);

14.   muistuttaa, että poisheittämistä voidaan vähentää myös kalastajien itsekurin parantamisen avulla, ja panee tässä yhteydessä merkille, miten tärkeää on ottaa elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002(4) edellyttämät alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat mukaan laatimaan strategiaa kalojen poisheittämisen eliminoimiseksi;

15.   pyytää komissiota tutkimaan, kuinka alueellisia neuvoa-antavia toimikuntia voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti kalojen poisheittämisen vähentämisessä;

16.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL C 128, 7.5.1999, s. 83. (2) FAO:n kalastusta koskeva tekninen asiakirja 339. (3) Tietoja ja lukuja YKP:sta http://europa.eu.int/comm/fisheries/doc_et_publ/liste_publi/facts/pcp_fi.pdf. (4) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.