Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kuuban tilanteesta, erityisesti 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa(1) sekä 10. huhtikuuta 2003 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista Kuubassa(2),

–   ottaa huomioon ulkosuhteiden neuvoston 21. heinäkuuta 2003 antaman päätöslauselman Kuuban tilanteesta,

–   ottaa huomioon komission 27. heinäkuuta 2003 antaman julkilausuman Kuuban kieltäytymisestä Euroopan unionin antamasta humanitaarisesta avusta,

–   ottaa huomioon puheenjohtajavaltion Euroopan unionin puolesta 26. maaliskuuta ja 5. kesäkuuta 2003 antamat päätöslauselmat, jotka koskevat ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin toistuvasti kohdistuneita räikeitä rikkomuksia Kuubassa,

–   ottaa huomioon 2. joulukuuta 1996 annetun Kuubaa koskevan yhteisen kannan 96/697/YUTP(3), jonka neuvosto on laatinut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen J.2 artiklan nojalla ja jota on uudistettu säännöllisesti,

A.   katsoo, että yksi Euroopan unionin päätavoitteista on edelleenkin maailmanlaajuisten ja jakamattomien ihmisoikeuksien tukeminen – mukaan lukien kansalais-, poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset ja sivistykselliset oikeudet – kuten vuonna 1993 ihmisoikeuksien maailmankonferensseissa Wienissä julistettiin,

B.   ottaa huomioon, että Kuuban viimeaikaiset tapahtumat, kuten lukuisat pidätykset, vangitsemiset ja yli 70 toisinajattelijan ja ihmisoikeusaktivistin pikaoikeudenkäynneissä saamat kovat vankeustuomiot sekä kuolemantuomion ottaminen uudelleen käyttöön, ovat johtaneet siihen, että komissio hyllytti arviointikertomuksen Kuuban hakemuksesta liittyä Cotonoun sopimukseen,

C.   ottaa huomioon, että Kuuban hallitus on puolestaan päättänyt toistamiseen vetää pois hakemuksensa Cotonoun sopimukseen liittymisestä,

D.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni on hiljattain päättänyt rajoittaa kahdenvälisiä korkean tason hallitusvierailuja, alentaa jäsenvaltioiden profiilia kulttuuritapahtumiin osallistumisessa ja kutsua kuubalaisia toisinajattelijoita kansallispäivien juhlatilaisuuksiin sekä arvioida uudelleen EU:n yhteistä kantaa,

E.   katsoo, että Yhdysvaltojen yli 44 vuotta kestänyt vastakkainasettelupolitiikka (kauppasaarto, Helmsin–Burtonin lain kaltaiset alueiden yli ulottuvat lait jne.) ei ole rakentava lähestymistapa edistää Kuuban järjestelmän muuttamista tai uudistamista,

F.   ottaa huomioon, että oikeus ilmaisunvapauteen on eräs yksilön perusoikeuksista,

G.   on erittäin huolissaan lukuisten saarivaltiossa vangittuina olevien toisinajattelijoiden terveydentilasta,

H.   on syvästi huolissaan siitä, että Kuuban viranomaiset ovat päättäneet jatkaa kuolemanrangaistusten soveltamista,

I.   ottaa huomioon, että tällä välin Kuuban väestö kärsii edelleenkin ihmisoikeusrikkomusten seurauksista,

J.   panee merkille, että Euroopan parlamentti antoi vuoden 2002 Saharov-palkinnon kuubalaiselle toisinajattelijalle ja Kuuban hallintojärjestelmää vastustavan opposition jäsenelle Oswaldo Payá Sardiñasille,

1.   toistaa tuomitsevansa vankkumattomasti Kuuban oppositioon ja riippumattomiin toimittajiin kohdistuvat siviili- ja poliittisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien jatkuvat räikeät rikkomukset ja kehottaa Kuuban viranomaisia vapauttamaan välittömästi kaikki poliittiset vangit;

2.   kehottaa komissiota ja neuvostoa tarkkailemaan Kuuban vankiloissa olevien poliittisten vankien tilannetta ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että jokainen heistä vapautettaisiin välittömästi;

3.   muistuttaa Kuuban viranomaisia siitä, että mikään laki ei saa rajoittaa ilmaisunvapautta koskevaa oikeutta ja että ilmaisunvapauttaan käyttäviä henkilöitä ei saa missään oloissa tuomita vankeusrangaistukseen; korostaa, että ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen kunnioittaminen ja puolustaminen edistävät poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia edellytyksiä, joita tarvitaan rauhan ja vakauden takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki voivat elää ihmisarvoista elämää;

4.   toteaa, että viimeksi joulukuussa 2002 tehdyn EU:n yhteisen kannan tavoitteiden arvioinnin mukaan Kuuban hallitus ei ole pelkästään jättänyt toteuttamatta uudistuksia, vaan ihmisoikeustilanne on selvästi huonontunut;

5.   pyytää neuvostoa ja komissiota, heti kun kaikki pidätetyt henkilöt on vapautettu ja mielivaltaiset pidätykset ovat loppuneet, valmistelemaan Kuubaa koskevan yleisen, kaikista epäselvistä tekijöistä vapaan politiikan;

6.   muistuttaa, että Euroopan unionin ulkopolitiikan tavoitteet perustuvat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen, moniarvoiseen demokratiaan siirtymisen kannustamiseen sekä kestävään talouselvytykseen, jolla pyritään parantamaan Kuuban kansan elintasoa;

7.   uskoo, että Euroopan unioni voi olla avainasemassa noudattamalla politiikkaa, joka tähtää myönteisten toimien käyttöönottoon, kuten kansainvälisten ihmisoikeussopimusten – erityisesti YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen – allekirjoittamiseen, ratifiointiin ja soveltamiseen, kannustamalla viranomaisia ja demokraattista oppositiota toimimaan yhdessä rauhanomaisen demokratiaan siirtymisen hyväksi ja tiivistämällä unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan vuoropuhelua maan viranomaisten ja demokraattisen opposition kanssa; katsoo lisäksi, että sen on otettava mukaan muita mahdollisia myönteisiä kannustimia, mukaan lukien avokätisiä yhteistyöohjelmia, jotta ihmisoikeuksien kunnioittamista lisättäisiin kaikilla tasoilla;

8.   pahoittelee Kuuban hallituksen päätöstä kieltäytyä Euroopan unionin avusta ja toistaa, että EU:n sitoumukset ovat täysin voimassa ja unioni on valmis antamaan apua Kuuban kansalle;

9.   pahoittelee syvästi Kuuban viranomaisten asennetta yhteisöjen toimielimiä sekä jäsenvaltioita ja jäseniksi liittyviä valtioita kohtaan etenkin nyt, kun komissio on hiljattain avannut Havannassa toimiston; pahoittelee myös Espanjan kulttuurikeskuksen sulkemista ja odottaa Kuuban viranomaisilta uutta rakentavaa asennetta, joka perustuu uudistustahtoon;

10.   pahoittelee taloudellisten ja yhteiskunnallisten uudistusten puutetta, mikä tekee vielä vaikeammaksi todellisuuden, jossa Kuuban kansa joutuu elämään;

11.   toistaa Yhdysvaltojen Kuuballe asettamaa kauppasaartoa koskevan paheksuntansa ja pyytää kumoamaan sen välittömästi kuten Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on useaan otteeseen pyytänyt;

12.   pyytää, että Saharov-palkinnon vuonna 2002 saanut Oswaldo Payá Sardiñas kutsutaan viralliselle vierailulle, jotta tämä voi tavata EU:n puheenjohtajistoa, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, komission puheenjohtajan ja toimivaltaiset komission jäsenet; tukee ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan päätöstä kutsua Oswaldo Payá Sardiñas käyttämään puheenvuoro sekä pyytää, että Kuuban viranomaiset eivät millään tavoin pyri estämään tätä vierailua;

13.   kehottaa suhteista Väli-Amerikan maihin ja Meksikoon vastaavaa valtuuskuntaansa olemaan tämän päätöslauselman mukaisesti tiukempi Kuuban ihmisoikeuskysymyksissä ja seuraamaan tarkoin tilanteen kehitystä tältä osin;

14.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Kuuban tasavallan hallitukselle ja kansalliskokoukselle sekä Oswaldo Payá Sardiñasille.

(1) EUVL C 131 E, 5.6.2003, s. 147. (2) P5_TA(2003)0191. (3) EYVL L 322, 12.12.1996, s. 1.