Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

 Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2002/2268(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A5-0080/2004

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A5-0080/2004

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 26/02/2004 - 9.4

Hyväksytyt tekstit :

P5_TA(2004)0120

Hyväksytyt tekstit
PDF 124kWORD 50k
Torstai 26. helmikuuta 2004 - Bryssel
Kansalaisten osallistuminen kulttuurielämään
P5_TA(2004)0120A5-0080/2004

Euroopan parlamentin päätöslauselma koulun ja kouluoppimisen merkityksestä mahdollisimman monen kansalaisen osallistumiselle kulttuurielämään (2002/2268(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen ja etenkin sen 149, 150 ja 151 artiklan,

–   ottaa huomioon 28. lokakuuta 1999 annetun neuvoston päätöslauselman historian sisällyttämisestä yhteisön toimiin kulttuurin alalla(1),

–   ottaa huomioon 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon 14. helmikuuta 2000 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 508/2000/EY Kulttuuri 2000 -ohjelman perustamisesta(2),

–   ottaa huomioon 24. tammikuuta 2000(3) tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 253/2000/EY yhteisön koulutusalan Sokrates-toimintaohjelman toisesta vaiheesta,

–   ottaa huomioon 16. tammikuuta 2001(4) antamansa päätöslauselman kouluopetuksen laadun arvioinnista,

–   ottaa huomioon 6. helmikuuta 2002(5) antamansa päätöslauselman koulutusjärjestelmästä,

–   ottaa huomioon 5. syyskuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission kolmannesta kertomuksesta unionin kansalaisuuden toteutumisesta(6),

–   ottaa huomioon 21. tammikuuta 2004 esitetyn komission raportin kevään Eurooppa-neuvostolle "Lissabonin strategian edistyminen, uudistuksia laajentuneen unionin tueksi" (KOM(2004) 29),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 163 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön (A5-0080/2004),

A.   ottaa huomioon, että Lissabonin Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2000 asetettiin Euroopan unionille uusi strateginen tavoite olla maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä,

B.   ottaa huomioon, että opetusasioiden neuvoston kokouksessa 12. helmikuuta 2001 määriteltiin seuraavat kolme strategista tavoitetta Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi:

   Euroopan unionin koulutusjärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantaminen
   pääsyn helpottaminen koulutusjärjestelmiin
   koulutusjärjestelmien avaaminen ulkopuoliseen maailmaan,

C.   ottaa huomioon, että opetusasioiden neuvosto hyväksyi toukokuussa 2003 viisi eurooppalaista vertailuarvoa näiden tavoitteiden saavuttamista varten,

D.   ottaa huomioon, että komissio on korostanut tiedonannossaan "Koulutus 2010" (KOM(2003) 685), että Euroopan unionissa ei investoida tarpeeksi inhimillisiä voimavaroja koulutukseen,

E.   ottaa huomioon, että komissio totesi edellä mainitussa raportissaan kevään Eurooppa-neuvostolle, että jäsenvaltioiden on selvästikin investoitava tehokkaammin, ts. yksilöitävä ne koulutuksen alueet, joilla saadaan parhaat tulokset, ja investoitava niihin,

F.   ottaa huomioon, että kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden kunnioittaminen ja edistäminen ja yhteisen kulttuuriperinnön jakaminen toimivat myönteisenä voimana Euroopan unionin integraatioprosessissa ja kehityksessä,

G.   ottaa huomioon, että Euroopan integraatio ja globalisaatio tuovat mukanaan uusia haasteita Euroopan eri kulttuureille ja eri jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmille ja että yksi näistä on tietoisuuden lisääminen muiden jäsenvaltioiden kulttuurista ja historiasta sivuuttamatta kansallisen kulttuurin merkitystä,

H.   ottaa huomioon, että vuoden 2000 Eurobarometritutkimuksen(7) mukaan Euroopan unionin kansalaisten enemmistö ei usko yhteisen eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemassaoloon,

I.   ottaa huomioon, että kulttuuria kohtaan tunnettu kiinnostus syntyy jo lapsuudessa ja että kodin lisäksi myös oppilaitoksilla ja erityisesti kouluilla mutta myös esikouluilla ja muilla laitoksilla on tässä merkittävä rooli,

J.   ottaa huomioon, että nykyään erityisesti kaupunkimaisten asutuskeskusten kouluissa suuri osa koululaisista tai heidän vanhemmistaan ei ole kotoisin maasta, jossa he käyvät koulua, ja että kouluilla on siksi myös kulttuurin alalla merkittävä integraatiotehtävä, ja ottaa huomioon, että tämä tilanne tarjoaa samalla loistavan mahdollisuuden vastavuoroiseen kulttuurivaihtoon ja kulttuurien väliseen oppimiseen,

K.   ottaa huomioon, että kiinnostus kulttuuria kohtaan voidaan kouluissa herättää erityisillä toimilla, esimerkiksi järjestämällä piirustus-, valokuva- ja elokuvakilpailuja ja osallistumalla niihin, järjestämällä kouluissa tapaamisia taiteilijoiden kanssa, järjestämällä retkiä lähialueen kulttuurilaitoksiin ja -tilaisuuksiin sekä tarjoamalla luokkaretkiä ulkomaille ja oppilasvaihtoa,

L.   katsoo, että kielten opetuksella on keskeinen rooli muiden kulttuurien tuntemuksessa, koska yhteys toisien kulttuurien kanssa merkitsee aina yhteyttä muiden kulttuuri-, kirjallisuus-, taide- jne. maailmoiden kanssa,

1.   pitää valitettavana, että ainoastaan 17 prosentilla Euroopan unionin 15-vuotiaista koululaisista on OECD:n asettaman keskiarvon mukaiset perustaidot lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan alalla;

2.   kehottaa jäsenvaltioita ja erityisesti niitä, joissa koulutukseen sijoitettu osuus BKT:stä on EU:n keskiarvoa alhaisempi, lisäämään investointeja inhimillisiin resursseihin koulutuksen alalla;

3.   korostaa, että yleissivistävässä koulutuksessa olisi Euroopassa korostettava enemmän sitä, että on saavutettava perustiedot Euroopan yhdentymisprosessista; korostaa lisäksi, että eurooppalaisen ulottuvuuden olisi oltava esillä kaikissa kouluaineissa eikä ainoastaan niissä, jotka suoranaisesti liittyvät aiheeseen, kuten historia, filosofia, maantiede, taloustiede, kirjallisuus ja taide;

4.   muistuttaa, että kielet ilmentävät kulttuurien rikkautta ja monimuotoisuutta, ja toistaa tukevansa yhteisön tavoitetta, jonka mukaan kunkin oppilaan olisi opeteltava äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä;

5.   pyytää jäsenvaltioita tarjoamaan jatkuvaa koulutusta opettajille Euroopan yhdentymisen alalla, jotta varmistetaan, että opiskelijoille annetaan standardimuotoiset perustiedot aiheesta;

6.   katsoo, että Euroopan integraatioon liittyvien asioiden opettamista kouluissa edistävien hankkeiden pitäisi saada rahoitusta Euroopan unionin kulttuuri- ja koulutusohjelmien lisäksi myös muista asiaan liittyvistä ohjelmista;

7.   katsoo, että historianopetuksessa on tarpeen tarkastella taipumusta keskittyä opetuksessa pääasiassa 1900-lukuun aikaisempien, Euroopan kulttuurin, kirjallisuuden, filosofian, taiteen ja musiikin kannalta merkittävien sivilisaatiovaiheiden kustannuksella;

8.   huomauttaa, että Euroopan unionin jäsenvaltioissa on tarpeen lisätä tietoisuutta Keski- ja Itä-Euroopan maiden historiasta ja kulttuurista ja päinvastoin;

9.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että eurooppalaisissa tutkimusohjelmissa edistetään hankkeita, jotka koskevat eurooppalaisen sivilisaation keskeisiä piirteitä, kuten yhteistä oikeusperintöä, instituutioiden ja sivistyksen historiaa, yhdessä elämisen normeja, sosiaalisia ja antropologisia käytäntöjä ja taiteellisia ilmenemismuotoja;

10.   katsoo, että Euroopan koulutusjärjestelmissä on tarpeen edistää tietoisuutta kaikkien Euroopan kansojen kulttuureista ja elintavoista sekä yhteisistä eurooppalaisista arvoista;

11.   korostaa yksittäisten jäsenvaltioiden panosta kulttuurillisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioittamisen ja edistämisen alalla;

12.   korostaa, että nuoria on sivistettävä kulttuuritoiminnalla ja -rakenteilla, joita asiasta vastaavat viranomaiset tukevat kaikilla tasoilla;

13.   panee merkille, että yhteisön Nuoriso-ohjelmassa edistetään jo tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista ja toimitaan kohti Euroopan kansalaisuuden tiedostamista; suosittaa, että kyseisestä ohjelmaa pitäisi laajentaa kattamaan opettajat ja oppilaat;

14.   panee merkille, että mahdollisuus nauttia Euroopan kulttuuriperinnöstä on perustavaa laatua oleva edellytys integraatioprosessille ja taustavoima lujitettaessa tunnetta Euroopan kansalaisuudesta;

15.   suosittaa, että Euroopan kulttuuriperintöä koskevan tietämyksen pitäisi olla luonnollinen osa koulujen opetusohjelmaa kaikkialla Euroopan unionissa;

16.   kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisen kulttuurin (taide, filosofia, tiede jne.) historiaa käsittelevän tekstin, joka neuvostolta saadun hyväksynnän jälkeen voisi toissijaisuuden periaatetta kunnioittaen muodostaa yhteisen aiheen kaikkien jäsenvaltioiden koulutusohjelmissa;

17.   toteaa, että koulut ja kouluopetus tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia edistää kulttuurien ja uskontojen välistä vaihtoa oppilaiden kesken ja myös yli Euroopan kulttuurillisten rajojen ja että tällä voitaisiin osaltaan edistää kulttuurillista oppimista esimerkiksi siten, että lapset kertovat omasta kotimaastaan tai vanhempiensa kotimaasta, esittelevät tapoja ja perinteitä sekä kertovat kokemuksistaan ulkomaalaisina vieraassa kulttuuripiirissä;

18.   korostaa, että on tehostettava aktiivisia politiikkoja yhteisen kulttuuriperinnön ylläpitämisen alalla; kehottaa myös Euroopassa tunnustettuja yhdistyksiä lisäämään osallistumistaan historiallisen ja taiteellisen perinnön puolustamiseen ja sitä koskevaan opetukseen;

19.   panee merkille, että komission "Netd@ys Europe" -toiminta yhdistää eurooppalaisen elokuvan ja koulut; toteaa tässä yhteydessä, että olisi järkevää laajentaa tällaisia hankkeita ja edistää yhteistyötä esimerkiksi kouluteattereilla, media-ammattien esittelyllä ja elokuvantekijöiden kutsumisella vierailemaan; toteaa myös, että Media Plus -ohjelma tukee sitä, että koululaisia valistetaan eurooppalaisista elokuvista ja että he kiinnostuvat niistä; toteaa, että Euroopan lasten verkosto olisi tehokas tapa lisätä tietoisuutta eurooppalaisista laatuelokuvista sekä levittää niitä;

20.   kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan tutustumista näyttämötaiteisiin kouluissa eurooppalaisesta näkökulmasta siten, että opettajat ja taiteilijat tekevät yhteistyötä;

21.   kehottaa parantamaan museoiden, teatterien, kirjastojen ja muiden kulttuurin rakenteiden tarjoamien pedagogisten palvelujen laatua ja saatavuutta; kehottaa kouluja avaamaan ovensa tällaisille kulttuurilaitoksille ja -instituutioille sekä pyrkimään kontakteihin ja vaihtotoimintoihin, jotka voivat vain hyödyttää molempia osapuolia;

22.   korostaa, että lasten osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan on merkittävä tekijä kehitettäessä heidän luovia kykyjään ja että luovuuspotentiaalin kehittäminen hyödyttää heitä tulevaisuudessa niin yksityiselämässä kuin työssä, ja pitää tässä yhteydessä erityisen merkittävänä koulun ja kodin välistä yhteistyötä, joka voi edistää tätä merkittävästi;

23.   panee tyytyväisenä merkille, että kaikilla EU:n tasoilla myönnetään yhä laajemmin, että yksilöiden koulu- ja työmenestys riippuu siitä, että kehitetään opetussuunnitelma, jossa arvostetaan yhtä paljon sekä akateemisia ominaisuuksia että luovuutta;

24.   kannustaa kouluja, koteja, kulttuurilaitoksia ja kulttuurityöntekijöitä tiiviimpään yhteistyöhön kulttuurikasvatuksen alalla; kannustaa kouluja hyödyntämään oppilaiden kulttuuritaustan monimuotoisuuden tarjoamia mahdollisuuksia paremmin kulttuurikasvatuksen yhteydessä;

25.   korostaa, että oppilasvaihdolla, muihin maihin tehtävillä luokkaretkillä ja kieltenopetuksella on suuri merkitys eurooppalaisiin ja Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin tutustumisen ja niiden kokemisen kannalta, ja kehottaa siksi jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin asiasta vastaavia elimiä tukemaan tällaisia toimenpiteitä voimakkaammin;

26.   katsoo, että musiikki, taiteet ja teatteri ovat keskeisiä tekijöitä kulttuureissa ja yksittäisten jäsenvaltioiden historiassa sekä Euroopan kulttuuriperinnössä; suosittaakin, että nämä aineet asetetaan opetuksessa keskeisemmälle sijalle;

27.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EYVL C 324, 12.11.1999, s. 1.
(2) EYVL L 63, 10.3.2000, s. 1.
(3) EYVL L 28, 3.2.2000, s. 1.
(4) EYVL C 262, 18.9.2001, s. 44.
(5) EYVL C 284 E, 21.11.2002, s. 196.
(6) EUVL C 272 E, 13.11.2003, s. 446.
(7) Eurobarometri, nro cat. NC-31-00-910-EN-C "How Europeans See Themselves".

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö