Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan,

1.   uskoo vakaasti, että Euroopan unioni voi kestävän kehityksen yleistavoitteeseen pyrkiessään toimia esimerkkinä maailmalle taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristöön liittyvästä edistyksestä; toteaa uudelleen, että Eurooppa-neuvoston Lissabonissa ja Göteborgissa asettamat strategiset tavoitteet lujittaa työllisyyttä ja talousuudistuksia, lisätä kilpailukykyä, saattaa sisämarkkinoiden luominen päätökseen ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ympäristösuojelua ovat päteviä kestävän, kasvuun suuntautuneen talouden välineitä; katsoo, että Lissabonin strategian olisi oltava EU:n ensisijainen prioriteetti seuraavina viitenä vuonna;

2.   vahvistaa sitoutuneensa Lissabonin strategiaan ja siinä esitettyyn visioon dynaamisesta taloudesta ja paremmasta yhteiskunnasta, jossa elämänlaatu on korkeampi, siten että ne edistävät kasvua ja työllisyyttä ja luovat puitteet sosiaaliselle koheesiolle ja ympäristöpolitiikalle; uskoo, että kestävä kehitys ja työllisyys ovat Euroopan kiireellisimpiä päämääriä ja perusta kaikelle edistykselle yhteiskunnallisissa ja ympäristöasioissa; painottaa, että hyvin suunniteltu sosiaali- ja ympäristöpolitiikka ovat itsessään keskeisiä keinoja vahvistaa Euroopan taloudellista suorituskykyä;

3.   tunnustaa, että vaikka tavaroiden vapaa liikkuvuus toimii jo hyvin, sisämarkkinat eivät siltikään ole läheskään valmiit vaan niiden toteuttamiseksi on vielä ponnisteltava;

4.   katsoo, että Lissabonin strategian onnistuminen edellyttää, että jäsenvaltiot ryhtyvät rohkeasti tarvittaviin rakenneuudistuksiin Euroopan sosiaalisen mallin turvaamiseksi; toteaa, että lisäksi tarvitaan kasvua tukevaa makrotaloudellista kehystä, jossa on yhdistettävä vakaus ja kannustimet sijoittaa Lissabonin päämääriin;

5.   tunnustaa ensinnäkin ympäristöpolitiikan myönteisen vaikutuksen kasvuun ja työllisyyteen erityisesti ympäristöalan innovaatioiden kehittämisen kautta ja toisekseen sen, että EU:n on vastattava eräisiin luonnonvaroja ja ympäristöä koskeviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja biologisen monimuotoisuuden kaventumiseen, joista aiheutuu kustannuksia ja jotka vaikuttavat suoraan Lissabonin kasvutavoitteisiin, jollei niitä oteta välittömästi huomioon; uskoo näin ollen, että on välttämätöntä sisällyttää myös ympäristönäkökohdat uudistettuun Lissabonin prosessiin; korostaa, että kestävillä ympäristöä, terveydenhuoltoa ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevilla toimintatavoilla on myönteinen vaikutus kasvuun ja kilpailukykyyn;

6.   uskoo kuten komissiokin, että Lissabonin strategian elvyttämiseksi on tärkeää puuttua siihen, etteivät jäsenvaltiot ole onnistuneet toteuttamaan maaliskuussa 2000 määriteltyjä tavoitteita, sekä asettaa Lissabonin strategia keskeiseen asemaan jäsenvaltioiden ja Euroopan tasolla käytävässä keskustelussa; uskoo, että tämä vuorostaan edellyttää seuraavaa:

7.   katsoo, että Eurooppa-neuvoston kevätkokouksessa Lissabonin strategia olisi keskitettävä avaintavoitteisiin, joilla luodaan kasvua ja työpaikkoja, tietopohjaisen yhteiskunnan kehittämistä tukevilla toimilla: kannustetaan julkisia ja yksityisiä investointeja Lissabonin tavoitteisiin, luodaan yritystoiminnalle suotuisa ympäristö, otetaan käyttöön sosiaalipolitiikka, joka perustuu osallisuuteen, varmuuteen, solidaarisuuteen ja mukautuvuuteen sekä tehdään Euroopan ympäristöpolitiikasta kilpailukykyä lisäävä seikka;

8.   katsoo, että näiden talous-, sosiaali- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on turvattava kasvuhakuinen, kestävä makrotaloudellinen ympäristö, ja pitää tätä edellytyksenä Euroopan kansainväliselle kilpailukyvylle; toteaa, että tähän kuuluvat talouden ja työmarkkinoiden dynaaminen kehitys sekä vakaa valuutta, valtion velan ja alijäämän vähentäminen sekä eläketurvan kestävä varmistaminen;

9.   katsoo, että on edistettävä yrittäjyyttä, riskinottokulttuuria sekä oma-aloitteisuutta ja vastuullisuutta, talouteen liittyvän lainsäädännön on oltava helposti hahmotettavissa ja epäbyrokraattista ja verotusjärjestelmän on oltava yksinkertainen ja oikeudenmukainen; edellyttää talouspolitiikalta suurta ennustettavuutta;

10.   painottaa, että jotta saataisiin kokoon laaja muutosrintama, Lissabonin strategia on yleisesti ymmärrettävä toimintasuunnitelmaksi, joka hyödyttää kaikkia asianomaisia sosiaalis-taloudellisia toimijoita ja jota kehitetään yhteistyössä niiden kanssa, joka hakee paitsi dynaamisia myös varmuutta lisääviä työmarkkinoita, joka pyrkii uudenaikaistamaan sosiaaliturvaa sitä kuitenkaan heikentämättä ja joka pitää korkeita sosiaalisia ja ympäristöstandardeja osana Euroopan kilpailukykymallia;

11.   painottaa, että Euroopan kilpailukyvylle on tärkeää saada luotua palveluiden yhtenäismarkkinat, joilla markkinoiden avaaminen, julkiset palvelut sekä sosiaaliset ja kuluttajien oikeudet ovat tasapainossa; muistuttaa yleishyödyllisten palvelujen merkityksestä sosiaalisen integraation, alueellisen yhteenkuuluvuuden ja entistä tehokkaampien sisämarkkinoiden edistäjinä; kehottaa Eurooppa-neuvoston kevätkokousta sitoutumaan yleishyödyllisiä palveluja koskevan yhteisön oikeudellisen kehyksen antamiseen niiden laadun takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että ne ovat kaikkien Euroopan kansalaisten saatavilla, ja soveltamaan samalla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita yleishyödyllisiin palveluihin;

12.   toteaa uudelleen, että korkeatasoiset, kaikkien saatavilla olevat ja tehokkaat julkiset palvelut edistävät elämänlaatua ja sosiaalista koheesiota, jotka ovat Lissabonin strategian perustavia arvoja; katsoo, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tehokas täytäntöönpano olisi otettava osaksi Lissabonin tavoitteita;

13.   huomauttaa, että pk-yritysten ensiarvoisen tärkeä osuus Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa on tunnustettava nimenomaisesti; toteaa, että suurin osa työpaikoista koko EU:ssa sijoittuu pk-sektorille ja lisäksi se on viime vuosina luonut enemmän työpaikkoja kuin mikään muu sektori; pyytääkin lisäämään toimia pk-yrityksille suotuisamman ympäristön luomiseksi, jossa vältetään tarpeeton byrokratia ja voidaan turvata paremmat mahdollisuudet saada taloudellisia resursseja investointiin;

14.   uskoo, että osallisuutta entistä paremmin edistävän taloudellisen päätöksenteon asema on ratkaisevan tärkeä muutoksia vastaanottavan yhteiskunnan luomisessa; muistuttaa, että Brysselin Eurooppa-neuvosto korosti sosiaalisen suojelun korkean tason keskeisyyttä Lissabonin strategian kannalta; toteaa jälleen, että ei voida hyväksyä, että ihmiset elävät köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä; kannattaa kyseisen Eurooppa-neuvoston kehotusta vahvistaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaista politiikkaa, jotta voitaisiin kehittää kokonaisvaltainen lähestymistapa, jolla köyhyyden poistamista vuoteen 2010 mennessä koskeva päättäväinen sysäys voitaisiin antaa uudelleen, sekä taata perusoikeudet kaikille Euroopan kansalaisille; pyytää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta sitoutumaan kunnianhimoiseen sosiaaliseen toimintaohjelmaan;

15.   katsoo, että tyydyttävä sopimus uudesta kemiallisia aineita koskevasta lainsäädännöstä (REACH) olisi selkeä esimerkki Lissabonin strategiasta käytännössä, sillä siinä tasapainotetaan kilpailukykyyn sekä ympäristöön, sosiaalipolitiikkaan ja kansanterveyteen liittyvät tavoitteet;

16.   katsoo, että kilpailukykyiset energiamarkkinat, jotka tukevat kestävien energialähteiden valintaa, ovat yksi kilpailukykyisen ja kestävän eurooppalaisen talouden edellytys, ja kehottaa painokkaasti komissiota tekemään uuden aloitteen, jotta kaikille toimijoille ja kaikille energiamuodoille, myös uusiutuville energialähteille, voitaisiin turvata tasavertaiset toimintaedellytykset; huomauttaa lisäksi, että resurssien tuottavuuden lisääminen alentaa teollisuuden ja kotitalouksien kustannuksia, mikä vapauttaa resursseja muihin investointeihin ja vähentää EU:n talouden riippuvuutta harvoista resursseista ja epävakaista resurssimarkkinoista;

17.   katsoo, että väliarvioinnissa olisi annettava asianmukainen painoarvo osuudelle, joka lupaavat tulevaisuudennäkymät omaavalla uudella teknologialla (esim. nano- ja mikroteknologia, lääketieteellinen ja laserteknologia, liikenne- ja logistiikkateknologia) sekä ympäristöteknologialla ja korkeilla ympäristöstandardeilla voi olla voittoisan kilpailukykystrategian kehittämisessä; kehottaa tukemaan entistä enemmän ympäristöystävällistä tekniikkaa ja ekotehokkaita innovaatioita; painottaa yleisemmin elämänlaadun merkitystä investointitekijänä ja teollisuuden sijoituspaikoista päätettäessä; uskoo, että ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin köyhtymisen jättäminen vaille huomiota voi vakavasti heikentää kykyä saavuttaa asetetut tavoitteet;

18.   toistaa tulevaa ilmastopolitiikkaa koskevaa Eurooppa-neuvoston päätöstä silmällä pitäen Buenos Airesin ilmastonmuutoskonferenssin tuloksista 13. tammikuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa(1) ilmaisemansa näkemykset;

19.   kehottaa komissiota toimimaan määrätietoisesti ehdottaessaan strategioita, joilla parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja turvataan nuorisollemme valmiudet muutosten kohtaamiseen kehittämällä tutkintojen tunnustamista ja parantamalla nuorten kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia mahdollisuuksia noudattaen sukupolvien välisen solidaarisuuden periaatetta ja sovittamalla toimet väestötilanteeseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään tarvittavat kattavat toimet, joilla voidaan tukea lisärahoitusmuotoja kansallisten eläkejärjestelmien täydentämiseksi; katsoo, että toimet työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi olisi kohdistettava lisäämään mahdollisuuksia työllistää useampia ihmisiä keskittyen erityisesti pk-yrityksien erityistarpeisiin;

20.   kannattaa näin ollen eräiden jäsenvaltioiden ehdottamaa eurooppalaista nuorisoaloitetta, joka sisältyy komission tiedonantoon kevään Eurooppa-neuvostolle;

21.   pitää Lissabonin strategian ratkaisevan tärkeänä osana maaseudun kehittämismenoja, etenkin uusissa jäsenvaltioissa niin tärkeään nuorten maanviljelijöiden koulutukseen käytettäviä varoja;

22.   katsoo, että laillisella maahanmuutolla on merkittävä rooli tietoon perustuvan talouden edistämisessä Euroopassa sekä taloudellisen kehityksen edistämisessä;

23.   uskoo, että Euroopan huippuosaaminen tietotaloudessa riippuu korkeasti koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laajuuden ja tehokkuuden suuresta lisääntymisestä; painottaa, että kaikkien saatavilla oleva korkealaatuinen koulutus on keskeisen tärkeää vahvalle taloudelle ja oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle; vetoaa komissioon ja jäsenvaltioihin, jotta ne tukisivat aktiivisesti tieteellistä tutkimusta innovaatioprosessin kaikissa vaiheissa idean kehittämisestä sen toteuttamiseen yritystasolla;

24.   pyytää asettamaan väliarvioinnissa kasvatuksen ja koulutuksen, inhimillisen pääoman lisäämisen ja elinikäisen oppimisen Lissabonin strategian painopisteiksi ja katsoo, että Eurooppa-neuvoston kevätkokouksessa olisi asetettava kunnianhimoisia tavoitteita;

25.   muistuttaa, että joissakin jäsenvaltioissa suurin työelämän ulkopuolelle jäänyt ryhmä on naiset, joista monen päätös palkkatyöhön ryhtymisestä riippuu työn saatavuudesta ja houkuttelevuudesta; kehottaa sen vuoksi kevään Eurooppa-neuvostoa perehtymään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen Lissabonin tavoitteiden yhteydessä, kuten perheystävällisten työjärjestelyjen ja osa-aikatyön edistämiseen, työsuhteiden varmuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun, koulutuksen saatavuuden parantamiseen, sukupuolten välisten palkkaerojen poistamiseen, lastenhoitopalvelujen laajentamiseen ja vanhusten hoidon tukemiseen;

26.   kannattaa ajatusta yhdennetystä tutkimus- ja teollisuuspolitiikasta, jonka erityinen painopiste on pk-yrityksissä, ja sen taloudellisesta saavutettavuudesta; katsoo myös, että Eurooppa tarvitsee terveen teollisen perustan ja että sen kilpailukykyä on edistettävä toteuttamalla merkittäviä teknologisia aloitteita, jotka perustuvat yksityisiin aloitteisiin ja/tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin;

27.   kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan Eurooppa-neuvoston kevätkokouksessa toimenpiteisiin, joita tarvitaan tutkimus- ja kehitysmenojen nostamiseksi vähintään kolmeen prosenttiin kansantuotteesta (yksityinen sektori 2 % ja julkinen sektori 1 %), sekä huolehtimaan siitä, että kaikkia toimia tarkastellaan Lissabonin tavoitteita vasten; korostaa, että samassa yhteydessä Euroopan unionin tutkimus- ja kehitystoimiin suunnattu rahoitus on kaksinkertaistettava Lissabonin tavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien hyväksynnän antaminen Euroopan tutkimusneuvoston perustamiselle riippumattomaksi tutkimusalan neuvoa-antavaksi elimeksi;

28.   kehottaa asettamaan etusijalle toimenpiteet, jotka helpottavat rajatylittävää tutkijavaihtoa;

29.   kehottaa neuvostoa ja komissiota lisäämään ponnistelujaan saadakseen aikaan ehdotuksen kannattavasta, mahdollisimman helppokäyttöisestä ja hyvin toimivasta yhteisön patentista, joka tuo oikeudellista varmuutta, edistää pk-yritysten mahdollisuuksia ja antaa merkittävän sysäyksen eurooppalaiselle tutkimukselle ja kehittämiselle;

30.   tukee komissiota sen laatiessa yhdessä parlamentin kanssa luotettavaa etenemissuunnitelmaa, joka sisältää selkeät lainsäädännölliset ja taloudelliset painopisteet kolmen pilarin alalla Lissabonin strategian puitteissa; vaatii, että parlamenttia kuullaan yksityiskohtaisesti sen sisällöstä ja että yhteistä ohjelmasuunnittelua varten luodaan tehokas komission ja parlamentin yhteinen toimintamekanismi;

31.   pyytää komissiota käyttämään talous- sosiaali-, terveys- ja ympäristövaikutusten arviointia johdonmukaisemmin, tekemään Euroopan parlamentin kanssa yhteistyötä nykyisen lainsäädännön seurannasta ja parantamisesta ja täytäntöönpanemaan tehokkaammin toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä(2) – ensisijaisena toimenpiteenä – sekä ottamaan käyttöön menetelmät kaikkien sidosryhmien tehokasta kuulemista varten; korostaa kuitenkin, että vaikuttavuusarvioinnissa on aina otettava huomioon kustannukset, joita aiheutuu, jos mitään ei tehdä, sekä pitkän aikavälin kustannukset sekä rahallisesti että laadullisesti arvioituna; kehottaa tehostamaan hyväksyttyjen ja toteutettujen toimenpiteiden jälkiarviointia;

32.   pyytää komissiota tarkistamaan kaikkien lainsäädäntöehdotusluonnosten johdonmukaisuuden Lissabonin strategian tavoitteiden kanssa huolehtiakseen siitä, että tuleva lainsäädäntö – vaikka komitologiamenettelyjä käytetäänkin – on täysin sopusoinnussa tarvittavien demokraattisten menettelyjen kanssa, ja edistämään suunnitelmiaan yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa yhteisön nykyistä säännöstöä ja täten vähentää sen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja vapauttaa varoja innovaatioiden edistämiseen ja työpaikkojen luomiseen;

33.   kannattaa ajatusta kansallisista toimintasuunnitelmista Lissabonin strategian täytäntöönpanemiseksi ja siitä, että jokainen hallitus nimeää ministerin koordinoimaan toimintaa;

34.   pitää myönteisenä raportoinnin vahvistamista, ja kehottaa määrittelemään parempia indikaattoreita – mutta vähentämään niiden määrää – jotta Lissabonin strategiaan sisältyvien talous-, sosiaali- ja ympäristöasioiden edistymistä voidaan mitata avoimemmin, sekä toteuttamaan yleisölle avoimen tietokannan, joka sisältää tiedot siitä, kuinka kukin jäsenvaltio on saattanut tavoitteet osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja tekemään yhteisrahoitettujen ohjelmien vertailuanalyysin ja tarkastelemaan niihin liittyviä parhaita käytäntöjä; pyytää, että komissio esittäisi säännöllisesti sekä Euroopan parlamentille että jäsenvaltioiden parlamenteille tiedonannon, jossa arvioidaan, miten jäsenvaltiot ovat täytäntöönpanneet Lissabonin strategiaa;

35.   vaatii, että komission vuosittaiset tilanneselvitykset sekä sen talouspolitiikan strategiset suuntaviivat lähetetään Euroopan parlamentille ennen kuin ne välitetään neuvostolle, jotta parlamentti voisi antaa niistä lausunnon;

36.   pyytää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta luomaan yksinkertaisemmat ja johdonmukaisemmat hallintojärjestelmät, jotta saataisiin aikaan yhtenäinen vertailukohta julkiselle ja parlamentaariselle valvonnalle;

37.   ehdottaa toimielinten välistä kolmikantakokousta, jonka tarkoituksena olisi yksilöidä tärkeimmät poliittiset painopisteet ennen Eurooppa-neuvoston jokavuotista kevätkokousta;

38.   korostaa, että olisi kehitettävä todellinen vuoropuhelukulttuuri parlamentin kanssa, jotta luotaisiin tunne siitä, että tavoitteiden toteuttaminen on kaikkien yhteinen asia, ja muistuttaa, että viestintä ja tarkka täytäntöönpano ovat niin ikään parlamentille tärkeitä kysymyksiä; uskoo näin ollen, että menestyksen avaimia ovat vahva kumppanuus parlamentin ja komission sekä parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä ja alue- ja paikallisviranomaisten entistä näkyvämpi läsnäolo;

39.   pyytää kiinnittämään huomiota parlamenttien väliseen konferenssiin, joka pidetään Brysselissä 16. ja 17. maaliskuuta 2005 tällaisen yhteistyön edistämiseksi kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välillä; pyytää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta tekemään ehdotuksia sekä parlamentaarisen ulottuvuuden että kansalaiskeskustelun vahvistamiseksi Lissabonin strategiassa;

40.   pyytää, että kansalliset ja EU:n talousarviot, mukaan lukien rahoitusnäkymät 2007–2013 ilmentäisivät tavoitteita, joita pyritään toteuttamaan Lissabonin prosessin puitteissa;

41.   tunnustaa, kuinka ainutlaatuista lisäarvoa aluepolitiikka tuo Lissabonin tavoitteiden täytäntöönpanoon, ja muistuttaa, että tarvitaan riittävästi taloudellisia varoja, jotta tähän haasteeseen pystytään vastaamaan tehokkaasti ja tasapainoisesti; kiinnittää huomiota siihen, että uudistetut rakennerahastot keskittyvät nyt vahvasti Lissabonin tavoitteisiin, ja katsoo, että tämän on tultava esiin myös rahoitusnäkymissä;

42.   tunnustaa Euroopan laajuisia verkkoja koskevien hankkeiden ja niiden ripeän toteuttamisen merkityksen Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja tukee sen vuoksi komissiota sen pyrkimyksissä saada jäsenvaltiot uskomaan, että nämä hankkeet on suunniteltava ja rahoitettava EU:n talousarvion tuella ja julkisten ja yksityisten välisiin kumppanuuksiin turvautuen;

43.   vaatii liikennepolitiikkaan kokonaisuudessaan kestävää lähestymistapaa, joka perustuu uuden tekniikan lisääntyvään käyttöön;

44.   uskoo, että on tarpeen käynnistää uusi tietoyhteiskunta-aloite, jossa paneudutaan edessä oleviin haasteisiin vuoteen 2010 asti, ja että aloitteen olisi luotava vakaa ympäristö sähköisen viestinnän ja digitaalisten palvelujen kehittämiselle ja keskityttävä EU:n tutkimus-, innovaatio- ja tieto- ja viestintätekniikka-alan toimien kehittämiseen;

45.   huomauttaa, että luovasta teollisuudesta on tulossa lupaavin taloussektori ja että uuden median ja digikulttuurin alalla on valtavasti työllisyyspotentiaalia;

46.   pyytää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta tunnustamaan, että investoinnit ovat ratkaisevan tärkeä tekijä Euroopan modernisoimisessa, ja sopimaan yhteisistä toimista, joilla vahvistetaan julkisia ja yksityisiä investointeja painottaen erityisesti niitä investointimuotoja, jotka ovat tärkeimpiä Lissabonin tavoitteiden kannalta;

47.   kehottaa Eurooppa-neuvoston kevätkokousta vahvistamaan Euroopan investointipankin asemaa painottaen sitä, että luotonannossa keskitytään Lissabonin tavoitteita tukeviin investointeihin ja laajennetaan lainojen myöntämistä riskipääomasijoituksiin ja tuetaan pk-yrityksiä, etenkin niitä, joista pääomamarkkinat eivät ole kiinnostuneet;

48.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0005. (2) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.