Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Valko-Venäjän tilanteesta ja erityisesti 16. syyskuuta 2004 antamansa päätöslauselman(1) sekä 28. lokakuuta 2004 antamansa päätöslauselman Valko-Venäjän poliittisesta tilanteesta 17. lokakuuta 2004 järjestettyjen parlamenttivaalien ja kansanäänestyksen jälkeen(2),

–   ottaa huomioon 17. lokakuuta 2004 pidetystä Valko-Venäjän kansanäänestyksestä annetun lausunnon N:o 314/2004, jonka Euroopan neuvoston Venetsian komissio hyväksyi 8. ja 9. lokakuuta 2004 järjestetyssä 60. täysistunnossa,

–   ottaa huomioon kansainvälisten tarkkailijoiden 9. joulukuuta 2004 pidetyssä ETYJin parlamentaarisessa yleiskokouksessa esittämät lopulliset päätelmät,

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen antamat päätöslauselmat Valko-Venäjän tilanteesta ja erityisesti sen 28. huhtikuuta 2004 antaman päätöslauselman 1372(2004) lehdistön vainosta Valko-Venäjällä,

–   ottaa huomioon ETYJin Minskin-toimiston päällikön syyskuussa 2004 antaman julkilausuman kahden Valko-Venäjän opposition jäsenen tuomitsemisesta vankeusrangaistuksiin Valko-Venäjän presidentin kunnian loukkaamisesta,

–   ottaa huomioon erityisesti EU:n toimintasuunnitelman demokratian edistämisestä Valko-Venäjällä, jonka Euroopan parlamentin suhteista Valko-Venäjään vastaava valtuuskunta hyväksyi 23. helmikuuta 2005,

–   ottaa erityisesti huomioon 11. helmikuuta 2003 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Valko-Venäjän välisistä suhteista: kohti tulevaa kumppanuutta(3),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon, joka myönnettiin joulukuussa 2004 Valko-Venäjän journalistiyhdistykselle,

–   ottaa huomioon 12. toukokuuta 2004 annetun komission tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikasta (KOM(2004)0373),

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeustoimikunnan 15. huhtikuuta 2004 antaman päätöslauselman Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta;

–   ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (ICCPR) 19 ja 21 artiklat, joilla varmistetaan sanavapaus ja rauhanomaisen kokoontumisen vapaus;

–   ottaa huomioon EU:n 2. heinäkuuta 2004 hyväksymät Valko-Venäjän viranomaisten vastaiset pakotteet, joista määrättiin kolmen Valko-Venäjän oppositiojohtajan ja yhden toimittajan kadottua;

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että parlamentaarisen troikan mukaan sen enempää vuoden 2000 parlamenttivaalit kuin vuoden 2001 presidenttivaalitkaan eivät olleet vapaat ja oikeudenmukaiset ja että vaaleja edelsivät hallituksen mielivaltaiset toimet poliittista oppositiota, riippumattomia tiedotusvälineitä ja vaaleja tarkkailemaan saapuneita järjestöjä kohtaan, joten demokraattisia periaatteita poljettiin huomattavasti,

B.   ottaa huomioon, että Valko-Venäjän tilanne ei suinkaan ole parantunut vaan heikentynyt edelleen siinä määrin, että ihmisoikeuksiin ja vähemmistöjen oikeuksiin suhtaudutaan halveksien, alahuoneelta on poistettu lainsäädäntövalta ja talouselämä on presidentin käskyvallan alla; mainitsee esimerkkeinä tällaisista loukkauksista demokraattisen opposition jäsenten vangitsemisen ja muunlaisen vainoamisen, vaaleihin valmistautuvien poliittisten puolueiden poistamisen rekisteristä, opposition ehdokkaiden häirinnän ja pelottelun sekä oppositiopuolueiden edustajien läsnäolon estämisen vaalipaikoilla,

C.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni on toistuvasti tuominnut Lukašenkan hallituksen toteuttamat merkittävien oppositiojohtajien pidätykset ja että lukuisat katoamistapaukset ovat edelleen ratkaisematta,

D.   ottaa huomioon, että entinen ulkomaankauppaministeri, aikaisempi suurlähettiläs ja vuoden 2001 puolivälissä järjestettyjen presidentinvaalien ehdokas Mihail Marynitš tuomittiin 5 vuoden vankeusrangaistukseen, joka 18. helmikuuta 2005 lyhennettiin 3 vuoden ja 6 kuukauden pituiseksi rangaistukseksi,

E.   ottaa huomioon, että monen poliittisen puolueen ja yli 50:n eri tasoilla toimivan ja erilaisia poliittisia suuntauksia edustavan demokraattisen kansalaisjärjestön, yli 25 riippumattoman joukkotiedotusvälineen sekä useiden koululaitosten toiminta on viime vuosina lopetettu "teknisistä" syistä, vaikka kaikissa tapauksissa näitä organisaatioita on selvästikin rangaistu presidentin ja hänen politiikkansa arvostelusta,

F.   ottaa huomioon, että Valko-Venäjällä tapahtuu jatkuvasti poliittisista syistä demokratialiikkeeseen kuuluvien aktivistien ja riippumattomien toimittajien pidätyksiä ja oikeudenkäyntejä sekä ulkomaalaisten karkotuksia; ottaa huomioon, että syyskuussa 2004 kaksi Valko-Venäjän opposition jäsentä, Valerij Levonevski ja Aleksander Vasiljev, tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan Valko-Venäjän presidentin kunnian loukkaamisesta,

G.   ottaa huomioon, että hallitus on vastannut uhkailevasti pienten liikkeenharjoittajien käynnissä oleviin rauhanomaisiin protesteihin ja että niiden järjestäjät on pidätetty ja tuomittu sakkoihin,

H.   ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 28. toukokuuta 2004 antamassa päätöslauselmassa todetaan, että on näyttöä valtion johtavien virkamiesten osallisuudesta opposition johtohenkilöiden sieppaamiseen ja oletettuun murhaamiseen vuonna 1999 ja että Euroopan neuvosto hylkäsi toukokuussa 2004 Valko-Venäjän erityisaseman palauttamista koskevan hakemuksen; erityisasema peruutettiin Lukašenkan hajotettua parlamentin vuonna 1997,

I.   on erittäin huolissaan Valko-Venäjän viranomaisten päätöksestä kumota Minskissä olevan kansainvälisesti tunnustetun eurooppalaisen humanistisen yliopiston lupa toimia itsenäisenä oikeushenkilönä, mikä on tähän asti ollut ansiokas esimerkki akateemisesta vapaudesta ja aitojen eurooppalaisten arvojen noudattamisesta opetus- ja tutkimustoiminnassa ja vaikuttanut välittömästi satojen opiskelijoiden ja opettajien akateemiseen tulevaisuuteen,

J.   ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeustoimikunta kritisoi huhtikuussa 2004 Valko-Venäjää jatkuvista mielivaltaisista pidätyksistä ja vangitsemisista sekä kansalaisjärjestöjen ja oppositiopuolueiden ja demokraattiseen toimintaan osallistuvien vainoamisesta,

1.   tuomitsee jyrkästi, että valtion viranomaiset, etenkin tiedotuksesta vastaava ministeriö, vainoavat ja pelottelevat järjestelmällisesti ja yhä suuremmassa määrin niitä journalisteja, toimittajia ja tiedotusvälineitä, jotka kritisoivat tasavallan presidenttiä tai Valko-Venäjän hallitusta; tuomitsee myös jyrkästi hyökkäykset opposition jäseniä ja ihmisoikeusaktivisteja kohtaan tai kaikkia muita kohtaan, jotka yrittävät ilmaista vapaasti kriittisiä mielipiteitä presidenttiä ja hallintoa vastaan; ottaa huomioon, että nämä hyökkäykset ilmenevät mielivaltaisina pidätyksinä, pidätettyjen epäasianmukaisena kohteluna, katoamisina, vainona poliittisin perustein ja muina painostustoimina, jotka ovat vastoin demokratian ja oikeusvaltion perusperiaatteita;

2.   katsoo, että Marynitšiä vastaan järjestetyllä oikeudenkäynnillä oli poliittiset perusteet ja että hänet tuomittiin poliittisista syistä oikeusjärjestelmää väärinkäyttämällä, ja katsoo, että tämä on osoitus Valko-Venäjän tuomioistuinten riippumattomuuden puutteesta, oikeusvaltion periaatteen yleisestä loukkaamisesta sekä poliittisen vainon ilmapiiristä;

3.   kehottaa Valko-Venäjää vapauttamaan Mihail Marynitšin välittömästi ja ehdoitta;

4.   kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia vapauttamaan välittömästi Valeri Levonevskin, Aleksander Vasiljevin sekä kaikki muut vangittuina olevat hallituksen poliittiset vastustajat;

5.   toistaa kehotuksensa vapauttaa välittömästi ydinlääketieteeseen erikostunut lääketieteen tutkija professori Bandaževski, joka tuomittiin 18. kesäkuuta 2001 kahdeksan vuoden vankeusrangaistukseen sen jälkeen, kun hän oli avoimesti kritisoinut valtion viranomaisia vuonna 1986 tapahtunutta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta koskevien tieteellisten tutkimusten vuoksi;

6.   kehottaa käynnistämään puolueettoman tutkijan suorittaman riippumattoman tutkimuksen entisen sisäministerin Juri Zakharenkon, Valko-Venäjän parlamentin entisen varapuhemiehen Viktor Gontjarin, liikemies Anatoli Krasovskin ja venäläisen ORT-televisiokanavan kuvaajan Dmitri Zavadskin katoamisen johdosta;

7.   pyytää, että Valko-Venäjän viranomaiset sallivat pienten liikkeenharjoittajien rauhanomaiset protestit ja että ne vapauttavat näiden protestien järjestäjät ja johtohenkilöt;

8.   pitää presidentti Lukašenkan virkakauden jatkamista kansanäänestyksen turvin uutena osoituksena hänen autoritaarisesta tavastaan johtaa maata;

9.   huomauttaa, että Valko-Venäjä on ainoa Euroopan valtio, jolla ei ole sopimusperusteisia suhteita EU:hun ja että syynä ovat valtavat ihmisoikeusrikkomukset, ja kehottaa neuvostoa tuomitsemaan Valko-Venäjän nykyisen hallinnon diktatuuriksi ja presidentti Lukašenkan diktaattoriksi;

10.   pyytää neuvostoa ja jäsenvaltioiden hallituksia määrittelemään ja jäädyttämään presidentti Lukašenkan ja muiden diktatuurin jatkumisesta huolehtivien johtojäsenten henkilökohtaiset varat;

11.   pyytää neuvostoa ja jäsenvaltioiden hallituksia lisäämään nimiä viisumikieltoa koskevaan luetteloon Valko-Venäjän viranomaisten edustajista, jotta heitä estetään saapumasta EU:n jäsenvaltioiden alueelle;

12.   panee merkille, että pakolaisten oikeusasemaa koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen kaikkia poliittisiin pakolaisiin sovellettavia asianmukaisia määräyksiä sekä turvapaikan myöntämistä koskevia EU:n sopimuksia sovelletaan myös Lukašenkan hallinnon uhreihin;

13.   kehottaa Valko-Venäjää saattamaan poliisi- ja turvallisuusjoukkojensa toimet poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen velvoitteiden alaisiksi;

14.   kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia lopettamaan välittömästi maan koulutuslaitosten ahdistelun ja kunnioittamaan akateemisen vapauden, opetuksen riippumattomuuden ja suvaitsevaisuuteen perustuvan koulutuksen perusperiaatteita;

15.   kehottaa luomaan erityiskoulutusohjelman, josta myönnetään apurahoja erityisesti sellaisille Minskin eurooppalaisen humanistisen yliopiston opiskelijoille, jotka haluavat opiskella Euroopan unionin alueella, sekä rahoitustukea akateemisille laitoksille, jotka ovat valmiita vastaanottamaan tällaisia opiskelijoita, ja kehottaa perustamaan tilapäisen menettelyn, jolla eurooppalaisen humanistisen yliopiston opiskelijoiden suorittamat oppimäärät voidaan siirtää;

16.   korostaa, että Valko-Venäjää vastaan suunnattava pakotepolitiikka kohdistuu ainoastaan kyseisen valtion viranomaisiin eikä se millään tavoin haittaa Valko-Venäjän yhteiskuntaa, ja muistuttaa, että sitä ehdotettiin EU:n toimintasuunnitelmassa demokratian edistämisestä Valko-Venäjällä, jonka Euroopan parlamentin suhteista Valko-Venäjään vastaava valtuuskunta hyväksyi hiljattain;

17.   tukee Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja pitää tervetulleena komission päätöstä rahoittaa eurooppalaisesta demokratia- ja ihmisoikeusaloitteesta (EIDHR) ohjelmia Valko-Venäjällä;

18.   huomauttaa, että diplomaattisia ja poliittisia ponnisteluita olisi jatkettava, jotta Valko-Venäjä saataisiin mukaan eurooppalaiseen perheeseen, jolloin sillä voisi olla sille kuuluva tärkeä tehtävä Euroopan naapuruuspolitiikan kehittämisessä;

19.   korostaa jälleen kerran, että EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden kehityksen määrää jatkossakin maan demokratia- ja uudistuskehitys;

20.   kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioiden hallituksia laatimaan toimintasuunnitelman uusista tavoista, joilla voidaan lisätä – yhdessä muiden demokraattisten maiden ja kansainvälisten yhteisöjen kanssa – tukea kaikille Valko-Venäjän demokraattisille voimille ja avustaa tehokkaammin niitä Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan jäseniä, jotka pyrkivät saavuttamaan Valko-Venäjällä demokraattisia muutoksia;

21.   kannattaa vaihtoehtoisten ja helposti käytettävien tietolähteiden kuten televisio- ja radioasemien luomista naapurivaltioihin (Puolaan ja/tai Liettuaan), jotta Valko-Venäjän eristyneisyys murretaan ja saadaan yhteys mahdollisimman moneen kansalaisyhteisön jäseneen;

22.   on pettynyt siihen, että komissio ei ole maininnut mitään viime viikolla EU:n ja Venäjän välisessä troikassa mahdollisesti käydyistä neuvotteluista Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta, erityisesti poliittisista katoamisista ja ilmaisunvapauden häikäilemättömästä tukahduttamisesta, ja katsoo, että tämä on erityisen valitettavaa, sillä troikan piti käsitellä demokratiaa ja ihmisoikeuksia EU:n ja Venäjän yhteisissä naapurimaissa;

23.   kehottaa EU:n toimielimiä korostamaan, että ihmisoikeuskysymykset ovat pysyvästi kaikkien EU:n ja Venäjän välisten tapaamisten esityslistalla, ja katsoo, että Valko-Venäjän tilanteen pitäisi olla myös kaikkien EU:n ja Venäjän välisten säännöllisten keskusteluiden listalla;

24.   pyytää neuvostoa ja jäsenvaltioita tekemään riippumattoman tutkimuksen poliittisista katoamistapauksista Valko-Venäjällä sekä perustamaan rahaston kadonneiden ja muiden Valko-Venäjän hallinnon uhrien perheiden tukemiseksi;

25.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Valko-Venäjän hallitukselle ja parlamentille sekä ETYJin ja Euroopan neuvoston parlamentaarisille yleiskokouksille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2004)0011. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2004)0045. (3) EYVL C 43 E, 19.2.2004, s. 60.