Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2000 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Lyhyen matkan merenkulun kehittäminen Euroopassa – Dynaaminen vaihtoehto kestävän kehityksen kuljetusketjussa – Järjestyksessä toinen kahden vuoden välein laadittavista seurantakertomuksista(1),

–   ottaa huomioon 12. helmikuuta 2003 antamansa päätöslauselman komission valkoisesta kirjasta "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika"(2),

–   ottaa huomioon komission valkoisen kirjan "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" (KOM(2001)0370 – C5-0658/2001),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Lähimerenkulun edistämisohjelma" (KOM(2003)0155),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon lähimerenkulusta (KOM(2004)0453),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon (C(2004)0043) "Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle",

–   ottaa huomioon liikenneasioiden neuvoston epävirallisen kokouksen 9. ja 10. heinäkuuta 2004,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0055/2005),

A.   ottaa huomioon, että lähimerenkulku on rahdin tai henkilöiden kuljettamista meritse tai sisävesitse ja osa logistiikkakuljetusketjua Euroopassa ja siihen yhteydessä olevilla alueilla; ottaa huomioon, että lähimerenkulku on erottamaton osa palvelun tarjoajan ja käyttäjän välistä logistiikkakuljetusketjua ja vesikuljetusväline maantieteellisessä Euroopassa niin yhteisön sisällä kuin Euroopan unionin ja kolmansien maiden, kuten Välimeren tai Mustanmeren alueen valtioiden, välillä,

B.   ottaa huomioon, että hiljattain luodulla Euroopan laajuisen merten moottoritieverkostolla, varsinkin Itämeren, Länsi-Euroopan, Kaakkois-Euroopan ja Lounais-Euroopan merten moottoriteillä, on oltava tavoitteena keskittää tavaravirta merenkulullisiin logistiikkareitteihin niin, että parannetaan olemassa olevia lähimerenkulkuyhteyksiä tai luodaan uudet käyttökelpoiset, säännölliset ja usein käytetyt lähimerenkulkuyhteydet rahti- ja henkilöliikenteelle jäsenvaltioiden välillä; näin vähennetään maanteiden kuormitusta ja/tai parannetaan alueiden ja valtioiden liikenneyhteyksiä syrjäseuduilla tai saarialueilla,

C.   ottaa huomioon, että lähimerenkulku, joka muodostaa yli 40 prosenttia yhteisön sisäisestä liikenteestä, on olennainen osa Euroopan liikennejärjestelmää, koska lähimerenkululla tarkoitetaan tavaroiden ja matkustajien liikkumista meritse tai sisävesitse Euroopan satamien välillä tai näiden satamien ja niiden Euroopan ulkopuolisten maiden satamien välillä, joilla on rantaviivaa Eurooppaan rajoittuvilla suljetuilla merialueilla,

D.   ottaa huomioon, että lähimerenkulku tarjoaa myös merkittävän potentiaalin matkustajaliikenteeseen,

E.   ottaa huomioon, että lähimerenkulkua on kehitettävä, jotta se täyttäisi taloudellisen, kaupallisen, sosiaalisen ja ympäristöpoliittisen roolinsa; katsoo, että jäsenvaltioiden hallitusten ja alue- ja paikallisviranomaisten on annettava tähän tarvittavaa poliittista, taloudellista ja rahoituksellista tukea yhteistyössä asianomaisten teollisuudenalojen kanssa,

F.   korostaa, että ympäristönsuojeluun, maantieliikenteen ruuhkautumisen torjuntaan ja kustannusten supistumiseen liittyvien mahdollisuuksiensa vuoksi lähimerenkulusta voi tulla yhä tärkeämpi linkki ja tulevaisuuden kasvuala Euroopan intermodaalisessa liikennejärjestelmässä, jos julkinen valta ja yksityinen sektori ryhtyvät tarvittaviin yhteisön ja jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallistason toimiin, jotka mahdollistavat sen kehittymisen täyteen mittaansa,

G.   ottaa huomioon lähimerenkulun merkityksen kaikkien Euroopan alueiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, etenkin rannikkoalueiden ja syrjäisten merellisten alueiden kehitykselle ja näin ollen myös yhteenkuuluvuudelle yhteisössä,

H.   katsoo, että lähimerenkulun kehittämistä voidaan pitää myös ainutlaatuisena tilaisuutena luoda satoja tuhansia merenkulkualan työpaikkoja tulevien vuosien aikana,

I.   katsoo, että lähimerenkulku edistää kaupankäyntiä ja vaikuttaa siten edullisesti niiden syrjäisillä merialueilla sijaitsevien kolmansien maiden sosiaaliseen ja taloudelliseen kasvuun, jotka ovat kiinnostuneet yhteyksistä Euroopan liikenneverkoston infrastruktuureihin,

J.   tuo jälleen esiin ajatuksen, että vaikka lähimerenkulun kehittäminen kuuluu pääasiassa merenkulku- ja kuljetusalan vastuulle, Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja aluetasolla toimivien viranomaisten toimet ovat kuitenkin tärkeitä, jotta kehittymiselle olisi suotuisat olosuhteet; ottaa huomioon myönteiset aloitteet kuten kansallisten yhteistyöelinten määrittäminen, Marco Polo -ohjelmaan liittyvästä yhteisön lainsäädännöstä tehdyt sopimukset ja kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n FAL-lomakkeiden käytön yksinkertaistaminen,

K.   arvostaa alueellisia aloitteita lähimerenkulun edistämiseksi ja lähimerenkulkuyhteyksien luomiseksi, esimerkiksi Välimeren aluetta koskevaa aloitetta, johon osallistuvat Espanja, Italia, Ranska, Portugali ja Kreikka, sekä jäsenvaltioiden aloitteita, joilla edistetään ja toteutetaan merten moottoriteitä päätöksessä N:o 884/2004/EY(3) mainituilla neljällä alueella, ja erityisesti aloitteita Itämeren alueella, Välimeren kaareen kuuluvien maiden eli Ranskan, Espanjan, Kreikan ja Italian aloitteita, samoin kuin Atlantin kaari -komitean aloitteita,

1.   kehottaa edistämään lähimerenkulkua entistä voimakkaammin uskottavana, kestävänä ja varmana Euroopan liikennejärjestelmän linkkinä, joka nivoutuu hyvin liikenneketjuun esimerkiksi sisävesiliikenteen ja rautatieyhteyksien ansiosta, jotta saataisiin vähennettyä liikenteen ruuhkautumista; pyytää kannustamaan siirtymistä maantieliikenteestä lähimerenkulkuun ja parantamaan yhteyksiä meriliikenteestä riippuvaisiin syrjäseutuihin ja saarialueisiin sekä luonnonesteiden vuoksi erillään oleviin alueisiin vahvistaen samalla Euroopan unionin sisäistä yhteenkuuluvuutta ja unionin sekä sen naapureiden välistä yhteenkuuluvuutta;

2.   kehottaa vähentämään mahdollisimman tehokkaasti lähimerenkulun kehittymistä haittaavia hallintomenettelyjä, tinkimättä kuitenkaan turvallisuudesta ja varmuudesta, ja etenkin menettelyjä, jotka hankaloittavat logistiikkaa ja heikentävät tämän liikennemuodon kilpailuasemaa maantieliikenteeseen nähden; katsoo, että menettelyjä olisi yksinkertaistettava ja helpotettava erityisesti siten, että sähköisen viestinnän tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti;

3.   pyytää kehittämään lähimerenkulkua varten Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisiä korkealuokkaisia liikennekäytäviä ja ottamaan niiden kehittämiseen mukaan kaikki asiaankuuluvat julkiset ja yksityiset osapuolet, silloin kun on mahdollista käyttää sopivasti Euroopan unionin äskettäin luomia, erityisesti Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin ja Marco Polo -ohjelmaan liittyviä välineitä;

4.   kehottaa sijoittamaan ensisijaisesti infrastruktuuriin, jotta parannetaan satamiin pääsyä sekä maalta että mereltä päin, sekä esimerkiksi Euroopan laajuisten liikenneverkkojen piiriin kuuluviin rajatylittäviin hankkeisiin;

5.   ilmaisee tässä yhteydessä tukensa komission ohjelmille, joilla pyritään yksinkertaistamaan lähimerenkulkuun ja sisävesiliikenteeseen sovellettavaa oikeudellista kehystä ja kannustamaan kunkin jäsenvaltion oikeudellisen tilanteen mukaisesti yksityis- tai julkisoikeudellisten keskitettyjen palvelupisteiden perustamista yksinkertaistamalla hallinto- ja tullimuodollisuuksia ja kehittämällä eri liikennemuotojen välistä kumppanuustoimintaa, esimerkiksi maantieliikenteen harjoittajien ja meriliikenteen harjoittajien välille, mikä antaisi myös pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden täysipainoisesti hyödyntää intermodaaliliikennettä;

6.   korostaa, että on välttämätöntä tehdä yhteistyötä kaikkien asianomaisten, niin julkisten kuin yksityisten tahojen kanssa, jotta pystytään edistämään ja kehittämään lähimerenkulun laatua alue-, jäsenvaltio- ja yhteisötasolla;

7.   korostaa lähimerenkulun mahdollisuuksia täydentävänä, nopeasti käyttövalmiina ja huokeana liikennemuotona sillä välin, kun tietyt Euroopan laajuisen verkon rautatieinfrastruktuurihankkeet saadaan päätökseen; pitää tärkeänä esimerkiksi sitä, että Ranskan ja Espanjan välille saadaan noin vuonna 2020 avattavaa Montpellier'n ja Figuerasin välistä yhteyttä odoteltaessa kiireellisesti korvaava liikenneyhteys;

8.   kehottaa edistämään lähimerenkulkua ympäristöystävällisenä liikennemuotona ja siten rakentamaan merten moottoriteitä, joilla noudatetaan asianmukaisia ympäristövaatimuksia;

Yhdenmukaisen vastuujärjestelmän käyttöönotto yhteisössä

9.   pyytää aloittamaan yhteisössä uudelleen pohdinnat multimodaalikuljetuksia koskevan vastuujärjestelmän yhdenmukaistamisesta erityisesti arvioimalla erilaiset vahinko-vastuumallit ja osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen toimintaan (erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komissiossa UNCITRALissa) päämääränä maailmanlaajuinen ja/tai eurooppalainen yhdenmukainen vastuujärjestelmä, joka soveltuu Euroopan intermodaaliliikenteen tarpeisiin ja on yhdenmukaisempi, yksinkertaisempi ja edullisempi;

Intermodaaliset lastausyksiköt (ILY)

10.   pitää välttämättömänä saada aikaan ratkaisu intermodaalisten lastausyksiköiden standardointia koskevassa asiassa ja huolehtia siitä, että kehitetään hyväksyttävä standardointijärjestelmä, joka tarjoaa mahdollisuudet käyttää laajimmin ja tehokkaimmin lastausyksiköitä, jotka soveltuvat kaikkiin liikennemuotoihin ja erityisesti meriliikenteen sekä sisävesi-, rautatie- ja maantieliikenteen välille;

11.   muistuttaa tässä yhteydessä 12. helmikuuta 2004(4) ehdotuksesta direktiiviksi intermodaalisista lastausyksiköistä ensimmäisessä käsittelyssä antamastaan päätöslauselmasta, jonka mukaan pitäisi perustaa eurooppalainen intermodaalinen lastausyksikkö, joka yhdistää säiliön ja vaihtokorin edut toisiinsa ja siten maksimoi intermodaalisuuden; kehottaa neuvostoa ponnekkaasti antamaan ehdotuksesta yhteisen kannan, jotta lainsäädäntömenettely voidaan saattaa mahdollisimman nopeasti päätökseen;

Tullimenettelyt

12.   muistuttaa, että lähimerenkulku kuuluu tavarankuljetusmuotona yhteisön tullilainsäädännön piiriin;

13.   kannattaa yhteisön tullisäännösten tarjoamien vapautusten optimaalista hyödyntämistä ja hyväksytyn säännöllisen liikenteen yhteydessä vapaassa liikkeessä oleviin tavaroihin sovellettavien yksinkertaistettujen menettelyjen sisältämien tullihelpotusten edistämistä;

14.   kehottaa tässä yhteydessä kaikkia osapuolia, joita asia koskee, kehittämään ja käyttämään uutta tietokoneistettua passitusjärjestelmää (NCTS), jonka tulliviranomaiset ovat ottaneet käyttöön ja joka voi tehostaa ja nopeuttaa tullimenettelyjä lähimerenkulun alalla;

Sähköinen viestintä

15.   kehottaa perustamaan merisatamiin edelleen sähköisiä palvelupisteitä, joissa kaikki pakolliset muodollisuudet voidaan hoitaa yhdellä kertaa;

16.   pyytää jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuuksia tarjota tarvittavaa yhteisön tukea käyttäen sähköisen viestinnän laitteistoja satamilleen ja käyttää mahdollisuuksien mukaan keskitettyä sähköisen viestinnän järjestelmää ("one-stop-shop");

17.   korostaa, että sähköisen viestinnän kehityksen vauhdittamiseksi olisi ehdotettava ja edistettävä sähköisten satamapalvelujen luomista koko Euroopan unionissa sekä niiden verkottumista unionin sisällä ja mahdollisesti myös unionin naapurivaltioiden kanssa useissa jäsenvaltioissa jo sovellettavien parhaiden käytäntöjen perusteella;

Lähimerenkulun tukirakenteet

18.   on tyytyväinen Euroopan lähimerenkulkuverkkoa koskevaan toimintasuunnitelmaan ja pyytää lähimerenkulun edistämiskeskuksia toteuttamaan sen mahdollisimman nopeasti;

19.   arvostaa lähimerenkulun kansallisten edistämiskeskusten ja niiden eurooppalaisen verkoston tärkeää työtä ja pyytää jäsenvaltioita tukemaan edistämiskeskusten toimintaa asianmukaisella tavalla yhteisön lainsäädännön mukaisesti;

20.   korostaa, että jäsenvaltioiden ja komission on yhdessä arvioitava suunniteltujen merten moottoriteiden strategisia ympäristönäkökohtia; katsoo, että tässä ympäristönäkökohtien arvioinnissa on otettava huomioon sekä merten moottoriteiden että satamien kehityksen vaikutus ympäristöön ja liikennevirtojen vaikutus syrjäisiin seutuihin;

21.   kehottaa komissiota täydentämään lähimerenkulun edistämistä ehdottamalla parannuksia tämän alan työntekijöiden sosiaalinormeihin;

Ympäristönäkökohdat

22.   muistuttaa, että on syytä tukea lähimerenkulun ympäristöystävällistä imagoa ja etenkin pyrkimyksiä vähentää vesien ja ilman pilaantumista sekä asettaa ekologiset vähimmäisvaatimukset, joita ovat vähän rikkiä sisältävien polttoaineiden käyttö sekä vesi- ja ilmansaastetta koskevat päästörajat (SOx, NOx, CO2, jne.); katsoo, että olisi edistettävä entisestään vuonna 2002 pidetyssä viidennessä Pohjanmeren ministerikokouksessa hyväksyttyä "päästötöntä alusta" koskevaa käsitettä (Clean Ship Concept);

23.   painottaa kuitenkin, että lähimerenkulun aiheuttamia kaasupäästöjä ja vesien pilaantumista koskevaa yhteisön lainsäädäntöä on tiukennettava;

24.   toistaa tarpeen edistää ja jatkaa tutkimusta vähemmän saastuttavista polttoaineista;

25.   toistaa tarpeen ajantasaistaa tilastotietoja erilaisten liikennemuotojen kasvusta Euroopassa, erityisesti maanteitse kuljetettavien tuotteiden lähtö- ja määräpaikkaa koskevista tiedoista, jotta voitaisiin helpottaa liikennemuotojen välistä siirtymää kohti meriliikennettä;

Merten moottoritiet

26.   tunnustaa "merten moottoriteiden" käsitteen erittäin suuren merkityksen ja niihin sisältyvän mahdollisuuden kehittyä hyödylliseksi lähimerenkulkua edistäväksi välineeksi, koska ne antavat mahdollisuuden kannustaa ensisijaisesti infrastruktuuritoimien tapauskohtaisella yhteisrahoituksella, siirtymistä maantieliikenteestä merenkulkuun tai parantaa vastaavasti yhteyksiä syrjäisten alueiden, saarialueiden ja keskeisten markkina-alueiden välillä;

27.   panee merkille viimeaikaisen keskustelun "merten moottoriteiden laatumerkistä", joka voitaisiin kehittää intermodaalikuljetuksia varten, joissa hyödynnetään tietyt laatuvaatimukset täyttävää lähimerenkulkua; katsoo, että "merten moottoriteiden laatumerkki" voitaisiin myöntää nykyisille korkealuokkaisille kuljetustoimille ja muillekin toimille, joissa sitoudutaan vaaditun laatutason täyttämiseen yhteisön sääntöjen, erityisesti kilpailusääntöjen, mukaisesti myönnetyllä julkisella tuella tai ilman sitä;

28.   kehottaa ottamaan käyttöön tehokkaat, selkeät ja riittävät merten moottoriteihin ja lähimerenkulkuyhteyksiin liittyvien toimien rahoitusjärjestelyt, joihin sisältyy mahdollisimman täydelliset täydentävän rahoituksen tai lisärahoituksen mahdollisuudet, jotta saadaan aikaan uusia pysyviä ja käyttökelpoisia yhteyksiä, jotka eivät kuitenkaan missään tapauksessa saa haitata olemassa olevia lähimerenkulkuyhteyksiä ja joihin tarvittaessa voidaan yhdistää julkisia palveluja yhteisön säännöksiä noudattaen;

29.   pyytää, että kysynnän yhdistäminen sisällytetään ensisijaisena kriteerinä ehtoihin, jotka kuuluvat meriliikenteen valtiontukea koskeviin yhteisön suuntaviivoihin;

30.   kehottaa määrittämään merten moottoriteihin liittyvien toimien täytäntöönpanoa koskevien sopimusten tekemiseen sovellettavat yhteisön säännöt sekä lähimerenkulkuun liittyviin hankkeisiin ja merten moottoriteille myönnettävän jäsenvaltioiden julkisen rahoituksen kilpailua koskevat edellytykset;

o
o   o

31.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL C 121, 24.4.2001, s. 489. (2) EUVL C 43 E, 19.2.2004, s. 250. (3) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 884/2004/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi tehdyn päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1). (4) EUVL C 97 E, 22.4.2004, s. 612.