Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 14. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja edistämisestä: Euroopan alueiden roolista ja kansainvälisten järjestöjen, kuten UNESCOn ja Euroopan neuvoston roolista(1),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon kulttuurin moninaisuutta edistävästä kansainvälisestä välineestä (KOM(2003)0520),

–   ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2003 antamansa päätöslauselman palvelukaupan yleissopimuksesta (GATS) WTO:ssa, kulttuurin monimuotoisuus mukaan lukien(2),

–   ottaa huomioon UNESCOn 2. marraskuuta 2001 antaman yleismaailmallisen julistuksen kulttuurin monimuotoisuudesta,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan 1 kohdan ja 151 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan johdannon ja 22 artiklan,

–   ottaa huomioon, että Euroopan perustuslakisopimuksen I-3 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa vahvistetaan, että unioni kunnioittaa kieltensä ja kulttuuriensa rikkautta ja monimuotoisuutta ja huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä; ottaa huomioon, että III-315 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa vahvistetaan, että neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti neuvoteltaessa ja tehtäessä sopimuksia kulttuuri- ja audiovisuaalisten palvelujen kaupan alalla silloin, kun tällaiset sopimukset voivat haitata unionin kulttuurista tai kielellistä monimuotoisuutta,

–   ottaa huomioon UNESCOn yleiskokouksen 17. lokakuuta 2003 tekemän päätöksen aloittaa kulttuurista monimuotoisuutta koskevan yleissopimusluonnoksen laatiminen ennen yleiskokouksen seuraavaa vuonna 2005 pidettävää istuntoa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että riippumattomat asiantuntijat kokoontuivat joulukuun 2003 ja toukokuun 2004 välisenä aikana tavoitteenaan laatia ensimmäinen alustava luonnos yleissopimukseksi,

B.   ottaa huomioon, että syyskuusta 2004 alkaen on järjestetty hallitusten välisiä kokouksia alustavan yleissopimusluonnoksen ja raportin viimeistelemiseksi,

C.   toteaa, että vaikka marraskuussa 2001 annettu kulttuurista monimuotoisuutta koskeva UNESCOn yleismaailmallinen julistus oli tervetullut askel kohti kansainvälistä yhteistyötä, se on osoittautunut riittämättömäksi keinoksi torjua kulttuuriseen monimuotoisuuteen kohdistuvat uhat globaalistuvassa maailmassa,

D.   toteaa, että UNESCOn yleissopimusluonnoksella pyritään takaamaan kulttuurisisältöjen ja taiteellisten ilmaisumuotojen monimuotoisuus ja suojelemaan sitä, ja että yleissopimuksella pyritään helpottamaan kulttuuripolitiikoiden ja eri kulttuurimuotojen monimuotoisuuden suojelua ja edistämistä koskevien asianmukaisten toimien kehittämistä ja tukemista sekä edistämään laajempaa kansainvälistä kulttuurivaihtoa,

E.   toteaa, että koska yleissopimuksen tavoitteet koskevat kulttuurikysymyksiä – ala, jolla yhteisöllä ei perustamissopimuksen 151 artiklan mukaan ole yhdenmukaistamisvaltuuksia – voi niihin toimenpiteisiin, joilla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, sisältyä määräyksiä, jotka vaikuttavat yhteisön säännöstöön; toteaa, että luonnos UNESCOn yleissopimukseksi on jaetun toimivallan sopimus ja että siihen sisältyy monia määräyksiä, jotka kuuluvat yhteisön toimivaltaan,

F.   ottaa huomioon, että neuvosto sen vuoksi sopi 16. marraskuuta 2004, että komissiolle annetaan valtuudet käydä neuvotteluja yhteisön puolesta niistä Unescon yleissopimusluonnoksen osista, jotka kuuluvat yhteisön toimivallan piiriin,

G.   katsoo, että jäsenvaltiot ovat velvollisia toimimaan läheisessä yhteistyössä yhteisön kanssa sen takaamiseksi, että neuvotteluissa ja tekstin sisällöstä päätettäessä toimitaan yhtenäisesti,

H.   toteaa, että perustamissopimuksen 300 artiklassa määrätään yhteisön sopimuksia koskevista menettelysäännöistä, ja että Euroopan parlamenttia on kuultava tällaisen sopimuksen tekemistä koskevasta ehdotuksesta,

I.   pitää tärkeänä, että jaetun toimivallan sopimuksen osalta jäsenvaltiot ja kaikki yhteisön toimielimet toimivat läheisessä yhteistyössä,

1.   huomauttaa, että yleissopimuksen on toimittava kulttuurin kehittämistä edistävän kansainvälisen yhteistyön välineenä, ja uskoo, että luonnos yleissopimukseksi edustaa vakavaa pyrkimystä vastata haasteisiin, joita globalisaatio ja kansainvälinen kauppapolitiikka asettavat kulttuurin monimuotoisuudelle, ja pitää myönteisenä prosessia, jonka myötä otetaan käyttöön kulttuurin monimuotoisuutta suojeleva sitova ja normeja luova väline;

2.   katsoo, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin näkemystensä yhteensovittamiseksi jäsenvaltioiden kesken ja yhteisön kanssa;

3.   on huolissaan, että yhtenäisyyden puute heikentää yhteisön asemaa ja uskottavuutta neuvotteluissa; korostaa EU:n yhtenäisyyden merkitystä ja painottaa, että Euroopan parlamentin on osallistuttava täysipainoisesti selkeän valtuutuksen määrittämiseen ja otettava huomioon kansalaisyhteiskunnan esittämät näkemykset;

4.   korostaa, että komission ei pitäisi toimittaa ainoastaan neuvostolle ajantasaisia tietoja UNESCOssa käydyistä neuvotteluissa, vaan että sen on taattava täydellisten tietojen antaminen myös Euroopan parlamentille;

5.   katsoo, että ehdotetussa UNESCOn yleissopimuksessa on erityisen selkeästi korostettava sopimusvaltioiden oikeutta kehittää, ylläpitää ja panna täytäntöön politiikkoja ja lakeja, joiden tavoitteena on kulttuurisen monimuotoisuuden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistäminen ja suojeleminen; katsoo, että yleissopimukseen sisällytettyjä oikeuksia on ehdottomasti vahvistettava ja kaikkia pyrkimyksiä vesittää tai heikentää näitä oikeuksia millä tahansa tavoin yleissopimuksen yhteydessä on vastustettava päättäväisesti;

6.   katsoo, että yleissopimuksessa on tunnustettava julkisten palveluiden ja erityisesti yleisradioyhtiöiden keskeinen merkitys kulttuurisen monimuotoisuuden ja identiteetin sekä kaikille kansalaisille tarjottavan laadukkaan ohjelmasisällön ja tiedon suojelemisessa, tukemisessa ja kehittämisessä;

7.   korostaa, että vaikka kulttuuripalvelut ja -tuotteet ovat luonteeltaan kaksitahoisia, koska ne ovat sekä taloudellisia että kulttuurituotteita, niitä ei voida verrata tavanomaisiin kauppatavaroihin;

8.   korostaa myös sitä, että oikeus sekä kansalliseen että muualta maailmasta peräisin olevaan monimuotoisen kulttuurisisällön tarjontaan on perusoikeus;

9.   korostaa, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot eivät neuvottelujen kuluessa tai yleissopimuksesta päätettäessä saa tehdä mitään sellaista, mikä vaarantaa kulttuurisen monimuotoisuuden tai heikentää valtioiden mahdollisuutta tukea kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuri-identiteettiä;

10.   kehottaa UNESCOn yleiskokousta ja neuvottelujen osapuolia varmistamaan, että kulttuuri-ilmaisun kaikki muodot otetaan huomioon yleissopimuksessa;

11.   kehottaa kaikkia neuvottelujen osapuolia pyrkimään kaikin keinoin saamaan luonnoksen valmiiksi, jotta Pariisissa lokakuussa 2005 kokoontuva seuraava UNESCOn yleiskokous voi hyväksyä sen;

12.   katsoo, että tiedotusvälineiden moniarvoisuuden on oltava yleissopimuksen perusperiaatteena;

13.   vaatii, että yleissopimuksella taataan avoimuuden, suhteellisuusperiaatteen sekä demokratian periaatteen noudattaminen;

14.   vaatii, että yleissopimus perustuu yksilön ihmisoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty tiedonsaantioikeutta, mielipiteenvapautta ja tekijänoikeuksia koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa;

15.   katsoo, että kansainvälisen kauppaoikeuden ja UNESCOn tulevan yleissopimuksen välinen suhde on tärkeä ja että tämä suhde voitaisiin järjestää parhaiten siten, että kulttuurisen monimuotoisuuden suojaa pidetään vähintään yhtä tärkeänä kuin muita toimintalohkoja, eikä missään tapauksessa vähemmän tärkeänä;

16.   katsoo, että yleissopimuksen on toimittava kiistojen ratkaiseminen ainoana, yksinkertaisena ja sitovana mekanismina, jotta kansainvälisen oikeuden puitteissa voidaan kehittää kulttuurin monimuotoisuutta koskeva kansainvälinen oikeuskäytäntö;

17.   katsoo, että yleissopimuksen kulttuuriteollisuutta koskevaan määritelmään on sisällytettävä kulttuuriesineiden ja -palvelujen tuotannon lisäksi myös niiden luominen, julkaiseminen, markkinointi, jakelu, näyttelyt, hankinnat, myynti, keruu, varastointi ja säilytys;

18.   katsoo, että yleissopimuksessa on tunnustettava sekä suoran että epäsuoran julkisen rahoitusavun merkitys, ja että sopimusvaltiot voivat määritellä tällaisen avun luonteen, määrän ja saajat;

19.   katsoo, että valtioilla on säilytettävä oikeus organisoida, rahoittaa ja määrittää kulttuurista monimuotoisuutta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta turvaavien julkisen palvelun instituutioiden, erityisesti yleisradioyhtiöiden tehtävät niiden demokraattisen ja yhteiskunnallisen merkityksen varmistamiseksi, ja että tätä on sovellettava myös digitaalisessa tietoyhteiskunnassa;

20.   katsoo sen vuoksi, että yleissopimuksessa on suojeltava sopimusvaltioiden oikeutta ulottaa kulttuuripolitiikkansa koskemaan uutta mediasisältöä ja jakelumenetelmiä, ja että teknologisen neutraalisuuden periaate on ehdottomasti mainittava yleissopimuksessa;

21.   pitää myönteisenä ehdotusta, jonka mukaan UNESCOon perustetaan kulttuurisen monimuotoisuuden seurantakeskus, jonka on toimittava yhteistyössä kulttuurialan organisaatioiden kanssa;

22.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, ehdokasvaltioiden hallituksille, alueiden komitealle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, Euroopan neuvostolle ja UNESCOlle.

(1) EUVL C 92 E, 16.4.2004, s. 322. (2) EUVL C 61 E, 10.3.2004, s. 289.