Euroopan parlamentin päätöslauselma romanien tilanteesta Euroopan unionissa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2005 vietettävän kansainvälisen romanipäivän(1),
– ottaa huomioon valtion- ja hallitusten päämiesten 29. lokakuuta 2004 allekirjoittaman sopimuksen perustuslaiksi, jonka toiseksi osaksi on sisällytetty Euroopan unionin perusoikeuskirja,
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 3, 6, 7, 29 ja 149 artiklan, jotka velvoittavat jäsenvaltiot varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille kansalaisille,
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan, jonka nojalla Euroopan yhteisö voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiseksi,
– ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(2), jossa kielletään etniseen alkuperään perustuva syrjintä,
– ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen 4 artiklan sekä Euroopan yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi,
– ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen suosituksen 1557(2002) ja erityisesti sen 3 ja 15 kohdan, joissa korostetaan, että romanien syrjintä on levinnyt laajalle ja että heihin kohdistuvan syrjinnän seurantajärjestelmää on vahvistettava ja romanien oikeudellinen asema on ratkaistava,
– ottaa huomioon romanikysymyksiä käsittelevän COCEN-ryhmän Helsingin Eurooppa-neuvostoa varten vuonna 1999 hyväksymän Euroopan unionin asiakirjan, joka koskee romanien tilannetta ehdokasvaltioissa ja jossa korostetaan, että kansalaisia on valistettava romaneihin kohdistuvasta rasismista ja syrjinnästä,
– ottaa huomioon 10. joulukuuta 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen,
– ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(3),
– ottaa huomioon Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta(4),
– ottaa huomioon perusoikeuksia, syrjinnän torjumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia käsittelevien komission jäsenten ryhmän perustamisen(5) ja odottaa ryhmän ohjelman esittelyä,
– ottaa huomioon Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta 2. kesäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1035/97(6), seurantakeskuksen vuosikertomukset ja aihekohtaiset kertomukset EU:ssa ilmenevästä rasismista sekä komission vihreän kirjan tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä laajentuneessa Euroopan unionissa (KOM(2004)0379),
– ottaa huomioon komission hiljattain julkaiseman raportin(7), jossa kiinnitetään huomiota siihen, että romaneihin ja kiertolaisiin Euroopassa kohdistuva vihamielisyys ja heidän ihmisoikeuksiensa loukkaaminen on saavuttanut erittäin huolestuttavat mittasuhteet,
– ottaa huomioon 27. tammikuuta 2005 antamansa päätöslauselman juutalaisten kansanmurhan muistamisesta, antisemitismistä ja rasismista(8),
– ottaa huomioon kansainväliset oikeudelliset välineet, kuten Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa toimivan rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean antaman yleissuosituksen XXVII romaneihin kohdistuvasta syrjinnästä sekä rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen eurooppalaisen komission toimintaperiaatteita koskevan yleissuosituksen nro 3, joka koskee romaneihin kohdistuvan rasismin ja suvaitsemattomuuden torjumista,
– ottaa huomioon ETYJ:n osallistujavaltioiden, EU:n jäsenvaltiot ja ehdokasvaltiot mukaan lukien, hyväksymän laajan toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on parantaa romanien tilannetta ETYJ:n alueella ja jonka mukaisesti valtiot sitoutuvat muun muassa lisäämään ponnisteluitaan, joilla pyritään varmistamaan, että romaniväestö pystyy toimimaan yhteiskunnassa täysin tasavertaisena osapuolena, ja lopettamaan romaneja koskevan syrjinnän,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että huhtikuun 8. päivä on nimetty kansainväliseksi romanipäiväksi ja että sitä pidetään romanien vuosipäivänä ja tapahtumana, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä Euroopan laajimmasta etnisestä vähemmistöstä ja sen sosiaalisen syrjäytymisen laajuudesta,
B. ottaa huomioon, että Euroopan 12–15 miljoonaan romaniin, joista 7–9 miljoonaa asuu Euroopan unionissa, kohdistuu rotusyrjintää ja he kokevat usein vakavaa rakenteellista syrjintää, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä moniperusteista syrjintää sukupuolen, iän, vammaisuuden ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella,
C. korostaa, että on tärkeää päästä pikaisesti eroon romaneihin kohdistuvasta sitkeästä ja väkivaltaisesta rasismista ja rotusyrjinnästä, ja on tietoinen siitä, että mustalaisvastaisuuteen ja romanivihaan perustuvien ääriryhmien rasististen hyökkäysten, vihanlietsonnan ja fyysisen väkivallan sekä laittomien häätöjen ja poliisien ahdistelun rankaisematta jättäminen heikentää oikeusvaltiota ja demokratiaa ja kannustaa helposti uusiin rikoksiin ja että sen kitkeminen edellyttää päättäväisiä toimia,
D. myöntää, että yhteiskunnassa esiintyviä ongelmia pitää osaltaan yllä se, että erityisesti viranomaiset eivät ole onnistuneet torjumaan romaneihin kohdistumaa rotusyrjintää ja muukalaisvihaa,
E. ottaa huomioon, että romaniyhteisöä ei vieläkään kaikissa jäsen- ja ehdokasvaltioissa katsota etniseksi tai kansalliseksi vähemmistöksi, joten se ei kaikissa maissa nauti tähän asemaan kuuluvista oikeuksista,
F. ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin 2000/43/EY ripeästi osaksi kansallista lainsäädäntöään, mutta eräät jäsenvaltiot eivät ole panneet sitä lainkaan täytäntöön tai täytäntöönpanossa on esiintynyt puutteita tai virheitä,
G. ottaa huomioon, että romanien kansanmurha on myönnettävä täysin ottaen huomioon vakavat rikokset, joihin natsit syyllistyivät tuhotakseen fyysisesti Euroopan romanit, ja kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja viranomaisia ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta Lety u Piskussa entisen keskitysleirin alueella sijaitseva sikala poistetaan ja sen tilalle pystytetään sovelias muistomerkki,
H. muistuttaa, että suuri määrä romaneja on joutunut sodan uhreiksi ja etnisten puhdistusten kohteiksi ja monia romaneja vainotaan edelleen entisen Jugoslavian joillakin alueilla,
I. pahoittelee, että huomattava määrä turvapaikkaa hakevia romaneja on karkotettu tai heidät on uhattu karkottaaa hakijat vastaanottaneista jäsenvaltioista, jotka ovat näin rikkoneet 1951 tehdyssä Geneven yleissopimuksessa ja siihen liittyvissä pöytäkirjoissa vahvistettua palauttamiskiellon periaatetta,
J. pitää valitettavana, että romanit ovat edelleen aliedustettuina niiden jäsen- ja ehdokasvaltioiden hallintorakenteissa ja julkishallinnossa, joissa heidän osuutensa väestöstä on huomattava; muistuttaa, että kyseisten maiden hallitukset ovat sitoutuneet lisäämään romanien määrää päätöksentekojärjestelmissään, mutta asiassa ei vielä ole tapahtunut merkittävää edistymistä,
K. tunnustaa, että on tarpeen varmistaa, että romanit todella osallistuvat poliittiseen elämään ja etenkin sellaisten päätösten tekemiseen, jotka vaikuttavat romaniyhteisöjen elämään ja hyvinvointiin,
L. korostaa, että missään tapauksessa uusia kansalaisuuslakeja ei pitäisi laatia ja panna täytäntöön siten, että syrjitään kansalaisuutta laillisesti vaativia tai kielletään kansalaisuus jäsen- tai ehdokasvaltiossa pitkään asuneilta romaneilta,
M. ottaa huomioon, että useissa maissa on saatu selvää näyttöä siitä, että poliisivoimissa ja muissa rikosoikeusjärjestelmän instansseissa ilmenee romanivastaisia suuntauksia, mikä johtaa järjestelmälliseen rotusyrjintään rikosoikeusasioita käsiteltäessä,
N. ottaa huomioon, että romanit kohtaavat jatkuvasti terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvää syrjintää; pitää huolestuttavana, että synnytysosastoilla ilmenee eristämistä ja että romaninaisia steriloidaan ilman heidän tietoon perustuvaa suostumustaan,
O. ottaa huomioon, että ala-arvoiset ja epähygieeniset elinolot ja ilmeinen gettojen muodostuminen ovat laajalle levinneitä ilmiöitä ja että romaneja estetään yleisesti muuttamasta pois tällaisilta asuinseuduilta,
P. ottaa huomioon, että useiden jäsenvaltioiden koulujärjestelmissä harjoitetaan rotuerottelua, jolloin romanilapsia opetetaan joko erillisissä luokissa, joissa opetuksen taso on alhaisempi, tai kehitysvammaisille tarkoitetuissa luokissa; tunnustaa, että romaneiden koulutukseen pääsyn ja akateemisia saavutuksia koskevien mahdollisuuksien parantaminen on ratkaisevaa romaniyhteisöjen laajempien tulevaisuudennäkymien edistämiseksi,
Q. ottaa huomioon, että romanien keskimääräinen työttömyysaste on aivan liian korkea, ja katsoo, ettei tätä voida hyväksyä vaan työllistymisen helpottamiseksi on ryhdyttävä erityistoimiin,
R. ottaa huomioon vaikeudet, joita romanikansa on kohdannut pyrkiessään saamaan kulttuurilleen täyden tunnustuksen, ja pitää valitettavana, että useimpien jäsen- ja ehdokasvaltioiden valtamediassa romaneille annetaan edelleen ohjelmistossa heidän todellista edustustaan vähemmän tilaa ja samalla uutisartikkeleissa sekä televisio- ja radiolähetyksissä vahvistetaan romanikansalaisia koskevia kielteisiä sterotypioita; toteaa, että uutta viestintätekniikkaa, kuten Internetiä, voidaan myös käyttää apuna romanivihan torjunnassa,
3. panee tyytyväisenä merkille komission puheenjohtajan Barroson äskettäin antaman lausuman(9), jossa hän korosti romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän torjunnan merkitystä ja Lissabonin strategian suomaa potentiaalia romanien mahdollisuuksia kohennettaessa, ja kehottaa neuvostoa, komissiota sekä jäsen- ja ehdokasvaltioita ryhtymään julkisesti toimiin romanivihan torjumiseksi kaikissa muodoissa, ilmeni se sitten paikallisella, kansallisella tai alueellisella tasolla taikka EU:n tasolla;
4. kehottaa komissiota asettamaan romanivihan torjumisen kaikkialla Euroopassa yhdeksi painopistealueekseen Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuonna 2007 ja pyytää poliittisia puolueita ja kansalaisyhteiskunnan edustajia tekemään kaikilla tasoilla selväksi, ettei eurooppalainen yhteiskunta voi milloinkaan suvaita romaneihin kohdistuvaa rotuvihaa;
5. kehottaa komissiota edelleen varmistamaan Kööpenhaminan kriteerien poliittisten vaatimusten mukaisesti, että liittymisneuvotteluja käyvät valtiot todella pyrkivät vahvistamaan oikeusvaltiota ja suojelemaan ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen, erityisesti romaniväestön, oikeuksia;
6. kehottaa komissiota laatimaan tiedonannon siitä, miten EU voi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa parhaiten koordinoida ja edistää toimia romanien tilanteen parantamiseksi, ja hyväksymään toimintasuunnitelman, jossa annetaan selkeitä suosituksia jäsen- ja ehdokasvaltioille romanien integroimiseksi paremmin talouteen, yhteiskuntaan ja poliittiseen elämään;
7. kiittää jäsenvaltioita siitä, että ne ovat saattaneet direktiivin 2000/43/EY nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöään, ja kehottaa täytäntöönpanotoimista ilmoittamatta jättämisen vuoksi rikkomismenettelyn kohteiksi joutuneita maita ryhtymään toimiin edistymistä koskevien epäkohtien oikaisemiseksi; kehottaa neuvostoa sopimaan Luxemburgin puheenjohtajakaudella ehdotuksesta rasismia ja muukalaisvihaa koskevaksi EU:n puitepäätökseksi, jossa suvaitsemattomuusrikoksista tehtäisiin rangaistavia kaikkialla unionissa, ja edellyttää, että Euroopan parlamenttia kuullaan ehdotuksesta uudelleen;
8. kehottaa jäsen- ja ehdokasvaltioita tiukentamaan kansallista lainsäädäntöään ja hallintotoimiaan, joilla torjuntaan nimenomaisesti romanivihaa ja kielletään rotuun perustuva suoranainen tai välillinen syrjintä ja suvaitsemattomuus kaikilla julkisen elämän aloilla;
9. kehottaa jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä, joilla kannustetaan edistämään romanikulttuuria;
10. kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin rotuvihan ja romaneihin kohdistuvaan syrjintään ja väkivaltaan yllyttämisen lopettamiseksi tiedotusvälineissä ja kaikissa muissa viestintävälineissä sekä kehottaa valtamediaa omaksumaan parhaita käytänteitä palkatakseen henkilöstöä väestökoostumuksen mukaisesti;
11. kehottaa jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita kehittämään strategian, jonka tarkoituksena on lisätä romanien osallistumista vaaleihin äänestäjinä ja ehdokkaina kaikilla tasoilla;
12. korostaa, että romanialkuperää oleville siirtolaisille on tarpeen varmistaa tasavertaiset sosiaaliset ja poliittiset oikeudet;
13. korostaa, että virallisten asiakirjojen puute on vakava este sille, että romanit voivat harjoittaa perusoikeuksiaan kaikkialla Euroopassa ja pystyvät käyttämään palveluita, jotka ovat olennaisia heidän sosiaalisen osallisuutensa kannalta;
14. kehottaa kaikkia jäsen- ja ehdokasvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimiin, joilla parannetaan romanien pääsyä työmarkkinoille ja parannetaan näin heidän mahdollisuuksiaan saada pitkäaikaista työtä;
15. kehottaa jäsenvaltioita, joissa romanilapset sijoitetaan erilleen kehitysvammaisille tarkoitettuihin kouluihin tai erotetaan muutoin ikätovereistaan, käynnistämään sovitussa aikataulussa erottelun lopettavia ohjelmia, joilla taataan laadukkaan opetuksen tarjoaminen romanilapsille ja estetään romanivastaisen hengen kehittyminen muiden koululaisten parissa;
16. palauttaa mieliin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden opetusministerien 22. toukokuuta 1989 antaman päätöslauselman(10), joka koskee romani- ja kiertolaislasten koulutusta, ja pitää edelleen ensisijaisen tärkeänä varmistaa, että kaikki romanilapset voivat saada saman koulutuksen kuin valtaväestö;
17. kehottaa jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan, että terveydenhuoltopalvelut ja sosiaaliturva ovat kaikkien saatavilla, sekä päästään eroon kaikista syrjivistä käytänteistä, erityisesti romaninaisten eristämisestä synnytysosastoilla, ja estetään romaninaisten sterilointi ilman heidän suostumustaan;
18. pitää tervetulleena Euroopan romani- ja vaeltajafoorumin luomista sekä romani- ja vähemmistökysymyksiä käsittelevien työryhmien perustamista parlamentissa; pitää tämänkaltaisten elinten keskinäistä yhteistyötä tärkeänä, kun kehitetään romaneja koskevaa politiikkaa Euroopassa;
19. katsoo, ettei nykyistä koko Euroopassa ilmenevää gettojen muodostumista voida hyväksyä, ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimiin getoista eroon pääsemiseksi, torjumaan asuinmahdollisuuksiin liittyviä syrjiviä käytänteitä ja auttamaan yksittäisiä romaneja löytämään vaihtoehtoisia, hygieenisiä asumisratkaisuja;
20. kehottaa hallituksia alueilla, joilla on romaniväestöä, toteuttamaan aiempien sitoumusten mukaisesti lisätoimia romanivirkamiesten ottamiseksi mukaan kaikille hallinnon ja päätöksenteon tasoille ja osoittamaan tarvittavat resurssit, jotta he voivat hoitaa asemansa mukaisia tehtäviään tehokkaasti;
21. suhtautuu myönteisesti Decade for Roma Inclusion -aloitteeseen, jonka viisi jäsenvaltiota ja ehdokasvaltiot ovat allekirjoittaneet, ja kehottaa komissio toimimaan yhdenmukaisella tavalla asianmukaisten valtioiden hallitusten kanssa, jotta aloitteelle voidaan saada EU:n ohjelmille tarkoitettua rahoitusta;
22. kehottaa komissiota kannustamaan julkisesti hallituksia varmistamaan, että romanit otetaan täysipainoisesti mukaan heille suunnatuista ohjelmista rahoitettavien hankkeiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan;
23. tukee EU:n toimielinten jatkuvaa pyrkimystä ottaa Etyjin kehittämä romaneilta–romaneille-lähestymistapa tulevaisuudessa huomioon palkattaessa henkilöstöä romaneille ja muille tarkoitettuihin työpaikkoihin;
24. kehottaa sekä kansallisia että Euroopan tason poliittisia puolueita tarkistamaan puoluerakenteitaan ja menettelyjään poistaakseen kaikki esteet, jotka suoraan tai välillisesti haittaavat romanien osallistumista, ja ottamaan romanien täydelliseen integraatioon tähtäävät toimet osaksi yleistä poliittista ja sosiaalista ohjelmaansa;
25. kehottaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskusta ja perusoikeusvirastoa (sitten kun se on perustettu) kiinnittämään enemmän huomiota Euroopassa vallalla olevaan mustalaisvastaisuuteen ja romanivihaan ja osoittamaan tarvittavat resurssit romaneihin kohdistuvien rasististen hyökkäysten ja ihmisoikeusloukkausten seurantaan;
26. kehottaa painokkaasti kaikkia jäsenvaltioita tukemaan aloitteita, joilla vahvistetaan romanien omaa edustusta ja aktiivista osallistumista julkiseen ja yhteiskunnalliseen elämään sekä saadaan romanien kansalaisjärjestöjen ääni kuuluviin;
27. kehottaa komissiota ottamaan romanikysymyksen esiin yleiseurooppalaisella tasolla, erityisesti ehdokasvaltioiden kanssa, koska romaneja elää kaikkialla Euroopassa;
28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
Euroopan poliittisten puolueiden peruskirja rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta on rasismia ja vierasvihaa käsittelevän EU:n neuvoa-antavan komitean tekemä ehdotus Euroopan unionin poliittisille puolueille. Komitea hyväksyi tekstin 5. joulukuuta 1997.
Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ilmoitti aloitteesta puhuessaan Euroopan parlamentissa 26. lokakuuta 2004. Ryhmä toimii hänen johdollaan, ja se seuraa kaikkia komission kyseisillä aloilla käynnistämiä toimia ja merkittäviä aloitteita ja toimii poliittisena moottorina.
Työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosaston vuonna 2004 tilaama ja julkaisema raportti romanien tilanteesta laajentuneessa Euroopassa ("The Situation of Roma in an Enlarged Europe").