Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 24. helmikuuta 2005 - Strasbourg
Henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat rajoittavat erityistoimenpiteet Norsunluurannikon tilanteen vuoksi *
 Elinkeinonharjoittajien sopimattomat kaupalliset menettelyt suhteissaan kuluttajien kanssa ***II
 Alusten siirtäminen vuoden 2004 hyökyaalloista kärsineisiin maihin *
 Terästeollisuus
 Ihmisoikeudet (Geneve, 14. maaliskuuta - 22. huhtikuuta 2005)
 Nälän ja köyhyyden torjunta
 Komission lainsäädäntö- ja työohjelma (2005)
 Maailman sosiaalifoorumi, Maailman talousfoorumi
 Moldovan vaalit
 Työterveyden ja työturvallisuuden edistäminen
 Togo
 Nepal
 Sierra Leonen erityistuomioistuin: Charles Taylor

Henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat rajoittavat erityistoimenpiteet Norsunluurannikon tilanteen vuoksi *
PDF 360kWORD 35k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi (KOM(2004)0842 – 15518/2004 – C6-0023/2005 – 2004/0286(CNS))
P6_TA(2005)0047A6-0042/2005

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2004)0842)(1),

–   ottaa huomioon neuvoston ehdotuksen (15518/2004),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 60 ja 301 artiklan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0023/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A6-0042/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   pyytää, että komission tarkistetun ehdotuksen käsittely keskeytetään enintään kolmen kuukauden määräajaksi, jotta ei vaaranneta Etelä-Afrikan presidentin Thabo Mbekin sovittelua, jolla pyritään käynnistämään uudelleen neuvottelut sodan osapuolten välillä;

6.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a) Etelä-Afrikan presidentin Thabo Mbekin toimeksianto uusittiin hiljattain Afrikan unionin huippukokouksessa, jossa häntä pyydettiin käynnistämään uudelleen selkkausten osapuolten allekirjoittaman rauhansopimuksen täytäntöönpano.
Tarkistus 2
Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)
(3 b) Niiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat myös Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston jäseniä, on varmistettava, että perusoikeuksia noudatetaan täydellisesti
– varsinkin hyväksyttäessä ja muutettaessa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nro 1572 (2004) mukaisia toimia, ja niiden on ilmoitettava asianmukaisesti muille unionin jäsenvaltioille ja yhteisön toimielimille toimista, jotka saattavat vaikuttaa yhteisön oikeusjärjestykseen
– erityisesti Lina-Marcoussis'n ja Accra III -sopimusten tekemisen jälkeen aseriisunnan osalta, jotta voidaan järjestää kansanäänestys perustuslain 35 artiklan kumoamisesta ja sen jälkeen vapaat presidentinvaalit.
Tarkistus 3
Johdanto-osan 3 c kappale
(3 c) Yhteisö varmistaa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1572 (2004) mukaisia toimia sovellettaessa, että ne sovitetaan yhteen käynnissä olevien menettelyjen kanssa Cotonoussa (Beninissä) 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen1 ja erityisesti sen 8 ja 96 artiklan mukaisesti.
______________
1EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
Tarkistus 4
Johdanto-osan 3 d kappale (uusi)
(3 d) Tässä asetuksessa tarkoitetut toimet eivät rajoita muita Linas-Marcoussis'n ja Accra III -sopimusten täytäntöönpanoon kuuluvia toimia, erityisesti velvollisuutta asettaa syytteeseen ja tuomita kansainvälisten ihmisoikeussopimusten säännösten mukaisesti ne henkilöt, joiden epäillään syyllistyneen vakaviin ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomuksiin, eivätkä ne rajoita Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjäviranomaisen aloittamaa tutkintaa Norsunluurannikon tilanteesta, joka perustuu Norsunluurannikon viranomaisten 1 päivänä lokakuuta 2003 esittämään väliaikaiseen pyyntöön saattaa asia rikostuomioistuimen käsiteltäväksi Rooman perussäännön 12 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 5
2 artiklan 1 kohta
1.  Jäädytetään kaikki liitteessä I lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten suoraan tai välillisesti omistamat tai valvomat varat ja taloudelliset resurssit.
1.  Jäädytetään kaikki komission 10 artiklan mukaisesti laatimassa luettelossa lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten suoraan tai välillisesti omistamat tai valvomat varat ja taloudelliset resurssit.
Tarkistus 6
7 artiklan 3 kohta
3.  Tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tai vastaanotettuja tietoja käytetään vain niihin tarkoituksiin, joita varten ne on toimitettu tai vastaanotettu.
3.  Tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tai vastaanotettuja tietoja käytetään vain niihin tarkoituksiin, joita varten ne on toimitettu tai vastaanotettu. Niitä käytetään yksinomaan ajanjaksolla, joka tarvitaan omaisuuden jäädyttämiseen, ja niiden käsittelyssä noudatetaan menetelmää, jolla varmistetaan tietosuoja.
Tarkistus 7
9 a artikla (uusi)
9 a artikla
Niille luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille, joiden varat ja taloudelliset resurssit on jäädytetty väärin perustein, korvataan summa, joka vastaa epäoikeudenmukaisesti kärsityn vahingon laatua ja määrää.
Tarkistus 8
10 artiklan johdantokappale
Komissio valtuutetaan muuttamaan:
Komissio valtuutetaan Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen:
Tarkistus 9
10 artiklan a alakohta
a) liite I joko Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston tai pakotekomitean päätösten perusteella, ja
a) joko Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston tai pakotekomitean päätösten perusteella laatimaan luettelo luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä tai elimistä, joiden varat ja taloudelliset resurssit on jäädytettävä, sekä muuttamaan sitä, jos erehdys näytetään toteen, ja
Tarkistus 10
10 artiklan b alakohta
b) liite II jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella.
b) muuttamaan liite jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella.
Tarkistus 11
10 artiklan 1 a kohta (uusi)
Komissio ilmoittaa etukäteen ja luottamuksellisesti Euroopan parlamentin kansalaisvapauksista sekä oikeus- ja sisäasioista vastaavalle valiokunnalle ja kehitysyhteistyöstä vastaavalle valiokunnalle ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetun luettelon laadinnasta ja muuttamisesta.
Tarkistus 12
Liite I
Liite I
Poistetaan.
Luettelo 2 artiklassa tarkoitetuista luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja muista elimistä

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Elinkeinonharjoittajien sopimattomat kaupalliset menettelyt suhteissaan kuluttajien kanssa ***II
PDF 409kWORD 194k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (sopimattomia kaupallisia menettelyitä koskeva direktiivi) (11630/2/2004 – C6-0190/2004 – 2003/0134(COD))
P6_TA(2005)0048A6-0027/2005

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (11630/2/2004 – C6-0190/2004),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003)0356)(2),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

–   ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0027/2005),

1.   hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 24. helmikuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/.../EY antamiseksi sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi)

P6_TC2-COD(2003)0134


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

1)  Perustamissopimuksen 153 artiklan 1 kohdassa ja 3 kohdan a alakohdassa määrätään, että yhteisö myötävaikuttaa kuluttajansuojan korkean tason toteuttamiseen toimenpiteillä, jotka se toteuttaa perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla.

2)  Perustamissopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla taataan tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus sekä sijoittautumisvapaus. Hyvän kauppatavan mukaisten menettelyjen kehittäminen alueella, jolla ei ole varsinaisia sisärajoja, on välttämätöntä, jotta voidaan tukea jäsenvaltiosta toiseen suuntautuvan toiminnan kehittämistä.

3)  Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevissa jäsenvaltioiden laeissa on tuntuvia eroja, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä kilpailun vääristymiä ja haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Mainonnan alalla harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 10 päivänä syyskuuta 1984 annetussa neuvoston direktiivissä 84/450/ETY(5) vahvistetaan vähimmäisvaatimukset harhaanjohtavaa mainontaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi, mutta siinä ei estetä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai antamasta säännöksiä, joilla tarjotaan kattavampi suoja kuluttajille. Tämän vuoksi harhaanjohtavaa mainontaa koskevat jäsenvaltioiden säännökset ovat hyvin erilaisia.

4)  Erot aiheuttavat epävarmuutta siitä, mitä kansallisia sääntöjä sovelletaan kuluttajien taloudellisia etuja vahingoittaviin sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, ja luovat monia esteitä, joilla on vaikutusta elinkeinonharjoittajiin ja kuluttajiin. Nämä esteet lisäävät sisämarkkinoiden vapauksien hyödyntämisestä elinkeinonharjoittajille aiheutuvia kustannuksia, etenkin kun liikkeenharjoittajat haluavat harjoittaa rajatylittävää markkinointia, mainoskampanjatoimintaa ja myynninedistämistä. Tällaiset esteet saavat myös kuluttajat epävarmoiksi oikeuksistaan ja heikentävät heidän luottamustaan sisämarkkinoihin.

5)  Kun yhteisön tasolla ei ole olemassa yhdenmukaisia sääntöjä, rajatylittävään palvelujen ja tavaroiden tarjontaan tai sijoittautumisvapauteen kohdistuvat esteet voivat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan olla perusteltavissa silloin, kun niillä pyritään suojelemaan yleisesti hyväksyttyjä yleisen edun mukaisia tavoitteita ja kun esteet ovat oikeassa suhteessa näihin tavoitteisiin nähden. Perustamissopimuksen määräyksissä ja yhteisön johdetussa oikeudessa olevissa vapaata liikkuvuutta koskevissa säännöksissä vahvistettujen yhteisön tavoitteiden sekä kaupallista viestintää koskevan komission politiikan, kuten se on ilmaistu komission tiedonannossa "Kaupallista viestintää sisämarkkinoilla koskevan vihreän kirjan seuranta", mukaisesti tällaiset esteet olisi poistettava. Esteet voidaan poistaa ainoastaan vahvistamalla yhteisön tasolla yhdenmukaiset säännöt, joilla saavutetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja, sekä selventämällä yhteisön tasolla tiettyjä oikeudellisia käsitteitä siinä määrin kuin tämä on tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja oikeusvarmuuden vaatimuksen täyttämiseksi.

6)  Tällä direktiivillä lähennetään jäsenvaltioiden lait, jotka koskevat kuluttajien taloudellisia etuja välittömästi vahingoittavia ja siten laillisesti toimivien kilpailijoiden taloudellisia etuja välillisesti vahingoittavia sopimattomia kaupallisia menettelyjä, sopimaton mainonta mukaan lukien. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tällä direktiivillä suojellaan kuluttajia tällaisten sopimattomien kaupallisten menettelyjen olennaisilta seurauksilta mutta siinä todetaan, että joissakin tapauksissa vaikutus kuluttajiin saattaa olla merkityksetön. Sen soveltamis- tai vaikutusalaan eivät kuulu sellaiset kansalliset lait, jotka koskevat sopimattomia kaupallisia menettelyjä, jotka vahingoittavat ainoastaan kilpailijoiden taloudellisia etuja tai jotka liittyvät elinkeinonharjoittajien välisiin liiketapahtumiin. Suhteellisuusperiaatteen täysin huomioon ottaen jäsenvaltioilla on edelleen halutessaan mahdollisuus säännellä kyseisiä käytäntöjä yhteisön lainsäädäntöä noudattaen. Tämän direktiivin soveltamis- tai vaikutusalaan eivät kuulu myöskään direktiivin 84/450/ETY säännökset, jotka koskevat elinkeinonharjoittajia mutta ei kuluttajia harhauttavaa mainontaa tai vertailevaa mainontaa. Tällä direktiivillä ei myöskään ole vaikutusta hyväksyttyihin mainos- ja markkinointikäytäntöihin, kuten lainmukaiseen tuotesijoitteluun, brandin differointiin tai houkuttimien tarjontaan, jotka voivat legitiimisti muuttaa kuluttajien käsitystä tuotteesta ja vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä heikentämättä heidän mahdollisuuttaan tehdä perusteltu ratkaisu.

7)  Tässä direktiivissä puututaan kaupallisiin menettelyihin, joilla pyritään välittömästi vaikuttamaan kuluttajien kaupallisiin ratkaisuihin suhteessa tuotteisiin. Siinä ei puututa kaupallisiin menettelyihin, joilla on ensisijaisesti muu tarkoitus, kuten vuosikertomusten ja yritysesitteiden kaltaiseen sijoittajille suunnattuun kaupalliseen viestintään. Siinä ei puututa makuasioihin ja säädyllisyyskysymyksiin liittyviin oikeudellisiin vaatimuksiin, jotka poikkeavat suuresti toisistaan eri jäsenvaltioissa. Kadulla tapahtuvan kaupallisen yhteydenoton kaltaisia kaupallisia menettelyjä voidaan pitää epätoivottavina jäsenvaltioissa kulttuurisista syistä. Jäsenvaltioiden pitäisi sen vuoksi jatkossakin voida yhteisön lainsäädäntöä noudattaen kieltää alueellaan kaupallisia menettelyjä makuasioihin ja säädyllisyyskysymyksiin liittyvistä syistä, vaikka kyseisillä menettelyillä ei rajoitettaisikaan kuluttajan valinnanvapautta. Tätä direktiiviä ja erityisesti siihen sisältyviä yleislausekkeita sovellettaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota yksittäisen tapauksen olosuhteisiin.

8)  Tällä direktiivillä suojellaan nimenomaisesti kuluttajien taloudellisia etuja elinkeinonharjoittajien sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä. Näin sillä myös välillisesti suojellaan laillisesti toimivia elinkeinonharjoittajia kilpailijoilta, jotka eivät noudata tämän direktiivin sääntöjä, ja siten taataan terve kilpailu sen koordinoimalla alalla. Samalla otetaan huomioon, että on olemassa muita kaupallisia menettelyjä, jotka eivät aiheuta haittaa kuluttajille, mutta voivat vahingoittaa kilpailijoita ja liikeasiakkaita. Komission olisi huolellisesti tarkasteltava, tarvitaanko epäterveen kilpailun alalla tämän direktiivin soveltamisalaa pidemmälle meneviä yhteisön toimia, ja tehtävä tarvittaessa säädösehdotus, joka kattaa nämä epäterveen kilpailun muut näkökohdat.

9)  Tällä direktiivillä ei rajoiteta sopimattoman kaupallisen menettelyn vuoksi vahinkoa kärsineiden yksittäisiä toimia. Sillä ei myöskään rajoiteta yhteisön eikä jäsenvaltioiden sääntöjä, jotka koskevat sopimusoikeutta, teollis- ja tekijänoikeuksia, tuotteiden terveys- ja turvallisuusnäkökohtia, sijoittautumisedellytyksiä ja toimilupajärjestelmiä, mukaan lukien uhkapelitoimintaa koskevat yhteisön oikeuden mukaiset säännöt, yhteisön kilpailusääntöjä eikä niiden kansallisia täytäntöönpanosääntöjä. Jäsenvaltiot voivat siten pitää voimassa tai ottaa käyttöön kaupallisia käytäntöjä koskevia, esimerkiksi alkoholiin, tupakkaan tai lääkkeisiin liittyviä rajoituksia tai kieltoja kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi alueellaan elinkeinonharjoittajan sijoittautumispaikasta riippumatta. Rahoituspalvelut ja kiinteä omaisuus edellyttävät monimutkaisuutensa ja niihin sisältyvien suurten riskien vuoksi yksityiskohtaisia vaatimuksia, elinkeinonharjoittajille asetettavat positiiviset velvoitteet mukaan luettuina. Tämän vuoksi tällä direktiivillä ei rahoituspalvelujen ja kiinteän omaisuuden alalla rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta antaa tätä direktiiviä tiukempia säännöksiä kuluttajien taloudellisten etujen suojelemiseksi. Tässä ei ole tarkoituksenmukaista säännellä jalometallituotteiden jalometallipitoisuuden varmentamista ja merkintää.

10)  On tarpeen varmistaa, että tämä direktiivi on johdonmukaisessa suhteessa yhteisön nykyiseen lainsäädäntöön, varsinkin tapauksissa, joissa sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä sovelletaan yksittäisiin sektoreihin. Tällä direktiivillä muutetaan direktiiviä 84/450/ETY, kuluttajansuojasta etäsopimuksissa 20 päivänä toukokuuta 1997 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 97/7/EY(6) ja kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista 19 päivänä toukokuuta 1998 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 98/27/EY(7) sekä kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalveluiden etämyynnistä 23 päivänä syyskuuta 2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/65/EY(8). Vastaavasti tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan, mikäli ei ole olemassa erityisiä yhteisön säännöksiä, joilla säädellään tiettyjä sopimattomien kaupallisten menettelyjen näkökohtia, kuten tiedottamisvaatimuksia ja kuluttajille annettavan tiedon esittämismuotoa koskevia vaatimuksia. Tällä direktiivillä tarjotaan kuluttajille suojaa, kun erityistä alakohtaista yhteisön lainsäädäntöä ei ole olemassa, ja kielletään elinkeinonharjoittajia luomasta vääriä vaikutelmia tuotteiden luonteesta. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyseessä ovat monimutkaiset tuotteet, joihin liittyy kuluttajan kannalta suuri riski, kuten tietyt rahoituspalvelutuotteet. Tällä direktiivillä täydennetään siis kuluttajien taloudellista etua haittaaviin kaupallisiin menettelyihin sovellettavaa yhteisön lainsäädäntöä.

11)  Pitkälle menevällä lähentymisellä, joka toteutetaan lähentämällä tällä direktiivillä kansalliset säännökset, päästään korkeatasoiseen yhteiseen kuluttajansuojaan. Tässä direktiivissä vahvistetaan yksi kuluttajien taloudellista käyttäytymistä vääristävien sopimattomien kaupallisten menettelyjen yleinen kielto. Siinä säädetään myös säännöt aggressiivisille kaupallisille menettelyille, joita ei tällä hetkellä säädellä yhteisön tasolla.

12)  Yhdenmukaistaminen tuo tuntuvasti lisää oikeusvarmuutta sekä kuluttajien että elinkeinonharjoittajien osalta. Sekä kuluttajat että elinkeinonharjoittajat voivat luottaa yhtenäisiin, hyvin määriteltyihin oikeuskäsitteisiin perustuviin sääntelypuitteisiin, joilla säädellään sopimattomien kaupallisten menettelyjen kaikkia näkökohtia Euroopan unionissa. Näin poistetaan kuluttajien taloudellisia etuja vahingoittavia sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevien sääntöjen hajanaisuudesta aiheutuvat esteet ja mahdollistetaan sisämarkkinoiden toteuttaminen tällä alalla.

13)  Jotta yhteisön tavoitteet saavutetaan sisämarkkinoiden esteet poistamalla, on tarpeen korvata jäsenvaltioiden erilaiset voimassa olevat yleislausekkeet ja oikeusperiaatteet. Tässä direktiivissä vahvistetun yhden yhteisen yleiskiellon piiriin kuuluvat siksi kuluttajien taloudellista käyttäytymistä vääristävät sopimattomat kaupalliset menettelyt. Kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi yleiskieltoa olisi sovellettava yhtäläisesti sekä niihin sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, joita esiintyy ilman minkäänlaista elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä sopimussuhdetta, että niihin, joita esiintyy sopimuksen tekemisen jälkeen ja sen täytäntöönpanon aikana. Yleiskieltoa täydentävät säännöt, jotka koskevat kahta selvästi yleisintä kaupallisten menettelyjen tyyppiä eli harhaanjohtavia kaupallisia menettelyjä ja aggressiivisia kaupallisia menettelyjä.

14)  On suotavaa, että harhaanjohtaviin kaupallisiin menettelyihin kuuluvat ne menettelyt, harhaanjohtava mainonta mukaan lukien, jotka kuluttajaa harhauttamalla estävät häntä tekemästä perustellun ja täten tehokkaan valinnan. Harhaanjohtavaa mainontaa koskevien jäsenvaltioiden lakien ja käytäntöjen mukaisesti tässä direktiivissä luokitellaan harhaanjohtavat menettelyt harhaanjohtaviin toimiin ja harhaanjohtaviin mainitsematta jättämisiin. Mainitsematta jättämisten osalta tässä direktiivissä yksilöidään rajoitettu joukko keskeisiä tietoja, joita kuluttaja tarvitsee perustellun kaupallisen ratkaisun tekemiseen. Tällaisia tietoja ei tarvitse antaa mainoksissa, vaan ainoastaan silloin, jos elinkeinonharjoittaja tekee ostokehotuksen, joka on selkeästi määritelty käsite tässä direktiivissä. Tässä direktiivissä omaksuttu täydellisen yhdenmukaistamisen lähestymistapa ei estä jäsenvaltioita määrittämästä kansallisessa lainsäädännössä tiettyjen tuotteiden, esimerkiksi keräilyesineiden tai sähkölaitteiden, sellaisia pääominaisuuksia, joiden mainitsematta jättämisellä olisi olennainen merkitys ostokehotusta tehtäessä. Tällä direktiivillä ei pyritä supistamaan kuluttajan valinnanmahdollisuutta kieltämällä muiden tuotteiden kanssa samannäköisten tuotteiden myynnin edistäminen, paitsi jos samannäköisyys aiheuttaa kuluttajissa sekaannusta tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen ja on sen vuoksi harhaanjohtavaa. Tällä direktiivillä ei tulisi rajoittaa yhteisön nykyistä lainsäädäntöä, jossa jäsenvaltioille annetaan nimenomaisesti mahdollisuus valita useiden kuluttajansuojaa koskevien sääntelyvaihtoehtojen välillä kaupallisten menettelyjen alalla. Erityisesti tällä direktiivillä ei tulisi rajoittaa henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY(9) 13 artiklan 3 kohdan soveltamista.

15)  Kun yhteisön lainsäädännössä asetetaan kaupallista viestintää, mainontaa tai markkinointia koskevia tiedotusvaatimuksia, kyseistä tiedotusta pidetään tämän direktiivin mukaisesti olennaisena. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus pitää voimassa tai lisätä tiedotusvaatimuksia, jotka liittyvät sopimusoikeuteen ja joilla on sopimusoikeudellisia seurauksia, jos tämä sallitaan nykyisten yhteisön lainsäädäntöön sisältyvien välineiden vähimmäislausekkeissa. Liitteessä II, joka ei ole tyhjentävä, on luettelo tällaisista yhteisön säännöstön mukaisista tiedotusvaatimuksista. Ottaen huomioon, että tällä direktiivillä säädetään täydellisestä yhdenmukaistamisesta, ainoastaan yhteisön lainsäädännön mukaisia tiedotusvaatimuksia pidetään olennaisina tämän direktiivin 7 artiklan 5 kohtaa sovellettaessa. Jos jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön tiedotusvaatimuksia, jotka vähimmäislausekkeiden perusteella vastaavat siitä, mitä yhteisön lainsäädännössä vaaditaan tai ylittävät sen, näiden lisätiedotusvaatimusten täyttämättä jättäminen ei merkitse tämän direktiivin mukaista harhaanjohtavaa mainitsematta jättämistä. Sen sijaan jäsenvaltiot voivat yhteisön lainsäädäntöön sisältyvien vähimmäislausekkeiden sen salliessa ottaa käyttöön tai pitää voimassa tiukempia säännöksiä, jotka ovat yhteisön oikeuden mukaisia, varmistaakseen kuluttajien yksilöllisten sopimusperusteisten oikeuksien suojan korkeamman tason.

16)  Aggressiivisia kaupallisia menettelyjä koskevien säännösten piiriin olisi kuuluttava ne menettelyt, jotka merkittävästi vähentävät kuluttajan valinnanvapautta. Näitä menettelyjä ovat häirinnän, pakottamisen, fyysinen voimankäyttö mukaan luettuna, ja sopimattoman vaikuttamisen käyttäminen.

17)  Oikeusvarmuuden lisäämiseksi on suotavaa nimetä ne kaupalliset menettelyt, joita pidetään kaikissa olosuhteissa sopimattomina. Liitteessä I on sen vuoksi täydellinen luettelo kaikista kyseisistä menettelyistä. Nämä ovat ainoat kaupalliset menettelyt, joita voidaan pitää sopimattomina ilman 5–9 artiklan säännöksiin perustuvaa tapauskohtaista arviointia. Luetteloa voidaan tarkistaa vain muuttamalla tätä direktiiviä.

18)  On tarpeen suojella kaikkia kuluttajia sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä; yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin ratkaistessaan mainontaa koskevia asioita direktiivin 84/450/ETY hyväksymisen jälkeen katsonut olevan tarpeen tarkastella vaikutusta kuvitteelliseen, tyypilliseen kuluttajaan. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja direktiiviin sisältyvän suojelun tehokkaan soveltamisen mahdollistamiseksi tässä direktiivissä otetaan mittapuuksi yhteisöjen tuomioistuimen tulkinnan mukainen valistunut, kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja, ottaen huomioon sosiaaliset, kulttuuriset ja kielelliset tekijät, mutta siinä on myös säännöksiä, joilla estetään sellaisten kuluttajien hyväksikäyttö, jotka erityispiirteidensä vuoksi ovat erityisen alttiita sopimattomille kaupallisille menettelyille. Jos kaupallinen menettely on kuitenkin erityisesti suunnattu jollekin tietylle kuluttajaryhmälle, kuten lapsille, on toivottavaa, että kaupallisen menettelyn vaikutusta arvioidaan kyseiseen ryhmään kuuluvan keskivertohenkilön kannalta. Tämän vuoksi on kohtuullista sisällyttää niiden menettelyiden luetteloon, jotka ovat kaikissa tilanteissa sopimattomia, säännös, jolla lapsia suojellaan heihin suoraan kohdistetulta kohtuuttomalta ostopaineelta, kuitenkaan kieltämättä kokonaan lapsille suunnattua mainontaa. Keskivertokuluttaja ei ole tilastollinen mittapuu. Kansallisten tuomioistuinten ja viranomaisten on yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen käytettävä omaa harkintakykyään keskivertokuluttajan tyypillisen reaktion arvioimiseksi kussakin tapauksessa.

19)  Jos kuluttajat ovat tiettyjen ominaisuuksiensa kuten ikänsä, henkisen tai fyysisen vajavaisuutensa tai herkkäuskoisuutensa vuoksi erityisen alttiita kaupallisen menettelyn tai sen perustana olevan tuotteen suhteen ja jos menettely todennäköisesti vääristää vain tällaisten kuluttajien taloudellista käyttäytymistä tavalla, jonka elinkeinonharjoittaja voi kohtuudella ennakoida, on tarpeen varmistaa heidän asianmukainen suojelunsa arvioimalla menettelyä kyseiseen ryhmään kuuluvan keskivertohenkilön näkökulmasta.

20)  On aiheellista säätää käytännesääntöjen asemasta; niiden avulla elinkeinonharjoittajat voivat soveltaa tämän direktiivin periaatteita tehokkaasti yksittäisillä talouden aloilla. Aloilla, joilla on elinkeinonharjoittajien toimintaa sääteleviä pakollisia erityisvaatimuksia, on asianmukaista edellyttää sellaisissa myös alaa koskevien huolellisen ammatinharjoittamisen vaatimusten osoittamista. Valvonnalla, jota käytännesääntöjen ylläpitäjät harjoittavat kansallisella tai yhteisön tasolla sopimattomien kaupallisten menettelyjen eliminoimiseksi, voidaan mahdollisesti välttää hallinnolliset ja oikeustoimet, ja siksi sitä olisi edistettävä. Korkeatasoisen kuluttajansuojan saavuttamiseksi kuluttajajärjestöille voitaisiin tiedottaa käytännesäännöistä ja ne voitaisiin ottaa mukaan käytännesääntöjen laatimiseen.

21)  Henkilöillä ja organisaatioilla, joilla kansallisen lainsäädännön mukaan on oikeutettu etu asiassa, on oltava oikeussuojakeinot sopimattomien kaupallisten menettelyjen saattamiseksi joko tuomioistuimen tai sellaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi, jolla on toimivalta ratkaista kanteet tai ryhtyä tarkoituksenmukaisiin oikeustoimiin. Vaikka todistustaakka onkin määriteltävä kansallisessa lainsäädännössä, on tarpeen kuitenkin antaa tuomioistuimille ja hallintoviranomaisille oikeus vaatia, että elinkeinonharjoittajat esittävät todisteita esittämiensä tosiasiaväittämien oikeellisuudesta.

22)  On tarpeen, että jäsenvaltiot säätävät tämän direktiivin säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista, ja niiden on varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

23)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, eli sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevista kansallisista laeista sisämarkkinoiden toiminnalle aiheutuvien esteiden poistamista ja korkeatasoisen yhteisen kuluttajansuojan tarjoamista lähentämällä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sisämarkkinoiden esteiden poistamiseksi ja korkeatasoisen yhteisen kuluttajansuojan saavuttamiseksi.

24)  Tätä direktiiviä on syytä tarkastella uudelleen sen varmistamiseksi, että sillä puututaan sisämarkkinoiden esteisiin ja saavutetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja. Uudelleen tarkastelun seurauksena voi olla, että komissio antaa ehdotuksen tämän direktiivin muuttamisesta, esimerkiksi siten, että 3 artiklan 5 kohdassa säädetyn poikkeuksen voimassaoloa jatketaan tietyksi ajaksi ja/tai siten, että muuta kuluttajansuojalainsäädäntöä muutetaan ottaen huomioon komission kuluttajansuojastrategian mukainen sitoumus tarkastella uudelleen olemassa olevaa yhteisön säännöstöä korkeatasoisen yhteisen kuluttajansuojan saavuttamiseksi.

25)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja periaatteita,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tarkoitus

Tämän direktiivin tarkoituksena on tukea sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja saavuttaa korkeatasoinen kuluttajansuoja lähentämällä jäsenvaltioiden lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka koskevat kuluttajien taloudellisia etuja vahingoittavia sopimattomia kaupallisia menettelyjä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

   a) "kuluttajalla' luonnollista henkilöä, joka tämän direktiivin alaan kuuluvissa kaupallisissa menettelyissä toimii tarkoituksessa, joka ei kuulu hänen elinkeino-, liike-, käsiteollisuus- tai ammattitoimintaansa,
   b) "elinkeinonharjoittajalla' luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tämän direktiivin alaan kuuluvissa kaupallisissa menettelyissä toimii tarkoituksessa, joka liittyy hänen elinkeino-, liike-, käsiteollisuus- tai ammattitoimintaansa, ja elinkeinonharjoittajan nimissä tai puolesta toimivaa henkilöä,
   c) "tuotteella' tavaraa tai palvelua, kiinteä omaisuus, oikeudet ja velvoitteet mukaan luettuina,
   d) "elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisillä kaupallisilla menettelyillä' (jäljempänä myös 'kaupallisilla menettelyillä') elinkeinonharjoittajan tointa, mainitsematta jättämistä, käyttäytymistä tai edustamista, kaupallista viestintää, mukaan lukien mainontaa ja markkinointia, joka liittyy välittömästi tuotteen myynnin edistämiseen, myymiseen tai toimittamiseen kuluttajille,
   e) "kuluttajien taloudellisen käyttäytymisen olennaisella vääristämisellä' kaupallisen menettelyn käyttämistä heikentämään tuntuvasti kuluttajan kykyä tehdä perusteltu päätös, mikä saa kuluttajan tekemään sellaisen kaupallisen ratkaisun, johon hän ei muuten olisi päätynyt,
   f) "käytännesäännöillä' sopimusta tai jäsenvaltioiden laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä riippumatonta sääntöä, joka määrittelee niiden elinkeinonharjoittajien käyttäytymisen, jotka sitoutuvat noudattamaan sääntöjä yhden tai useamman erityisen kaupallisen menettelyn tai liiketoiminnan alan osalta,
   g) "käytännesääntöjen ylläpitäjällä' tahoa, mukaan lukien elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien ryhmä, joka vastaa käytännesääntöjen laatimisesta ja tarkistamisesta ja/tai sen valvomisesta, että ne, jotka ovat sitoutuneet sääntöihin, noudattavat niitä,
   h) "huolellisella ammatinharjoittamisella' sellaista erikoistaidon ja huolellisuuden tasoa, jota elinkeinonharjoittajan voidaan kohtuudella odottaa osoittavan kuluttajia kohtaan ja joka vastaa rehellistä markkinatapaa ja/tai vilpittömässä mielessä toimimisen yleistä periaatetta elinkeinonharjoittajan toimialalla,
   i) "ostokehotuksella' kaupallista viestiä, jossa ilmaistaan tuotteen ominaispiirteet ja hinta käytetylle kaupallisen viestinnän keinolle asianmukaisella tavalla ja näin mahdollistetaan kuluttajalle ostoksen tekeminen,
   j) "sopimattomalla vaikuttamisella' valta-aseman käyttämistä suhteessa kuluttajaan painostamistarkoituksessa, ilman että välttämättä käytettäisiin tai uhattaisiin käyttää fyysistä voimaa, tavalla, joka merkittävästi rajoittaa kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ratkaisu,
   k) "kaupallisella ratkaisulla' ratkaisua, jonka kuluttaja tekee siitä, aikooko hän ostaa sekä miten ja millä ehdoilla hän ostaa, maksaa kokonaisuudessaan tai osittain, pitää tuotteen tai luopua siitä tai käyttää sopimuksesta johtuvaa tuotteeseen kohdistuvaa oikeutta, tai siitä, päättääkö kuluttaja toimia tai pidättyä toimimasta,
   l) "säännellyllä ammatilla' yhdestä tai useammasta toiminnan lajista koostuvaa ammattitoimintaa, jonka aloittamiseksi tai harjoittamiseksi tai jonka jotakin harjoittamisen muotoa varten edellytetään suoraan tai välillisesti lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti määrättyä ammattipätevyyttä.

3 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan 5 artiklassa tarkoitettuihin elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiin sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin ennen jotakin tuotetta koskevaa liiketointa ja sen jälkeen.

2.  Tällä direktiivillä ei rajoiteta sopimusoikeutta eikä erityisesti sopimuksen pätevyyttä, tekemistä tai vaikutusta koskevia sääntöjä.

3.  Tällä direktiivillä ei rajoiteta yhteisön tai jäsenvaltioiden sääntöjä, jotka liittyvät tuotteiden terveys- ja turvallisuusnäkökohtiin.

4.  Jos tämän direktiivin säännökset ovat ristiriidassa sopimattomien kaupallisten menettelyjen yksittäisiä näkökohtia säätelevien muiden yhteisön sääntöjen kanssa, jälkimmäisillä on etusija ja niitä sovelletaan kyseisiin yksittäisiin näkökohtiin.

5.  Jäsenvaltiot voivat kuuden vuoden ajan ... päivästä ...kuuta ...(10) lähtien jatkaa tämän direktiivin mukaisen lähentämisen alalla tätä direktiiviä rajoittavampien tai ohjailevampien kansallisten säännösten soveltamista, joilla säännöksillä pannaan täytäntöön yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa koskevia lausekkeita sisältäviä direktiivejä. Näiden säännösten on oltava olennaisia riittävän kuluttajansuojan varmistamiseksi sopimattomia kaupallisia menettelyitä vastaan, ja niiden on oltava oikeassa suhteessa tämän tavoitteen saavuttamiseen. Jäljempänä 18 artiklassa tarkoitettuun uudelleen tarkasteluun voi, jos katsotaan tarpeelliseksi, sisältyä ehdotus tämän poikkeuksen voimassaolon jatkamisesta tietyksi rajoitetuksi ajaksi.

6.  Jäsenvaltioiden on viipymättä toimitettava komissiolle kansalliset säännökset, joita ne soveltavat 5 kohdan nojalla.

7.  Tällä direktiivillä ei rajoiteta tuomioistuinten lainkäyttövaltaa koskevien sääntöjen soveltamista.

8.  Tällä direktiivillä ei rajoiteta mahdollisia sijoittautumista tai toimilupajärjestelmiä koskevia edellytyksiä eikä hyvää ammattitapaa koskevia sääntöjä tai muita säänneltyjä ammatteja sääteleviä erityissääntöjä, joiden tarkoituksena on korkeiden rehellisyyttä koskevien vaatimusten ylläpitäminen ammattikunnan puolesta ja joita jäsenvaltiot voivat yhteisön lainsäädännön mukaisesti asettaa ammattikunnalle.

9.  Direktiivissä 2002/65/EY määriteltyjen rahoituspalvelujen sekä kiinteän omaisuuden osalta jäsenvaltiot voivat asettaa vaatimuksia, jotka ovat ohjailevampia tai rajoittavampia kuin tämä direktiivi alalla, jota se lähentää.

10.  Tätä direktiiviä ei sovelleta jalometallituotteiden jalometallipitoisuuden varmentamista ja merkintää koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten soveltamiseen.

4 artikla

Sisämarkkinat

Jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa palveluiden tarjonnan vapautta eivätkä tavaroiden vapaata liikkumista tämän direktiivin yhdenmukaistamisen alaan kuuluvista syistä.

2 LUKU

SOPIMATTOMAT KAUPALLISET MENETTELYT

5 artikla

Sopimattomien kaupallisten menettelyjen kieltäminen

1.  Sopimattomat kaupalliset menettelyt ovat kiellettyjä.

2.  Kaupallinen menettely on sopimaton, mikäli:

   a) se on huolellisen ammatinharjoittamisen vaatimusten vastainen ja
   b) se vääristää olennaisesti tai on omiaan vääristämään olennaisesti menettelyn saavutettavissa tai kohteena olevan keskivertokuluttajan tai, kun kaupallinen menettely on suunnattu tietylle kuluttajaryhmälle, ryhmään kuuluvan keskivertohenkilön taloudellista käyttäytymistä tuotteeseen nähden.

3.  Kaupallisia menettelyjä, jotka todennäköisesti vääristävät olennaisesti vain selkeästi tunnistettavissa olevan kuluttajaryhmän taloudellista käyttäytymistä, joka on erityisen altis käytännön tai sen perustana olevan tuotteen suhteen henkisen tai fyysisen vajavaisuutensa, ikänsä tai herkkäuskoisuutensa vuoksi tavalla, jonka elinkeinonharjoittajan voidaan kohtuudella odottaa ennakoivan, arvioidaan kyseiseen ryhmään kuuluvan keskivertohenkilön näkökulmasta. Tällä ei rajoiteta yleisiä ja lainmukaisia mainontakäytäntöjä, joiden mukaisesti voidaan esittää liioittelevia väitteitä tai väitteitä, joita ei ole tarkoitus ymmärtää kirjaimellisesti.

4.  Sopimattomia ovat erityisesti kaupalliset menettelyt, jotka ovat:

   a) harhaanjohtavia 6 ja 7 artiklassa esitetyn mukaisesti tai
   b) aggressiivisia 8 ja 9 artiklassa esitetyn mukaisesti.

5.  Liitteessä I on luettelo niistä kaupallisista menettelyistä, joita pidetään kaikissa olosuhteissa sopimattomina. Samaa luetteloa on sovellettava kaikissa jäsenvaltioissa ja sitä voidaan muuttaa ainoastaan muuttamalla tätä direktiiviä.

1 JAKSO

HARHAANJOHTAVAT KAUPALLISET MENETTELYT

6 artikla

Harhaanjohtavat toimet

1.  Kaupallista menettelyä pidetään harhaanjohtavana, jos se sisältää virheellistä tietoa ja on siten totuuden vastainen tai jos se millään tavoin, yleinen esitystapa mukaan luettuna, harhauttaa tai on omiaan harhauttamaan keskivertokuluttajaa, vaikka tieto olisikin tosiasiallisesti virheetön jonkin seuraavassa esitetyn seikan osalta, ja jos se joka tapauksessa saa tai todennäköisesti saa hänet tekemään kaupallisen ratkaisun, jota hän ei muuten olisi tehnyt:

   a) tuotteen olemassaolo tai sen luonne,
   b) tuotteen pääominaisuudet, kuten sen saatavuus, edut, riskit, suorittaminen, koostumus, lisävarusteet, myynninjälkeinen asiakastuki ja valitusten käsittely, valmistus- tai suoritustapa ja -ajankohta, toimitus, käyttökelpoisuus, käyttötarkoitus, määrä, tuote-erittely, maantieteellinen tai kaupallinen alkuperä tai tulokset, joita sitä käyttämällä odotetaan saavutettavan, taikka tuotteelle tehtyjen testien tai tarkastusten tulokset ja olennaiset piirteet,
   c) elinkeinonharjoittajan sitoumusten laajuus, kaupallisen menettelyn perusteet ja myyntiprosessin luonne, maininta tai tunnus, joka liittyy tuotteen tai elinkeinonharjoittajan suoraan tai välilliseen sponsorointiin tai hyväksyntään,
   d) hinta tai sen laskentatapa tai erityinen hintaetu,
   e) huollon, osan, vaihtamisen tai korjauksen tarve,
   f) elinkeinonharjoittajan tai hänen edustajansa luonne, ominaisuudet ja oikeudet, kuten henkilöllisyys ja varallisuus, pätevyys, asema, hyväksyntä, kytkentä tai yhteys ja hänen omistamansa teolliset, kaupalliset ja immateriaalioikeudet tai saamansa palkinnot ja tunnustukset,
   g) kuluttajan oikeudet, mukaan lukien oikeus korvaukseen tai hyvitykseen sellaisena kuin niistä on säädetty kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/44/EY(11), tai kuluttajan mahdollisesti kohtaamat riskit.

2.  Kaupallista menettelyä pidetään harhaanjohtavana myös, mikäli se asiayhteydessä, kun otetaan huomioon kaikki seikat ja olosuhteet, näin saa tai todennäköisesti saa keskivertokuluttajan tekemään kaupallisen ratkaisun, jota hän ei muuten olisi tehnyt, ja mikäli siihen liittyy:

   a) tuotteen markkinointi, mukaan lukien vertaileva mainonta, joka aiheuttaa sekaannusta kilpailijan tuotteiden, tavaramerkkien, kauppanimitysten ja muiden erottavien tunnusten kanssa,
  b) sellaisten sitoumusten noudattamatta jättäminen, jotka sisältyvät käytännesääntöihin, joita elinkeinonharjoittajat ovat sitoutuneet noudattamaan, mikäli:
   i) sitoumus ei ole pyrkimysluonteinen vaan vakaa ja todennettavissa oleva, ja
   ii) elinkeinonharjoittaja ilmoittaa kaupallisen menettelyn yhteydessä, että hän noudattaa käytännesääntöjä.

7 artikla

Harhaanjohtavat mainitsematta jättämiset

1.  Kaupallista menettelyä pidetään harhaanjohtavana, jos sen asiayhteydessä, kun otetaan huomioon kaikki seikat ja olosuhteet sekä viestintävälineen rajoitukset, jätetään mainitsematta olennaisia tietoja, joita keskivertokuluttaja tarvitsee asiayhteyden mukaan perustellun kaupallisen ratkaisun tekemiseen, ja jos se näin saa tai todennäköisesti saa keskivertokuluttajan tekemään kaupallisen ratkaisun, jota hän ei muuten olisi tehnyt.

2.  Harhaanjohtavana mainitsematta jättämisenä, ottaen huomioon 1 kohdassa kuvatut seikat, pidetään myös sitä, jos elinkeinonharjoittaja salaa tai antaa epäselvällä, käsittämättömällä tai moniselitteisellä tavalla tai väärään aikaan kyseisessä kohdassa tarkoitettua olennaista tietoa taikka jättää mainitsematta kaupallisen menettelyn kaupallisen tarkoituksen, ellei se ilmene asiayhteydestä, mikäli jommassa kummassa tapauksessa se saa tai todennäköisesti saa keskivertokuluttajan tekemään kaupallisen ratkaisun, jota hän muuten ei olisi tehnyt.

3.  Jos kaupallisen menettelyn ilmoittamisessa käytettävä väline asettaa paikkaan tai aikaan liittyviä rajoituksia, nämä rajoitukset sekä elinkeinonharjoittajan mahdollisesti toteuttamat toimenpiteet tietojen välittämiseksi kuluttajille muilla tavoin otetaan huomioon päätettäessä siitä, onko tietoja jätetty mainitsematta.

4.  Ostokehotuksissa pidetään olennaisina seuraavia tietoja, jolleivät ne ilmene asiayhteydestä:

   a) tuotteen pääominaisuudet siinä laajuudessa kuin viestintävälineen ja tuotteen kannalta on asianmukaista,
   b) elinkeinonharjoittajan maantieteellinen osoite ja henkilöllisyys, kuten esimerkiksi hänen toiminimensä ja tarvittaessa sen elinkeinonharjoittajan maantieteellinen osoite ja henkilöllisyys, joka puolesta hän toimii,
   c) hinta veroineen tai, ellei tuotteen luonteesta johtuen hintaa voida kohtuudella laskea etukäteen, hinnan laskutapa sekä tapauksen mukaan kaikki muut rahti-, toimitus- tai postimaksut tai, ellei näitä kustannuksia voida kohtuudella laskea etukäteen, se seikka, että kuluttaja voi joutua maksamaan tällaisia lisämaksuja,
   d) maksujärjestelyt, toimitus, suorittaminen ja valitusten käsittelyihin sovellettava käytäntö, mikäli ne poikkeavat huolellisen ammatinharjoittamisen vaatimuksista,
   e) kun tuotteisiin ja liiketoimiin liittyy irtisanomis- tai peruuttamisoikeus, maininta tästä oikeudesta.

5.  Yhteisön lainsäädännössä vahvistettuja kaupallista viestintää, mainonta tai markkinointi mukaan luettuna, koskevia tiedotusvaatimuksia pidetään olennaisina. Liitteessä II, joka ei ole tyhjentävä, on luettelo tällaisista vaatimuksista.

2 JAKSO

AGGRESSIIVISET KAUPALLISET MENETTELYT

8 artikla

Aggressiiviset kaupalliset menettelyt

Kaupallista menettelyä pidetään aggressiivisena, jos se asiayhteydessä, kun otetaan huomioon kaikki seikat ja olosuhteet, häirinnän, pakottamisen, fyysinen voimankäyttö mukaan luettuna, tai sopimattoman vaikuttamisen keinoin merkittävästi heikentää tai omiaan merkittävästi heikentämään keskivertokuluttajan valinnanvapautta tai käyttäytymistä suhteessa tuotteeseen ja näin saa tai todennäköisesti saa hänet tekemään kaupallisen ratkaisun, jota hän ei muuten olisi tehnyt.

9 artikla

Häirinnän, pakottamisen ja sopimattoman vaikuttamisen käyttäminen

Määritettäessä, käytetäänkö kaupallisessa menettelyssä häirintää, pakottamista, fyysinen voimankäyttö mukaan luettuna, tai sopimatonta vaikuttamista, huomioon otetaan:

   a) sen ajoitus, tapahtumapaikka, luonne ja kesto,
   b) uhkaava tai halventava kielenkäyttö tai käyttäytyminen,
   c) elinkeinonharjoittajan vaikuttaminen tuotetta koskevaan kuluttajan ratkaisuun käyttämällä tiedossaan olevia vastoinkäymisiä tai seikkoja, jotka ovat niin vakavia, että ne heikentävät kuluttajan arvostelukykyä,
   d) elinkeinonharjoittajan asettamat vaikeat ja kohtuuttomat sopimuksen ulkopuoliset esteet, kun kuluttaja haluaa käyttää sopimukseen sisältyviä oikeuksiaan, mukaan lukien oikeutta päättää sopimus tai vaihtaa tuotetta tai elinkeinonharjoittajaa,
   e) uhkaus ryhtyä toimiin, jotka eivät ole laillisesti mahdollisia.

3 LUKU

KÄYTÄNNESÄÄNNÖT

10 artikla

Käytännesäännöt

Tällä direktiivillä ei estetä käytännesääntöjen ylläpitäjiä harjoittamasta sopimattomien kaupallisten menettelyjen valvontaa, johon jäsenvaltiot saavat kannustaa, eikä 11 artiklassa tarkoitettuja henkilöitä tai yhteisöjä kääntymästä tällaisten toimielinten puoleen, jos asian käsittely näissä elimissä täydentää kyseisessä artiklassa tarkoitettua tuomioistuin- tai hallintomenettelyä.

Valvovan elimen puoleen kääntyminen ei missään tapauksessa merkitse luopumista 11 artiklassa tarkoitetusta oikeus- tai hallintoviranomaisen puoleen kääntymisestä.

4 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

11 artikla

Täytäntöönpano

1.  Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön riittävät ja tehokkaat keinot sopimattomien kaupallisten menettelyiden torjumiseksi, jotta tämän direktiivin säännöksiä noudatetaan kuluttajien edun edellyttämällä tavalla.

Näihin keinoihin kuuluvat säännökset, joiden mukaisesti sellaiset henkilöt tai yhteisöt, joiden etua sopimattomien kaupallisten menettelyjen torjuminen kansallisen lainsäädännön mukaisesti koskee, kilpailijat mukaan luettuina, voivat

   a) ryhtyä oikeudellisiin toimiin tällaisten sopimattomien kaupallisten menettelyjen suhteen ja/tai
   b) saattaa tällaiset sopimattomat kaupalliset menettelyt sellaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi, jolla on toimivalta joko ratkaista valitukset tai panna vireille asianmukainen oikeudenkäynti asiassa.

Kunkin jäsenvaltion on ratkaistava, kumpi näistä mahdollisuuksista on käytettävissä ja onko tuomioistuimilla tai hallintoviranomaisilla oikeus vaatia, että valituksen käsittelyssä on turvauduttava muihin olemassa oleviin keinoihin, joihin luetaan myös 10 artiklassa tarkoitetut menettelyt, ennen asian ottamista ratkaistavaksi. Keinot ovat käytettävissä riippumatta siitä, ovatko asianomaiset kuluttajat sen jäsenvaltion alueella, jossa elinkeinonharjoittaja sijaitsee, vai jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

Kunkin jäsenvaltion on ratkaistava:

   a) voidaanko nämä oikeuskeinot ottaa käyttöön erikseen tai yhdessä useita samalla talouden alalla toimivia elinkeinonharjoittajia vastaan ja
   b) voidaanko nämä oikeuskeinot ottaa käyttöön käytännesääntöjen ylläpitäjää vastaan silloin, kun asianomaisissa käytännesäännöissä edistetään oikeudellisten vaatimusten noudattamatta jättämistä.

2.  Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitettujen säännösten nojalla annettava tuomioistuimille tai hallintoviranomaiselle tapauksissa, joissa ne pitävät sitä kaikkien asiaan liittyvien etujen ja etenkin yleisen edun kannalta tarpeellisena, toimivalta

   a) määrätä sopimattomat kaupalliset menettelyt lopetettavaksi tai hakea tuomioistuimelta päätöstä niiden lopettamisesta tai
   b) kieltää sopimaton kaupallinen menettely tai hakea tuomioistuimelta päätöstä menettelyn kieltämisestä, jollei menettelyä vielä ole käytetty mutta sen käyttäminen on odotettavissa,
  

vaikka tosiasiallisen vahingon syntymistä taikka elinkeinonharjoittajan tahallisuutta tai huolimattomuutta ei olisi näytetty.

Jäsenvaltioiden on myös säädettävä kiireellisestä menettelystä, jota noudattaen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet voidaan toteuttaa

– joko väliaikaisina tai

– lopullisina

siten, että kukin jäsenvaltio saa valita jommankumman näistä kahdesta vaihtoehdosta.

Lisäksi jäsenvaltiot voivat, poistaakseen sopimattomien kaupallisten menettelyjen pysyvät vaikutukset, antaa tuomioistuimille tai hallintoviranomaisille, jos kaupalliset menettelyt on lopullisella päätöksellä määrätty lopetettavaksi, toimivallan

   a) määrätä kyseinen päätös kokonaan tai osittain julkaistavaksi tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan muodossa
   b) määrätä lisäksi oikaisu julkaistavaksi asiassa.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen hallintoviranomaisten tulee

   a) olla kokoonpanoltaan sellaisia, että niiden puolueettomuudesta ei ole epäilyksiä,
   b) saada riittävät toimivaltuudet valitusten johdosta tekemiensä päätösten noudattamisen tehokasta valvomista ja turvaamista varten,
   c) säännönmukaisesti perustella päätöksensä.

Jos 2 kohdassa tarkoitettua toimivaltaa käyttää yksinomaan hallintoviranomainen, sen päätökset tulee aina perustella. Lisäksi tällöin on säädettävä menettelystä, jolla viranomaisen toimivallan virheellinen tai sopimaton käyttö tai käyttämisen laiminlyönti voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.

12 artikla

Tuomioistuimet ja hallintoviranomaiset: väittämien osoittaminen oikeiksi

Jäsenvaltioiden on annettava tuomioistuimille tai hallintoviranomaisille 11 artiklassa tarkoitetuissa riita-asioissa tai hallintomenettelyissä toimivalta

   a) vaatia elinkeinonharjoittajaa näyttämään toteen kaupalliseen menettelyyn liittyvien tosiasiaväittämien paikkansapitävyys, jos se elinkeinonharjoittajan ja menettelyn muiden asianosaisten oikeutetut edut sekä kyseiseen tapaukseen liittyvät seikat huomioon ottaen on aiheellista, ja
   b) katsoa tosiasiaväittämät virheellisiksi, jollei a alakohdan mukaisesti vaadittua näyttöä esitetä tai jos tuomioistuin tai hallintoviranomainen pitää sitä riittämättömänä.

13 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

14 artikla

Direktiivin 84/450/ETY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 84/450/ETY seuraavasti:

1)  Korvataan 1 artikla seuraavasti:

"

1 artikla

Tämän direktiivin tarkoituksena on suojella elinkeinonharjoittajia harhaanjohtavalta mainonnalta ja sen kohtuuttomilta seurauksilta sekä vahvistaa ne edellytykset, joiden toteutuessa vertaileva mainonta on sallittua.

"

2)   2 artiklassa:

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

"
   3. "myyjällä tai toimittajalla' (jäljempänä 'elinkeinonharjoittajalla') tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimii sellaisessa tarkoituksessa, joka liittyy hänen elinkeino-, liike-, käsiteollisuus- tai ammattitoimintaansa ja elinkeinonharjoittajan nimissä tai puolesta toimivaa henkilöä;
"

Lisätään kohta seuraavasti:

"
   4. "käytännesääntöjen ylläpitäjällä' tarkoitetaan tahoa, mukaan lukien elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien ryhmä, joka vastaa käytännesääntöjen laatimisesta ja tarkistamisesta ja/tai sen valvomisesta, että ne, jotka ovat sitoutuneet sääntöihin, noudattavat niitä.
"

3)  Korvataan 3 a artikla seuraavasti:

"

3 a artikla

1.  Vertaileva mainonta on vertailun osalta sallittua, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

   a) se ei ole tämän direktiivin 2 artiklan 2 kohdassa, 3 artiklassa ja 7 artiklan 1 kohdassa tai sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla …….. annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/…/EY(12)* 6 ja 7 artiklassa tarkoitettua harhaanjohtavaa mainontaa;
   b) siinä verrataan samoja tarpeita tyydyttäviä tai samaan tarkoitukseen aiottuja tavaroita tai palveluja;
   c) siinä vertaillaan puolueettomasti näiden tavaroiden tai palvelujen yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, todennettavissa olevaa ja edustavaa piirrettä, joihin voi kuulua myös hinta;
   d) siinä ei vähätellä tai panetella kilpailijan tavaramerkkiä, kauppanimeä, muuta erottavaa tunnusta, tavaroita, palveluja, toimintaa tai olosuhteita;
   e) alkuperänimityksellä varustettujen tuotteiden osalta vertailu kohdistuu kussakin tapauksessa tuotteisiin, joiden nimitys on sama;
   f) siinä ei käytetä epäoikeutetusti hyväksi kilpailijan tavaramerkin, kauppanimityksen tai muiden erottavien tunnusten mainetta taikka kilpailevan tuotteen alkuperänimitystä;
   g) siinä ei esitetä tavaroita tai palveluja sellaisten tavaroiden tai palvelujen jäljitelminä tai toisintoina, joilla on suojattu tavaramerkki tai kaupallinen nimi;
   h) siinä ei aiheuteta sekaannusta elinkeinonharjoittajien keskuudessa mainostajan ja kilpailijan välillä tai mainostajan ja kilpailijan tavaramerkkien, kauppanimitysten, muiden erottavien tunnusten, tavaroiden tai palvelujen välillä.
  

___________

  

* EUVL L ...

"

4)  Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"

1.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että käytettävissä on riittävät ja tehokkaat keinot harhaanjohtavan mainonnan torjumiseksi ja vertailevaa mainontaa koskevien säännösten noudattamiseksi elinkeinonharjoittajien ja kilpailijoiden edun edellyttämällä tavalla. Näihin keinoihin kuuluvat säännökset, joiden mukaisesti sellaiset henkilöt tai yhteisöt, joiden etua harhaanjohtavan mainonnan kieltäminen tai vertailevan mainonnan säänteleminen kansallisen lainsäädännön mukaisesti koskee, voivat:

   a) ryhtyä oikeudellisiin toimiin tällaisen mainonnan suhteen; tai
   b) saattaa tällaisen mainonnan sellaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi, jolla on toimivalta joko ratkaista valitukset tai panna vireille asianmukainen oikeudenkäynti asiassa.

Kunkin jäsenvaltion on ratkaistava, kumpi näistä mahdollisuuksista on käytettävissä ja onko tuomioistuimilla tai hallintoviranomaisilla oikeus vaatia, että valituksen käsittelyssä on turvauduttava muihin olemassa oleviin keinoihin, joihin luetaan myös 5 artiklassa tarkoitetut menettelyt, ennen asian ottamista ratkaistavaksi.

Kunkin jäsenvaltion on ratkaistava:

   a) voidaanko nämä oikeuskeinot ottaa käyttöön erikseen tai yhdessä useita samalla talouden alalla toimivia elinkeinonharjoittajia vastaan ja
   b) voidaanko nämä oikeuskeinot ottaa käyttöön käytännesääntöjen ylläpitäjää vastaan silloin, kun asianomaisissa käytännesäännöissä edistetään oikeudellisten vaatimusten noudattamatta jättämistä.

"

5)  Korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"

1.  Tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai antamasta säännöksiä laajemmasta elinkeinonharjoittajien ja kilpailijoiden suojasta harhaanjohtavan mainonnan osalta.

"

15 artikla

Direktiivien 97/7/EY ja 2002/65/EY muuttaminen

1)  Korvataan direktiivin 97/7/EY 9 artikla seuraavasti:

"

9 artikla

Toimitus, jota ei ole tilattu

Koska sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla … annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/…/EY(13)* kielletään toimitukset, joita ei ole tilattu, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vapauttaakseen kuluttajan vastasuorituksesta sellaisesta toimituksesta, jota ei ole tilattu; vastaamatta jättäminen ei tällöin merkitse tarjouksen hyväksymistä.

_____________

* EUVL L ...

"

2)  Korvataan direktiivin 2002/65/EY 9 artikla seuraavasti:

"

9 artikla

Koska sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla … annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/…/EY(14)* kielletään toimitukset, joita ei ole tilattu, ja rajoittamatta jäsenvaltioiden säännöksiä etäsopimusten hiljaisesta uusimisesta, jos tällaisissa säännöissä sallitaan hiljainen uusiminen, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vapauttaakseen kuluttajan velvoitteista sellaisen toimituksen osalta, jota ei ole tilattu; vastaamatta jättäminen ei tällöin merkitse tarjouksen hyväksymistä.

______________

* EUVL L

"

16 artikla

Direktiivin 98/27/EY ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttaminen

1)  Korvataan direktiivin 98/27/EY liitteessä oleva 1 kohta seuraavasti:

"

1.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/…/EY+, annettu …, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla (EUVL L ...)

"

2)  Lisätään kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä ("asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä") 27 päivänä lokakuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004(15) liitteeseen kohta seuraavasti:

"

16.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/…/EY(16), annettu …, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla (EUVL L , s. ).

"

17 artikla

Tiedottaminen

Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet, jotta kuluttajat saavat tietoja niistä säännöksistä, joilla tämä direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja kannustettava tarvittaessa elinkeinonharjoittajia ja käytännesääntöjen ylläpitäjiä antamaan kuluttajille tietoa käytännesäännöistään.

18 artikla

Tarkistaminen

1.  Komissio toimittaa viimeistään(17) Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattavan kertomuksen tämän direktiivin ja erityisesti sen 3 artiklan 9 kohdan ja 4 artiklan ja liitteen I soveltamisesta, mahdollisuuksista yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa edelleen kuluttajansuojaan liittyvää yhteisön lainsäädäntöä sekä 3 artiklan 5 kohdan huomioon ottaen toimenpiteistä, jotka on toteutettava yhteisön tasolla kuluttajansuojan riittävän tason ylläpitämiseksi. Kertomukseen on liitettävä tarvittaessa ehdotus tämän direktiivin tai muun asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön tarkistamiseksi.

2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät ryhtymään perustamissopimuksen mukaisesti toimiin kahden vuoden kuluessa siitä, kun komissio on esittänyt 1 kohdassa tarkoitetun ehdotuksen.

19 artikla

Direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään ... (18)*Niiden on ilmoitettava tästä ja myöhemmistä muutoksista komissiolle viipymättä.

Niiden on alettava soveltaa näitä säännöksiä viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(19). Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

21 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Kaupalliset menettelyt, joita pidetään kaikissa olosuhteissa sopimattomina

Harhaanjohtavat kaupalliset menettelyt

1)  Elinkeinonharjoittajan perätön väite, että hän on allekirjoittanut käytännesäännöt.

2)  Luotettavuus- tai laatumerkinnän tai vastaavan esittäminen ilman tarvittavaa lupaa.

3)  Elinkeinonharjoittajan perätön väite, että julkinen tai muu taho on hyväksynyt käytännesäännöt.

4)  Elinkeinonharjoittajan perätön väite, että julkinen tai yksityinen elin on hyväksynyt tai sallinut elinkeinonharjoittajan toiminnan (tämän kaupalliset menettelyt mukaan lukien) tai tuotteen tai antanut tälle/sille luvan taikka tällaisen väitteen esittäminen ilman, että noudatetaan hyväksymiseen, sallimiseen tai luvan antamiseen liittyviä ehtoja.

5)  Kehotus ostaa tuotteita tiettyyn hintaan ilmoittamatta, että elinkeinonharjoittajalla on kohtuullisia perusteita uskoa, ettei hän kykene toimittamaan tai järjestämään toista elinkeinonharjoittajaa toimittamaan näitä tai vastaavia tuotteita kyseiseen hintaan sellaisen ajan ja sellaisia määriä, jotka ovat kohtuullisia tuote, sen myynnin edistämiseksi toteutettujen toimien laajuus ja tarjottu hinta huomioon ottaen (täkymainonta – bait advertising).

6)  Kehotus ostaa tuotteita tiettyyn hintaan ja sitten:

   a) kieltäytyminen näyttämästä mainostettua tuotetta kuluttajille tai
   b) kieltäytyminen ottamasta tilauksia tuotteesta tai toimittamasta sitä kohtuuajassa tai
   c) viallisen kappaleen näyttäminen tuotteesta
  

tarkoituksena edistää toisen tuotteen myyntiä (täkymyynti – bait and switch).

7)  Perätön ilmoitus, että tuote on saatavilla vain hyvin rajoitetun ajan tai että se on saatavilla tietyillä ehdoilla vain hyvin rajoitetun ajan, jotta kuluttajat tekisivät päätöksen välittömästi eikä heille jäisi riittävää tilaisuutta tai riittävästi aikaa tehdä perusteltu valinta.

8)  Sitoutuminen tarjoamaan myynninjälkeisiä palveluita kuluttajille, joihin elinkeinonharjoittaja on ollut yhteydessä myyntiä edeltäneessä viestinnässä kielellä, joka ei ole sen jäsenvaltion virallinen kieli, jossa elinkeinonharjoittaja sijaitsee, ja tällaisen palvelun tarjoaminen jälkeen päin ainoastaan jollain muulla kielellä, ilman että tästä ilmoitetaan selvästi kuluttajalle ennen tämän sitoutumista liiketoimeen.

9)  Perätön ilmoitus tai sellaisen perättömän vaikutelman luominen, että tuotetta voidaan myydä laillisesti.

10)  Kuluttajille lainsäädännössä annettujen oikeuksien esittäminen eräänä elinkeinonharjoittajan tarjouksen ominaisena piirteenä.

11)  Tiedotusvälineiden toimituksellisen sisällön käyttäminen tuotteen myynnin edistämiseen siten, että elinkeinonharjoittaja on maksanut myynninedistämisen mutta ei ilmoita sitä selvästi sisällössä tai kuluttajalle selkeästi tunnistettavin kuvin tai äänin (puffi). Tämä ei vaikuta direktiivin 89/552/ETY(20) säännösten soveltamiseen.

12)  Sisällöllisesti perättömän väitteen esittäminen sellaisen riskin luonteesta ja laajuudesta, joka kohdistuu kuluttajan henkilökohtaiseen tai hänen perheensä turvallisuuteen, jollei hän osta tuotetta.

13)  Tietyn valmistajan tuotetta muistuttavan tuotteen myynnin edistäminen harhaanjohtamalla kuluttajaa tarkoituksellisesti uskomaan, että se on kyseisen valmistajan tekemä, vaikka tämä ei pidä paikkaansa.

14)  Pyramidimyyntijärjestelmän luominen, käyttäminen tai edistäminen; järjestelmässä kuluttajan tekemän suorituksen vastineena on mahdollisuus saada korvausta etupäässä muiden kuluttajien värväämisestä järjestelmään eikä tuotteiden myynnistä tai kulutuksesta.

15)  Perätön väite, jonka mukaan elinkeinonharjoittaja aikoo lopettaa kaupankäynnin tai muuttaa pois tiloista.

16)  Väite, että tuotteet voivat helpottaa rahapeleissä voittamista.

17)  Perätön väite, että tuotteella voidaan parantaa sairauksia, toimintahäiriöitä tai epämuodostumia.

18)  Sellaisten sisällöllisesti virheellisten tietojen levittäminen, jotka koskevat markkinatilannetta tai mahdollisuutta löytää tuote ja joiden tarkoituksena on saada kuluttaja hankkimaan tuote huonommilla edellytyksillä kuin normaali markkinatilanne mahdollistaa.

19)  Kaupallisessa menettelyssä esitetty väite kilpailusta tai palkinnosta, ilman että ilmoitettu tai kohtuullinen vastaava palkinto annetaan.

20)  Tuotteen luonnehtiminen ilmaisulla "ilmainen", "maksuton" tai vastaavalla ilmaisulla, jos kuluttajan on maksettava muita kuluja kuin kaupalliseen menettelyyn vastaamisesta ja tuotteen noutamisesta tai maksullisesta toimittamisesta aiheutuvat väistämättömät kulut.

21)  Laskun tai vastaavan maksua koskevan asiakirjan sisällyttäminen markkinointiaineistoon siten, että kuluttajalle annetaan perätön vaikutelma, että hän on jo tilannut markkinoidun tuotteen.

22)  Perättömän väitteen esittäminen tai perättömän vaikutelman luominen siitä, että elinkeinonharjoittaja ei toimi tarkoituksessa, joka liittyy hänen elinkeino- tai ammattitoimintaansa, tai esiintyminen vilpillisesti kuluttajana.

23)  Perättömän vaikutelman luominen siitä, että tuotteeseen liittyvät myynninjälkeiset palvelut ovat saatavilla muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa tuote myydään.

Aggressiiviset kaupalliset menettelyt

24)  Sellaisen vaikutelman luominen, että kuluttaja ei voi poistua, ennen kuin sopimus on tehty.

25)  Henkilökohtaiset käynnit kuluttajan kotona ja kuluttajan esittämien poistumis- tai palaamattajättämiskehotusten huomiotta jättäminen lukuun ottamatta perusteltavissa olevia tilanteita, jotka liittyvät sopimusvelvoitteen täyttämiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

26)  Sinnikkäät ja ei-toivotut myyntiyhteydenotot puhelimitse, faksitse, sähköpostitse tai muuta etävälinettä käyttäen lukuun ottamatta perusteltavissa olevia tilanteita, jotka liittyvät sopimusvelvoitteen täyttämiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällä ei rajoiteta direktiivin 97/7/EY 10 artiklan ja direktiivien 95/46/EY(21) ja 2002/58/EY soveltamista.

27)  Vaatimus, että kuluttajan, joka haluaa tehdä korvaushakemuksen vakuutuksen perusteella, on esitettävä asiakirjoja, joita ei kohtuudella voida pitää korvaushakemuksen hyväksyttävyyden kannalta olennaisina, tai järjestelmällinen vastaamatta jättäminen asiaan liittyvään kirjeenvaihtoon, jotta kuluttaja jättäisi käyttämättä hänelle sopimuksen perusteella kuuluvia oikeuksia.

28)  Mainoksiin sisällytetty lapsiin kohdistuva suora kehotus ostaa tai suostutella heidän vanhempiaan tai muita aikuisia ostamaan mainostettuja tuotteita lapsille. Tällä säännöksellä ei rajoiteta televisiotoiminnasta annetun direktiivin 89/552/ETY 16 artiklan säännösten soveltamista.

29)  Maksun vaatiminen heti tai myöhemmin elinkeinonharjoittajan toimittamista tuotteista, joita kuluttaja ei ole tilannut, tai tällaisten tuotteiden palautuksen tai säilyttämisen vaatiminen, paitsi jos tuote on direktiivin 97/7/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitettu korvaava tuote (toimitus, jota ei ole tilattu).

30)  Kuluttajalle annettu selvä ilmoitus, että jollei tämä osta tuotetta tai palvelua, elinkeinonharjoittajan työpaikka tai toimeentulo on vaarassa.

31)  Sellaisen perättömän vaikutelman luominen, että kuluttaja on jo voittanut, voittaa tai tietyllä tavalla toimiessaan voittaa palkinnon tai muun edun, vaikka tosiasiassa:

– mitään palkintoa tai etua ei ole, tai

palkinnon tai muun edun saaminen edellyttää kuluttajalta rahasuoritusta tai kustannuksia vaativaa toimenpidettä.

LIITE II

Yhteisön säädökset, joissa vahvistetaan mainontaa

ja kaupallista viestintää koskevat säännöt

Direktiivin 97/7/EY 4 ja 5 artikla

Matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista 13 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/314/ETY(22) 3 artikla

Ostajien suojaamisesta kiinteistöjen osa-aikaisen käyttöoikeuden ostosopimuksen tiettyihin osiin nähden 26 päivänä lokakuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/47/EY(23) 3 artiklan 3 kohta

Kuluttajansuojasta kuluttajille tarjottavien tuotteiden hintojen ilmoittamisessa 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/6/EY(24) 3 artiklan 4 kohta

Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY(25) 86–100 artikla

Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä)(26) 5 ja 6 artikla

Kulutusluottoja koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 87/102/ETY muuttamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/7/EY(27) 1 d artikla

Direktiivin 2002/65/EY 3 ja 4 artikla

Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY muuttamisesta rahastoyhtiöiden ja yksinkertaistettujen tarjousesitteiden sääntelemiseksi 21 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/107/EY(28) 1 artiklan 9 kohta

Vakuutusedustuksesta 9 päivänä joulukuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/92/EY(29) 12 ja 13 artikla

Henkivakuutuksesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/83/EY(30) 36 artikla

Rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY(31) 19 artikla

Muuta ensivakuutusta kuin henkivakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/49/ETY(32) (kolmas vahinkovakuutusdirektiivi) 31 ja 43 artikla

Arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä 4 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY(33) 5, 7 ja 8 artikla

(1) Hyväksytyt tekstit, 20.4.2004, P5_TA(2004)0298.
(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(3) EUVL C 108, 30.4.2004, s. 81.
(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 20. huhtikuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 15. marraskuuta 2004 (EUVL C 38 E, 15.2.2005, s. 1) ja Euroopan parlamentin kanta 24. helmikuuta 2005.
(5) EYVL L 250, 19.9.1984, s. 17, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/55/EY (EYVL L 290, 23.10.1997, s. 18).
(6) EYVL L 144, 4.6.1997, s. 19, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/65/EY (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 16).
(7) EYVL L 166, 11.6.1998, s. 51, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2002/65/EY.
(8) EYVL L 271, 9.10.2002, s. 16.
(9) EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.
(10)* 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta.
(11) EYVL L 171, 7.7.1999, s. 12.
(12)+ EUVL: Lisätkää tämän direktiivin numero.
(13)+ EUVL: Lisätkää tämän direktiivin numero.
(14)+ EUVL: Lisätkää tämän direktiivin numero.
(15) EUVL L 364, 9.12.2004, s. 1.
(16)+ EUVL: Lisätkää tämän direktiivin numero.
(17)* Kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta.
(18)** 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta.
(19)* 30 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta.
(20) Neuvoston direktiivi 89/552/ETY, annettu 3 päivänä lokakuuta 1989, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60).
(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
(22) EYVL L 158, 23.6.1990, s. 59.
(23) EYVL L 280, 29.10.1994, s. 83.
(24) EYVL L 80, 18.3.1998, s. 27.
(25) EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/27/EY (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 34).
(26) EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.
(27) EYVL L 101, 1.4.1998, s. 17.
(28) EYVL L 41, 13.2.2002, s. 20.
(29) EYVL L 9, 15.1.2003, s. 3.
(30) EYVL L 345, 19.12.2002, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 2004/66/EY (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 35).
(31) EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.
(32) EYVL L 228, 11.8.1992, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/87/EY (EUVL L 35, 11.2.2003, s. 1).
(33) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.


Alusten siirtäminen vuoden 2004 hyökyaalloista kärsineisiin maihin *
PDF 214kWORD 65k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 2792/1999 muuttamisesta alusten siirtämistä vuoden 2004 hyökyaallosta kärsineisiin maihin koskevan erityistoimen osalta (KOM(2005)0036 - C6-0036/2005 - 2005/0005(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0036)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0036/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 ja 134 artiklan,

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistus
Tarkistus 6
Ehdotus neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 2792/1999 muuttamisesta alusten siirtämistä vuoden 2004 hyökyaallosta kärsineisiin maihin koskevan erityistoimen osalta
Ehdotus neuvoston asetukseksi vuoden 2004 hyökyaallosta kärsineiden maiden hyväksi toteutettavasta erityistoimesta ja asetuksen (EY) N:o 2792/1999 muuttamiseksi alusten siirtämisen mahdollistamiseksi asianomaisiin maihin
Tarkistus 7
JOHDANTO-OSAN 1 A KAPPALE (uusi)
(1 a) Humanitaariseen apuun tarkoitettuja yhteisön varoja on ohjattava myös kalastusalan elvyttämiseen asianomaisissa maissa.
Tarkistus 8
JOHDANTO-OSAN 1 B KAPPALE (uusi)
(1 b) Kyseisestä avusta riippumatta asianomaisten maiden on voitava pyytää Euroopan unionia lähettämään ensi hätään kalastusaluksia, jotta väestön ruokahuollossa oleviin ongelmiin voitaisiin vastata kalataloustuotteilla ja ryhtyä elvyttämään pyyntiä tietyillä alueilla.
Tarkistus 21
JOHDANTO-OSAN 4 A KAPPALE (uusi)
(4 a) Mahdollisuus siirtää alueelle yhteisön aluksia on ainoastaan yksi osa laajempia toimia, joilla pyritään auttamaan asianomaisia yhteisöjä rakentamaan uudelleen kalastusinfrastruktuurinsa, ja lisäksi olisi tunnustettava, että muut keinot, kuten suorat varojen siirrot tai yhteisön omissa kalastajayhteisöissä saatavilla olevan osaamisen hyödyntäminen, saattavat soveltua tähän paremmin.
Tarkistus 13
JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE
(5)  Jotta alukset vastaisivat mainittujen yhteisöjen tarpeita, tällä asetuksella säädettäviin toimenpiteisiin kelpoisiksi olisi katsottava ainoastaan täysin merikelpoiset, hyvin varustellut ja kokonaispituudeltaan alle 12 metrin mittaiset alukset.
(5)  Jotta alukset vastaisivat mainittujen yhteisöjen tarpeita, tällä asetuksella säädettäviin toimenpiteisiin kelpoisiksi olisi katsottava ainoastaan täysin merikelpoiset, hyvin varustellut, FAO:n määrittelemiin paikallisiin tarpeisiin mukautetut ja kokonaispituudeltaan alle 12 metrin mittaiset alukset.
Tarkistus 14
JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE
(6)  On aiheellista säätää lisäpalkkion myöntämisestä julkisille tai yksityisille organisaatioille alusten kuljettamisesta kolmansiin maihin aiheutuvien menojen kattamiseksi sekä alusten omistajille tukikelpoisten alusten varustelemisesta ja täysin merikelpoisiksi saattamisesta aiheutuvien menojen korvaamiseksi.
(6)  On aiheellista säätää lisäpalkkion myöntämisestä julkisille tai yksityisille organisaatioille alusten kuljettamisesta kolmansiin maihin aiheutuvien menojen kattamiseksi sekä alusten omistajille tukikelpoisten alusten varustelemisesta ja täysin merikelpoisiksi, hyvin varustelluiksi ja FAO:n määrittelemiin paikallisiin tarpeisiin mukautetuiksi saattamisesta aiheutuvien menojen korvaamiseksi.
Tarkistus 9
JOHDANTO-OSAN 9 A KAPPALE (uusi)
(9 a) Neuvoston olisi tämän vuoksi ohjattava osa humanitaariseen apuun tarkoitetun budjettikohdan varoista kalastusalan elvyttämiseksi tehtävään yhteistyöhön joulukuun 2004 hyökyaallosta kärsineissä maissa.
Tarkistus 22
JOHDANTO-OSAN 9 B KAPPALE (uusi)
(9 b) Mitään tässä asetuksessa sanottua ei pidä tulkita sitoumukseksi siirtää aluksia asianomaisille alueille. Sillä ainoastaan mahdollistetaan alusten siirtäminen, mikäli tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset täyttyvät.
Tarkistus 10
JOHDANTO-OSAN 10 KAPPALE
(10)  Sen vuoksi 17 päivänä joulukuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2792/1999,
(10)  Sen vuoksi, siltä varalta, että asianomaiset maat pyytävät alusten siirtämistä, olisi harkittava 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 muuttamista,
Tarkistus 11
- 1 ARTIKLA (uusi)
- 1 artikla
1.  Euroopan unioni osoittaa {...} euroa kalastusalan tukemiseen joulukuun 2004 hyökyaallosta kärsineissä maissa.
Se lähettää ammattitaitoisia asiantuntijoita ja kalastajia tukemaan kalastusalan elvyttämistä.
2.  Rahoitustuen ja teknisen avun ensisijaiset tavoitteet ovat:
– kalastusalusten rakentamiseen tarkoitettujen telakoiden uudelleen rakentaminen
– kalastussatamien avaaminen uudelleen
– saaliiden purkamiseen ja myyntiin tarvittavien satamainfrastruktuurien uudelleen rakentaminen
– kylmäsäilytystilojen uudelleen rakentaminen ja uusien laitteiden hankkiminen.
3.  Neuvosto vahvistaa 1 kohdassa tarkoitetun tuen määrän, ja se otetaan unionin talousarvion otsakkeeseen 4 kuuluvasta budjettikohdasta 23 02 01 (humanitaarinen apu).
Tarkistus 12
1 ARTIKLA
Muutetaan asetus (EY) N:o 2792/1999 seuraavasti:
Siltä varalta, että asianomaiset maat pyytävät Euroopan unionia siirtämään aluksia pyynnin elvyttämiseksi, muutetaan asetus (EY) N:o 2792/1999 seuraavasti:
Tarkistukset 15 ja 1
1 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHTA
7 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohta (asetus (EY) N:o 2792/1999)
ii) siirron salliva jäsenvaltio varmistaa, että alus on täysin merikelpoinen ja kalastusta varten varusteltu, että se siirretään hyökyaallon koettelemalle alueelle ja hyökyaallon seurauksista kärsineiden kalastusta harjoittavien yhteisöjen hyväksi ja että toimenpiteestä kalavaroille ja paikallistaloudelle koituvat kielteiset vaikutukset pysyvät mahdollisimman vähäisinä;
ii) siirron salliva jäsenvaltio varmistaa, että alus on täysin merikelpoinen, kalastusta varten varusteltu, asianomaisissa kolmansissa maissa harjoitettavaan kalastukseen soveltuva ja että se siirretään hyökyaallon koettelemalle alueelle ja hyökyaallon seurauksista kärsineiden kalastusta harjoittavien yhteisöjen hyväksi ja että toimenpiteestä ei aiheudu kielteisiä vaikutuksia kalavarojen kestävyydelle eikä paikallistaloudelle;
Tarkistus 3
1 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHTA
7 artiklan 3 kohdan d alakohdan iii alakohta (asetus (EY) N:o 2792/1999)
iii) siirron on vastattava FAO:n arvioinnissaan toteamia tarpeita ja oltava kolmannen maan pyyntöä vastaava."
iii) siirron on vastattava FAO:n arvioinnissaan toteamia tarpeita ja oltava kolmannen maan pyyntöä vastaava. Tämä on varmistettava vaikutusten ennakkoarvioinnilla, johon osallistuvat FAO, alalla toimivat valtiosta riippumattomat järjestöt ja paikallisten kalastajayhteisöjen edustajat, ja niissä on otettava huomioon aluksen rakenne, kalastustoiminta, johon alus on tarkoitettu, kalastusvälineet, joita aluksessa on tarkoitus käyttää, sekä moottorin koko ja muut tekniset ominaisuudet.
Tarkistus 20
1 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHTA
7 artiklan 3 kohdan d alakohdan iii a alakohta (uusi) (asetus (EY) N:o 2792/1999)
(iii a) aluksen uuden omistajan on oltava joko kolmannen maan kansalainen, jos kyseessä on luonnollinen henkilö, tai, jos kyseessä on oikeushenkilö, yrityksen on oltava kolmannen maan kansalaisten omistama.
Tarkistus 2
1 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHTA
7 artiklan 3 kohdan d alakohdan iii b alakohta (uusi) (asetus (EY) N:o 2792/1999)
iii b) siirron yhteydessä on toteutettava asiaankuuluvat tiedollista ja taidollista koulutusta koskevat toimet, jotta voitaisiin varmistaa, että kalastajilla on riittävät tiedot ja tarpeelliset taidot varusteiden käyttöön alusten turvallisuuden ja kalastuksen yleisen kestävyyden varmistamiseksi.
Tarkistus 4
1 ARTIKLAN 1 KOHDAN C ALAKOHTA
7 artiklan 6 kohdan d alakohdan ii alakohta (asetus (EY) N:o 2792/1999)
– korvaamaan palkkionsaajana olevalle aluksen omistajalle aluksen varustelusta ja täysin merikelpoiseksi saattamisesta aiheutuneita menoja.
– korvaamaan palkkionsaajana olevalle aluksen omistajalle aluksen varustelusta ja täysin merikelpoiseksi ja asianomaisissa kolmansissa maissa harjoitettavaan kalastukseen soveltuvaksi saattamisesta aiheutuneita menoja.
Tarkistus 5
1 ARTIKLAN 3 KOHTA
18 a artikla (asetus (EY) N:o 2792/1999)
Aluksen 7 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisen siirron keskeyttäminen
Aluksen 7 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaista siirtoa koskeva menettely
Komissio voi keskeyttää aluksen 7 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisen siirron, jos se katsoo, ettei siirto noudata mainitussa alakohdassa säädettyjä edellytyksiä.
1.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aluksista, jotka aiotaan siirtää 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekä kohteista, joihin alukset aiotaan siirtää.
2.  Komissiolla on ilmoituksen saatuaan kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle, että siirto ei ole 7 artiklan 3 kohdan d alakohdan, erityisesti 7 artiklan 3 kohdan d alakohdan iii alakohdan mukainen. Mikäli komissio ei ilmoita asiasta jäsenvaltiolle kahden kuukauden kuluessa, jäsenvaltio voi siirtää aluksen.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Terästeollisuus
PDF 116kWORD 34k
Euroopan parlamentin päätöslauselma terästeollisuuden tulevaisuudennäkymistä
P6_TA(2005)0050RC-B6-0091/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja etenkin siihen sisältyvät sosiaalisia oikeuksia koskevat määräykset ja EY:n perustamissopimuksen 136 artiklan, jonka mukaan jäsenvaltioiden tavoitteena on työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen, riittävä sosiaalinen suojelu, työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu ja henkilöstövoimavarojen kehittäminen, jotta voidaan saavuttaa korkea ja kestävä työllisyystaso ja torjua syrjäytymistä,

–   ottaa huomioon työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11. maaliskuuta 2002 annetun direktiivin 2002/14/EY(1) sekä direktiivit 98/59/EY(2) ja 94/45/EY(3), joilla kummallakin pyritään lähentämään työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua koskevaa lainsäädäntöä,

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa terästeollisuudesta, teollisuuden uudelleenjärjestelyistä ja sulautumista ja etenkin 12. helmikuuta 2004 terästeollisuuden kriisistä (AST/Thyssen Krupp) antamansa päätöslauselman(4), joka hyväksyttiin yksimielisesti,

–   ottaa huomioon jatkuvan työpaikkojen vähentämisen terästeollisuuden alalla,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   toteaa, että Eurooppa on rakennettu Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamisen pohjalta,

B.   ottaa huomioon Lissabonin strategian tavoitteet, joiden mukaan EU:sta halutaan kehittää maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta,

C.   ilmaisee huolensa sellaisen korkeatasoisen teknisen tuotannon jäämisestä syrjään, jota viime vuosina pidettiin teknisen osaamisen mallina ja joka olisi näin ollen turvattava,

D.   katsoo, että on koko EU:n etujen mukaista säilyttää sellainen teollinen toiminta, joka työllistää suuren osan laajentuneen unionin työväestöstä,

E.   katsoo, että solidaarisuus edellyttää konkreettisia toimia tällä hetkellä ja tulevien sukupolvien kannalta siten, että edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja taloudellista toimintaa, joiden avulla on mahdollista poistaa EU:n epäsuotuisten alueiden ja heikommassa asemassa olevien väestönosien väliset erot talouskasvun ja paremman kilpailukyvyn myötä,

F.   ottaa huomioon, että Thysen-Krupp -yhtiö ei ole noudattanut Italian hallituksen kanssa tehtyä Ternin terästehdasta koskevaa sopimusta; toteaa, että sopimuksen mukaan teräksen tuotanto jatkuisi ja yhtiö saisi vastineeksi infrastruktuureihin ja energiakustannuksiin liittyviä etuisuuksia,

G.   toteaa, että kesäkuussa 2004 tehtyjen sopimusten irtisanomiselle ei ole minkäänlaisia tuotannollisia perusteita ottaen huomioon, että yhtiön nettotulos kasvoi 55 prosenttia ja ylitti hiljattain 844 miljoonan euron rajan,

H.   toteaa, että vajaan vuoden kuluttua tästä sopimuksesta, yhtiö ilmoitti toistamiseen aikovansa sulkea magneettisen teräksen tuotantoyksikön, mistä johtuen kaikkien sulattamoiden toiminta mahdollisesti lakkautettaisiin ensi vuonna; katsoo, ettei ole olemassa minkäänlaisia tuotannollisia syitä, joiden vuoksi ei pitäydyttäisi kaikkien osapuolten tekemässä sopimuksessa, tai lakkauttaa Thyssen Krupp -yhtiön Ternin tehdas,

I.   toteaa, että magneettisen teräksen tuotannon lakkauttaminen Ternissä merkitsee tämän strategisen teollisuuden alan katoamista Italiasta, millä olisi vakavia seurauksia talouden kilpailukyvyn ja ammattitaitoisten nuorten työllisyyden kannalta,

J.   ottaa huomioon AST Thyssen Krupp -yhtiötä hyödyttäneen mittavan julkisen rahoituksen, mukaan lukien rakennerahastojen tavoitteesta 2 ja Euroopan sosiaalirahastosta peräisin olevan rahoituksen paikallisten järjestelmien, infrastruktuurien ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi,

K.   ottaa huomioon asianomaisten työntekijöiden ja heitä edustavien ammattijärjestöjen sekä paikallisen väestön ja paikallisviranomaisten edustajien aktiivisen toiminnan,

1.   kehottaa komissiota edellä mainitun, Euroopan parlamentin 12. helmikuuta 2004 antaman päätöslauselman mukaisesti omaksumaan päättäväisemmän strategian teollisuuden uudelleenjärjestelyjen ja niiden sosiaalisten vaikutusten varalta;

2.   kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään toimia Euroopan terästeollisuuden toiminnan supistamisen ja siitä seuraavan ammattitaitoisten työntekijöiden työpaikkojen menettämisen estämiseksi etenkin huipputeknologian yrityksissä, joissa on tehty merkittäviä investointeja innovaatioihin;

3.   kehottaa Thyssen Krupp -yhtiötä, koska Italian hallituksen ja komission päättämät toimet ovat sitovia, säilyttämään työllisyyden tason, noudattamaan kesäkuussa 2004 esitettyä investointisuunnitelmaa ja lisäämään muiden sellaisten tuotteiden tuotantoa (takoteräs ja titaani), jotka eivät ole suoraan kytköksissä toiminnan kannalta keskeiseen ruostumattoman teräksen tuotantoon;

4.   ilmaisee myötätuntonsa asianomaisille työntekijöille ja heidän perheilleen, mukaan lukien alihankintayrityksissä sekä terästehtaan toimintaan liittyvillä aloilla työskentelevät työntekijät, joita työvoiman supistaminen saattaa koskea;

5.   katsoo, että yhteisön varojen käyttöön ja etenkin teollisuudelle suunnattujen ja Euroopan sosiaalirahastosta myönnettävien varojen käyttöön on sovellettava innovaatioita, paikallista kehitystä ja työllisyyttä koskevia erityisiä sääntöjä, ja että tukea saavat yritykset ovat velvollisia harjoittamaan tuottavaa toimintaa maassa; toteaa, että etenkin rakennerahastoista myönnettävien varojen käyttöä koskevia sääntöjä on noudatettava ja edistettävä;

6.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioiden hallituksia laatimaan yritysten sosiaalista vastuuta koskevaa lainsäädäntöä kestävän kehityksen tukemiseksi;

7.   katsoo, että Euroopan on tuettava innovaatiota kehittämällä teollisuuden intressejä etenkin kehittyneillä ja korkean teknologian aloilla siten, että tuetaan teollisuuden uudelleenjärjestelyjä koskevia asianmukaisia suunnitelmia; korostaa, että investointeja tutkimukseen ja kehitykseen voidaan käyttää sellaisten uusien materiaalien, mallien ja prosessien kehittämiseen, jotka voivat johtaa muutoksiin perinteisillä teollisuudenaloilla;

8.   kehottaa komissiota esittämään selvityksen teräsalan nykytilasta sekä asettamaan alaa koskevan korkean tason työryhmän;

9.   kehottaa komissiota esittämään Euroopan hiili- ja teräsyhteisön sopimuksen umpeuduttua terästeollisuuden tulevaisuutta koskevan strategian tämän alan eurooppalaisen vapaan kapasiteetin hyödyntämiseksi;

10.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja tehostamaan työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevan kansallisen ja yhteisön lainsäädännön puitteissa ja hyväksymään tehokkaita toimia ammattijärjestöjen edustajien suojelemiseksi;

11.   kehottaa komissiota toimimaan päättäväisesti WTO:ssa ja OECD:ssä sen takaamiseksi, että eurooppalainen teräteollisuus voi säilyttää asemansa kansainvälisillä markkinoilla;

12.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, WTO:lle, OECD:lle sekä työmarkkinaosapuolille.

(1) EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29.
(2) Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20. heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s.16).
(3) Neuvoston direktiivi 94/45/EY, annettu 22. syyskuuta 1994, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (EYVL L 254, 30.9.1994, s. 64). Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/74/EY (EYVL L 10, 16.1.1998, s. 22).
(4) EUVL C 97 E, 22.4.2004, s. 637.


Ihmisoikeudet (Geneve, 14. maaliskuuta - 22. huhtikuuta 2005)
PDF 322kWORD 65k
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ensisijaisista tavoitteista ja suosituksista YK:n ihmisoikeustoimikunnan Genevessä 14. maaliskuuta–22. huhtikuuta 2005 pidettävää 61. istuntoa varten
P6_TA(2005)0051B6-0086/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon YK:n ihmisoikeustoimikunnan (IOT) 61. istunnon, joka pidetään Genevessä 14. maaliskuuta–22. huhtikuuta 2005,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja sen ihmisoikeuksia koskevat määräykset,

–   ottaa huomioon Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen I-3 artiklan 3 kohdan ja III-292 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa (KOM(2001)0252) ja siitä 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman(1),

–   ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista maailmassa vuonna 2003 ja Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta(2),

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa YK:n ihmisoikeustoimikunnasta vuodesta 1996 alkaen,

–   ottaa huomioon 29. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien suhteista(3),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.   katsoo, että Euroopan unionin yhtenä päätavoitteena on oltava maailmanlaajuisten ja jakamattomien, toisistaan riippuvaisten ja keskinäisessä suhteessa olevien ihmisoikeuksien tukeminen – mukaan lukien kansalais-, poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset ja sivistykselliset oikeudet ja niin kutsutut kolmannen sukupolven ihmisoikeudet, kuten oikeus kehitykseen ja rauhaan sekä puhtaaseen ympäristöön,

B.   ottaa huomioon, että ihmisen ja ympäristön huomioon ottava kestävän kehityksen tavoite saavutetaan vain kunnioittamalla ihmisoikeuksia,

C.   ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojelu ja edistäminen kuuluvat unionin perusperiaatteisiin,

D.   ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien ja niiden puolustajien sekä oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian suojelu ja niiden edistäminen ovat Euroopan unionin ensisijainen tavoite kaikissa suhteissa kolmansiin maihin, ja erityisesti yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja kehitysyhteistyöpolitiikassa,

E.   katsoo, että yrityksiä koskevat YK:n ihmisoikeusnormit edustavat merkittävää edistysaskelta kohti yhteistä maailmanlaajuista kehystä sen ymmärtämiseksi, mikä on liikeyritysten vastuu ihmisoikeuksista; ottaa huomioon, että EU sitoutui edistämään yritysten yhteiskuntavastuun kansainvälistä puitesopimusta Johannesburgissa syyskuussa 2002 järjestetyssä YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa,

F.   ottaa huomioon, että ihmisoikeustoimikunta on yksi YK:n tärkeimmistä ihmisoikeuksia koko maailmassa edistävistä ja suojelevista elimistä,

G.   ottaa huomioon uhkia, haasteita ja muutosta käsittelevän YK:n korkean tason paneelin julkistaman raportin ja siihen sisältyvät YK:n ihmisoikeustoimikuntaa koskevat suositukset,

H.   on tyytyväinen Euroopan unionin IOT:n 60. istunnossa esittämiin aloitteisiin, joista 8 oli maakohtaisia päätöslauselmia ja 2 aihekohtaisia päätöslauselmia, sekä useisiin päätöslauselmiin, joita unioni esitti yhdessä muiden kanssa ja joiden myötä se oli aktiivisimpia toimijoita ihmisoikeustoimikunnassa,

I.   panee tyytyväisenä merkille Kongon demokraattista tasavaltaa, Burmaa, Burundia, Tšadia, Liberiaa, Somaliaa, Kuubaa, Valko-Venäjää, Pohjois-Koreaa ja Turkmenistania sekä ihmisoikeuksien loukkauksia miehitetyillä arabialueilla, Palestiina mukaan lukien, koskevaa kysymystä koskevien päätöslauselmien uudelleen esittämisen sekä puheenjohtajavaltion julkilausumat Itä-Timorista, Haitista ja Nepalista,

J.   ottaa huomioon Lontoossa vahvistettujen suositusten jatkotoimena mm. YK:n myötävaikutuksella Cartagenassa hyväksyttyyn koordinaatiota ja kansainvälistä yhteistyötä tekevän Kolumbia-neuvotteluryhmän julkilausumaan sisältyneet päätelmät,

K.   antaa tukensa Kolumbiaa koskeville YK:n ihmisoikeuspäävaltuutetun suosituksille,

L.   on huolissaan siitä, että seuraavia maita ja alueita koskevia päätöslauselmia ei hyväksytty, vaikka parlamentti oli pyytänyt, että EU esittää niitä koskevia päätöslauselmia yksinään tai yhdessä muiden kanssa: Tšetšenia, Iran, Pakistan, Intia, Indonesia, Norsunluurannikko, Algeria, Tunisia, Libya, Saudi-Arabia ja Keski-Afrikan tasavalta,

M.   on huolissaan, että IOT:n 60. istunto hylkäsi EU:n esittämän päätöslauselman Zimbabwesta ja Kiinaa koskevan päätöslauselman,

N.   on huolissaan erityisesti Kongon tasavallan aloitteesta hyväksytystä Zimbabwea koskevasta päätöslauselmasta ja Kiinan aloitteesta hyväksytystä Kiinaa itseään koskevasta päätöslauselmasta, joissa molemmissa pidättäydytään toimenpiteistä,

O.   pitää myönteisenä, että ihmisoikeuksia varten on nimitetty kuusi uutta asiantuntijaa: kaksi aihekohtaista asiantuntijaa (ihmiskauppaa, erityisesti nais- ja lapsikauppaa käsittelevä YK:n erityisraportoija sekä ihmisoikeuksia ja terrorismia käsittelevä riippumaton asiantuntija) ja neljä maakohtaista asiantuntijaa (Valko-Venäjän-erityisraportoija, Korean demokraattista kansantasavaltaa käsittelevä erityisraportoija, Tšadin-erityisraportoija ja Sudanin-erityisraportoija);

P.   panee tyytyväisenä merkille, että kuolemanrangaistus tuomittiin ihmisoikeustoimikunnan 60. istunnossa voimakkaasti aiempia vuosia suuremmalla ääntenenemmistöllä, ja istunnossa vahvistettiin, että valtion, joka on saanut luovuttamispyynnön tapauksessa, jossa syytettyä uhkaa kuolemanrangaistus, on kieltäydyttävä noudattamasta sitä, ellei pystytä todella varmistamaan, että kuolemanrangaistusta ei panna täytäntöön,

Q.   korostaa tässä mielessä sitä seikkaa, että EU:n tavoitteena on, että YK:n yleiskokous hyväksyy päätöslauselman kuolemanrangaistuksen soveltamisen maailmanlaajuisesta keskeyttämisestä, joka olisi ensimmäinen askel kuolemanrangaistuksen poistamiseksi koko maailmasta,

R.   palauttaa mieliin suuttumuksensa ja järkytyksensä kaikkien terroristihyökkäysten, etenkin 11. syyskuuta 2001 ja 11. maaliskuuta 2004 tapahtuneiden hyökkäysten, johdosta, ja toistaa solidaarisuutensa hyökkäysten uhreille ja myötätuntonsa uhrien omaisten, ystävien ja sukulaisten tuskan ja kärsimysten johdosta,

S.   ottaa huomioon, että nykyajan terrorismi ja erityisesti demokratiaa ja sen puolustajia kohtaan suunnattu maailmanlaajuinen terrorismi, jonka raa'at, murhanhimoiset ja raukkamaiset iskut saavat aikaan joukoittain satunnaisia siviiliuhreja, on tällä hetkellä väkivaltaisin uhka perus- ja ihmisoikeuksia kohtaan, jonka yhteiskuntamme on kohdattava,

T.   katsoo, että tämän nykyajan kauhistuttavan uhan kohtaamiseksi demokraattisten hallitusten tärkein velvollisuus on suojella kansalaisiaan päättäväisesti, toimia horjumatta ja sitkeästi terrorismia vastaan ja löytää ja hajottaa kaikki terrorismiverkostot,

U.   katsoo, että mikään hallitus ei saisi käyttää terrorismintorjuntaa syynä toimia ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden laillista harjoittamista vastaan, ja että terrorismintorjunnan pitää vahvistaa oikeusvaltiota ja näitä keskeisiä periaatteita,

V.   katsoo, että terrorismia ei saa koskaan oikeuttaa ja sen torjunta edellyttää kattavien strategioiden luomista, joista voi olla apua ratkaistaessa terroristitoiminnan syntymistä mahdollisesti edesauttavien äärimmäisen köyhyyden, turvattomuuden, valtioiden hajoamisen ja fundamentalismin nousun syitä,

W.   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 18. joulukuuta 2002 antaman päätöslauselman 57/219, YK:n turvallisuusneuvoston 20. tammikuuta 2003 antaman päätöslauselman 1456 sekä YK:n ihmisoikeustoimikunnan 25. huhtikuuta 2003 antaman päätöslauselman 2003/68, joissa vahvistetaan, että valtioiden on taattava, että kaikissa terrorismin torjuntatoimissa noudatetaan niille kansainvälisen lainsäädännön, etenkin kansainvälisten ihmisoikeuksien, pakolaisoikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden, mukaisesti kuuluvia velvoitteita,

X.   pitää myönteisenä, että kaikkien arabimaiden ja Afrikan sarven maiden edustajat antoivat äskettäin Sanaan julkilausuman demokratiasta, ihmisoikeuksista ja kansainvälisen rikostuomioistuimen asemasta,

Y.   toteaa, että EU:n ja kolmannen maan välillä käytävä ihmisoikeusvuoropuhelu ei saisi estää EU:ta esittämästä päätöslauselmaa kyseisen maan ihmisoikeustilanteesta tai tukemasta sen tekemää aloitetta, minkä neuvosto selvästi ilmaisikin 20. lokakuuta 2004 antamissaan päätelmissä Kiinasta ja Iranista sekä ihmisoikeusvuoropuhelua koskevissa suuntaviivoissa,

Z.   ottaa huomioon, että pysyvä ja rakentava toimielinten välinen vuoropuhelu Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston välillä on ratkaisevan tärkeää, jotta Euroopan unionin toiminta ihmisoikeustoimikunnan 61. istunnossa olisi johdonmukaista,

AA.   on huolissaan kansalaisjärjestöistä vastaavan YK:n toimikunnan toiminnasta, koska viime vuosina jotkut demokratiaa ja ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa edistävät kansainväliset järjestöt ovat joutuneet poliittisiin oikeudenkäynteihin epädemokraattisissa maissa,

AB.   on huolissaan siitä, että ihmisoikeustoimikunta unohtaa liian usein ihmisoikeuksien puolustamistavoitteensa ja pyrkii pikemminkin suojelemaan väärinkäytöksistä syytettyjä jäseniään, kuten YK:n pääsihteerin YK:n uudistusehdotusta varten nimeämä elin on korostanut,

Yleisiä huomioita

1.   vahvistaa, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen, edistäminen ja suojelu ovat osa Euroopan unionin eettistä ja oikeudellista säännöstöä ja yksi Euroopan yhtenäisyyden ja eheyden kulmakivistä;

2.   vahvistaa uudelleen, että EU:n ja YK:n, erityisesti ihmisoikeustoimikunnan, välillä tarvitaan entistä tehokkaampaa neuvottelua, yhteistyötä ja koordinaatiota;

3.   kehottaa EU:ta toimimaan edelläkävijänä YK:n ihmisoikeustoimikunnassa;

Maa- ja aluekohtainen tilanne

4.   kehottaa EU:ta – ottaen luonnollisesti huomioon, että seuraava luettelo ei ole kaiken kattava, että olosuhteet vaihtelevat melkoisesti maittain ja että joissakin maissa tilanne on parantunut – esittämään yksinään tai yhdessä muiden kanssa päätöslauselmia seuraavista aiheista:

   kaikki valtiot, joita varten on nimetty maakohtainen ihmisoikeuksien erityisasiantuntija (Afganistan, Valko-Venäjä, Burma, Burundi, Kambodža, Tšad, Kuuba, Kongon demokraattinen tasavalta, Korean demokraattinen kansantasavalta, Haiti, Irak, Liberia, Somalia ja Sudan) sekä ihmisoikeuksien loukkauksia miehitetyillä arabialueilla, Palestiina mukaan lukien, koskeva kysymys,
   kaikki maat, joiden ihmisoikeustilanteesta EU toisti vakavan huolestumisensa kansainvälisillä foorumeilla ja jotka on koottu Euroopan unionin neuvoston hyväksymään Euroopan unionin vuosikertomukseen ihmisoikeuksista ja joilla ei ole maakohtaista mandaattia IOT:ssa; kyse on seuraavista maista: Zimbabwe, Kiina, Intia, Indonesia, Pakistan, Nepal, Vietnam, Venäjän federaatio (Tšetšenia), Turkmenistan, Uzbekistan, Algeria, Libya, Iran, Mauritania, Tunisia ja Saudi-Arabia;
   kaikki valtiot, joiden ihmisoikeustilanteesta Euroopan parlamentti on toistuvasti esittänyt syvän huolestumisensa (Keski-Afrikan tasavalta, Norsunluurannikko, Kamerun, Eritrea ja Togo);
   Kiina, tuomiten ankarasti erityisesti perusteettomat mielivaltaiset pidätykset, Tiibetin ja Xianjiangin sortotoimet sekä Falun Gong -liikkeeseen ja kaikkiin muihin poliittisiin oppositiomuotoihin kohdistuneet sortotoimet sekä kehottaen vapauttamaan kaikki mielipidevangit välittömästi ja ehdoitta ja kunnioittamaan ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta sekä naisten ja työntekijöiden oikeuksia; kehottaen ratifioimaan nopeasti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen; tuomiten aiotun EU:n asevientikiellon purkamisen, tuomiten kuolemanrangaistuksen perusteettoman ja liiallisen käytön; kehottaen hyväksymään sen täytäntöönpanon keskeyttämisen sekä ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen liittyvän toisen pöytäkirjan mahdollisimman nopeasti ja kehottaen jatkamaan Kiinan ja Tiibetin vuoropuhelua hänen pyhyytensä Dalai Laman lähettiläiden ja Kiinan hallituksen välillä todellisen itsehallinnon saamiseksi Tiibetiin Kiinan rajojen sisällä;
   Iran, tuomiten ihmisoikeusrikkomusten merkittävän lisääntymisen ja erityisesti yhä yleistyvät tiedot teloituksista, mukaan lukien nuorisorikollisten teloitukset, amputaatioista ja julkisista ruoskimisista, yleisestä lehdistön ja tiedotusvälineiden toimintavapauksien rajoittamisesta ja erityisesti naisiin ja nuoriin kohdistuvista laajoista pidätyksistä epäselvien tai vähäisten syytteiden nojalla; vaatien kaikkien teloitusten toimeenpanon lykkäämistä ja edellyttäen Iranin viranomaisilta, että nämä antavat lupaamansa lainsäädännön, jolla kielletään kuolemanrangaistuksen käyttö sellaisten rikosten kohdalla, jotka on tehty alle 18 vuoden ikäisinä; kehottaen YK:n ihmisoikeustoimikuntaa nimittämään uudelleen erityisedustajan seuraamaan Iranin ihmisoikeustilannetta ja kehottaen Iranin hallitusta myöntämään ihmisoikeustarkkailijoille vapaan pääsyn maahan;
   Irak, tuomiten ihmisoikeusloukkaukset ja etenkin humanitaarisen oikeuden loukkaukset, siviilien teloittamisen, terroristiryhmien toteuttamat panttivankien otot ja panttivankien barbaariset teloitukset ja säännölliset vähemmistöjä, kuten assyrialaisia ja muita ryhmiä, vastaan tehdyt iskut; tuomiten terveydenhoitoon pääsylle asetetut esteet, siviiliväestön kiduttamisen ja tuomiten sen, että Irakin väliaikaishallitus on ottanut uudelleen käyttöön kuolemanrangaistuksen; vaatien, että viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia ja sotarikoksia koskevat syytökset tutkitaan mahdollisimman pian Irakin viranomaisten toimesta ja että syyllisiä rangaistaan; vaatien kaikille vangituille oikeutta kansainvälisen oikeuden mukaiseen oikeudenmukaiseen oikeudelliseen kohteluun ja toistaen tuomitsevansa vankien kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun; kehottaen tutkimaan kidutus- ja pahoinpitelyväitteet puolueettomasti, julkisesti ja avoimesti; kehottaen rankaisemaan syyllisiä asian vaatimalla tavalla asianmukaisin menettelytavoin; suhtautuen myönteisesti Irakin vaalien järjestämiseen ja korostaen, että ihmisoikeudet ja demokratia ovat keskeisiä arvoja, joihin maan tulevan perustuslain pitää nojata;
   Tšetšenia, tuomiten ennen kaikkea Beslanin hirvittävän joukkomurhan ja lisäksi Venäjän viranomaisten siviiliväestöä kohtaan tekemien sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten lisääntymisen, etenkin ihmisten sieppaukset ja katoamiset kohdennettuina toimina, jotka ovat luonteeltaan järjestelmällisiä ja rangaistusluonteisia; kritisoiden naisten tilannetta, etenkin niiden, jotka joutuvat rangaistusluonteisten toimien kohteeksi; pahoitellen, että näiden rikosten tekijöitä ei edelleenkään rangaista; tuomiten Venäjän armeijan järjestelmälliset hyökkäykset ihmisoikeuksien puolustajien toimintaa vastaan ja toimien jarruttamisen, lehdistönvapauden rajoittamisen ja sitä vastaan tehdyt hyökkäykset sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kanteita nostaneita henkilöitä kohtaan esitetyt uhkaukset; kehottaen sitoutumaan välittömästi poliittisiin neuvotteluihin konfliktin osapuolten kanssa, jotta konfliktiin löydettäisiin lopultakin rauhanomainen ratkaisu;
   Turkmenistan, tuomiten kaikkien lehdistön vapauden ja poliittisen vakaumuksen muotojen väkivaltaisen tukahduttamisen;
   Zimbabwe, tuomiten Mugaben hallituksen harjoittaman köyhän ja nälkiintyneen kansan herkeämättömän sortamisen, oikeuslaitoksen, lehdistön ja yksilönvapauden järjestelmällisen heikentämisen ja aiemmin menestyksekkään kansantalouden tuhoamisen; kehottaen Zimbabwen ja sen naapurimaiden viranomaisia käyttämään valtaansa ja vaikutusvaltaansa, jotta tulevat vaalit (31. maaliskuuta 2005) pidettäisiin kansainvälisten periaatteiden ja normien mukaisesti ja vankan kansainvälisen tarkkailijavaltuuskunnan läsnä ollessa; kehottaen YK:n turvallisuuneuvostoa toimimaan päättäväisesti Zimbabwen kriisissä, jos hallitus ei noudata demokratian ja oikeusvaltion periaatetta eikä kunnioita ihmisoikeuksia koko tulevan vaalikauden ajan;
   Uzbekistan, tuomiten sen, että erityisesti uskonnollisia ryhmittymiä on julistettu lainsuojattomiksi ja poliittisten puolueiden toimintaa häiritään vakavasti;
   Afganistan, tunnustaen tarpeen tukea valittua uutta hallitusta; tuomiten ihmisoikeuksien loukkaukset, panttivankien sieppaamisen ja heidän huonon kohtelunsa ja teloittamisensa; kehottaen tutkimaan viime vuosikymmenenä tehtyjä ihmisoikeus- ja sotarikoksia koskevat väitteet sekä saattamaan tuomiolle kyseisiin rikoksiin syyllistyneet;
   Sudan, kehottaen kaikkia Darfurin konfliktin osapuolia lopettamaan välittömästi kaiken väkivallan ja hyökkäykset, pidättäytymään siviilien pakkosiirroista, tekemään yhteistyötä kansainvälisen humanitaarisen avun ja valvontatehtävien yhteydessä, varmistamaan, että jäsenet noudattavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta, helpottamaan humanitaariseen operaatioon osallistuvan henkilöstön turvaamista ja tekemään täysimääräisesti yhteistyötä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia ja ihmisoikeusloukkauksia tutkivan YK:n tutkintakomitean kanssa, jotta se voisi varmistaa myös, onko tapahtunut kansanmurhaa, ja tunnistaa sellaiseen syyllistyneet; kehottaen YK:n turvallisuusneuvostoa harkitsemaan vakavissaan yleistä aseidenvientisaartoa Sudania vastaan sekä muita kohdennettuja pakotteita mittavista ihmisoikeusloukkauksista ja muista julmuuksista vastuussa olevia vastaan, kun otetaan huomioon äskettäiset tulitauon ja rauhanprosessin sitoumusten rikkomiset, ja varmistamaan, että tällaiset pakotteet eivät lisää Sudanin kansan kärsimyksiä; pitäen myönteisenä, että Sudanin hallitus ja Sudanin vapautusliike/armeija allekirjoittivat rauhansopimuksen 9. tammikuuta 2005 ja odottaen, että rauhansopimus pannaan täytäntöön nopeasti ja täydellisesti;

5.   kehottaa neuvostoa tukemaan erityistarkkailijan nimittämistä Nepalin ihmisoikeustilanteen arvioimiseksi;

6.   kehottaa Euroopan unionia antamaan julkisen lausunnon Kiinan hallitukselle esittääkseen syvän huolestumisensa toistuvista ihmisoikeusloukkauksista;

7.   kehottaa hyväksymään miehitetyillä palestiinalaisalueilla tapahtuvan suojamuurin rakentamisen oikeudellisia seurauksia koskevan Kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa-antavan lausunnon ja sille yleiskokouksessa annetun hyväksynnän perusteella päätöslauselman, jossa kehotetaan soveltamaan kansainvälistä oikeutta siten, että Israel lopettaisi kansainvälisten velvoitteidensa rikkomisen, erityisesti keskeyttämällä suojamuurin rakentamisen mailla, jotka sijaitsevat Israelin ja palestiinalaisalueiden välisen kansainvälisesti tunnustetun "vihreän linjan" länsipuolella, purkamalla sen ja kumoamalla kaikki sen rakentamiseen liittyvät oikeudelliset asiakirjat tai säännökset, jotta myös kolmannet maat noudattaisivat velvoitteitaan olla tukematta muurin rakentamista millään tavoin; kehottaa neuvostoa ja komissiota tehostamaan ponnistuksiaan oikeudenmukaisen ja kestävän ratkaisun löytämiseksi Lähi-idän konfliktiin neuvottelemalla kestävä ja lopullinen rauhansopimus etenemissuunnitelman mukaisesti ilman ennakkoehtoja ja perustuen kahden demokraattisen ja suvereenin valtion – Israelin ja Palestiinan – rauhanomaiseen rinnakkaineloon turvallisten ja tunnustettujen rajojen sisäpuolella; uudistaa jälleen sitoutumisensa elinkelpoisen ja suvereenin Palestiinan valtion perustamiseen vuonna 2005;

Tilanne aiheittain

8.   kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota esittämään yksinään tai yhdessä muiden kanssa päätöslauselmia seuraavista aiheista:

   kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet: ihmisoikeuksien suojelu terrorismia vastaan, rasismi; ihmisoikeuksien ja perusvapauksien loukkaaminen missä päin maailmaa tahansa; kidutus ja epäinhimillinen tai halventava kohtelu ja rankaiseminen, ilmaisunvapaus, oikeuslaitoksen riippumattomuus, rankaisematta jättäminen ja uskonnollinen suvaitsemattomuus; lasten oikeudet korostaen lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen täydellistä täytäntöönpanoa ja etenkin aseellisissa konflikteissa mukana olevien lasten dramaattista ongelmaa ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa; naisten ja tyttöjen oikeudet; korostaen erityisesti suojaamista sodankäyntistrategiaan kuuluvalta järjestelmälliseltä raiskaamiselta; oikeus lisääntymisterveyteen; siirtotyöntekijät, vähemmistöt ja asuinsijoiltaan siirtymään joutuneet; alkuperäiskansat; katoamiset ja mielivaltaiset teloitukset; ihmisoikeuksien puolustajat; lehdistönvapaus ja toimittajien suojelu; asuinsijoiltaan maan sisällä siirtymään joutuneiden suojelu; uudenaikaiset orjuuden muodot (etenkin lapsityövoiman käyttö, ihmiskauppa ja ihmiselimillä käytävä kauppa), sekä sukupuoliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä; ylikansallisten yritysten ja niihin liittyvien liikeyritysten vastuuvelvollisuus ihmisoikeuksien osalta;
   taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet: oikeus kehitykseen; oikeus elintarvikkeisiin; äärimmäinen köyhyys; taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen lisäpöytäkirja; yritykset ja ihmisoikeudet sekä vammaisuus, rotu, ikä ja uskonto;

9.   kehottaa EU:ta tukemaan edelleen oikeutta kehitykseen käsittelevän työryhmän toimintaa sen pyrkimyksissä kehittää selkeät keinot kyseisen oikeuden täytäntöönpanemista varten;

10.   pyytää puheenjohtajavaltiota ja neuvostoa antamaan täyden tukensa ihmisoikeustoimikunnan vuonna 2004 nimittämän ihmiskauppaa, erityisesti nais- ja lapsikauppaa käsittelevän erityisedustajan toiminnalle;

11.   palauttaa mieleen – oikeuden kestävään kehitykseen luovuttamattomana ihmisoikeutena tunnustaneen YK:n vuoden 1986 julistuksen mukaisesti – EU:n sitoumuksen edistää sellaista kansainvälistä taloudellista järjestystä, joka perustuu tasa-arvoon, itsenäisyyteen, keskinäiseen riippuvuuteen ja yhteiseen etuun; kehottaa EU:ta keskittymään siihen, että joulukuussa 2005 Hongkongissa pidettäväksi suunnitelluissa WTO:n seuraavissa neuvotteluissa on saatava aikaan edistystä;

12.   kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi, pitäen etenkin mielessä tarpeen poistaa köyhyys, laajalle levinnyt nälänhätä, ympäristön heikkeneminen sekä koulutuksen, terveydenhoidon ja puhtaan veden puutteet;

13.   toistaa puheenjohtajavaltiolle esittämänsä pyynnön, että se jatkaa Brasilian aloitteen - joka koskee sukupuoliseen suuntaukseen ja sukupuoli-identiteettiin kohdistuvaa syrjintää - edistämistä siten, että se saa muut valtiot tukemaan tämän ongelman ratkaisemista;

14.   kehottaa neuvostoa, jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan IOT:n ja YK:n ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelemisen alakomitean toimintaa alkuperäiskansoja koskevissa kysymyksissä ja erityisesti alkuperäiskansoja käsittelevän työryhmän toimintaa;

15.   kehottaa puheenjohtajavaltiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita antamaan varauksettoman tukensa ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelun alakomitean ihmisoikeustoimikunnan 61 istunnolle antamalle raporttiluonnokselle (alakomitean päätöslauselma 2004/17), jossa ehdotetaan tutkimuksen laatimista työstä ja syntyperästä johtuvasta syrjinnästä ja kehitettäväksi periaatteita ja suuntaviivoja kastiin perustuvan syrjinnän poistamiseksi kokonaisvaltaisena vastauksena valtavaan ja järjestelmälliseen ihmisoikeusongelmaan, joka vaikuttaa arviolta 260 miljoonan ihmisen elämään eri puolilla maailmaa;

16.   panee tyytyväisenä merkille sen IOT:n väliaikaisen työryhmän tekemän työn, jonka tehtävänä on laatia ehdotus oikeudellisesti sitovaksi ihmisten suojelemista kaikenlaiselta sieppaukselta koskevaksi normatiiviseksi välineeksi, ja tukee terrori-iskujen uhrien suojelemiseksi ja avustamiseksi laadittavaa yleissopimusta; kehottaa ihmisoikeustoimikuntaa hyväksymään kiireesti kaikkien ihmisten suojelemista sieppaukselta koskevan yleissopimusluonnoksen ja pyytää neuvostoa ja kaikkien jäsenvaltojen hallituksia tukemaan kumpaakin työryhmää, jotta Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous voisi nopeasti hyväksyä kyseisen yleissopimuksen;

17.   kehottaa neuvostoa ja komissiota kiinnittämään tarvittavaa huomiota kansainvälisen ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden rikkomisen ja sotarikosten rankaisematta jättämistä koskevaan kysymykseen;

18.   pyytää ilmaisunvapautta käsittelevää erityisedustajaa tarkastelemaan erityisesti kysymystä konfliktialueilla työskentelevistä toimittajista ja heitä kohtaavia vaaroja ja uhkia; pyytää ihmisoikeustoimikuntaa antamaan alakomiteansa tehtäväksi tutkia tarkoin tätä ongelmaa ja laatimaan uusia normeja tai suuntaviivoja, joilla pyritään takaamaan konfliktialueilla työskentelevien lehtimiesten oikeuksien ja perusvapauksien täysi kunnioittaminen;

19.   muistuttaa, että Pekingissä pidetystä naisten konferenssista tulee vuonna 2005 kuluneeksi 10 vuotta, mikä merkitsee tärkeää tilaisuutta naisten ihmisoikeustilanteen edistämiseksi kaikkialla maailmassa;

20.   kehottaa EU:ta tukemaan sukupuolinäkökulman täydellistä integroimista YK:n toimintaan;

21.   on tyytyväinen siihen, että vuodesta 1997 lähtien Euroopan unionin aloitteesta IOT on hyväksynyt päätöslauselmia, joiden tavoitteena on kuolemanrangaistuksesta luopuminen tai sen käytön rajoittaminen mahdollisimman vähäiseen; kannustaa hyväksymään tällaisen päätöslauselman uudestaan ihmisoikeustoimikunnan 61. istunnon aikana;

22.   kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan YK:n siirtotyöläisiä koskevan yleissopimuksen ja tukemaan sen yleismaailmallista ratifioimista; kehottaa Euroopan unionia tässä yhteydessä tukemaan voimakkaasti siirtotyöläisten ihmisoikeuksien eritysedustajan toimikauden uusimista;

23.   kehottaa komissiota, neuvostoa, puheenjohtajavaltiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa, jotta seuraava YK:n yleiskokous hyväksyy päätöslauselman kuolemanrangaistuksen soveltamisen maailmanlaajuisesta keskeyttämisestä ensimmäisenä askeleena kuolemanrangaistuksen yleismaailmalliseen lakkauttamiseen;

24.   toteaa kuitenkin, että on olemassa vaara, että kuolemanrangaistuksen poistamiseen tähtäävä suuntaus hidastuu tai jopa kääntyy päinvastaiseen suuntaan, ja kehottaa kaikkia valtioita, joissa kuolemanrangaistus on vielä käytössä, toimimaan ihmisoikeustoimikunnan 60. kokouksessa hyväksytyn päätöslauselman 2004/L94 mukaisesti;

25.   kehottaa unionia varmistamaan, että kidutusta koskevassa yhteisessä päätöslauselmassa toistetaan painokkaasti, että mikään valtio ei saa karkottaa, palauttaa tai luovuttaa yhtäkään henkilöä toiseen valtioon, jos on aiheellista olettaa, että kyseisessä maassa häntä uhkaa kidutus tai muu julma, epäinhimillinen tai alentava kohtelu;

26.   kehottaa puheenjohtajavaltiota esittämään päätöslauselman, jossa Yhdysvaltoja kehotetaan selvittämään välittömästi Guantánamon ja muissa sijoituspaikoissa olevien vankien tilanne kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja humanitaarisen oikeuden mukaisesti, ja muistuttaa Guantánamon vankien dramaattiseen tilanteeseen omaksumastaan kannasta, joka on vahvistettu useissa päätöslauselmissa;

27.   toistaa kantansa, että kehitysyhteistyö- ja kauppapolitiikkansa kautta ja keskittymällä köyhyyden vähentämiseen, maareformeihin, hyvään hallintoon ja lahjonnan torjumiseen EU:lla on merkittävä asema terroristiverkostojen ja -liikkeiden kasvualustojen tukahduttamisessa;

28.   kehottaa Euroopan unionia tukemaan YK:n erityisen tarkkailujärjestelmän perustamista ihmisoikeuksia ja terrorismin torjuntaa varten, jotta tutkitaan terrorismin vastaisten toimien, lakien ja käytänteiden vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja annetaan valtioille suosituksia ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi niiden terrorismin vastaisessa toiminnassa;

29.   kehottaa puheenjohtajavaltiota ponnistelemaan 'kansainvälisen asevientisopimuksen' aikaansaamista koskevan tavoitteen tuomiseksi lähemmäksi ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon Euroopan parlamentin 17. marraskuuta 2004 antaman päätöslauselman aseiden vientiä koskevien Euroopan unionin käytännesääntöjen toimintaohjeiden 8 kohdan mukaisesta neuvoston viidennestä vuosikertomuksesta(4);

30.   tukee edelleen voimakkaasti prosessia uuden vammaisten ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen aikaansaamiseksi; rohkaisee Euroopan unionin neuvostoa ja Euroopan komissiota ottamaan tässä johtavan aseman sellaisen kattavan yleissopimuksen aikaansaamiseksi mahdollisimman pikaisesti, jolla varmistetaan, että vammaiset kaikkialla maailmassa voivat nauttia tasa-arvoisesti ja tehokkaasti kaikista ihmisoikeuksista; kehottaa EU:n puheenjohtajavaltiota ottamaan huomioon Euroopan parlamentin YK:n yleissopimuksesta 3. syyskuuta 2003 antaman päätöslauselman(5) edustaessaan EU:ta siinä YK:n tilapäisessä komiteassa, jonka tehtävänä on laatia kyseinen YK:n yleissopimus; muistuttaa Euroopan unionin neuvostoa ja Euroopan komissiota siitä, että niiden on jatkettava ja laajennettava vuoropuhelua vammaisjärjestöjen edustajien kanssa;

Ihmisoikeussopimusten ja -mekanismien tehokas toiminta

31.   kehottaa neuvostoa ja komissiota toimimaan kaikkien ihmisoikeussopimusten yleisen ratifioinnin puolesta;

32.   on tyytyväinen Euroopan unionin työhön kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön yleisen ratifioinnin puolesta, ja kehottaa unionia jatkamaan tätä työtä; pyytää erityisesti Yhdysvaltoja ratifioimaan tämän perussäännön ja pidättymään neuvotteluista, joilla pyritään antamaan etuoikeutettu asema sen omille sotilaille ja ulottamaan heihin eräänlainen "kansainvälinen koskemattomuus";

33.   kehottaa komissiota varaamaan talousarviossa riittävästi määrärahoja Sanaan prosessin edistämiseen ja seurantaan;

34.   kehottaa puheenjohtajavaltiota ja jäsenvaltioita pyytämään, että ennakkoehtona ihmisoikeustoimikunnan jäsenyydelle hallitusten edellytetään ratifioineen keskeiset ihmisoikeussopimukset, noudattaneen raportointivelvoitteitaan, antaneen avoimen kutsun YK:n ihmisoikeusasiantuntijoille ja pyrkivän näiden antamien suositusten täytäntöönpanoon;

35.   kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki asiantuntijaraporteissa esitetyt suositukset, joilla pyritään parantamaan ihmisoikeuksien edistämistä ihmisoikeustoimikunnassa ja suojelemaan toimikuntaa, otetaan huomioon ja niitä seurataan uudistusprosessin aikana;

36.   kehottaa etenkin uusia jäseniä ja IOT:n puheenjohtajaa käyttämään IOT:n toimikauttaan osoittaakseen sitoumuksensa ihmisoikeuksiin parantamalla ihmisoikeuksia konkreettisesti omissa maissaan;

37.   kehottaa neuvostoa ja komissiota auttamaan YK:ta lähettämään niiden ehdoin ihmisoikeuksien erityistarkkailijoita maihin, joissa tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia, erityisesti maihin, joilla on läheiset suhteet Euroopan unioniin;

38.   kehottaa puheenjohtajavaltiota ja jäsenvaltioita esittämään yksin tai yhdessä muiden kanssa päätöslauselman ihmisoikeustoimikunnan erityismenettelyiden vahvistamiseksi, muun muassa myöntämällä riittävästi resursseja niiden tehokkaan toiminnan parantamiseksi;

39.   on pahoillaan tason heikkenemisestä YK:n ihmisoikeustoimikunnan tiettyjen keskustelujen yhteydessä, joissa ainoastaan tuetaan ihmisoikeusloukkauksista syytettyjä maita, ja kehottaa puheenjohtajavaltiota ja jäsenvaltioita esittämään lisää yhteisiä tai yksittäisiä julkilausumia sekä kysymyksiä ja julistuksia erityismenettelyjä koskevien raporttien perusteella;

40.   kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita valvomaan tarkkaan kansalaisjärjestöistä vastaavan YK:n toimikunnan menettelyjä ja päätöksiä estääkseen ja välttääkseen kaikki kansalaisjärjestöjen perusoikeuksiin kuuluvan sananvapauden loukkaukset YK:n ihmisoikeustoimikunnassa;

41.   kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota esittämään yksinään tai yhdessä muiden kanssa päätöslauselman, jolla perustetaan tehokas järjestelmä, jolla tarkkaillaan ja arvioidaan sitä, miten hallitukset panevat toimeen IOT:n suosituksia ja erityismenettelyjä, jotta valtiot saadaan kantamaan paremmin vastuunsa;

42.   {0><}96{>kannustaa Euroopan unionia vastaamaan ihmisoikeusvaltuutetun vuosittaisessa vetoomuksessaan vuonna 2005 esittämään pyyntöön turvata asianmukaiset resurssit hänen toimistonsa työlle ihmisoikeustoimikunnan ja sen alakomitean palvelemisessa ja sopimusperusteisten elinten sekä erityismenettelyjen tukemisessa; <0}

YK:n ihmisoikeustoimikunnan 61. istunnon valmistelu ja seuranta

43.   vakuuttaa uudestaan, että ennen YK:n ihmisoikeustoimikunnan 61. istuntoa, sen aikana ja sen jälkeen Euroopan unionilla pitää olla koordinoitu, yhteinen ja hyvin valmisteltu lähestymistapa, jotta varmistetaan tehokas ja järkevä osallistuminen sen työskentelyyn;

44.   pyytää puheenjohtajakokousta nimittämään Euroopan parlamentin jäsenten tilapäisen valtuuskunnan osallistumaan YK:n ihmisoikeustoimikunnan 61. istuntoon;

45.   pyytää neuvostoa ja komissiota antamaan parlamentin täysistunnolle täydellisen selvityksen IOT:n istunnon tuloksista viimeistään toukokuussa 2005; ja korostaa, että selvityksessä on kerrottava yksityiskohtaisesti, mistä asioista EU ja sen jäsenvaltiot esittivät päätöslauselmia yksinään tai yhdessä muiden kanssa ja mihin toimiin EU ryhtyi IOT:n istunnon aikana, mutta myös se, missä tapauksissa ja miksi päätöslauselmaa ei esitetty;

o
o   o

46.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, Euroopan neuvostolle sekä kaikkien tässä päätöslauselmassa mainittujen valtioiden hallituksille.

(1) EUVL C 131 E, 5.6.2003, s. 147.
(2) Hyväksytyt tekstit, P5_TA(2004)0376.
(3) Hyväksytyt tekstit, P5_TA(2004)0037.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2004)0058.
(5) EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 231.


Nälän ja köyhyyden torjunta
PDF 124kWORD 36k
Euroopan parlamentin päätöslauselma toimista nälkää ja köyhyyttä vastaan
P6_TA(2005)0052RC-B6-0103/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 20. syyskuuta 2004 annetun New Yorkin julistuksen toimista nälkää ja köyhyyttä vastaan, jonka on allekirjoittanut 111 kansallista hallitusta, mukaan luettuina kaikki EU:n jäsenvaltiot,

–   ottaa huomioon 8. syyskuuta 2000 annetun vuosituhannen julistuksen, jossa esitellään kansainvälisen yhteisön yhdessä laatimat vuosituhannen kehitystavoitteet köyhyyden nujertamiseksi, sekä YK:n vuosituhannen vaihteen hankkeita koskevan raportin "Investing in Development: A Practical Plan to Achieve the Millennium Development Goals", joka julkistettiin Brysselissä 18. tammikuuta 2005,

–   ottaa huomioon vuonna 2002 pidetyn YK:n kauppa- ja kehityskokouksen (UNCTAD) raportin "Escaping the Poverty Trap", joka koskee vähiten kehittyneitä maita,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   katsoo, että äärimmäinen köyhyys koskettaa yli miljardia ihmistä, jotka voivat käyttää elämiseen vähemmän kuin yhden US-dollarin päivässä, ja samalla asukasta kohden laskettujen tulojen ero maailman köyhimpien ja rikkaimpien maiden välillä on yli kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana,

B.   ottaa huomioon, että kehitysavun, velkahuojennuksen ja kaupan tunnustetaan liittyvän yhteen ja että kaikilla näillä kolmella alalla toteutettavien toimien on täydennettävä toisiaan todellisen kehityksen aikaansaamiseksi,

C.   ottaa huomioon arvion, jonka mukaan vuotuinen kansainvälinen avustus (nykyisin 50 miljardia dollaria) on vähintään kaksinkertaistettava, jotta vuosituhannen tavoitteet saavutetaan, ja että kaksi kolmasosaa kehitysmaista käyttää enemmän varoja lainanhoitokuluihin kuin sosiaalisiin peruspalveluihin,

D.   ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat jääneet jälkeen vuosituhannen tavoitteita koskevien sitoumustensa täyttämisessä ja että vain neljä jäsenvaltiota on tähän mennessä saavuttanut tavoitteen, jonka mukaan 0,7 prosenttia bruttokansantulosta annetaan kehitysapuun,

E.   katsoo, että vuosi 2005 on täynnä suuria haasteita, sillä G8-maiden toiminta keskittyy Afrikkaan ja ilmastonmuutokseen, YK arvioi maailmanlaajuisesti heikkoa edistystä vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa ja Hongkongissa pidetään joulukuussa WTO:n ministerikokous, joka on ratkaiseva välivaihe Dohan kehityskierroksella,

F.   ottaa huomioon, että OECD jakaa kehitysmaat viiteen ryhmään niiden bruttokansantuotteen mukaan ja että köyhimpiä näistä maista ovat vähiten kehittyneet maat; ottaa huomioon, että EU ja suurin osa sen jäsenvaltioista ei priorisoi kehitysavun antamista köyhimmille maille,

Avun määrä ja tehokkuus

1.   ilmaisee vakavan huolensa siitä, että Saharan eteläpuolella sijaitseva alue ei ole – viisi vuotta YK:n esittämien vuosituhannen kehitystavoitteiden hyväksymisen jälkeen – saavuttanut eikä ole edes lähestynyt yhtäkään kahdeksasta kehitystavoitteesta, jotka alueen on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2015 mennessä; korostaa, että ellei kansainvälinen yhteisö lisää merkittävästi kehitysapunsa laatua ja määrää, vuosituhannen kehitystavoitteet jäävät saavuttamatta monissa vähiten kehittyneissä maissa, etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa;

2.   onnittelee niitä neljää jäsenvaltiota(1), jotka ovat ylittäneet kehitysavun tavoitteeksi asetetun rajan (0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta) ja kiittää niitä viittä jäsenvaltiota(2), jotka ovat laatineet aikataulun virallisen kehitysavun saattamiseksi tälle tasolle ja erityisesti niitä uusia jäsenvaltioita, jotka ovat merkittävästi lisänneet kehitysapumäärärahojaan; vaatii niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole saavuttaneet tätä tavoitetta eivätkä laatineet aikataulua sen saavuttamiseksi, tekemään niin viipymättä;

3.   kehottaa komissiota tulevassa kehitysavun maksusitoumuksien tarkistamista koskevassa tiedonannossaan ehdottamaan EU:n laajuisen aikataulun laatimista, jotta mahdollisimman moni jäsenvaltio saavuttaisi 0,7 prosentin tavoitteen vuoteen 2010 mennessä, sekä asettamaan pitemmät määräajat uusille jäsenvaltioille; kehottaa vahvistamaan keskipitkän aikavälin vuotuisia tavoitteita virallisen kehitysavun lisäämiseksi yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston sekä Ecofin-neuvoston valvonnan alaisuudessa;

4.   panee merkille käynnissä olevan keskustelun ja lukuisat aloitteet kehityksen edistämiseen tarkoitetuista innovatiivisista rahoitustoimista; kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota kaikkiin tämäntyyppisiin aloitteisiin, olivatpa ne julkisia tai yksityisiä, pakollisia tai vapaaehtoisia, yleisiä tai rajoitettuja; painottaa, että tällainen rahoitus ei saa olla osa hallitusten tekemää sitoumusta, jonka mukaan 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta annetaan viralliseen kehitysapuun, vaan sen on oltava tämän lisäksi annettavaa ylimääräistä rahoitusta;

5.   pahoittelee, että vuonna 2003 vain 2,4 prosenttia EU:n kehitysmäärärahoista oli kohdennettu peruskoulutukseen ja 3,8 prosenttia terveydenhuoltoon, vaikka parlamentti on jatkuvasti vaatinut, että näiden määrärahojen osuuden olisi oltava vähintään 20 prosenttia; kehottaa siksi komissiota parantamaan omaa osuuttaan vuosituhannen tavoitteiden saavuttamisessa varmistamalla, että terveydenhuoltoon ja koulutukseen tarkoitettuja määrärahoja lisätään huomattavasti;

6.   kehottaa käyttämään annettua apua tehokkaammin, muuttamalla erityisesti painopisteitä, lopettamalla lahjoittajaan sidotun avun käytännön ja yhdistämällä varoja kansainvälisesti, jotta köyhimmille maille voitaisiin myöntää lisäapua; vaatii kahdenvälisiä ja monenvälisiä lahjoittajia yhdenmukaistamaan toimintamenettelyjään, ohjaamaan apua maiden esittämien painopisteiden mukaisesti ja tarjoamaan konkreettisia tuloksia;

7.   toistaa EY:n perustamissopimuksen 178 artiklassa mainitun vaatimuksen, jonka mukaan yhteisön on, suorittamalla vaikutusten ennakkoarviointeja, järjestelmällisesti arvioitava, vaikuttavatko sen toteuttamat muut poliittiset toimet kielteisesti kehitysyhteistyön tavoitteisiin;

8.   tunnustaa, että köyhyyden poistamiseksi ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa ratkaisua, mutta nostaa esille kestävän poliittisen sitoutumisen, avoimuuden ja vastuullisuuden korruption lopettamiseksi, valmiuksien kehittämisen pyrkimyksenä saavuttaa hyvän hallintotavan tavoite sekä kaikkien osapuolten välisen kumppanuuden;

9.   kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että kehitysapu suunnataan edelleen köyhyyden lievittämiseen ja vuosituhannen tavoitteiden saavuttamiseen; kehottaa Euroopan unionia tämän vuoksi toimimaan esimerkkinä ja panemaan pikaisesti täytäntöön YK:n vuosituhannen vaihteen hanketta koskevan raportin "Investing in Development: A Practical Plan to Achieve the Millennium Development Goals";

10.   kehottaa komissiota tässä yhteydessä tekemään EU:n kehitysmäärärahoista tehokkaampia ja näkyvämpiä varaamalla tuntuvasti uusia määrärahoja sen mahdollistamiseksi, että EU on edelläkävijän asemassa maailmanlaajuisissa aloitteissa, sekä erityisesti harkitsemaan vuosituhathankkeessa ehdotettuja nopeita aloitteita ("Quick Win") (esimerkiksi malariakärpäsiltä suojaavien verkkojen tai malarialääkkeiden hankkimiseen, ala-asteen opetuksesta perittävien maksujen poistamiseen ja lannoitteiden hankkimiseen pienviljelijöille), sillä tällainen toiminta nostaisi nopeasti ja laajasti miljoonien ihmisten elintasoa kehitysmaissa;

Velkahuojennukset

11.   painottaa, että kaikkien luotonantajien ja etenkin kansainvälisten laitosten ja kansallisten hallitusten on sovittava kaikkien kehitysmaiden velan vaiheittaisesta poistamisesta ja asetettava vähiten kehittyneet maat etusijalle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tämän vuoksi ottamaan johtoaseman monenvälisillä ja kahdenvälisillä foorumeilla kehitysmaiden ulkomaanvelkojen mitätöimisessä;

12.   pitää myönteisenä G8-maiden ja muiden EU:n jäsenvaltioiden antamaa esimerkkiä sataprosenttisesta kahden- ja monenvälisten velkojen anteeksiantamisesta maailman köyhimmille maille;

13.   painottaa, että velkahuojennuksessa olisi priorisoitava kaikkia vähiten kehittyneitä maita sekä maita, joille velkahuojennus on tarpeen vuosituhannen tavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa, että velkahuojennuksia olisi toteutettava sellaisten hallitusten kanssa, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia ja hyvän hallintotavan periaatteita, ja sillä ehdolla, että hallitusten huojennuksesta saamat varat kanavoidaan niiden yhteisöjen köyhimpien auttamiseen;

Kansainvälinen kauppa

14.   katsoo, että vapaa, oikeudenmukainen ja kehitystä edistävä monenkeskinen kauppajärjestelmä on tehokas menetelmä köyhyyden ja nälänhädän perimmäisten syiden poistamiseen; kehottaa EU:ta edistämään tällaista järjestelmää keinona, jolla lievitetään köyhyyttä ja samalla myös varmistetaan köyhimpien maiden parempi markkinoillepääsy sekä annetaan niille asianmukaista kauppaan liittyvää teknistä apua, mukaan lukien kehitysmaiden valmiuksien kehittäminen, kauppaan perustuvien kehitysmahdollisuuksien maksimoimiseksi;

15.   korostaa kehitysmaiden tarvetta suojella kehittymässä olevia maatalousalojaan ja painottaa, että vähiten kehittyneiltä mailta ei saa vaatia keskinäistä kaupan vapauttamista;

16.   kehottaa EU:ta ryhtymään konkreettisiin toimiin köyhyyttä vastaan varmistamalla, että sen noudattama kauppa-, kehitysyhteistyö- ja maatalouspolitiikka on johdonmukaista siten, että kaikki välitön ja välillinen kielteinen vaikutus kehitysmaiden talouksiin estetään;

Lopuksi

17.   kehottaa Euroopan unionia ja kansainvälistä yhteisöä olemaan pitämättä vuosituhattavoitteita "lopullisena päämääränä" ja näkemään ne sen sijaan välitavoitteina äärimmäisen köyhyyden nujertamisessa;

o
o   o

18.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, AKT:n ja EU:n neuvostolle ja yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, Yhdistyneille Kansakunnille, Afrikan unionille, Kansainväliselle valuuttarahastolle, Maailmanpankille, G8-maiden valtionpäämiehille ja Pariisin klubin maiden hallituksille.

(1) Tanska (0,84 prosenttia), Alankomaat (0,81 prosenttia), Luxemburg (0,8 prosenttia) ja Ruotsi (0,7 prosenttia).
(2) Belgia (vuoteen 2010 mennessä), Suomi (vuoteen 2010 mennessä), Ranska (vuoteen 2012 mennessä), Espanja (vuoteen 2012 mennessä) ja Yhdistynyt kuningaskunta (vuoteen 2013 mennessä).


Komission lainsäädäntö- ja työohjelma (2005)
PDF 165kWORD 101k
Euroopan parlamentin päätöslauselma komission lainsäädäntö- ja työohjelmasta vuodeksi 2005
P6_TA(2005)0053B6-0106/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 16. joulukuuta 2004 antamansa päätöslauselman Barroson komission politiikan strategisista suuntaviivoista(1),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen, jonka parlamentin puheenjohtajakokous hyväksyi 29. kesäkuuta 2000,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon sen lainsäädäntö- ja työohjelmasta vuodeksi 2005 (KOM(2005)0015) ja komission puheenjohtajan Barroson 26. tammikuuta 2005 parlamentille antamat sitoumukset komission lainsäädäntöohjelmasta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 33 artiklan ja 103 artiklan 4 kohdan,

A.   katsoo, että vuotuinen lainsäädäntöohjelma on välttämätön väline Euroopan unionin toimielinten sujuvalle toiminnalle ja että monivuotisen strategiaohjelman avulla voidaan tarkentaa Euroopan unionin poliittisia tavoitteita,

B.   katsoo, että Euroopan unionin toimielinten keskinäisen koordinoinnin parantaminen ja Eurooppa-neuvoston paremmat valmiudet tarjota uskottavaa poliittista johtajuutta Euroopan unionin asioissa ovat edellytykset sille, että Euroopan unioni suoriutuu tehtävistään menestyksekkäästi,

C.   ottaa huomioon, että komissio on antanut ehdottoman etusijan Euroopan hyvinvoinnin lisäämiselle kilpailukyvyn parantamisen sekä Euroopan talouden modernisoinnin ja rakenneuudistuksen avulla ja että komission mielestä suuremmat panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan ovat kestävää kasvua, työpaikkojen syntymistä ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä ja näin ollen keskeisiä edellytyksiä sille, että Eurooppa voi saavuttaa kunnianhimoiset ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset tavoitteensa,

D.   katsoo, että talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteita ei saavuteta, jos unioni ei lujita integraatiota ja paranna lainsäädännön, sääntelyn ja hallinnon laatua,

E.   ottaa huomioon, että komissio pitää keskeisen tärkeänä Euroopan kansalaisten turvallisuuden parantamista vahvistamalla terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatoimia ja korostamalla tarvetta löytää yhteinen toimintatapa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa ja tehostaa ulkorajojen valvontaa,

F.   ottaa huomioon, että komissio korostaa Euroopan kansalaisten elämänlaadun parantamista ja puhtaamman ympäristön ja terveemmän tulevaisuuden luomista Euroopalle,

G.   ottaa huomioon, että laajentuneen unionin tavoitteena on ottaa näkyvämpi johtoasema maailmassa ja enemmän kansainvälistä vastuuta käyttämällä EU:n mahdollisuuksia luoda vakautta ja edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia erityisesti unionin naapurimaissa ja kannustaa samalla kehitystoimia etenkin Afrikassa sekä ulottaa vapaakauppa koko maailmaan,

H.   ottaa huomioon, että komissio korostaa yleisesti monenvälisten ja kahdenvälisten suhteiden tehostamista ja erityisesti aidon ja uudistetun transatlanttisen kumppanuuden kehittämistä,

I.   katsoo, että unioni tarvitsee rahoitusresursseja, jotka ovat oikeassa suhteessa sen sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin tavoitteisiin,

Kilpailukykyisempi ja yhtenäisempi Eurooppa

1.   pitää Lissabonin strategian täytäntöönpanoon kiinnitettyä erityishuomiota myönteisenä, koska strategia on keino parantaa unionin kilpailukykyä, ja kannattaa sekä käsiteltävänä olevissa tiedonannoissa että Lissabonin strategian väliarvioinnissa kaavailtuja toimia, joilla pyritään varmistamaan, että keskitytään rajalliseen määrään toisiaan paremmin täydentäviä tavoitteita ja noudatetaan tarkkaa aikataulua strategian tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavien viiden vuoden kuluessa;

2.   kehottaa toistamiseen komissiota vahvistamaan samanlaisen aikataulun EU:n kestävän kehityksen strategian tarkistamiselle, koska ympäristöpolitiikka on taloudellinen tilaisuus varsinkin teollista innovointia koskevien vaikutustensa osalta;

3.   korostaa, että jäsenvaltioiden ja alueiden on tärkeää toteuttaa Lissabonin strategian toimet toissijaisuusperiaatetta noudattaen ja samanaikaisesti yhteisön tason toimien kanssa;

4.   korostaa, että kaikkiin uusiin lainsäädäntöaloitteisiin pitää liittää tiukka rahoitukseen, sääntelyyn ja ympäristöön liittyvien vaikutusten arviointi;

Sisämarkkinat

5.   katsoo edelleenkin, että EU:n kilpailukykystrategiassa olisi nostettava keskeiselle sijalle erityiset lisätoimet etenkin energia-, liikenne- ja telealan sekä rahoitus- ja muiden palvelujen sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi;

6.   kehottaa komissiota tarkistamaan ehdotustaan ohjelmistopatenttidirektiiviksi Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan 2. helmikuuta 2005 ja puheenjohtajakokouksen 17. helmikuuta 2005 tekemien päätösten mukaisesti ja esittämään säädösehdotukset integroidusta patenttijärjestelmästä;

7.   edellyttää komission ryhtyvän lähikuukausina toimiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole panneet täytäntöön yhteisön säädöksiä etenkin energia- ja telealan markkinoiden vapauttamisesta;

Rahoituspalvelut

8.   kannattaa varsinkin rahoituspalvelualalla tarvittavien direktiivien hyväksymistä ja vaatii, että komissio keskittyy varmistamaan jo tekeillä olevien toimien hyväksymisen ja välttää uusien ehdotusten tekemistä, elleivät ne ole aiheellisesti perusteltuja ja tarkkaan harkittuja;

9.   kehottaa komissiota varmistamaan, että Lamfalussyn prosessi toimii tehokkaasti kaikilla tasoilla; kehottaa kiinnittämään enemmän poliittista huomiota rahoituspalvelualan nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoon ja soveltamiseen;

Omistajaohjaus ja sopimusoikeus

10.   panee tyytyväisenä merkille sitoutumisen yritysympäristön parantamiseen yrittäjyyden ja omistajaohjauksen osalta, jotta voidaan lisätä yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä ja vahvistaa sekä osakkeenomistajien oikeuksia että kolmansien suojelua; pyytää esittämään aloitteita siviili- ja kauppaoikeuden lähentämiseksi;

11.   korostaa, että on tärkeää lisätä sopimusoikeusalan yhdenmukaisuutta; kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan erilaisten sopimusoikeudellisten välineiden yhdenmukaistamiseksi muun muassa yhteisen viitekehyksen avulla; pyytää komissiota ottamaan parlamentin mukaan kaikkiin näihin toimiin;

Tutkimus ja kehitys

12.   pitää myönteisenä, että unionin tutkimus- ja kehitystoiminnan tehostaminen on asetettu etusijalle muun muassa perustamalla Euroopan tutkimusneuvosto ja että komissio on korostanut tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman merkitystä Lissabonin strategiaan sisältyvän tietopohjaista taloutta koskevan tavoitteen saavuttamisessa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota esittämään ehdotuksen, jolla tuetaan konkreettisesti perustutkimusta ja uutta luovaa tutkimusta, jossa keskitytään konkreettisiin innovaatioihin, kuten vetykennoihin, aurinkoenergiaan, biotekniikkaan, avaruustekniikkaan ja ympäristöystävällisempiin autoihin, sekä kaksinkertaistamaan rahoitustuen (suhteutettuna 25 jäsenvaltion unionin bruttokansantuotteeseen verrattuna kuudennen puiteohjelman aikaiseen 15 jäsenvaltion unionin bruttokansantuotteeseen);

Kilpailupolitiikka

13.   katsoo, että vahva kilpailupolitiikka ja sen sääntöjen tehokas noudattaminen ovat erittäin tärkeitä kilpailukykyä parantavia tekijöitä; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että jatkossakin harjoitetaan vahvaa ja jäsenvaltioista riippumatonta kilpailupolitiikkaa, jolle myönnetään riittävät resurssit; pitää myönteisinä komission toimia eri alojen kilpailukäytäntöjen edistämisessä sekä komission käynnistämää prosessia, jolla on tarkoitus lisätä EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa yksityisellä sektorilla parantamalla mahdollisuuksia vaatia korvauksia sääntöjen rikkomisesta aiheutuvista vahingosta;

14.   kannattaa komission yleistä politiikkaa, jolla on tarkoitus varmistaa rajoitetummat ja paremmin kohdistetut valtiontuet, sekä komission aikeita käynnistää laajat keskustelut tulevasta valtiontukipolitiikasta, mutta korostaa, että jäsenvaltioita on kohdeltava tasapuolisesti kyseisen politiikan soveltamisessa ja että pelkästään tilastovaikutuksista johtuvia muutoksia on käsiteltävä tasapuolisesti;

Vakaus- ja kasvusopimus

15.   kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että terveen talouden varmistamiseksi vakaus- ja kasvusopimuksen perusrakenne säilytetään kaikkien muutosten yhteydessä ja pidetään kiinni varsinkin nykyisestä 3 prosentin vajekatosta sekä kiinnitetään enemmän huomiota jäsenvaltioiden julkisen velan määrään ja taloudellisen suorituskyvyn seurannan ja talousennusteiden parantamiseen, mutta sallitaan jonkinasteinen joustavuus alhaisen velkaantumisasteen maille vakavien taantumien aikana edellyttäen, että tämä kannustaa toimimaan moitteettomasti kasvun aikoina ja tukee yleistä rakennemuutosta;

16.   pitää investointeja ratkaisevana tekijänä Euroopan nykyaikaistamisessa ja katsoo, että on sovittava yhteisistä toimista julkisten ja yksityisten investointien vauhdittamiseksi keskittyen kuitenkin Lissabonin strategian kannalta tärkeimpiin investointikohteisiin: tutkimus ja innovointi, uudet infrastruktuurit, tietopohjainen talous, koulutus, laadukkaat julkiset palvelut ja sosiaalipalvelut sekä investoinnit eurooppalaiseen teollisuuspolitiikkaan, varsinkin uusiin ja dynaamisiin aloihin, kuten nanoteknologiaan ja biotekniikkaan;

Koheesiopolitiikka

17.   korostaa koheesiopolitiikan merkitystä sen omien ansioiden perusteella eikä siis pelkästään perussopimusten perusperiaatteena ja unionin solidaarisuuden osatekijänä vaan myös täydentävänä keinona Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo erityisesti, että investoinnit Euroopan laajuisiin verkkoihin, tietoyhteiskuntaan, inhimillisiin voimavaroihin, teknologiaan, innovointitoimintaan ja pk-yritysten kehittämiseen parantavat kilpailukykyä ja luovat työpaikkoja ja edistävät näin koko unionin taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

18.   pitää myönteisenä komission aikomusta esittää koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat ja kehottaa komissiota valitsemaan asialle oikeusperustan, joka mahdollistaa parlamentin täysipainoisen osallistumisen päätöksentekoon; pitää myönteisenä myös sitä, että komissio on esitellyt hyvissä ajoin koheesiopolitiikkaan liittyvät asetukset vuosiksi 2007–2013, ja korostaa, että eri koheesio-ohjelmien käynnistyminen ajoissa on nyt kiinni siitä, hyväksyykö neuvosto kyseiset asetukset ripeästi;

Euroopan laajuiset verkot

19.   kannattaa komission pyrkimyksiä vakuuttaa jäsenvaltiot siitä, että ensisijaiset TEN-hankkeet on sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi ja laajentuneen unionin yhteyksien tehostamiseksi suunniteltava ja rahoitettava siltä pohjalta, että varoja saadaan sekä unionin talousarviosta että mahdollisuuksien mukaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, ja että verkkojen rakentaminen olisi toteutettava mahdollisimman nopeasti; katsoo, että on käytettävä täysipainoisesti hyväksi sekä Euroopan investointipankkia että sen strukturoitua rahoitusvälinettä;

Eurooppalaisten elämänlaadun parantaminen
Ympäristö

20.   toteaa, että sekä EU:n biodiversiteettisuunnitelman että luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan strategian tehokas täytäntöönpano, Natura 2000 -verkko mukaan luettuna, edellyttävät asianmukaisia taloudellisia varoja;

21.   kehottaa komissiota miettimään yhdessä parlamentin kanssa tasapainoista ratkaisua toteuttamiskelpoisten puitteiden määrittelemiseksi kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyjä koskevalle Reach-järjestelmälle siten, että vaikutukset kilpailukykyyn ovat mahdollisimman vähäiset mutta varmistetaan kuitenkin ympäristönsuojelu, ja että järjestelmä perustuu priorisointiin, riskien arviointiin, yksi aine yksi rekisteröinti -periaatteeseen sekä vähittäiseen eläinkokeista luopumiseen; pitää tervetulleena sitä, että komissio on sitoutunut Reach-ehdotukseensa ja noudattamaan tavanomaista yhteispäätösmenettelyä siten, että se odottaa parlamentin ensimmäistä käsittelyä ennen ehdotuksensa muuttamista;

22.   kehottaa komissiota esittämään ennen heinäkuuta 2005 jätteitä koskevan puitelakiehdotuksen, jonka tarkoituksena on lisätä jätehuollon yhdenmukaisuutta, erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön osalta;

23.   katsoo, että eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat säännöt on päivitettävä uusien tieteellisten tutkimustulosten valossa;

Kestävät ja innovatiiviset energialähteet

24.   katsoo, että on välttämätöntä vähentää riippuvuutta fossiilista polttoaineista ja siirtyä uusiutuviin ja innovatiivisiin energialähteisiin, kuten vety, toteuttaa realistista ydinvoimapolitiikkaa ja vähentää energiankulutusta;

Maatalous, kalatalous, maaseudun kehittäminen ja matkailu

25.   pitää komission sitoutumista meneillään olevaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen myönteisenä; kehottaa komissiota varmistamaan, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten täytäntöönpano vuonna 2005 ei vääristä jäsenvaltioiden maanviljelijöiden keskinäistä kilpailua ja että estetään päättäväisesti maatalouspolitiikan uudelleenkansallistaminen;

26.   katsoo edelleen, että luomumaataloutta koskeva komission toimintaohjelma, joka tarjoaa puitteet kestävälle maataloudelle ja toteuttamiskelpoisen vaihtoehdon perinteisille viljelymenetelmille, on maaseudun kehittämispolitiikan keskeinen osatekijä, ja sille olisi annettava etusija unionin maaseudun kehittämisen strategisissa suuntaviivoissa;

27.   kehottaa komissiota ottamaan parlamentin kannan täysin huomioon, kun se laatii sokerialan uudistusta koskevia lainsäädäntöehdotuksia, jotta voidaan säilyttää EU:n sokerintuotanto ja lieventää samalla vaikutuksia, joita uudistus aiheuttaa kehitysmaiden kauppakumppaneille; odottaa komission antavan parlamentille välittömästi yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten huhtikuussa 2005 odotettavissa oleva WTO:n paneelin ratkaisu vaikuttaa uudistusehdotuksiin;

28.   pitää valitettavana, että vuotuisessa lainsäädäntö- ja työohjelmassa ei ole yhteistä kalatalouspolitiikkaa koskevia konkreettisia ehdotuksia, vaikka kalataloudella on erittäin suuri merkitys monien Euroopan alueiden talouselämälle; panee merkille, että ratkaisematta on vielä lukuisia seikkoja, kuten kalastussopimusten uusiminen, yhteisön kalastusalan hallinnointia koskevat tekniset toimet ja uhanalaisia lajeja koskeva uusi elvytyssuunnitelma;

29.   odottaa komission jatkavan yhteisen kalastuspolitiikan uudistusprosessia niin, että varmistetaan uudistuksen menestyksekäs toteuttaminen ajoissa ja täysimääräisenä;

30.   pitää valitettavana, että komissio ei ole esittänyt matkailualaa koskevia aloitteita; kehottaa komissiota harkitsemaan lisätoimia tämän tärkeän työllistävän alan edistämiseksi;

Väestökehitys

31.   pitää odotettavissa olevaa vihreää kirjaa EU:n väestökehityksestä ja sitä seuraavia konkreettisia toimia myönteisinä ja katsoo, että vihreässä kirjassa olisi esitettävä johdonmukaisia ja konkreettisia suuntaviivoja väestön ikääntymiseen liittyvien moninaisten haasteiden kohtaamista varten; toivoo, että siinä esitetään keinoja, joilla vanhuksille voidaan tarjota mahdollisimman korkea elämänlaatu ja varmistetaan samalla kestävät eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmät ja otetaan huomioon pitkäaikaishoidon kustannukset; korostaa, että on kiinnitettävä huomiota erityisesti ikääntymiseen liittyvien terveysongelmien (neurodegeneratiiviset taudit, niveltulehdukset, liikuntarajoitteet) tutkimukseen ja hoitoon;

32.   kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa lisäämään pikaisesti yli 55-vuotiaiden osuutta työelämässä positiivisten kannustimien avulla, eläkeikää nostamalla ja/tai varhaiseläkejärjestelmiä muuttamalla, jotta turvataan eläkejärjestelmien kestävyys; katsoo, että on yhteiskunnan etujen mukaista hyödyntää vanhemman sukupolven kokemuksia ja panosta yhteisen hyvän luomisessa;

33.   katsoo, että samalla olisi panostettava enemmän lapsiystävällisen ympäristön luomiseen joko verokannustimien, laadukkaamman päivähoitotarjonnan tai joustavampien työaikajärjestelyjen avulla, jotta mahdollistetaan paremmin työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen;

Sosiaalipolitiikka

34.   pitää vahvaa ja energistä sosiaalista ulottuvuutta menestyksekkään ja dynaamisen talouden tärkeänä osa-alueena ja katsoo, että järjestelyt, joissa otetaan tasapuolisesti huomioon työympäristön keskenään kilpailevat tarpeet, voivat edistää merkittävästi taloudellista menestystä;

35.   edellyttää, että komission uudessa sosiaalipoliittisessa ohjelmassa 2006–2010 keskitytään lujittamaan EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten kykyä toteuttaa jo sovitut tavoitteet, kuten työllistymisen helpottaminen ja työolojen joustavuuden lisääminen sekä työ- ja perhe-elämän tarpeiden yhteensovittaminen;

Koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopolitiikka

36.   korostaa, että unionin on tarjottava riittävä ja asianmukainen unionin rahoitus uuden sukupolven koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja tiedonvälitysohjelmille, mikäli halutaan saavuttaa niiden kunnianhimoiset tavoitteet; pitää kuitenkin valitettavana, että koulutus- ja kulttuurialalla ei ole tänä vuonna odotettavissa mittavia lisäaloitteita, vaikka kyseisillä aloilla on tärkeä rooli Euroopan yhdentymisessä ja Lissabonin strategiassa;

37.   kannattaa komission aikomusta julkaista nuorisopoliittinen tiedonanto, jossa olisi esitettävä kokonaisvaltaisempi tapa lähestyä kyseistä alaa ja joka voisi johtaa alan eurooppalaisen sopimuksen syntymiseen; katsoo, että tiedonanto olisi julkaistava samanaikaisesti väestökehitystä koskevan vihreän kirjan kanssa;

38.   korostaa, että on pikaisesti nopeutettava toisen asteen tutkintojen ja yliopistotutkintojen vastavuoroista tunnustamista sekä edistettävä nuorten liikkuvuutta, jotta nuoret saavat kokemuksia ulkomailta, voivat siirtyä helpommin koulutusalalta toiselle ja vaihtaa ammattialalta toiselle;

Sukupuolten tasa-arvo

39.   edellyttää, että komissio esittää lupaamassaan syrjinnän torjuntapolitiikkaa koskevassa tiedonannossa tarkat suunnitelmansa sukupuolten välisten palkkaerojen poistamiseksi lähivuosina;

Euroopan kansalaisten turvallisuuden parantaminen
Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue

40.   korostaa, että on vakiinnutettava edistys, joka on saavutettu Tampereella sovitun vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisessa, ja painottaa Haagin ohjelman kehittämisen merkitystä, kun prosessissa pyritään luomaan sopiva tasapaino kansalaisten turvallisuuden parantamisen ja heidän perusoikeuksiensa asianmukaisen suojelun välille; kehottaa arvioimaan huolellisesti jo hyväksytyt toimet, jotta voidaan varmistaa tämän politiikanalan johdonmukainen edistyminen;

Terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus

41.   katsoo, että terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden ja niitä ylläpitävien rakenteiden torjunta kotimaassa ja kansainvälisesti ovat ratkaisevia tekijöitä Euroopan kansalaisten turvallisuuden parantamisessa ja että komission olisi saatava pikaisesti aikaan selkeämmät yhteiset määritelmät tietyille vakaville, rajatylittäville rikoksille – etenkin terrorismille, huume- ja ihmiskaupalle, rahanpesulle ja tietoverkkorikollisuudelle – ja luotava tarvittaessa vähimmäisrangaistuksia koskevat säännöt; panee siksi tyytyväisenä merkille komission suunnitelmat uuden turvallisuustutkimusta koskevan aloitteen esittämisestä;

Raja-, turvapaikka-, maahanmuutto- ja viisumipolitiikka

42.   pitää myönteisenä, että komissio painottaa yhteisen lähestymistavan luomista ulkorajojen valvontaan sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin, ja korostaa erityisesti, että EU:n ulkorajojen turvallisuutta on parannettava ja on luotava yhdenmukaisemmat viisumisäännöt ja toimivia kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa laittoman maahanmuuton vähentämiseksi sen alkulähteillä;

43.   kehottaa komissiota vahvistamaan yhteistä viisumipolitiikkaa ja parantamaan matkustusasiakirjojen turvallisuutta sisällyttämällä matkustusasiakirjoihin biometrisiä tietoja, valvomalla viisumitietojärjestelmän täytäntöönpanoa, kunhan neuvosto on hyväksynyt sen, ja nopeuttamalla Schengenin tietojärjestelmän SIS II:n valmistelua ja kehittämistä; katsoo, että tässä yhteydessä on tarpeen antaa unionin säädöksiä tietosuojasta; katsoo, että komission olisi kiireellisesti esitettävä tietosuojaa koskeva puitepäätös, joka tarjoaa kolmannen pilarin alalla saman suojatason kuin ensimmäisen pilarin alalla;

44.   pyytää lisäksi jäsenvaltioiden hallituksia varoittamaan toisia jäsenvaltioita ennalta, ennen kuin ne tekevät merkittäviä yksipuolisia aloitteita maahanmuuttoasiassa;

45.   uskoo, että huumeita koskeva uusi toimintasuunnitelma tarjoaa paremmat puitteet huumeriippuvuuden ja huumekaupan torjumiseen unionissa, ja edellyttää, että suunnitelmassa keskitytään parhaisiin käytäntöihin ja sovelletaan tosiasioihin perustuvaa lähestymistapaa;

46.   kehottaa komissiota ehdottamaan Europolille asianmukaista oikeusperustaa, jolla vahvistetaan sen tulevaa roolia ja varmistetaan sen toiminnan tehokkuus; korostaa, että on parannettava luottamusta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiin tukeutumalla vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, vähimmäisstandardeihin ja kaikkien osapuolten oikeuksien turvaamiseen;

47.   panee merkille aloitteen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen muuttamisesta Euroopan perusoikeusvirastoksi, mutta on huolestunut mahdollisesta päällekkäisyydestä muiden ihmisoikeusjärjestöjen kanssa;

Liikenneturvallisuus

48.   pitää myönteisinä komission liikennealan tavoitteita, joissa korostetaan yleisesti meri-, lento- ja tieliikenteen turvallisuuden parantamista ja erityisesti Euroopan laajuisten liikenneverkkojen turvallisuutta; katsoo, että asiaa voidaan parantaa varsinkin meriturvallisuutta koskevalla kolmannella paketilla;

49.   kehottaa komissiota tarkistamaan väliarvioinnissa huolellisesti, saavutetaanko valkoisen kirjan tavoitteet vai tarvitaanko mukautuksia;

Terveydenhuolto ja katastrofien ehkäisy

50.   kehottaa komissiota varmistamaan, että tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus voi aloittaa toimintansa täysipainoisesti ja tehokkaasti ilman lisäviiveitä, varsinkin kun uhkina ovat tarttuvat taudit, mahdollinen influenssaepidemia ja monille lääkkeille vastustuskykyisten tautien, erityisesti aidsin ja tuberkuloosin, nopea lisääntyminen;

51.   korostaa, että kansalaisille on tarjottava riittävä suoja vähentämällä luonnonkatastrofien ja ympäristö- tai terveyskriisien vaaraa luomalla järjestelmiä, jotka mahdollistavat varhaisvaroitukset, nopean toiminnan ja pitkän aikavälin ehkäisyn;

52.   korostaa, että komission on varmistettava, että sen ravitsemusta ja terveyttä koskevasta eurooppalaisesta ohjelmasta laatiman tiedonannon johdosta ryhdytään asianmukaisiin toimiin, ja ehdotettava konkreettisia toimia lihavuuden torjumiseksi, ruokavalion parantamiseksi, liikunnan lisäämiseksi sekä huumeiden ja alkoholin väärinkäytön estämiseksi, sillä kaikki aiheuttavat diabetesta ja sydänsairauksia;

53.   kehottaa komissiota painottamaan tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa uusien ja vaihtoehtoisten hiv- ja aids-lääkkeiden tehostettua tutkimusta;

54.   kehottaa komissiota esittämään jäsenvaltioiden päätettäväksi aikataulua, jonka mukaan kehitetään potilaiden liikkuvuutta koskevaa johdonmukaista politiikkaa, jonka tarkoituksena on luoda selkeät säännöt niiden sairauskulujen korvaamisesta, jotka ovat aiheutuneet hoidosta muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa potilas on vakuutettu;

Kuluttajansuoja

55.   korostaa selkeiden, yksinkertaisten ja turvallisten sääntöjen merkitystä niin sisämarkkinoiden kuluttajille kuin tuottajillekin ja ehdottaa siksi, että selvennetään edelleen varsinkin rajatylittäviä sopimuksia koskevia sääntöjä; katsoo tässä yhteydessä, että kuluttajansuojalainsäädäntö olisi periaatteessa mukautettava vastaamaan uutta lähestymistapaa, joka perustuu vähimmäisstandardeihin ja vastavuoroiseen tunnustamiseen;

56.   katsoo, että ei ole asianmukaista yhdistää kuluttajapolitiikkaa ja terveyspolitiikkaa yhdeksi strategiaksi, kun nykyinen kuluttajansuojastrategia ja kansanterveyden toimintaohjelma umpeutuvat (vuosina 2007 ja 2008); on vahvasti sitä mieltä, että näiden kahden politiikan tulee kyllä noudatella samoja poliittisia suuntaviivoja mutta ne molemmat tarvitsevat oman strategiansa ja oman talousarvionsa;

Vahva Eurooppa turvallisessa maailmassa
Laajentuminen

57.   edellyttää, että unionin yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kehitetään vakaasti ja määrätietoisesti siten, että ilmennetään eurooppalaisia arvoja maailmanpoliittisissa asioissa ja puolustetaan Euroopan unionin yhteisiä etuja kansainvälisissä asioissa; pitää erittäin tärkeänä, että yhteisen ulkomaanedustuksen perustamisesta päästään pikaisesti sopimukseen siten, että säilytetään komission ja parlamentin erioikeudet, otetaan mukaan jäsenvaltioiden ulkomaanedustus ja tarjotaan unionin ulkoministerille moitteettoman toiminnan edellyttämät resurssit, tiedot ja välineet;

58.   pyytää komissiota antamaan parlamentille yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten lähikuukausina edistytään Kroatian ja Turkin jäsenyysneuvottelujen valmistelussa;

59.   uskoo, että kun siirrytään Kroatian kanssa aktiiviseen neuvotteluvaiheeseen (komission piakkoin ilmoittaman mandaatin perusteella), vakautus- ja assosiaatioprosessia on jatkettava ja laajennettava, koska se on Länsi-Balkanin suhteiden kulmakivi;

Naapuruuspolitiikka

60.   korostaa pitävänsä kattavaa naapuruuspolitiikkaa erittäin tärkeänä asiana, koska sen tarkoitus on luoda demokratiaa, vakautta ja hyvinvointia unionin eteläisissä ja itäisissä naapurimaissa; kehottaa komissiota tarkastelemaan suunnitelmiaan uudestaan läheisessä yhteistyössä parlamentin kanssa, jotta eri maantieteellisten alueiden ja maiden eriävät tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon;

61.   pitää tässä yhteydessä erityisen tärkeänä, että kehitetään naapuruuspolitiikkaan uusi vahva itäinen ulottuvuus ja annetaan jatkossakin positiivisia signaaleja Ukrainalle ja muille vahvaa, toimivaa demokratiaa kehittäville valtioille ja lujitetaan ja syvennetään nykyistä Euro–Välimeri-vuoropuhelua ja siihen liittyviä toimintalinjoja ja vauhditetaan varsinkin Barcelonan prosessia, joka täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta, minkä vuoksi sitä on syytä analysoida sekä mahdollisesti tarkistaa joiltakin osin, jotta parannetaan järjestelmän tehokkuutta;

62.   kehottaa komissiota ehdottamaan ja neuvostoa harkitsemaan EU:n Ukrainan-suhteiden tiivistämistä uusilla assosiaatiomuodoilla, jotka antaisivat maalle selkeän merkin lähentymisestä Eurooppaan ja täyttäisivät näin rauhanomaisen oranssin vallankumouksen aikana syntyneet odotukset ja toiveet;

63.   toistaa, että Euroopan unionin on tarpeen kehittää pikaisesti yhteistä naapuruuspolitiikkaansa, jotta naapureita voidaan auttaa saavuttamaan liberaali demokratia ja oikeusvaltiojärjestelmä, kunnioittamaan ihmisoikeuksia sekä saavuttamaan korkeampi sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisen kehityksen taso;

64.   katsoo, että on tehtävä kaikki voitava Kyproksen jälleenyhdistämiseksi; kehottaa komissiota lujittamaan yhteisöjen välisiä hankkeita, jotta voidaan luoda perusta neuvottelujen käynnistämiselle uudelleen;

Kahdenväliset suhteet

65.   pitää erittäin tärkeänä, että EU kehittää edelleen kahdenvälisiä suhteita tarvittaessa kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten perusteella; pitää tärkeänä varmistaa, että lujitetaan suhteita itäisen Euroopan maihin ja Välimeren maihin erityisesti EU:n ja Välimeren maiden parlamentaarisen yleiskokouksen puitteissa käytävän tehostetun vuoropuhelun avulla;

66.   toistaa kehotuksensa lujittaa EU:n ja Yhdysvaltain suhteita saattamalla nykyinen uusi transatlanttinen toimintaohjelma ajan tasalle ja korvaamalla se aidolla transatlanttisella kumppanuudella sekä sitoutumalla jäljellä olevien kaupan ja investointien esteiden poistamiseen vuoteen 2015 mennessä; muistuttaa, että vilpitön ja sujuva vuoropuhelu on luonnollinen perusta transatlanttisten suhteiden rakentamiselle ja että lainsäätäjien transatlanttinen vuoropuhelu on tähän sopiva väline; toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltain välillä tarvitaan edelleen transatlanttista lentoliikennesopimusta, joka toimisi esimerkkinä aidon ulkoisen liikennepolitiikan kehittämisestä;

67.   panee merkille komission aikomuksen arvioida uudelleen Latinalaisen Amerikan strategiaa ja luoda uusi lähestymistapa kahdenvälisiin suhteisiin ja korostaa tässä yhteydessä, että on syytä ottaa uudelleen esille mannertenväliset kumppanuuspuitteet Euroopan ja Latinalaisen Amerikan välisten suhteiden hoitamiseksi;

68.   katsoo, että niin kauan kuin Kiinan ihmisoikeustilanteessa ei ole tapahtunut huomattavaa parantumista, EU:n ei pitäisi suunnitella vuonna 1989 asetetun Kiinan asevientikiellon kumoamista; pyytää komissiota vastustamaan asiaa virallisesti, kun sitä käsitellään neuvostossa;

Alueelliset kysymykset

69.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään Lähi-idän rauhanmahdollisuutta, jonka tarjoaa Sharm el Sheikissä annettu tulitaukojulistus, ja antamaan kvartetin puitteissa selkeän ja harkitun panoksen prosessiin, jolla pyritään saavuttamaan kestävä rauha Israelin ja elinkelpoisen, demokraattisen palestiinalaisvaltion välille niin, että ne voivat harjoittaa rauhanomaista ja turvallista rinnakkaiseloa Lähi-idän rauhansuunnitelmassa vahvistetuin ehdoin;

70.   pitää myönteisenä EU:n positiivista roolia Irakin jälleenrakentamisessa ja toimissa, joilla on tarkoitus estää Irania saamasta ydinasetta;

Kehitysyhteistyöpolitiikka

71.   ilmaisee vakavan huolensa siitä, että vaikka on kulunut viisi vuotta YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden esittämisestä, Saharan eteläpuolinen alue ei ole saavuttanut eikä edes lähestynyt yhtäkään kahdeksasta kehitystavoitteesta, jotka sen on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2015 mennessä; korostaa, että vuosituhannen kehitystavoitteet jäävät saavuttamatta monissa vähiten kehittyneissä maissa, etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ellei kansainvälinen yhteisö lisää merkittävästi kehitysapunsa laatua ja määrää;

72.   kannattaa komission Afrikalle suomaa erityishuomiota ja komission aikomusta kehittää Afrikka-strategia, joka ilmentää maanosan ja varsinkin Saharan eteläpuolisten alueiden erityistarpeita, jotta alue pystyisi edistymään kehitystavoitteiden täyttämisessä;

73.   kehottaa EU:n toimielimiä toimimaan esimerkkinä ja panemaan pikaisesti täytäntöön YK:n vuosituhannen vaihteen hankkeita koskevan raportin "Investing in Development: A Practical Plan to Achieve the Millennium Development Goals";

74.   panee tyytyväisenä merkille sitoutumisen yleisesti monenvälisyyteen ja erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaan, mutta varoittaa päästämästä tilannetta sellaiseksi, että kansainvälisen yhteistyön hidas tahti määrää ilmaston lämpenemistä, köyhyyttä ja sairauksia ehkäisevien omien aloitteiden vauhdin;

Kansainvälinen toiminta ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevissa asioissa

75.   kehottaa komissiota toteuttamaan konkreettisia toimia ja luomaan ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevan eurooppalaisen diplomatian; kehottaa komissiota lisäksi esittämään tätä alaa koskevan erityisstrategian;

76.   kannattaa komission tavoitetta säilyttää johtava rooli vahvan koalition luomisessa Kioton jälkeisiä, vuoden 2012 jälkeen ulottuvia uusia kansainvälisiä ilmastositoumuksia varten, varsinkin kun ilmastonmuutoskysymysten käsittely tarjoaa myös mahdollisuuksia ja kannustimia innovointitoiminnalle, mikä on sopusoinnussa Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden kanssa; korostaa, että talouselämän päätöksentekijöille on annettava mahdollisuus sisällyttää tiettyjä kohtuullisia viitteitä vuoden 2012 jälkeisestä todennäköisestä tilanteesta tuleviin taloussuunnitelmiinsa ja että Yhdysvaltoja on kannustettava esittämään omia ehdotuksiaan;

Kauppapolitiikka

77.   pitää kansainvälistä kauppapolitiikkaa keskeisenä tekijänä, jolla edistetään kilpailukykyä ja kasvua niin unionissa kuin kehitysmaissakin; korostaa, että kauppapolitiikassa tärkeää on monenvälinen lähestymistapa ja että Dohan kehityskierros olisi saatava menestyksellisesti päätökseen joulukuussa 2005; pitää kahdenvälisiä kauppasopimuksia käyttökelpoisena välineenä eri kumppaneiden välisten kauppasuhteiden lujittamisessa, kunhan sopimukset eivät vääristä WTO-järjestelmää;

78.   kehottaa komissiota selventämään WTO:ssa käytäviä maatalousneuvotteluja koskevia neuvotteluohjeita, jotta luodaan mahdollisimman hyvät edellytykset päästä sopimukseen joulukuussa 2005; muistuttaa tässä yhteydessä, että maantieteelliset merkinnät ja alkuperänimitykset on ehdottomasti mukautettava vastaamaan sekä markkinoiden että kuluttajien tiedonsaantitarpeita; korostaa, että kehitysmaiden tuotteita koskevat tuonnin esteet ja Euroopan unionin maataloustuotteiden kaikki vientituet on tärkeää poistaa asteittain;

Eurooppa toimivammaksi ja lähemmäksi kansalaisia
Laadukkaampi lainsäädäntö ja sääntely

79.   kehottaa panemaan tulevan vuoden aikana kokonaisuudessaan täytäntöön parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen(2); pitää myönteisenä komission periaatteellista lupausta soveltaa toimielinten väliseen sopimukseen sisältyvää vaikutustenarviointimenettelyä kaikkiin keskeisiin lainsäädäntötoimiin; uskoo, että hyvissä ajoin tehty kolmen toimielimen välinen sopimus vaikutustenarvioinnissa käytettävistä yhteisistä menettelytavoista olisi merkittävä edistysaskel;

80.   kannattaa pyrkimyksiä varmistaa unionin direktiivien nopea ja tehokas saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, niiden täytäntöönpano ja valvonta; kehottaa komissiota esittämään pidemmälle tähtäävän aloitteen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot hoitavat velvollisuutensa kaikkien säädöksissä annettujen aikarajojen puitteissa;

81.   katsoo, että lainsäädännön yksinkertaistaminen ja sen laadun parantaminen ovat edelleenkin äärimmäisen tärkeitä asioita; ilmaisee huolensa siitä, että luettelo aloista, joiden lainsäädäntöä on tarkoitus yksinkertaistaa, on kovin vaatimaton, ja kehottaa siksi komissiota täsmentämään ja nopeuttamaan jo parempaa lainsäädäntöä koskevassa vuoden 2003 toimintasuunnitelmassa kaavailtuja ohjelmia, joilla yksinkertaistetaan, laaditaan uudelleen ja konsolidoidaan nykyistä lainsäädäntöä, jotta unionin lainsäädännöstä saadaan johdonmukaisempi ja voidaan vähentää tiettyjen alojen lainsäädäntötekstien määrää;

82.   katsoo, että on erittäin tärkeää parantaa unionin toimintakykyä ja tuoda se lähemmäs kansalaisia tekemällä unionista avoimempi, vastaanottavaisempi ja demokraattisempi; korostaakin, että tarvitaan asianmukaisesti koordinoitua Eurooppa-neuvoston, parlamentin ja komission kampanjaa, jolla varmistetaan perustuslain ratifiointi ja sen voimaantulo 1. marraskuuta 2006;

Vetoomukset

83.   pitää vetoomusmenettelyä erittäin tärkeänä, koska siitä saadaan tietoa yhteisön lainsäädännön puutteellisesta täytäntöönpanosta ja/tai noudattamisesta; on erittäin pettynyt siihen, että komissio ei kykene käsittelemään vetoomuksia nopeasti ja tehokkaasti, mikä on selvä merkki siitä, että komissiolla on organisatorisia ongelmia eikä se koordinoi asioita jäsenvaltioiden kanssa;

Vastuu varojen käytöstä ja hallinnonuudistus

84.   pitää myönteisenä, että komissio on korostanut tiedonannoissa vastineen saamista rahalle ja vastuullisuutta sekä viitannut tarpeeseen luoda tehokas etenemissuunnitelma, jolla on tarkoitus varmistaa myönteinen tarkastuslausuma vuotuisten talousarvioiden toteutuksesta;

85.   pyytää komissiota uudemman kerran esittämään ehdotuksen EU:n varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen tarkistamisesta, jotta päästään eroon kaikista täytäntöönpanon esteistä, jotka haittaavat päätöksentekoa ja talousarvion moitteetonta toteutusta;

86.   kehottaa luomaan pikaisesti luotettavan ja kattavan järjestelmän yhteisön talousarvion sisäisen valvonnan hoitamiseksi ratkaisemalla muun muassa jaetusta hallinnoinnista johtuvat vastuuongelmat (yhtenäisen tarkastusmallin (single audit model) kehittäminen mukaan luettuna) ja ottamalla tiukempi ote hajautetuista maksatusvirastoista;

87.   katsoo, että tietyt pilottihankkeet ja valmistelutoimet kuuluvat parlamentin valtaoikeuksiin ja kehottaa komissiota panemaan rajoituksitta täytäntöön parlamentin päätökset, jotka hyväksyttiin vuoden 2005 talousarviomenettelyssä, ja huolehtimaan asianmukaisista jatkotoimista;

88.   kehottaa komissiota hyödyntämään vuosittaisten erityistapahtumien budjettikohtaa ja antamaan rahallista tukea EU:n demokratiakampanjalle, XV:lle Välimeren kisoille ja Solidaarisuusliikkeen 25-vuotisjuhlille sekä antamaan 1,5 miljoonaa euroa XX:lle Maailman nuorisopäiville 2005; kehottaa viimeksi mainitun tapahtuman järjestäjiä ottamaan hankkeita ja tapahtumia suunnitellessaan huomioon Aasian hyökyaaltokatastrofin;

89.   kehottaa komissiota jo vuonna 2003 sovitun mukaisesti esittämään virallisen ehdotuksen niin sanottujen Info-point/Carrefour-tiedotuskeskusten oikeusperustasta sekä oikeusperustasta komission ja jäsenvaltioiden uuden sukupolven sopimuksille ja vuoden 2006 jälkeisille tukiohjelmille;

90.   kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille mahdollisimman pian, missä vaiheessa on sen oma sisäinen uudistusprosessi, joka käynnistettiin edellisen komission toimesta, ja miten se aikoo jatkaa uudistusta ja viedä sen päätökseen;

Petostentorjunta

91.   korostaa, että on tärkeää sisällyttää petostentorjuntakeinoja kaikkiin tärkeisiin lainsäädäntöteksteihin; edellyttää tässä yhteydessä OLAF-asetuksen tarkistamista siten, että OLAFin riippumaton asema vahvistuu; kehottaa komissiota soveltamaan proaktiivista lähestymistapaa, jolla rohkaistaan ilmiantajia tulemaan esiin;

92.   vaatii säilyttämään uuden tilinpitojärjestelmän täydellisen ja menestyksekkään täytäntöönpanon kuluvana vuonna ensisijaisten asioiden listalla;

o
o   o

93.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2004)0109.
(2) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.


Maailman sosiaalifoorumi, Maailman talousfoorumi
PDF 113kWORD 32k
Euroopan parlamentin päätöslauselma Maailman sosiaalifoorumista ja Maailman talousfoorumista
P6_TA(2005)0054RC-B6-0092/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 12. helmikuuta 2003 antamansa päätöslauselman Maailman talousfoorumista Davosissa ja Maailman sosiaalifoorumista Porto Alegressa(1),

–   ottaa huomioon vuonna 2005 Porto Alegressa järjestetyn Maailman sosiaalifoorumin ja Davosissa järjestetyn Maailman talousfoorumin,

–   ottaa huomioon Lontoossa pidetyn vuoden 2005 G7-kokouksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että maailman talousfoorumissa 2005 on käsitelty maailmanlaajuisesti merkittäviä kysymyksiä, kuten Kiinaa, ilmastonmuutosta, globaalia taloutta, islamia, köyhyyttä, joukkotuhoaseita, Lähi-itää, maailmankauppaa, Yhdysvaltojen johtoasemaa, Eurooppaa, globaalia hallintatapaa ja oikeudenmukaista globalisaatiota,

B.   ottaa huomioon, että Maailman sosiaalifoorumissa 2005 on myös keskitytty globaaleihin kysymyksiin, kuten rauhaan, köyhyyden vastaiseen taisteluun, terveyteen, koulutukseen, kauppaan, maatalouteen ja ihmisoikeuksiin,

C.   katsoo, että Maailman talousfoorumi ja Maailman sosiaalifoorumi käsittelevät globalisaatioprosessia, joka on tulos heterogeenisesta, joskus suunnittelemattomasta kehityksestä sellaisilla aloilla kuin markkinoiden kehittäminen, viestintäteknologia, kuljetuskustannusten alentaminen, vapaan markkinatalouden laajeneminen ja kansainväliset sopimukset, kuten Maailman kauppajärjestön ja Kansainvälisen valuuttarahaston sopimukset;

D.   katsoo, että globalisaatio on todellinen mahdollisuus kasvuun ja korkeampaan elintasoon kaikkialla maailmassa, ja huomauttaa, että se ei edellytä yhdenmukaistamista, joten kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus säilyy olennaisena ihmisten täysipainoiselle elämälle,

E.   ottaa huomioon, että Maailman talousfoorumi 2005 on asettanut toiminnan painopisteet vuodelle 2005, mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä palvelevien tekniikoiden käyttöönottaminen, rahaston perustaminen rahoitusavun parantamiseksi köyhimmille kansakunnille ja sellaisten kaupan esteiden poistaminen, jotka estävät kehitysmaita pääsemästä osallisiksi globaalista talouden kasvusta,

F.   ottaa huomioon, että WTO:n neuvottelujen Dohan kehityskierros lähestyy ratkaisuvaiheitaan; ottaa huomioon, että reilumpi kauppa lisäisi kasvua kaikkialla maailmassa ja loisi lisää ja parempia työpaikkoja,

1.   katsoo, että globalisaatioon on liityttävä tehokkaampia köyhyyden vähentämistä koskevia pyrkimyksiä; pitää tervetulleena G7-maiden lupausta köyhien maiden velanhuojennusohjelman käynnistämisestä; tunnustaa velkahuojennuksen köyhyyden torjumiskeinoksi maissa, jotka ovat kehittymässä kohti demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista, oikeusvaltioperiaatetta ja kestävää kansantaloutta; ei kuitenkaan hyväksy velkojen ehdotonta anteeksiantoa sellaisten maiden kohdalla, jotka eivät pidä näitä kysymyksiä ensisijaisina;

2.   suhtautuu myönteisesti Maailman talousfoorumin 2005 asettamiin toiminnan painopisteisiin ja pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja tukemaan aloitteita, joilla myötävaikutetaan näiden painopisteiden toteutumiseen; panee merkille, että Maailman talousfoorumin vuosikertomuksessa globaalia hallintotapaa koskevasta aloitteesta on korostettu, että toiminnan prioriteettien toteuttamien on puutteellista

3.   katsoo, että Maailman sosiaalifoorumin pitäisi myös asettaa toiminnan painopisteet, jotka voidaan toteuttaa, eikä vain esittää tämän vuoden tapaan 352 paneelien hyväksymää ehdotusta;

4.   panee merkille kiinalaisten ja intialaisten yritysten kasvavan läsnäolon Maailman talousfoorumissa; katsoo sen osoittavan, että on parannettava Euroopan kilpailukykyä toteuttamalla Lissabonin uudenaikaistamisohjelma ja kehitettävä läheisemmät suhteet EU:n kauppakumppanien kanssa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa sekä Yhdysvaltojen kanssa, jotta voidaan toteuttaa transatlanttinen markkina-alue vuoteen 2015 mennessä ja korvata uusi transatlanttinen toimintaohjelma transatlanttisella kumppanuussopimuksella, joka on määrä tehdä vuonna 2007;

5.   pitää myönteisenä, että useat Euroopan johtajat sitoutuivat Davosissa Euroopan talouden elvyttämiseen; pitää siksi tervetulleena komission kertomusta Lissabonin strategian puoliväliarvioinnista ja vaatii yksittäisiä jäsenvaltioita kantamaan vastuunsa uudistetun Lissabonin esityslistan menestyksestä;

6.   katsoo, että kestävän globaalin kasvun tukemiseksi pitkällä aikavälillä Yhdysvaltojen on sitouduttava julkisen talouden vakauttamiseen kun taas Euroopan ja Japanin on kiihdytettävä rakenneuudistusprosessia;

7.   pitää ilahduttavana Maailman talousfoorumin aloitetta korruption vastaisesta kumppanuudesta (PACI) ja sitä, että 62 yritystä on allekirjoittanut aloitteen lahjonnanvastaiset periaatteet (PACI-periaatteet) ja korostaneet siten merkitystä, jonka yrityssektori antaa korruption ja lahjonnan vastustamiselle;

8.   pitää ilahduttavana, että Maailman talousfoorumi valitsi 29 yritystä vuoden 2005 teknologiauranuurtajiksi osana Teknologian uranuurtajat -ohjelmaa, jonka ansiosta mahdollisesti elämää muuttavien teknisten innovaatioiden kehittämisessä mukana olevat yritykset voivat päästä täysin mukaan foorumin toimintaan;

9.   vahvistaa sitoutumisensa Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen julistukseen ja vuosituhannen kehitystavoitteisiin; pitää tervetulleena, että molemmat foorumit korostivat tarvetta lisätä maailmankaupan oikeudenmukaisuutta ja vapautta; vaatii WTO:n neuvottelijoita ottamaan tämän neuvon vakavasti; huomauttaa myös, että kaupan esteiden poistamisella olisi myönteisiä vaikutuksia tsunamista kärsineiden alueiden talouden toipumiselle; korostaa maataloustuotteiden kaupan mahdollisen vapauttamisen myönteisiä vaikutuksia kehitysmaille;

10.   pitää globalisaatiota keskeisenä tekijänä, jolla edistetään kilpailukykyä ja kasvua EU:ssa ja kehitysmaissa; painottaa monenvälisen lähestymistavan merkitystä kauppapolitiikassa erityisesti kehittyvien ja vähiten kehittyneiden maiden kannalta, joiden etuja hoidetaan parhaiten monenvälisissä puitteissa, ja monenvälistä hallintotapaa, jota tarvitaan varmistamaan vapaa ja oikeudenmukainen kauppajärjestelmä maailmanlaajuisesti; tukee siten WTO:ta tärkeimpänä foorumina hallittaessa globalisaatiota kauppaa avaamalla ja vahvistamalla monenvälisiä sääntöjä ja tavoiteltaessa kestävää kehitystä;

11.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 43 E, 19.2.2004, s. 242.


Moldovan vaalit
PDF 114kWORD 33k
Euroopan parlamentin päätöslauselma Moldovan parlamenttivaaleista
P6_TA(2005)0055RC-B6-0122/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Moldovan tilanteesta ja etenkin 18. joulukuuta 2003 antamansa päätöslauselman(1),

–   ottaa huomioon Moldovan ja EU:n välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka allekirjoitettiin 28. marraskuuta 1994 ja joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 1998,

–   ottaa huomioon komission 12. toukokuuta 2004 antaman tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikasta (KOM(2004)0373),

–   ottaa huomioon EU:n ja Moldovan välisen parlamentaarisen yhteistyökomitean 11. kesäkuuta 2003 antaman loppulausuman ja suositukset,

–   ottaa huomioon Moldovaa koskevan toimintasuunnitelman, joka annettiin EU:n ja Moldovan yhteistyöneuvoston kokouksen hyväksyttäväksi 22. helmikuuta 2005,

–   ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 9. helmikuuta 2005 Euroopan unionin puolesta antaman julkilausuman tulevista Moldovan parlamenttivaaleista,

–   ottaa huomioon Etyjin Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ODIHR:n tarpeiden arviointivaltuuskunnan raportin Moldovan parlamenttivaaleista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Euroopan naapuruuspolitiikassa tunnustetaan Moldovan EU-pyrkimykset ja sen merkitys maana, jolla on tiiviit historialliset, kulttuuriset ja taloudelliset siteet EU:n jäsenvaltioihin,

B.   ottaa huomioon, että EU:n naapuruuspolitiikan puitteissa on laadittu toimintasuunnitelma, joka sisältää ehdotuksia sellaisten poliittisten ja institutionaalisten uudistusten tukemiseksi, joiden avulla Moldova voi integroitua vähitellen EU:n toimintalinjoihin ja ohjelmiin,

C.   toteaa, että todellinen ja tasapainoinen kumppanuus voi kehittyä ainoastaan demokratian, oikeusvaltion sekä ihmis- ja kansalaisoikeuksien kunnioittamista koskevien yhteisten arvojen pohjalta,

D.   panee merkille, että Moldovan presidentti Vladimir Voronin ilmoitti 11. joulukuuta 2004, että hänen maallaan "ei ole muuta vaihtoehtoa" kuin pyrkiä viipymättä kohti integroitumista Euroopan unioniin,

E.   ottaa huomioon Moldovassa 6. maaliskuuta 2005 järjestettävät parlamenttivaalit,

F.   katsoo, että vaaleja on pidettävä tärkeänä kokeena, jolla mitataan Moldovan demokratian kehitystä ja sen sitoutumista yhteisiin arvoihin,

G.   ottaa huomioon, että Etyj/ODIHR:n ja Euroopan neuvoston Venetsian komission vaalilain ja vaalihallinnon mahdollisista parannuksista antamia yhteisiä suosituksia ei ole vielä pantu kokonaisuudessaan täytäntöön,

H.   toteaa, että valtion julkisiin tiedotusvälineisiin kohdistama valvonta ja yksityisiin tiedotusvälineisiin kohdistama painostus sekä yleensä tiedotusvälineisiin pääsyn puuttuminen on herättänyt vakavaa huolta; toteaa, että huolestuneisuutta on herättänyt myös hallintoresurssien väärinkäyttö virassa olevien ehdokkaiden hyväksi,

I.   toteaa, että vaaliluetteloiden suhteen esiintyy edelleen epävarmuutta ja että tämä koskee etenkin ulkomailla asuvien ja opiskelijoiden äänestysmahdollisuuksia,

J.   toteaa, että Moldovan hallitus on syyttänyt Moldovasta irtautuneen itäisen Transnistrian alueen viranomaisia jännitteiden lisäämisestä maaliskuussa pidettävien vaalien alla, koska viranomaiset olivat mobilisoineet reservinupseereita ja keskittäneet aseistettuja joukkoja,

K.   korostaa, että uuden hallituksen demokraattinen legitiimiys parantaa mahdollisuuksia edetä kohti Transnistrian konfliktin kattavaa ratkaisua Moldovan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta kunnioittaen,

1.   pitää tärkeänä, että EU:n ja Moldovan suhteita lujitetaan entisestään muun muassa nimittämällä pikaisesti Euroopan unionin Moldovan-erityisedustaja ja avaamalla komission lähetystö Moldovassa, ja toteaa, että on työskenneltävä yhdessä vakauden, turvallisuuden ja vaurauden lisäämiseksi Euroopan mantereella ja uusien jakolinjojen syntymisen estämiseksi;

2.   ilmaisee vahvan ja jatkuvan tukensa Moldovan kansalaisten pyrkimyksille saada Moldovassa aikaan täysin toimiva demokratia ja se, että maassa kunnioitetaan oikeusvaltioperiaatetta sekä ihmisoikeuksia;

3.   korostaa, että tulevilla vaaleilla ja etenkin demokratian sääntöjä koskevien kansainvälisten normien noudattamisella vaalien aikana on keskeinen merkitys Moldovan ja Euroopan unionin välisten suhteiden kehitykselle;

4.   kehottaa Moldovan viranomaisia huolehtimaan siitä, että kaikki vapaiden ja oikeudenmukaisten parlamenttivaalien edellytykset täyttyvät sekä vaalipäivänä että vaalikampanjan aikana, ja varmistamaan, että Moldova noudattaa Euroopan neuvoston ja Etyjin vahvistamia kansainvälisiä sitoumuksia;

5.   kehottaa Moldovan viranomaisia erityisesti varmistamaan, että vaalit järjestetään avoimesti, vaalikampanjaa käsitellään tiedotusvälineissä puolueettomasti ja monipuolisesti ja että valtion hallinto suhtautuu tasapuolisesti kaikkiin ehdokkaisiin, puolueisiin sekä näiden kannattajiin;

6.   vetoaa Moldovan viranomaisiin sen puolesta, että kaikille maan kansalaisille, myös opiskelijoille, maan ulkopuolella työskenteleville ja niille, joiden henkilötodistukset vanhentuvat juuri ennen vaaleja, taataan oikeus äänestää;

7.   panee tyytyväisenä merkille, että Moldovan viranomaiset ovat kutsuneet kansainvälisiä tarkkailijoita seuraamaan parlamenttivaaleja, mutta kehottaa niitä antamaan saman mahdollisuuden myös Moldovan kansalaisyhteiskunnan edustajille;

8.   kehottaa jäsenvaltioita ja erityisesti Italiaa ja Portugalia, joissa suurin osa Moldovasta muuttaneista asuu, etsimään keinoja, joiden avulla Moldovan suurlähetystöt voivat avata äänestyspaikkoja muuallakin kuin suurlähetystöissä ja siten helpottaa mahdollisimman monen moldovalaisen maahanmuuttajan pääsyä äänestämään;

9.   kehottaa Moldovaa ja siitä irrottautunutta Transnistrian aluetta aloittamaan jälleen neuvottelut ja kehottaa sovittelijoita tehostamaan ponnistelujaan tämän prosessin hyväksi; vahvistaa tukevansa jatkossakin konfliktin ratkaisemista hyödyntämällä kaikkia käytössään olevia keinoja läheisessä neuvonpidossa Etyjin kanssa;

10.   pitää tässä suhteessa myönteisenä neuvoston 26. elokuuta 2004 tekemää yksimielistä päätöstä(2) kohdistaa 27. helmikuuta 2005 asti erilaisia rajoituksia, kuten viisumikieltoja, seitsemääntoista Transnistrian johtajaan, joiden katsotaan olevan vastuussa konfliktin poliittisen ratkaisun estämisestä;

11.   muistuttaa yhteistä kriisinhallintaa koskeneesta neuvoston ehdotuksesta ja korostaa, että Venäjällä on suuri vastuu tilanteesta alueella, koska sillä on Transnistriassa edelleen 2 500 sotilasta, jotka sen olisi vuonna 1999 Istanbulissa pidetyssä Etyjin huippukokouksessa tehdyn päätöksen mukaan pitänyt vetää pois vuoden 2002 loppuun mennessä;

12.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan neuvoston pääsihteerille, Etyj/ODIHR:n johtajalle sekä Moldovan, Romanian, Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 91 E, 15.4.2004, s. 692.
(2) EUVL L 279, 28.8.2004, s. 47.


Työterveyden ja työturvallisuuden edistäminen
PDF 88kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma työterveyden ja -turvallisuuden edistämisestä (2004/2205(INI))
P6_TA(2005)0056A6-0029/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien direktiivien 89/391/ETY (puitedirektiivi), 89/654/ETY (työpaikat), 89/655/ETY (työlaitteet), 89/656/ETY (henkilönsuojaimet), 90/269/ETY (taakkojen käsittely) ja 90/270/ETY (näyttöpäätteet) käytännön täytäntöönpanosta (KOM(2004)0062),

–   ottaa huomioon komission yksiköiden laatiman työasiakirjan määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden parantamisen edistämistä koskevien toimenpiteiden täydentämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/383/ETY täytäntöönpanosta (SEC(2004)0635),

–   ottaa huomioon komission kertomuksen työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavan komitean 27. vuosittaisesta toimintakertomuksesta (2002) (KOM(2004)0539),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002–2006" (KOM(2002)0118),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 kohdan ja 45 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6-0029/2005),

A.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan(1) 31 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että "jokaisella työntekijällä on oikeus sellaisiin työoloihin, jotka ovat hänen terveytensä, turvallisuutensa ja ihmisarvonsa mukaisia",

B.   ottaa huomioon, että Euroopan yhteisö on EY:n perustamissopimuksen 137 artiklan 1 kohdan a alakohdassa asettanut tavoitteekseen tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa, jolla pyritään työympäristön parantamiseen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi,

C.   ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan 1 kohdassa määrätään, että "kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu",

D.   katsoo, että työterveyttä ja -turvallisuutta olisi käsiteltävä itsenäisenä keskeisenä tavoitteena ja että ne muodostavat yhdessä erään merkittävimmistä EU:n politiikan aloista; katsoo, että turvallinen ja terveellinen työympäristö ja -organisaatio ovat myös talouden ja yhteiskunnan suorituskyvyn mittapuita,

E.   katsoo, että Euroopan työmarkkinat ja väestö ovat muuttuneet monella tavalla – Euroopan unionin laajeneminen, sekä yritysten että työvoiman liikkumavapauden parantuminen, joustavat työajat mukaan luettuna osa-aikatyö, työmarkkinoiden pirstoutuminen, alihankinta, tilapäinen ja väliaikainen työ sekä ikääntyvä väestö ja väestön väheneminen – jotka on otettava huomioon suurina haasteina, jotta voidaan saavuttaa talous, joka luo lisää ja parempia työpaikkoja,

F.   pitää tärkeänä, että yhteisö toimii työympäristön alalla, kun pyritään Lissabonin strategian mukaisesti luomaan useampia ja parempia työpaikkoja; toteaa, että parempi työympäristö paitsi parantaa eurooppalaisten palkansaajien olosuhteita niin myös lisää tuottavuutta ja kasvua Euroopassa,

G.   ottaa huomioon, että työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat yhteisön direktiivit eivät koske kotityöntekijöitä, joista useimmat ovat naisia,

H.   ottaa huomioon, että kolme jo ennen laajentumista unioniin kuulunutta jäsenvaltiota ei ole toimittanut kansallista selvitystä direktiivin 91/383/ETY(2) täytäntöönpanosta, vaikka komissio on lukuisia kertoja muistuttanut asiasta,

1.   pitää myönteisenä, että komissio on analysoinut työsuojelulainsäädännön täytäntöönpanoa ja direktiivien soveltamista työpaikoilla, ja odottaa komission arviota muiden erillisdirektiivien täytäntöönpanosta; ottaa myönteisenä tuloksena huomioon, että työtapaturmien määrä on vähentynyt, ja toteaa, että työterveyttä ja työturvallisuutta parantavat toimenpiteet johtavat parempiin työoloihin sekä edistävät tuottavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä; pitää kuitenkin valitettavana viivästystä komission kertomuksen julkistamisessa, koska jäsenvaltioiden olisi pitänyt esittää kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa jo vuonna 1997; kehottaa lisäksi arvioimaan tulevissa arviointikertomuksissa suuremmassa laajuudessa sitä, miten jäsenvaltiot käytännössä noudattavat työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä;

2.   pitää komission yleisiä johtopäätöksiä tervetulleina, mutta pitää tarpeellisena tarkempaa ja systemaattisempaa lähestymistapaa yhteisön uuteen työterveys- ja työturvallisuusstrategiaan; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja neuvostoa harkitsemaan puitedirektiivin laajentamista siten, että se kattaa myös ulkopuolelle jätetyt ryhmät, kuten itsenäiset yrittäjät; korostaa lisäksi, että on kiinnitettävä erityistä huomiota tiettyjen alojen (kuten rakennusala, kalastusala ja maanviljelys sekä terveydenhoito) tilanteeseen; kehottaa lisäksi komissiota mahdollisimman pian arvioimaan yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategian 2002–2006 toteuttamista;

3.   pitää myönteisenä, että komissio on päättänyt teettää tutkimuksen, jossa tarkastellaan direktiivin 91/383/ETY täytäntöönpanoa; kannattaa komission ehdotusta, että kaikkien direktiivien täytäntöönpanosta kaikissa 25 jäsenvaltiossa esitetään yksi ainoa selonteko; edellyttää, että komissio aktiivisesti edistää kansallisten tiedonkeruujärjestelmien yhdenmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta tavoitteena samalla parantaa riskien arviointiin ja valvontaan sekä ulkoistamisen, aliurakointisopimusten ja epätyypillisten työsuhteiden vaikutuksiin liittyvän tiedon keruuta;

4.   pitää olennaisen tärkeänä työtapaturmien tilastointijärjestelmän parantamista, koska luotettavien ja yhteensopivien tilastojen puute vaikeuttaa yhteisön politiikkojen laatimista ja käytännön edistämistä erityisesti kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisen myötä;

5.   katsoo, että työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antava komitea on otettava mukaan yksittäisestä selonteosta ja osaselonteoista käytäviin neuvotteluihin ja selontekojen laatimiseen ja että kansalliset selonteot olisi laadittava kolmikantaneuvottelujen avulla, mikä ei aina toteudu nykyisin;

6.   korostaa kansalliseen ja eurooppalaiseen lainsäädäntöön perustuvien työmarkkinaosapuolten ratkaisevaa merkitystä, sillä ne on velvoitettu rakentavaan vuoropuheluun; korostaa, että ennalta ehkäisemistä on tehostettava lisäämällä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien kysymysten sisällyttämistä peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja jatkokoulutukseen; kehottaa lisäksi komissiota stimuloimaan työmarkkinaosapuolten välistä sosiaalista vuoropuhelua terveydestä ja turvallisuudesta ja jäsenvaltioita stimuloimaan työpaikoilla käytävää sosiaalista vuoropuhelua työympäristöstä;

7.   ottaa huomioon, että direktiivi 89/391/ETY(3) luo paremmat mahdollisuudet työntekijöiden ja työnantajien tasavertaiseen osallistumiseen työtapaturmien ehkäisemistä ja terveys- ja turvallisuusolosuhteiden jatkuvaa parantamista koskevan strategian laatimiseen; korostaa tarvetta lisätä naisten edustusta ammattiliittojen ja yritysten johtoelimissä, jotta heidän terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tarpeensa otettaisiin huomioon ja jotta laadittaisiin näiden tarpeiden tyydyttämiseen soveltuvia toimintalinjoja;

8.   korostaa, että äskettäisten tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia EU:n työntekijöistä jää osattomiksi ennaltaehkäisevästä toiminnasta, ettei enin osa nykyisestä toiminnasta ole täysin monialaista eikä toiminnassa useinkaan oteta asianmukaisesti huomioon puitedirektiivissä määritettyä ennaltaehkäisevien toimien hierarkiaa; kehottaa komissiota tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin jäsenvaltioiden ennaltaehkäisevien järjestelmien nykytilaa ja esittämään yhdessä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa ehdotuksia, joilla luodaan puitteet EU:n kattavaan strategiaan perustuvalle ja johdonmukaiselle kansalliselle ennaltaehkäisemisen politiikalle, jonka painopisteenä on työntekijöille tiedottaminen;

9.   kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimia keskeisten direktiivien soveltamisen tehostamiseksi pk-yrityksissä ja julkisella sektorilla; vahvistaa uudelleen 23. lokakuuta 2002 antamansa päätöslauselman(4), jossa se kannatti nykyisten direktiivien soveltamista koskevien oppaiden kehittämistä – jota olisi täydennettävä parantamalla koulutusmateriaalia ja etenkin pk-yrityksille tarkoitettua tiedottamista riskialttiilla aloilla ja tilanteissa, joissa riskit ovat erityisiä, pysyviä ja toistuvia; katsoo, että jäsenvaltioita olisi kannustettava sisällyttämään pk-yritysten koulutusohjelmiin sellaisia aihealueita, jotka liittyvät riskien ehkäisemiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon sukupuolen, iän ja kulttuuritekijät, saattamaan lainsäädännön voimaan yhtenäisesti, tehokkaasti ja samanarvoisesti ja kiinnittämään erityistä huomiota sukupuoleen, rotuun tai etniseen taustaan, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään;

10.   toteaa, että erityisesti pk-yrityksille on tiedotettu liian vähän puitedirektiivistä 89/391/ETY ja että tietoisuutta siitä on lisättävä;

11.   katsoo, että työntekijöiden suojaa, tiedottamista, osallistumista, vaikuttamista työterveydestä ja työturvallisuudesta käytävään sosiaaliseen vuoropuheluun jne. yleensäkin kohentaville ohjelmille ja etenkin pk-yrityksissä toteutettaville tai niitä varten luoduille ohjelmille, olisi voitava järjestää rahoitusta yksinkertaisempien menettelyjen avulla ja että tällaisia ohjelmia ja hankkeita koskevissa budjettisuunnitelmissa kaavailtu rahoitus olisi asetettava käyttöön ajoissa;

12.   kehottaa jäsenvaltioita lisäämään työsuojelutarkastajien lukumäärää, laadukkuutta ja valtuuksia ja vahvistamaan ja täydentämään työsuojelutarkastajien koulutusta ja pätevyyttä; kehottaa komissiota edistämään johtavien työsuojelutarkastajien komitean toimintaa; katsoo kuitenkin, että ammatillisten riskien ehkäisemisen ei pidä perustua työsuojelutarkastajien rooliin vaan myös työmarkkinaosapuolten yhteistyöhön ja erityisesti työnantajien ja työntekijöiden yhteistyöhön työpaikalla;

13.   korostaa, että usein menestyksekkäistä rikkomismenettelyistä huolimatta useissa jäsenvaltioissa ilmenee edelleen laiminlyöntejä (esim. ennaltaehkäisevästä toiminnasta vastaavan henkilöstön valmiuksien ja soveltuvuuden määritteleminen, työnantajan ja työntekijöiden turvallisuusvelvoitteiden määritteleminen ja direktiivien täytäntöönpano); kehottaa komissiota jatkamaan rikkomismenettelyjen käynnistämistä jäsenvaltioiden laiminlyöntien perusteella;

14.   korostaa, että valtavirtaistamisella, ts. sukupuolinäkökohtien sisällyttämisellä työterveyden ja työturvallisuuden alalla toteutettaviin toimenpiteisiin ja analyyseihin, on ratkaiseva merkitys, ja huomauttaa, että "yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiassa" edistetään sukupuoliulottuvuuden sisällyttämistä työterveyteen ja -turvallisuuteen; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan ja edistämään tätä ulottuvuutta järjestelmällisesti ja tehokkaasti;

15.   korostaa, että naisiin kohdistuva syrjintä työmarkkinoilla ja työympäristössä vaikuttaa heidän terveyteensä ja turvallisuuteensa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön direktiivin 2002/73/EY(5), jossa mainitaan syrjinnän poistaminen ja erityisesti sukupuolinen häirintä ja muut syrjinnän muodot, jotka liittyvät äitiyteen; pyytää komissiota sen jälkeen, kun direktiivi on siirretty osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä, suorittamaan laadullisen ja vertailevan arvioinnin käyttöön otetuista säännöksistä sekä edistämään hyviä toimintatapoja koskevan tiedon vaihtoa ja levittämistä;

16.   kehottaa komissiota sisällyttämään toimintaohjelmaansa miesten ja naisten sukupuolikohtaiset erityisongelmat ja kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin:

   i) erityisten terveys- ja turvallisuusongelmien hoito ja valvonta
   ii) työhön liittyvät riskit ja pitkäkestoiset psyykkiset sairaudet (kuten uupumus ja masennus), jotka aiheutuvat työ- ja perhe-elämän yhdistämään pyrkivien miesten ja naisten kaksinkertaisesta työtaakasta tai työelämän kovasta paineesta
   iii) työstressi ja työpaikoilla ilmenevä väkivalta, työpaikkakiusaaminen ja ahdistelu
   iv) kaikkien tällaisten ongelmien kuuluminen vähäisemmässä määrin laadukkaan ennaltaehkäisevän toiminnan piiriin
   v) epäergonomiset työolot;

17.   pitää tärkeänä ammattitautien tutkimisen ja ehkäisyn tehostamista siten, että psykososiaalisille sairauksille annetaan niille kuuluva huomio kuitenkaan niihin rajoittumatta;

18.   panee merkille, että työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat yhteisön direktiivit eivät kata kotitaloustyötä tai avustavien puolisoiden perheyrityksissä, erityisesti kaupan, kotiteollisuuden ja maatalouden alalla, tekemää työtä; pyytää komissiota tekemään aloitteita kaikkien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi, erityisesti ehdottamalla viimein niitä muutoksia direktiiviin 86/613/ETY(6), joita parlamentti pyysi päätöslauselmissaan 21. helmikuuta 1997(7) ja 3. kesäkuuta 2003(8);

19.   pitää huolestuttavana vuokratyöntekijöiden ja lyhytkestoisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden tapaturmien suhteettoman suurta määrää – eräissä jäsenvaltioissa se on vähintään kaksinkertainen vakinaisten työntekijöiden tapaturmiin verrattuna; korostaa, että direktiivissä 91/383/ETY vahvistetaan yleismääräyksenä, että vuokratyöntekijöillä on oltava vastaavat työterveyttä koskevat oikeudet kuin muilla työntekijöillä, mutta direktiivissä ei vahvisteta erityismekanismeja, jotka takaisivat periaatteen toteutumisen käytännössä; kehottaa komissiota korjaamaan kyseiset puutteet; kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia mahdollisimman pian sopimaan komission ehdotuksesta väliaikaisia työntekijöitä koskevaksi direktiiviksi;

20.   ottaa huomioon, että viimeisten tietojen mukaan(9) naisvaltaisilla aloilla on havaittavissa tapaturmien lisääntymistä, joskin vähäistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään uusia toimia, jotka kohdistuvat naisten työpaikoillaan kohtaamiin erityisongelmiin; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään naisiin kohdistuvat työperäiset riskit niihin indikaattoreihin, joiden avulla seurataan työterveyttä ja -turvallisuutta (kansalliset tapaturmaraportit, asiaa koskevat tutkimukset ja selvitykset);

21.   kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot toteuttavat erityisiä ehkäiseviä toimenpiteitä suojellakseen terveydenhoitoalan työntekijöitä neulojen ja muiden terävien lääkinnällisten tarvikkeiden aiheuttamilta loukkaantumisilta, kun otetaan huomioon veren kautta tarttuvien mahdollisesti hengenvaarallisten patogeenien (ryhmän 3 biologiset tekijät) aiheuttaman infektion riski; panee merkille, että näiden toimenpiteiden olisi sisällettävä koulutuksen, turvallisten työmenetelmien ja lääkintäteknologian sopiva käyttö, mukaan luettuna teräviltä tarvikkeilta suojautumisen mekanismit, ja että olisi käytettävä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston asiaa koskevia ohjeita (FACTS 29, ISSN 1681–2123) suojelun vähimmäistason määrittämiseksi; katsoo kuitenkin, että direktiiviä 2000/54/EY(10) olisi myös edelleen tarkistettava, jotta voidaan erityisesti käsitellä riskiä, joka aiheutuu työstä neulojen ja muiden terävien lääkinnällisten välineiden parissa;

22.   kehottaa komissiota vähentämään niin sanottujen epätyypillisten työsuhteiden yhteydessä ilmeneviä terveydellisiä vaaroja sopivin toimenpitein;

23.   korostaa hiljattain toteutuneen laajentumisen merkitystä ja mittasuhteita ja on erityisen huolissaan siitä, että uudet jäsenvaltiot ovat edistyneet osaksi hyvin vähän EU:n direktiivien täytäntöönpanossa; huomauttaa, että uusilla jäsenvaltioilla on ollut hyvin vähän aikaa yhteisön lainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoon ja että ne ovat samalla joutuneet kohtaamaan talouden ja yhteiskunnan muutoksista aiheutuvat ongelmat; katsoo, että työntekijöille on kaikkialla EU:ssa taattava vähintään direktiiveissä säädettyä tasoa vastaava suoja;

24.   toteaa, että työturvallisuuden alan toimenpiteiden korkea taso johtaa yhteisön sisäiseen kilpailuhaittaan vanhoissa jäsenvaltioissa, jos ei varmisteta yhteisön säännöstön täydellistä täytäntöönpanoa ja terveyden suojelua koskevien direktiivien tehokasta soveltamista käytännössä uusissa jäsenvaltioissa;

25.   kehottaa sen vuoksi komissiota ja neuvostoa vaatimaan, että yhteisön säännöstö pannaan rajoituksetta täytäntöön edistämällä aluksi parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tehostettua yhteistyötä kaikissa 25 jäsenvaltiossa, sekä tarvittaessa toteuttamaan vastaavia toimenpiteitä säännöstön täytäntöönpanoa varten käytännössä ja tarjoamaan kaikille vaaditusta tasosta jälkeen jääneille - erityisesti uusille - jäsenvaltioille käytännön tukea määräämällä asianmukaisesta rahoituksesta, parhaita käytäntöjä ja kokemuksia koskevasta tietojenvaihdosta sekä yhteistyön tiivistämisestä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota yhdessä työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavan komitean kanssa tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen avoin koordinointimenetelmä työterveyttä ja työturvallisuutta varten;

26.   kehottaa komissiota esittämään viipymättä toimintasuunnitelman, jossa hahmotellaan tulevia toimia, joilla saadaan ratkaistua ainakin analyysissa yksilöidyt ongelmat, ja kehittämään mahdollisimman pian keskipitkän ja pitkän aikavälin seurantastrategian; kehottaa lisäksi komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta esitellä työterveyttä koskeva yleinen lähestymistapa, joka sisältää kaikki riskien muodot, kuten stressi, työpaikkakiusaaminen, ahdistelu ja väkivalta; antaa kuitenkin arvoa toimenpiteille, jotka komissio jo on toteuttanut sukupuolisen ahdistelun ja stressin yhteydessä; kehottaa jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolia kehittämään sisäisesti ja EU:n tasolla omia strategioita, joilla torjutaan työpaikkakiusaamista ja -väkivaltaa, sekä vaihtamaan tätä koskevia kokemuksia parhaiden käytäntöjen periaatteen mukaisesti;

27.   kehottaa komissiota antamaan tietoja toimenpiteistä, joita se toteuttaa niiden jäsenvaltioiden kohdalla, jotka eivät ole ajoissa toimittaneet lupaamiaan tietoja;

28.   ilmaisee huolestuneisuutensa ehdotetuista työaikaa ja palveluja koskevista direktiiveistä, etenkin työn tehostumisen ja valvontamahdollisuuksien sekä työajan äärimmäisen joustavuuden riskin ja yksilöllisten opt-out-mahdollisuuksien vaaran perusteella, ja vastustaa työturvallisuuden ja työterveyden alan sääntelyn purkamista tavalla, joka ei takaa kaikille EU:n työntekijöille yhtäläistä suojatasoa;

29.   korostaa komission pyrkimyksiä esittää lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään yksinkertaistamaan ja järkeistämään olemassa olevia terveyden alan suojelua koskevia direktiivejä, niin että parannetaan niiden tehokkuutta ja vähennetään niiden täytäntöönpanosta yrityksille aiheutuvia kustannuksia;

30.   ottaa huomioon, että yritysten yhteiskunnallinen vastuu liittyy sekä yhteiskuntaan että itse yritykseen; kehottaa työnantajia ja ammattiliittoja huolehtimaan naistyöntekijöitä suojelevan lainsäädännön asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja erityisesti tekemään perheen ja työelämän yhteensovittamisen heille helpommaksi; kehottaa työmarkkinaosapuolia myös luomaan raskaana oleville ja imettäville naisille suotuisat olosuhteet ja työympäristön;

31.   ei voi hyväksyä sitä, että kolme maata ei ole noudattanut sitoumuksiaan esittää kertomus määräaikaisten työsuhteiden työoloja koskevien säännösten täytäntöönpanosta;

32.   katsoo, että tarvitaan vielä runsaasti täsmällistä ja vahvistettua tiedottamista ja ohjausta sekä teknistä tukea yrityksille;

33.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.
(2) Neuvoston direktiivi 91/383/ETY, annettu 25. kesäkuuta 1991, määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden parantamisen edistämistä koskevien toimenpiteiden täydentämisestä (EYVL L 206, 29.7.1991, s. 19).
(3) Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12. kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).
(4) EYVL C 300 E, 11.12.2003, s. 290.
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/73/EY, annettu 23. syyskuuta 2002, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta (EYVL L 269, 5.10.2002, s. 15).
(6) Neuvoston direktiivi 86/613/ETY, annettu 11. joulukuuta 1986, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin, maatalousalalla toimivat ammatinharjoittajat mukaan lukien, ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten suojeluun raskauden ja synnytyksen perusteella (EYVL L 359, 19.12.1986, s. 56).
(7) EYVL C 85, 17.3.1997, s. 63.
(8) EUVL C 68 E, 18.3.2004, s. 90.
(9) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien direktiivien käytännön täytäntöönpanosta (KOM(2004)0062). Tämä koskee tekstiili- ja vaatetusalaa, myynti- ja korjausalaa, hotelli- ja ravintola-alaa sekä rahoitus- ja hallintoalaa.
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/54/EY, annettu 18. syyskuuta 2000, työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä (EYVL L 262, 17.10.2000, s. 21).


Togo
PDF 116kWORD 32k
Euroopan parlamentin päätöslauselma Togosta
P6_TA(2005)0057RC-B6-0126/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 9. helmikuuta 2005 EU:n puolesta antaman julkilausuman Togon poliittisesta tilanteesta presidentti Eyademan kuoleman jälkeen,

–   ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajien 8. helmikuuta 2005 antaman julkilausuman Togon tapahtumista 5. helmikuuta 2005 tapahtuneen presidentti Eyademan kuoleman jälkeen,

–   ottaa huomioon Länsi-Afrikan maiden talousyhteisön (ECOWAS), Afrikan unionin ja monien afrikkalaisten johtajien julkilausumat Togon tilanteesta,

–   ottaa huomioon ranskankielisten maiden kansainvälisen järjestön (OIF) julkilausuman,

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan,

–   ottaa huomioon Togon perustuslain 65 artiklan, jonka mukaan "tasavallan presidentin viran vapautuessa kuolemantapauksen vuoksi presidentin tehtäviä hoitaa väliaikaisesti kansalliskokouksen puhemies",

–   ottaa huomioon perustuslain 76 artiklan, jonka mukaan hallituksen jäsen ei voi hoitaa edustajantointa parlamentissa,

–   ottaa huomioon Togon perustuslain 144 artiklan, jonka mukaan menettelyä perustuslain muuttamiseksi ei voida aloittaa tai jatkaa siirtymäkauden aikana,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   panee merkille, että 38 vuotta vallassa olleen presidentti Gnassingbe Eyademan kuoltua äkillisesti 5. helmikuuta 2005 Togon armeija nimitti presidentiksi hänen 39-vuotiaan poikansa Faure Gnassingben,

B.   toteaa, että maan perustuslain mukaan valta olisi pitänyt siirtää Togon kansalliskokouksen puhemiehelle Fambare Ouattara Natchaballe, jonka olisi pitänyt määrätä järjestettäväksi presidentinvaalit 60 päivän kuluessa,

C.   toteaa, että Togon kansalliskokous, jota hallitsee Eyademan RPT-puolue (Rally of the Togolese People), kutsuttiin pikaisesti koolle 6. helmikuuta 2005 hyväksymään takautuvasti Gnassingben vallankaappaus ja muuttamaan perustuslakia niin, että Gnassingbe voisi hallita seuraavat kolme vuotta eli isänsä toimikaudesta jäljelle jääneen ajan,

D.   katsoo, että huolimatta siitä, että kansalliskokous on palauttanut voimaan aikaisemman perustuslain, joka oli voimassa ennen Faure Gnassingben isän kuolemaa, hän ei ole vieläkään reagoinut kansainvälisiin kehotuksiin erota virastaan, jotta väliaikainen presidentti voisi järjestää presidentinvaalit perustuslaissa säädetyssä 60 päivän määräajassa,

E.   toteaa, että Euroopan unioni ei tunnusta laillisiksi mitään vaaleja, jotka järjestetään sotilasvallankaappauksen yhteydessä laittomasti valtaan nousseen presidentin alaisuudessa,

F.   toteaa, että ECOWASin valtionpäämiehet, jotka kokoontuivat Niameyssä Nigerissä 9. helmikuuta 2005, tuomitsivat jyrkästi vallankaappauksena armeijan toimet, jotka johtivat Faure Gnassingben nimittämiseen presidentiksi, ja he tuomitsivat myös perustuslain manipuloinnin tämän jälkeen kansalliskokouksessa vaatien Togon viranomaisia palauttamaan voimaan vanhan perustuslain niin, että presidentinvaalit voitaisiin järjestää kahden kuukauden kuluessa pakotteiden uhalla,

G.   panee merkille Afrikan unionin komission puheenjohtajan Alpha Oumar Konarén julkilausumat, joiden mukaan "Afrikan unioni ei voi hyväksyä vallan kaappaamista väkivalloin",

H.   toteaa, että ranskankielisten maiden kansainvälinen järjestö tuomitsee vallankaappauksen samoin erittäin jyrkästi ja että se on päättänyt erottaa Togon väliaikaisesti kaikista elimistään ja lopettaa monenkeskisen yhteistyön maan kanssa lukuun ottamatta ohjelmia, jotka hyödyttävät suoraan siviiliväestöä ja voivat auttaa demokratian palauttamisessa,

I.   toteaa, että EY:n yhteistyö Togon kanssa on ollut pysähdyksissä vuodesta 1993,

1.   pitää vallankaappauksena Faure Gnassingben nimittämistä sotilaallisen väliintulon jälkeen Togon uudeksi presidentiksi sen sijaan, että kansalliskokouksen puhemies Fambare Ouattara Natchaba olisi ryhtynyt hoitamaan tehtävää;

2.   vaatii Faure Gnassingbea eroamaan välittömästi;

3.   panee merkille perustuslain muuttamisen 21. helmikuuta 2005, mutta korostaa, että perustuslain mukainen järjestys voidaan palauttaa vain nimittämällä väliaikaiseksi presidentiksi kansalliskokouksen puhemies Nachaba ja järjestämällä vaalit Togon perustuslain mukaisella tavalla;

4.   pitää myönteisinä Togon vastaisia pakotteita, joita ECOWAS sovelsi kymmenen päivän tuloksettomien sovitteluyritysten jälkeen ja joihin kuuluu muun muassa Togon erottaminen ECOWASista, suurlähettiläiden kutsuminen kotiin sekä asekauppaa ja viisumien myöntämistä koskeva kielto;

5.   pitää myönteisinä myös YK:n, Afrikan unionin, Euroopan unionin sekä ranskankielisten maiden kansainvälisen järjestön samansuuntaisia julkilausumia ja päätöksiä;

6.   kehottaa Togon kansalliskokousta ja muita viranomaisia ryhtymään välittömästi toimiin tilanteen korjaamiseksi ja vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämiseksi kahden kuukauden kuluessa perustuslain mukaisesti niin, että kansainvälinen vaalitarkkailu sallitaan täysin;

7.   toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että perustuslain mukaiseen järjestykseen palaaminen edellyttää Togon poliittisten voimien välisen vuoropuhelun aloittamista uudelleen ja vaalilain muuttamista yhteisymmärryksessä niin, että voidaan järjestää vapaat, avoimet ja demokraattiset vaalit;

8.   tuomitsee päätöksen kieltää kaikki julkiset mielenosoitukset kahden kuukauden ajan samoin kuin kahdeksan yksityisen TV- ja radioaseman sulkemisen sekä armeijan riippumattomiin tiedotusvälineisiin kohdistaman epäasianmukaisen painostuksen, jonka yhteydessä toimittajia on varoitettu uutisoinnistaan; kehottaa Togon asevoimia pysymään kasarmeilla ja pidättäytymään toimista, jotka voisivat johtaa levottomuuksien jatkumiseen;

9.   vaatii takaamaan oikeuden rauhanomaisiin mielenosoituksiin ja poliittiseen kampanjointiin ja vaatii tuomitsemaan sotilasvallankaappausta vastustaneisiin mielenosoittajiin kohdistuneisiin murhiin ja muihin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneet ja rankaisemaan heitä;

10.   muistuttaa, että itse itsensä nimittäneiden Togon viranomaisten on kannettava täysi vastuu kaikista hyökkäyksistä, jotka kohdistuvat siviilien fyysiseen turvallisuuteen ja etenkin poliittisten oppositiopuolueiden edustajiin, ihmisoikeusaktivisteihin sekä toimittajiin;

11.   pyytää, että komissio ei aloita yhteistyön asteittaista uudelleenkäynnistämistä koskevia neuvotteluja, ennen kuin maassa on järjestetty vapaat ja avoimet presidentinvaalit ja parlamenttivaalit;

12.   kehottaa komissiota esittämään nimenomaan vallankaappauksen tekijöihin kohdistuvia pakotteita;

13.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Yhdistyneiden kansakuntien, Afrikan unionin ja Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön pääsihteereille, AKT:n ja EU:n yhteisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille sekä Togon presidentille, hallitukselle ja kansalliskokoukselle.


Nepal
PDF 112kWORD 30k
Euroopan parlamentin päätöslauselma Nepalista
P6_TA(2005)0058RC-B6-0130/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Nepalista,

–   ottaa huomioon 3. helmikuuta 2005 annetun Euroopan unionin julkilausuman Nepalin kuninkaan tekemästä vallankaappauksesta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että kuningas Gyanendra erotti 1. helmikuuta 2005 perustuslain vastaisesti hallituksen, otti itselleen suoran toimivallan ja julisti maan poikkeustilaan,

B.   ottaa huomioon, että kumoamalla perustuslain keskeiset osat, joilla suojellaan perusoikeuksia ja -vapauksia, asettamalla puolueiden johtajat kotiarestiin, vangitsemalla tuhansia poliittisia ja ihmisoikeusaktivisteja, toimittajia ja ammattiyhdistysaktivisteja, ottamalla käyttöön täydellinen tiedostusvälineiden sensuuri ja katkaisemalla viestintäyhteydet, maassa tehtiin tosiasiallisesti vallankaappaus, jolla maa saatettiin sotilashallinnon alaiseksi,

C.   ottaa huomioon, että Nepal kuuluu Aasian köyhimpiin maihin, koska sen 23 miljoonaisesta kansasta melkein 40 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella, sekä siitä, että selkkauksella on ollut tuhoisat vaikutukset jo ennestään toivottoman köyhään maaseudun väestöön,

D.   ottaa huomioon, että Nepalin hallitus määräsi tammikuussa 2005 Katmandussa olevan Tibetan Refugee Welfare Office -viraston lopettamaan toimintansa ja että virasto tarjosi hätäapupalveluja Tiibetin pakolaisille Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) täytäntöönpanokumppanina,

1.   tuomitsee ankarasti kuningas Gyanendran tekemän vallankaappauksen 1. helmikuuta 2005 ja sitä seuranneet mielivaltaisten pidätysten, sensuurin ja yleisen vainon sarjat sekä perustuslain mukaisten perusoikeuksien, kuten kokoontumis- ja ilmaisunvapauden, oikeuden tiedonsaantiin ja yksityisyyden suojaan sekä mielivaltaisten pidätysten kiellon kumoamisen;

2.   korostaa, että kaikki yritykset ratkaista tilanne sotilaallisin keinoin vain lisäävät ja pitkittävät Nepalin kansan kärsimyksiä, ja uskoo vahvasti, että neuvoteltu ja demokratiaan perustuva ratkaisu on ainoa kestävä tapa lopettaa nykyinen selkkaus; suosittelee, että puolueeton kolmas osapuoli, esimerkiksi YK tai EU:n korkea edustaja Javier Solana, osallistuu tällaisten neuvottelujen sovitteluun;

3.   kehottaa kuningas Gyanendraa lopettamaan poikkeustilan, palauttamaan voimaan kaikki perusoikeudet ja kehottaa tämän jälkeen kaikkia osapuolia tekemään yhteistyötä, jotta parlamentaarinen demokratia saadaan palautettua ja aseellisen selkkauksen ratkaisuprosessi käynnistettyä;

4.   suhtautuu myönteisesti joidenkin poliittisten vankien vapauttamiseen, mutta on yhä erittäin huolissaan siitä, että muut poliittiset johtajat, opiskelijat ja ihmisoikeusaktivistit ovat edelleen vangittuina tai kotiarestissa kuninkaan vallankaappauksen seurauksena;

5.   korostaa, että lehdistösensuuri ja yhteydenpidon katkaiseminen ulkomaailmaan estävät armeijan toimien julkista valvontaa ja ovat saattaneet Nepalin kansan suurempaan vaaraan joutua väärinkäytösten uhriksi; vaatii siksi, että tiedotusvälineiden ja viestinnän vapaus palautetaan täydellisesti;

6.   ilmaisee syvän huolestumisensa tiedoista, joiden mukaan sekä turvallisuusjoukot että maolaiset ovat toimeenpanneet teloituksia ilman oikeudenkäyntiä, syyllistyneet lukuisiin kidutuksiin, jättäneet rikoksentekijöitä rankaisematta ja muutenkin yleisesti rikkoneet ihmisoikeuksia; vetoaa selkkauksen molempiin osapuoliin, jotta ne allekirjoittavat ihmisoikeussopimukset ensimmäisenä toimenpiteenä väestön keskuudessa levottomuutta ja pelkoa herättävien väärinkäytösten hillitsemiseksi;

7.   kehottaa keskeyttämään kaiken sotilaallisen tuen;

8.   kehottaa neuvostoa asettamaan järkeviä pakotteita hallituksessa ja armeijassa olevia hallitsevia eliittejä vastaan siihen asti kunnes demokratia on palautettu Nepaliin;

9.   kehottaa Euroopan unionin toimielimiä uudelleenarvioimaan Nepalille antamansa avun, seuraamaan tarkasti kaiken Nepalille myönnettävän avun lopullista päämäärää sen varmistamiseksi, että apu käytetään sen ensisijaiseen tarkoitukseen eli köyhyyden helpottamiseen, ratkaisemaan selkkauksen perimmäiset syyt ja rahoittamaan selkkausten ratkaisua koskevia ohjelmia;

10.   kehottaa neuvostoa ja komissiota tukemaan päätöslauselman antamista Nepalista YK:n ihmisoikeustoimikunnan 61. kokouksessa; kehottaa YK:n ihmisoikeustoimikuntaa nimittämään maaliskuussa 2005 Genevessä pidettävässä kokouksessaan erityisedustajan tarkkailemaan Nepalin ihmisoikeustilannetta;

11.   kehottaa selkkauksen molempia osapuolia hyväksymään ihmisoikeustarkkailijoiden lähettämisen kansallisen ihmisoikeustoimikunnan suojeluksessa ja kehottaa EU:ta ja YK:ta tarjoamaan teknistä ja taloudellista tukea tähän tarkoitukseen;

12.   kehottaa Nepalin hallitusta sallimaan Katmandussa olevien Tibet Refugee Welfare Office -viraston ja Dalai Laman edustustoimiston jatkaa toimintaansa; on huolissaan siitä, että toiminnan lopettaminen voidaan tulkita Kiinan kanssa tehdyksi vaihtokaupaksi, jolla poikkeustilalle saadaan Kiinan hyväksyntä;

13.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, kuningas Gyanendralle, Intian ja muiden Etelä-Aasian alueellisen yhteistyöjärjestön jäsenvaltioiden hallituksille, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetulle ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille.


Sierra Leonen erityistuomioistuin: Charles Taylor
PDF 116kWORD 32k
Euroopan parlamentin päätöslauselma Sierra Leonen erityistuomioistuimesta: Charles Taylorin tapaus
P6_TA(2005)0059RC-B6-0125/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Sierra Leonen erityistuomioistuimen, joka perustettiin YK:n ja Liberian hallituksen välisellä sopimuksella YK:n turvallisuusneuvoston annettua 14. elokuuta 2000 päätöslauselman n:o 1315 ja jonka tarkoituksena on saattaa oikeuden eteen kaikki ne, joita syytetään Sierra Leonessa tehdyistä sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansainvälisen oikeuden rikkomisista,

–   ottaa huomioon kansainvälisen oikeuden, erityisesti Geneven yleissopimukset ja sen sotarikoksia koskevan II lisäpöytäkirjan,

–   ottaa huomioon Accrassa, Ghanassa 18. elokuuta 2003 solmitun kattavan rauhansopimuksen, jolla pyrittiin päättämään yli 14 vuotta kestänyt Liberian sisäinen aseellinen selkkaus,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin ja AKT-maiden välillä solmitun Cotonoun sopimuksen, johon myös Nigeria ja Liberia kuuluvat, ja sopimuksen osapuolten sitoumuksen edistää rauhaa, turvallisuutta ja vakautta, kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä noudattaa demokratian ja oikeusvaltion periaatteita;

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   toteaa, että entinen Liberian presidentti Charles Taylor johti Liberiassa autoritaarista hallitusta vuodesta 1997 lähtien siihen asti, kun sisällissota puhkesi,

B.   toteaa, että Liberiassa 14 vuotta jatkunut väkivalta ja huono hallinto ovat aiheuttaneet mittaamatonta inhimillistä kärsimystä ennen kaikkea siviiliväestölle, räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, suurten ihmisjoukkojen hätäsiirtolaisuuden sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten rakenteiden murenemisen,

C.   toteaa, että Liberian konflikti on myös osaltaan horjuttanut vakavasti koko Länsi-Afrikan alueen vakautta ja vaikuttanut mittasuhteiltaan traagisen humanitaarisen kriisin syntymiseen,

D.   toteaa, että Sierra Leonen erityistuomioistuimen syyttäjä nosti 7. maaliskuuta 2003 Charles Tayloria vastaan syytteen seitsemässätoissa tapauksessa, joissa oli kyse rikoksista ihmisyyttä vastaan tai sotarikoksista, muun muassa murhista, silpomisista, raiskauksista, seksuaalisesta orjuuttamisesta ja lapsisotilaiden rekrytoinnista,

E.   toteaa, että Taylor oleskelee edelleen Nigeriassa ja vetoaa valtionpäämiehen koskemattomuuteen siitä huolimatta, että 31. toukokuuta 2004 Sierra Leonen erityistuomioistuimen valitusjaosto hylkäsi Charles Taylorin esittämän vaatimuksen lainkäytöllisestä koskemattomuudesta,

F.   katsoo, että Nigerian hallituksen osuus oli erittäin tärkeä Liberian sisällissodan päättämisessä; toteaa, että Charles Taylor otti vastaan Nigerian hallituksen tarjoaman turvapaikan 6. heinäkuuta 2003,

G.   ottaa huomioon, että lokakuussa 2003 YK:n turvallisuusneuvosto ilmaisi huolestuneisuutensa Charles Taylorin jatkuvista yrityksistä maanpaosta käsin horjuttaa Liberian ja Länsi-Afrikan vakautta, millä hän rikkoo Nigerian kanssa turvapaikasta tekemäänsä sopimusta, jonka mukaan hän sitoutui olemaan osallistumatta millään tavalla Liberian poliittiseen elämään,

H.   toteaa, että elokuussa 2004 YK:n turvallisuusneuvosto langetti matkustuskiellon liberialaisille virkamiehille, joiden epäiltiin toimivan Nigeriassa oleskelevan Charles Taylorin lähettiläinä,

I.   toteaa, että syyskuussa 2004 YK:n pääsihteerin erityisedustaja antoi YK:n turvallisuusneuvostolle seuraavan lausunnon: "Charles Ghankay Taylorin varjo häilyy edelleen Liberian yllä. Ennen kuin hänet on saatu Sierra Leonen erityistuomioistuimen eteen, monet tavalliset liberialaiset eivät voi uskoa, että rauhanprosessi on kestävä.",

J.   toteaa, että sen lisäksi, että EU:n jäsenvaltiot osallistuivat vapaaehtoisesti yli 30 miljoonalla USA:n dollarilla Sierra Leonen erityistuomioistuimen perustamiseen ja sen toimintaan, itse Euroopan unioni on tukenut Sierra Leonen erityistuomioistuinta 800 000 EUR:lla,

K.   katsoo, että Liberiassa on tällä hetkellä suunniteltu pidettäväksi vaalit lokakuussa 2005 ja että niiden tulokseen voi vaikuttaa enemmän pelko Charles Taylorin paluusta kuin toivo paremmasta tulevaisuudesta,

L.   toteaa, että rauha ja vakaus Mano-joen unionin maissa Liberiassa, Sierra Leonessa ja Guineassa on osoittautunut jakamattomaksi ja että niistä yhteen kohdistuva uhka saattaa vaarantaa kaikkien mahdollisuudet myönteiseen kehitykseen,

M.   toteaa, että Charles Taylor on edelleen uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle ja että hän haittaa Euroopan pyrkimyksiä pysyvän rauhan ja kehityksen tukemiseksi Länsi-Afrikassa,

N.   katsoo, että Taylorin rankaisemattomuus uhmaisi kansainvälistä oikeutta ja olisi häpäisy Taylorin lukemattomia uhreja kohtaan sekä vaarantaisi oikeusvaltion periaatteisiin perustuvan pysyvän rauhan aikaansaamisen alueella,

O.   katsoo, että Sierra Leonen kansalla on oikeus nähdä oikeuden toteutuvan Charles Taylorin tapauksessa Sierra Leonen erityistuomioistuimessa käytävän oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin muodossa,

P.   katsoo, että kansainvälisen oikeuden mukaan on selvää, että sotarikolliset on tuomittava aina ja että valtioiden on luovutettava sotarikoksista epäillyt,

Q.   ottaa huomioon, että UNHCR:n hallintokomitean Geneven yleissopimuksen poissulkemislausekkeita koskevassa muistiossa todettiin selvästi, että jos pakolaisoikeuden mukaista suojelua sallitaan käytettävän vakavia rikoksia tehneiden suojelemiseksi, kansainvälisen suojelun käytännöstä tulee täysin kansallisen ja kansainvälisen oikeuden vastaista ja se on ristiriidassa turvapaikkakäsitteen humanitaarisen ja rauhanomaisen luonteen kanssa,

R.   toteaa, että Nigeria on ratifioinut Geneven yleissopimuksen, jossa määrätään, että rikoksia tehneille ei voida myöntää pakolaisen asemaa,

1.   kehottaa Nigerian hallitusta toimimaan jatkossakin Liberian rauhanprosessin puolesta ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti ja luovuttamaan välittömästi Charles Ghankay Taylorin tuomittavaksi Sierra Leonen erityistuomioistuimessa;

2.   kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa käsittelemään tätä asiaa kiireellisenä;

3.   kehottaa Yhdistyneitä Kansakuntia, Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita harjoittamaan kansainvälistä painostusta Charles Taylorin luovuttamiseksi;

4.   pitää myönteisenä Liberian väliaikaisen hallituksen päätöstä jäädyttää entisen presidentin Charles Taylorin ja hänen liittolaistensa varat;

5.   kehottaa Euroopan unionia antamaan edelleenkin tukensa Liberian kolmen sotivan osapuolen välillä tehdylle vuoden 2003 rauhansopimukselle ja lokakuussa 2005 pidettäväksi suunnitelluille presidentin- ja parlamenttivaaleille;

6.   pyytää, että kaikki alueen valtiot pidättäytyisivät sellaisesta toiminnasta, joka saattaa aiheuttaa epävakautta naapurimaissa;

7.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Sierra Leonen erityistuomioistuimen pääsyyttäjälle, AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille, Afrikan unionille, YK:n pääsihteerille, ECOWASin pääsihteerille sekä Liberian ja Nigerian hallituksille.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö