Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Roomassa 29. lokakuuta 2004 allekirjoitetun sopimuksen Euroopan perustuslaista,

–   ottaa huomioon neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan turvallisuusstrategian "Turvallinen Eurooppa paremmassa maailmassa",

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Turvallisuutta koskeva tutkimus: Seuraavat toimenpiteet" (KOM(2004)0590) ja komission aiemmat tiedonannot (KOM(2003)0113 ja KOM(2004)0072),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen – Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013" (KOM(2004)0101), sekä komission tiedonannon "Tiede ja teknologia Euroopan tulevaisuuden avaintekijöinä – suuntaviivoja unionin tutkimusrahoituspolitiikalle" (KOM(2004)0353),

–   ottaa huomioon seuraavat komission tiedonannot neuvostolle ja Euroopan parlamentille: tiedonanto terrorismin rahoituksen ehkäisemisestä ja estämisestä, tietojenvaihtoa, läpinäkyvyyttä ja rahoitustoimien jäljitettävyyttä parantavilla toimenpiteillä (KOM(2004)0700), tiedonanto terrorismin torjuntavalmiudesta ja seurausten hallinnasta (KOM(2004)0701) ja tiedonanto terrori-iskujen ehkäisemisestä, niihin varautumisesta ja niihin reagoimisesta (KOM(2004)0698),

–   ottaa huomioon 15. toukokuuta 1997(1), 28. tammikuuta 1999(2) ja 10. huhtikuuta 2002(3) antamansa päätöslauselmat Euroopan puolustusteollisuudesta,

–   ottaa huomioon 30. marraskuuta 2000 antamansa päätöslauselman Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan määrittämisestä Kölnin ja Helsingin Eurooppa-neuvoston jälkeen(4),

–   ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2003 antamansa päätöslauselman Euroopan uuden turvallisuus- ja puolustusjärjestelmän ensisijaisista painopisteistä ja puutteista(5),

–   ottaa huomioon 20. marraskuuta 2003 antamansa päätöslauselman EU:n puolustustarvikepolitiikasta(6),

–   ottaa huomioon EU:n turvallisuusalan tutkimuslaitoksen toukokuussa 2004 esittämän ehdotuksen Euroopan puolustuksen valkoiseksi kirjaksi,

–   ottaa huomioon EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle 15. syyskuuta 2004 esitetyn raportin "Inhimillinen turvallisuusdoktriini Euroopalle",

–   ottaa huomioon turvallisuustutkimuksen alan vaikuttajista koostuvan ryhmän 15. maaliskuuta 2004 esittämän raportin "Euroopan turvallisuutta edistävä tutkimus" (Research for a Secure Europe),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0103/2005),

A.   katsoo, että geopoliittiset, yhteiskunnalliset ja teknologiset muutokset sekä viimeaikaiset tapahtumat maailmalla, kuten Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta 2001 ja Madridiin 11. maaliskuuta 2004 tehdyt iskut, ovat lisänneet turvallisuuskysymysten merkitystä, ja katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden pitäisi varautua paremmin uudenlaisiin turvallisuusuhkiin hyödyntämällä asiantuntemustaan tehokkaammin,

B.   katsoo, että laajentuminen 25-jäseniseksi yhteisöksi synnyttää uudenlaisia turvallisuushaasteita uudelle Euroopalle, jonka rajoilla on nyt entistä suojattomampia alueita,

C.   katsoo, että uudet uhkat hyödyntävät uutta teknologiaa, eivät tunne valtiorajoja, käyttävät hyväksi uudenaikaisille korkean teknologian ja eurooppalaisille demokraattisille yhteiskunnille ominaista avoimuutta ja vaarantavat jäsenvaltioiden turvallisuutta sekä EU:n alueen ulkopuolelta että sisältäpäin, vaikeuttaen tällä tavalla sisäisen turvallisuuden erottamista ulkoisesta,

D.   katsoo, että Euroopan unionin pitää pystyä varmistamaan omien kansalaistensa suojelu, lisäämään Euroopan ja lähialueiden vakautta ja auttamaan rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämisessä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti,

E.   katsoo, että on vaikeaa varmistaa uskottava turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja turvallisempi Eurooppa ilman sellaisia teknisesti edistyneitä välineitä ja valmiuksia, jotka hyödyntävät nykyteknologiaa turvallisuusriskien minimoimiseksi,

F.   katsoo, että huolimatta EU:n potentiaalista turvallisuustekniikan tutkimuksessa ja kehittämisessä erityisen EU:n tason turvallisuustutkimuksen kehyksen puuttuminen ja turvallisuusalan tutkimusjärjestelmien ja infrastruktuurin pirstaleisuus ja päällekkäisyys aiheuttaa huomattavia esteitä kustannustehokkaiden ratkaisujen saavuttamiselle,

G.   katsoo, että Yhdysvaltojen investoinnit kotimaan turvallisuuteen ovat keskimäärin neljä kertaa suurempia kuin Euroopassa ja nämä investoinnit, joihin ei kuulu Yhdysvaltojen puolustusministeriön perustamaa kaksikäyttöisen teknologian tutkimusta, jakautuvat Yhdysvaltojen eri ministeriöiden kesken ja edustavat näin kokonaisvaltaista lähestymistapaa turvallisuusalan tutkimukseen,

H.   katsoo, että investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen jäsenvaltioiden puolustusalalla ovat noin viisi kertaa pienemmät kuin vastaavat investoinnit Yhdysvalloissa, mikä lisää riskiä, että EU:sta tulee suojattomampi ja riippuvaisempi tällä alalla,

I.   katsoo, että ero siviili- ja sotilastutkimuksen välillä on hämärtymässä yhä enemmän,

J.   katsoo, että turvallisuusalan tutkimus voi olla ratkaisevassa asemassa vahvistettaessa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja sen tieteellistä ja teknologista perustaa Lissabonin ja Barcelonan tavoitteiden mukaisesti,

1.   panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman (ESRP) valmistelemiseksi; korostaa tarvetta kehittää jäsennelty ja tehokas turvallisuustutkimusohjelma unionin tasolla, jotta voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin turvallisuusuhkiin sekä tarkoin määriteltyihin eurooppalaisiin turvallisuuskysymyksiä koskeviin vaatimuksiin, vahvistaa Euroopan kansalaisten turvallisuutta ja varmistaa Euroopan uskottavuus ja tehokkuus turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa operaatioissa ja samalla myötävaikuttaa Euroopan talouden kasvuun ja kilpailukykyyn;

2.   katsoo, että tehokkaan turvallisuustutkimusohjelman pitää perustua koordinoituun viitekehykseen, johon kuuluvat merkittävät turvallisuustutkimuksen toimijat, sekä riittävään ja rationalisoituun rahoitukseen ja sen pitäisi rakentua yhteisten tutkimusohjelmien hallinnasta yhteisössä saatujen kokemusten varaan;

3.   korostaa, että kaikki turvallisuutta koskevat näkökohdat ovat yhteisen edun mukaisia, ja pyytää siksi vakauttamaan riittävästi alan ohjelmia ja hankkeita ja kytkemään määrärahat bruttokansantuotteen kehittymiseen, jotta ajan myötä päästäisiin mahdollisimman suureen jatkuvuuteen ja parhaisiin tuloksiin;

Eurooppalainen turvallisuustutkimusohjelma ja sen rahoitus

4.   ottaa huomioon komission ehdotuksen kehittää eurooppalaista turvallisuustutkimusohjelmaa osana EU:n tutkimuksen ja kehittämisen seitsemättä puiteohjelmaa; korostaa, että eurooppalaisessa turvallisuustutkimusohjelmassa pitäisi kunnioittaa turvallisuustutkimuksen erityisluonnetta ja ottaa huomioon erityiset elementit kuten tekijänoikeuksiin liittyvät säännöt, luottamuksellisten tietojen käsittely, suojattujen tietojen suojaus ja teknologian siirto; korostaa, että eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman olisi perustuttava yhteispäätösmenettelyyn;

5.   pyytää komissiota ottamaan huomioon sen, että 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä on perustettu neuvomaan komissiota yhteisön toimista, jotka vaikuttavat luonnollisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin henkilötietojen käsittelyn ja yksityisyyden suojan alalla;

6.   rohkaisee neuvostoa ja komissiota määrittelemään sisällään ja välillään yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa – ennen kuin tutkimukseen osoitetaan varoja – tavoitteita ja prioriteetteja turvallisuutta koskevan tutkimuksen alalle ja roolin, joka annetaan eri vaiheissa jäsenvaltioille ja kyseessä oleville eurooppalaisille virastoille;

7.   kehottaa neuvostoa ja komissiota asettamaan ensisijaisia tavoitteita, jotka perustuvat terrorismin torjuntaa koskevan Haagin ohjelman täytäntöönpanoa koskevaan toimintaohjelmaan, kun kyse on sisäisestä turvallisuudesta, ja Euroopan turvallisuusstrategiaan, kun kyse on ulkoisesta turvallisuudesta;

8.   suosittelee, että tulevan eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman prioriteetteihin sisällytetään terrorismin torjunta, alueiden valvonta, väestönsuojelu, unionin ulkorajojen suojelu ja muut alat, joissa yhteisön toiminta voi tarjota lisäarvoa aiheuttamatta ristiriitaa jäsenvaltioiden toimivallan kanssa;

9.   katsoo, että ohjelman päätavoitteisiin olisi kuuluttava unionin ulkorajojen suojeleminen sekä tärkeimpien infrastruktuurien kuten Euroopan laajuisten verkkojen ja ydinvoimaloiden suojeleminen;

10.   pyytää komissiota hyödyntämään kokemuksia, jotka saatiin ensimmäisestä ehdotuspyynnöstä valmistelutoimien yhteydessä prioriteettialueiden vahvistamiseksi; katsoo, että pitäisi kiinnittää enemmän huomiota tutkimukseen, joka käsittelee turvallisuutta koskevan tutkimuksen julkista hyväksyntää, ja luottamuksellisten tietojen käsittelyyn, jotta näitä tietoja voidaan vaihtaa laajemmin jäsenvaltioiden kesken;

11.   on yhtä mieltä siitä, että eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman pitää keskittyä konkreettisesti mutta ei yksinomaan tutkimustoimintaan ja teknologian alueille, joista saadaan yhteistä lisäarvoa, jotta voidaan menestyksekkäästi ennakoida, tarkkailla ja poistaa uusia turvallisuusuhkia kuten bioterrorismiin, tietotekniikkaterrorismiin ja kaikkiin muihinkin uudenaikaisiin järjestäytyneen rikollisuuden muotoihin liittyvät uhat, ja saadaan toteutettua EU:n turvallisuustehtävät ja minimoidaan onnettomuudet;

12.   korostaa, että eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman perustamisen lisäksi on tehtävä säännöllisesti perinpohjainen arvio turvallisuuteen liittyvistä tarpeista sen määrittämiseksi, mitä pääasiallisia teknisiä ja muita kuin teknisiä välineitä tarvitaan kylmän sodan jälkeisessä nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä;

13.   puoltaa rinnakkain teknologiavetoisen tutkimuksen kanssa keskittymistä yhteisten mallintamis- ja uhkaa koskevien tiedustelukapasiteettien kehittämiseen käyttämällä jäsenvaltioiden suhteellisia etuja kaikilla tasoilla;

14.   huomauttaa, että eräissä tapauksissa ehdotetut hankkeet voivat sisältä kahdenlaisia turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka pitäisikin liittää keskenään yhteen; korostaa, että vaatimus siitä, että eurooppalaisessa turvallisuustutkimusohjelmassa pitäisi käsitellä vain turvallisuuskysymyksiä, kääntyy itseään vastaan, ja ehdottaakin kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa ja tiivistä koordinointia eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman ja muiden yhteisön tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman tutkimustoimien välillä; suosittaa, että eurooppalaisessa turvallisuustutkimusohjelmassa pitää tehdä mahdollisimman selvä ero sotilaallisen ja ei-sotilaallisen tutkimuksen välillä;

15.   katsoo, että komission tiedonannossa korostetaan teknistä tutkimusta; kehottaa tasapainoisempaan yhteistoimintaan luonnontieteellisen ja teknisen tutkimuksen ja muiden tieteiden erityisesti valtio-, yhteiskunta- ja humanististen tieteiden välillä;

16.   katsoo, että tutkimuksen ja käytännön sovellutusten välisen kuilun kuromiseksi umpeen ja teknisen edistyksen saamiseksi jokapäiväiseen käyttöön, on kiinnitettävä enemmän huomiota erityisesti operaatiotutkimukseen (OR), järjestelmäanalyysiin (SA) ja simulaatioon;

17.   huomauttaa, että jäsenvaltioiden C4ISR -järjestelmän alalla (johon sisältyy johtaminen, hallinta, viestintäyhteydet, tietokonejärjestelmät, tiedonkeruu, valvonta ja tiedustelu) osoittamien huomattavien heikkouksien ja epäonnistumisten korjaamiseksi on pyrittävä edistykseen anturijärjestelmien, bioteknologian sekä avaruus- ja IT-teknologian aloilla;

18.   toteaa, että ilmailuun liittyvät sovellukset ja sellaiset palvelut kuten maailmanlaajuinen paikantamisjärjestelmä (GPS), maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä ja tietojenkeruu voivat olla avainasemassa ja niitä olisi korostettava eurooppalaisessa turvallisuustutkimusohjelmassa;

19.   kehottaa komissiota pohjautumaan turvallisuusalan tutkimusta käsittelevän korkean tason työryhmän julkaisemaan raporttiin "Euroopan turvallisuutta edistävä tutkimus" ja avaruutta ja turvallisuutta käsittelevän asiantuntijapaneelin loppuraporttiin, jotta kansallisissa satelliittialoitteissa otettaisiin käyttöön turvallisuutta koskevan tutkimuksen kaltainen yhteistyö, jota tarvitaan siviili-, sotilas- ja kaksoiskäyttöjärjestelmien kapasiteetin maksimoimiseksi ja unionin toiminnallisten tarpeiden ja vaatimusten täyttämiseksi;

20.   tunnustaa, että tarvitaan enemmän ja entistä tarkoituksenmukaisempaa rahoitusta johdonmukaiselle ja tehokkaalle turvallisuustutkimusohjelmalle; katsoo, että turvallisuustutkimuksen alan vaikuttajista koostuvan ryhmän raportissa ehdotettu miljardin euron vuosittainen rahoitus olisi saavutettava hyödyntämällä tutkimuksen puiteohjelmasta ja muista vaihtoehtoisista lähteistä saatavaa rahoitusta;

21.   on sitä mieltä, että edellä mainitun rahoitustason lisäksi unionin pitäisi rationalisoida ja tehostaa nykyisten varojen käyttöä ja poistaa nykyisen menojen hajonta;

22.   korostaa kuitenkin, että lisääntyneet investoinnit turvallisuustutkimukseen eivät saa johtaa siviilialan tutkimusmenojen leikkaamiseen;

23.   pyytää neuvostoa ja komissiota tarkastelemaan niiden lisäresurssien aiheuttamien kustannusten tasapuolista jakoa, joita annetaan käyttöön yhteisön tutkimussuunnitelman lisäksi, jotta voidaan varmistaa, että tutkimuskustannustaakassa otetaan huomioon kunkin yksittäisen jäsenvaltion taloudellinen painoarvo, joka perustuu BKT-prosenttiosuuteen, jolloin järjestelmän puitteissa voidaan tehdä monivuotisia sitoumuksia, jotka mahdollistavat luotettavan suunnittelun;

Asianosaisten kuuleminen ja yhteistyö

24.   panee tyytyväisenä merkille ehdotetun turvallisuustutkimuksen neuvoa-antavan komitean perustamisen; katsoo, että nykyisen politiikan määrittelyn ylärakenteen puuttuessa tarvitaan selkeämpää tietoa siitä, osoittautuuko neuvoa-antava komitea riittäväksi ja onko sillä valmiudet antaa tehokkaasti neuvoja turvallisuustutkimuksen sisällöstä ja puuttumaan ohjelmien toiminnallisiin ongelmiin; korostaa, että Euroopan parlamentin pitäisi olla edustettuna turvallisuustutkimuksen neuvoa-antavassa komiteassa viidellä edustajalla, joihin pitäisi kuulua asiasta vastaavien valiokuntien puheenjohtajat (ulkoasiainvaliokunnan, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan) tai heidän edustajansa;

25.   korostaa, että kaikkien merkittävien turvallisuustutkimuksen toimijaryhmien kuuleminen ja yhteistyö turvallisuustutkimuksen neuvoa-antavassa komiteassa antaa lisäarvoa; kehottaa kuitenkin huolehtimaan teollisuuden edustajien, tutkimuksen rahoittajien ja julkisten ja yksityisten asiakkaiden, tieteellisten elinten, julkisten laitosten ja kansalaisvapausjärjestöjen edustajien tasapainoisesta osallistumisesta;

26.   pyytää, että turvallisuustutkimuksen neuvoa-antavan komitean toimintaa ja työmenetelmiä selkeytetään ja että Euroopan parlamentti valvoo niitä;

27.   korostaa, että turvallisuustutkimuksen neuvoa-antavan komitean perustamisella pitäisi välttää päällekkäisyydet turvallisuustutkimuksen rakenteissa;

28.   on yhtä mieltä siitä, että nykyisten turvallisuusrakenteiden ja ohjelmien päällekkäisyyksien ja hajanaisuuden korkeiden kustannusten saamiseksi kuriin pitäisi kannustaa laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä ja koordinaatiota Euroopan turvallisuustutkimustoiminnan ja jäsenvaltioiden toiminnan, muun EU:n tutkimustoiminnan sekä muiden maailmanlaajuisissa tai alueellisissa turvallisuuskysymyksissä vastuullisten kansainvälisten organisaatioiden välillä;

29.   suosittaa, että transatlanttisten suhteiden puitteissa Euroopan turvallisuustutkimuksen alalla pitäisi tehdä työtä päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteentoimivuuden edistämiseksi kunnioittaen samalla unionin tutkimusalueen erityispiirteitä tällä alalla; korostaa kuitenkin, että unionin turvallisuustutkimusbudjettia olisi käytettävä kehittämään EU:n yritysten etuja;

Toimielinrakenne

30.   korostaa, että Euroopan parlamentti pitää ottaa mukaan Euroopan turvallisuustutkimustoimintaan eikä pelkästään antamalla sille säännöllisesti tietoja edistyksestä vaan myös kuulemalla sitä suunnitellun ohjelman toteuttamisesta etukäteen;

31.   kehottaa komissiota esittämään parlamentille strategiset toimintalinjat sekä täytäntöönpanoa koskevista periaatteista ja mekanismista saadut neuvot, osallistumista koskevat erityisehdotukset, eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman tutkimustyötä koskevat sopimustyypit ja rahoitusvälineet sekä yhdessä turvallisuusalan tutkimuksen neuvoa-antavan komitean kanssa viipymättä laadittavan tarpeellisen säännöstön, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksia ja teknologian siirtoa;

32.   kehottaa asiasta vastaavaa komission jäsentä raportoimaan sekä ulkoasiainvaliokunnalle että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ennen eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman täytäntöönpanoa;

33.   korostaa, että tarvitaan johdonmukaisempaa poliittista ja institutionaalista kehystä yhteistyön ja tehokkaan koordinoinnin edistämiseksi eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman, Euroopan puolustusviraston ja unionin turvallisuus- ja puolustuskysymyksiin liittyvän keskeisen toiminnan välillä;

34.   katsoo, että olisi määriteltävä täsmällisemmin uuden Euroopan puolustusviraston toiminnan tarkemmat yksityiskohdat ja parametrit, erityisesti turvallisuustutkimustoiminnassa, sekä sen työsuhteet eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman kanssa;

35.   pyytää neuvostoa ja komissiota varmistamaan tosiasiallisen ja tehokkaan suhteen eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman ja Euroopan puolustusviraston välillä, jotta vältetään kaikenlainen päällekkäisyys tutkimuksen ja teknologian alalla;

36.   pyytää komissiota ottamaan huomioon turvallisuutta koskevan tutkimuksen julkisen edun käsitteen sekä Euroopan unionissa että jäsenvaltioissa, jotta voidaan välttää se, että rahoitetaan hankkeita, jotka eivät ole poliittisten prioriteettien tai tiettyjen julkiseen etuun ja yksityisyyden suojaan tai ihmisoikeuksiin, kansalaisvapauksiin ja yksityiselämään liittyvien vaatimusten mukaisia; huomauttaa, että sopimusten myöntämisen avoimuus on äärimmäisen tärkeää;

37.   kehottaa optimoimaan puolustus- ja siviilitutkimuksen väliset mahdolliset synergiaedut yhdentämällä sovellutuksia ja alojen välisiä teknologian siirtoja; kehottaa samalla määrittelemään tarkemmin erityisvälineet, joiden avulla voidaan helpommin vastata turvallisuustutkimuksen erityisongelmiin;

Eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman hallinto

38.   katsoo, että eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman tehokkaan hallinnon varmistamiseksi rahoitusmekanismeista, metodeista ja institutionaalisista kehyksistä valmistelevan toiminnan aikana saatujen kokemusten pitäisi olla avainasemassa;

39.   korostaa, että eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman hallinnossa pitäisi korostaa yhteentoimivuudesta ja yhteenkytkettävyydestä saatavaa lisäarvoa rajat ylittävän yhteistyön parantamiseksi, tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi ja unionin toiminnan johdonmukaisuuden parantamiseksi;

40.   kannattaa ehdottomasti voimakkaan yhteisen tutkimus- ja kehittämisinfrastruktuurin kehittämistä, laboratorioiden välisen yhteistyön edistämistä unionin laajuisesti ja henkilöstöresurssien kehittämistä tutkimuksessa ja teknologiassa tekemällä Euroopasta houkuttelevampi alue tämän alan kyvykkäille tutkijoille;

41.   korostaa, että on lujitettava järjestelmällistä yhteistyötä ja tutkittava teollisuuden ja tutkimusyhteisön yhteisiä vahvuuksia Euroopan innovointiasteen nostamiseksi maailman korkeimmalle tasolle;

42.   katsoo, että eurooppalaisen turvallisuustutkimusohjelman pitäisi sopia yhteen avoimien, integroitujen ja kilpailukykyisten Euroopan puolustusmarkkinoiden luomisen ja Euroopan teollisuudelle suhteellista etua maailmanmarkkinoilla antavien innovatiivisten mekanismien käyttöön ottamisen kanssa; painottaa, että avoimuus sopimusten myöntämisessä on äärimmäisen tärkeää;

43.   korostaa kilpailukykyisemmästä Euroopan turvallisuusteollisuudesta, joka perustuu uuden teknologian perusrakenteisiin liittyvään puolustusteollisuuden ja muiden erityisalojen nykyiseen kapasiteettiin, saatavia hyötyjä, sillä se vahvistaisi talouskasvua ja Euroopan talouden yleistä kilpailukykyä, ja korostaa sen myönteisiä vaikutuksia EU:n yhteiskuntaan;

44.   korostaa, että EU:n turvallisuustutkimusta koskevat aloitteet eivät saa johtaa unionin ihmisoikeuksia, demokraattisia oikeuksia, poliittisia vapauksia, kansalaisvapauksia ja etiikkaa koskevien periaatteiden ja arvojen heikentämiseen;

o
o   o

45.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Euroopan neuvoston pääsihteerille.

(1) EYVL C 167, 2.6.1997, s. 137. (2) EYVL C 128, 7.5.1999, s. 86. (3) EUVL C 127 E, 29.5.2003, s. 582. (4) EYVL C 228, 13.8.2001, s. 173. (5) EUVL C 64 E, 12.3.2004, s. 599. (6) EUVL C 87 E, 7.4.2004, s. 518.