Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2004/2204(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0172/2005

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0172/2005

Keskustelut :

PV 22/06/2005 - 18

Äänestykset :

PV 23/06/2005 - 12.16

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2005)0260

Hyväksytyt tekstit
PDF 131kWORD 60k
Torstai 23. kesäkuuta 2005 - Bryssel
Tietoyhteiskunta
P6_TA(2005)0260A6-0172/2005

Euroopan parlamentin päätöslauselma tietoyhteiskunnasta (2004/2204(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kohti maailmanlaajuista kumppanuutta tietoyhteiskunnan alalla: YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (Geneve) jatkotoimenpiteet" (KOM(2004)0111),

–   ottaa huomioon 9. ja 10. joulukuuta 2004 annetut neuvoston päätelmät (15472/04),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kohti maailmanlaajuista kumppanuutta tietoyhteiskunnan alalla: Geneven periaatteiden muuntaminen käytäntöön" (KOM(2004)0480),

–   ottaa huomioon 8. ja 9. maaliskuuta 2004 annetut neuvoston päätelmät (66/04),

–   ottaa huomioon YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksessa (WSIS) Genevessä 12. joulukuuta 2003 hyväksytyn periaatejulistuksen ja toimintasuunnitelman,

–   ottaa huomioon 17. lokakuuta 2003 annetun Unescon päätöslauselman 32C/34 kulttuurista moninaisuutta koskevan standardeja luovan kansainvälisen välineen laatimisesta,

–   ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2003 julkaistun Unescon hallintoneuvoston alustavan tutkimuksen kulttuurista moninaisuutta koskevan standardeja luovan välineen tarpeeseen liittyvistä teknisistä ja oikeudellisista näkökohdista,

–   ottaa huomioon parlamentin puhemiehen komission ja neuvoston puheenjohtajille 26. marraskuuta 2003 kirjeen muodossa osoittaman lausunnon,

–   ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2003 annetut neuvoston päätelmät (9686/03),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kohti maailmanlaajuista kumppanuutta tietoyhteiskunnan alalla: EU:n näkökulma Yhdistyneiden kansakuntien tietoyhteiskuntahuippukokoukseen (WSIS)" (KOM(2003)0271),

–   ottaa huomioon 2. marraskuuta 2001 annetun kulttuurista moninaisuutta koskevan Unescon yleismaailmallisen julistuksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A6-0172/2005),

A.   ottaa huomioon, että 16.–18. marraskuuta 2005 pidettävä WSIS-kokous Tunisissa (Tunisin huippukokous) on toinen keskeinen vaihe tieto- ja viestintätekniikan edistämisessä yhtenä kestävän kehityksen ja yhteisen kasvun tekijöistä, sillä köyhyys ei merkitse ainoastaan aineellista puutetta vaan myös yhteiskuntaan integroitumisen mahdollisuuden puutetta,

B.   huomauttaa, että tieto- ja viestintätekniikka on jäsenvaltioiden politiikan strateginen väline ja etuoikeutettu kanava yhteistyölle ja vastavuoroisten etujen etsimiselle teollisuusmaiden, nopean talouskasvun maiden ja vähiten kehittyneiden maiden välisen toimintasuunnitelman puitteissa,

C.   toteaa, että tieto- ja viestintätekniikka voi edesauttaa niin maailmanlaajuista tasapainoa kuin yksilön kehitystäkin ja helpottaa näin Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista,

D.   katsoo, että Unescon päätös hyväksyä kulttuurin monimuotoisuutta koskeva yleissopimus on olennaisen tärkeä aloite kulttuurien ilmaisumuotojen monimuotoisuuden suojelemiseen, kansainväliseen kulttuurivaihtoon ja moniarvoisuuden edistämiseen perustuvan osallistuvamman tietoyhteiskunnan kehittämisessä,

E.   toteaa, että tietoyhteiskunnan on oltava avoin kaikille ja että kansalaisia lähinnä olevia tieto- ja viestintätekniikan ensisijaisia sovellusaloja ovat oppiminen ja koulutus, terveydenhuolto, tutkimus ja liiketoiminta,

F.   huomauttaa, että tieto- ja viestintätekniikan kehittyessä demokratiaa ja kansalaisten osallistumista on pyrittävä lujittamaan, jotteivät he olisi pelkkiä kuluttajia vaan aktiivisia toimijoita,

G.   toteaa, että tieto- ja viestintätekniikkaa on kehitettävä riippumattomien sääntelyviranomaisten valvonnassa, jotka takaavat saatavuuden, ilmaisunvapauden ja avoimen tiedonsaannin, kulttuurisen moninaisuuden ja monikielisyyden,

H.   katsoo, että Euroopan unionin tehokkuus perustuu pitkälti jäsenvaltioiden väliseen koordinointiin ja komission myönteiseen panokseen unionin poliittisten tavoitteiden ja vähiten kehittyneille maille annettujen sitoumusten mukaisesti,

I.   huomauttaa, että tieto- ja viestintätekniikka on erottamaton osa Lissabonin strategiassa ja Barcelonan julistuksessa tavoitteeksi asetettua osaamiseen ja tietoon perustuvaa yhteiskuntaa,

J.   katsoo, että unionin on toimittava keskeisessä roolissa digitaalisen kuilun kaventamiseksi alueellisesti ja sosiaalisesti harjoittamalla menestyksekästä sisäpolitiikkaa ja kehittämällä kumppanuutta viranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä,

K.   toteaa, että unionilla on käytössään välineitä digitaalisen kuilun poistamiseksi: kehitysyhteistyöpolitiikka, kansainvälinen taloudellinen ja tieteellinen yhteistyö ja rahoituslaitokset (esimerkiksi Euroopan investointipankki),

L.   toteaa, että EU on antamalla yhteiset lainsäädäntöpuitteet sähköisen viestinnän alalla osoittanut, kuinka äärimmäisen tärkeät avoimet ja kilpailulliset markkinat ovat uusiin palveluihin tehtävien investointien ja kohtuuhintaisten nopeiden liittymien kannalta,

M.   toteaa, että oikeus koulutukseen sekä oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta ovat perusoikeuksia, jotka sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirjaan,

1.   pitää myönteisenä sitä, että neuvosto uudisti sitoumuksensa työskennellä WSIS:n toisen vaiheen onnistumiseksi;

2.   hyväksyy kokonaisuudessaan komission ehdotukset ja erityisesti ehdotukset, jotka koskevat investointeihin kannustavan sääntelykehyksen ratkaisevaa merkitystä, tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia eri painopistealoilla, kuten sähköisessä hallinnossa, tutkimuksen ja innovaation merkitystä sekä tieto- ja viestintätekniikan panosta kehityksessä; odottaa komission laativan strategian, joka on Tunisin huippukokouksessa sovittavien WSIS-prosessin maailmanlaajuisten toimintasuunnitelmien mukainen;

3.   toteaa, että

   jäsenvaltioiden sujuva yhteistyö on helpottanut komission osallistumista WSIS- prosessiin ja erityisesti Internetin hallintoa käsittelevään työryhmään,
   kokemuksensa ansiosta unioni pystyy myötävaikuttamaan WSIS-toimintasuunnitelman toteuttamiselle suotuisan sääntely-ympäristön kehittämiseen;

4.   korostaa, että

   tieto- ja viestintätekniikan kehitys voi lisätä digitaalista kuilua suosimalla niitä, joilla on mahdollisuus ja taidot tekniikan käyttämiseen; katsoo, että tämä riski on otettava huomioon kaikissa toimenpidesuosituksissa mukauttamalla ne alueellisiin, kansallisiin ja paikallisiin tilanteisiin,
   tieto- ja viestintätekniikka edistää kilpailukykyä ja kohottaa tietämyksen ja osaamisen tasoa; toteaa, että yhtä suuri painoarvo on annettava tieto- ja viestintätekniikan kehityksen taloudellisille ja kulttuurisille vaikutuksille, jotta siitä koituisi hyötyä työllisyydelle, yrityksille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle,
   olisi kiinnitettävä erityistä huomiota matkaviestintä- ja Internet-palvelujen keskittymisestä mahdollisesti koituviin ongelmiin; kehottaa komissiota valvomaan tästä keskittymisestä aiheutuvia seurauksia,
   näin ollen on kehitettävä yhtä lailla yksityisten kansalaisten kuin yhteisöjenkin mahdollisuuksia,
   osallisuutta edistävässä tietoyhteiskunnassa on kiinnitettävä huomiota saatavuuteen, verkkopalvelujen tarjontaan (sähköinen hallinto, sähköinen oppiminen, sähköinen terveydenhuolto ja sähköinen liiketoiminta) ja niiden käytön opettamiseen ja harjoitteluun, ja että keskeiset peruspalvelut voidaan tarjota maksuttomina kaikkien kumppanien suostumuksella, jolloin avoimen lähdekoodin ohjelmistot (FLOSS) voivat olla yksi keino taata palvelujen saatavuus;

5.   painottaa

   tutkimuksen ja kehittämisen strategista roolia prosessin kaikissa vaiheissa ja sen kaikilla tasoilla: uusien tekniikoiden kehittämisessä ja laajentamisessa, toimintasuunnitelman vertailu- ja arviointimenettelyissä ja seurantakeskusten perustamisessa,
   tarvetta sisällyttää ensisijaisiin tutkimusaiheisiin sosiaalis-taloudellisia tutkimuksia, joiden avulla voidaan mitata tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden inhimillistä ja sosiaalista vaikutusta,
   seitsemännen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman valmistelun ja tutkimusmäärärahojen korotusten avaamia mahdollisuuksia,
   kuinka tärkeää on kehittää paikallisia taitoja ja osaamista tukemalla tietojenkäsittelyn opetusta ja tutkimusta,
   tarvetta kehittää yrittäjyys- ja innovaatiokykyjä, jotta maat voivat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa niiden palvelujen ja järjestelmien kehittämiseen, joilla tyydytetään suoraan kyseisten maiden yhteiskunnallisia tarpeita;

6.   pitää myönteisenä, että

   komissio korostaa tarvetta perustaa kaikkiin maihin riippumattomia sääntelyelimiä sekä tarvetta luoda selkeä kilpailulainsäädäntökehys, jonka puitteissa sijoittajat voivat toimia turvallisesti,
   kansainvälisen tiedonvälityksen, sääntely-yhteistyön ja parhaiden käytänteiden vaihdon vauhdittamista pidetään tärkeänä;

7.   suosittaa, että

   unioni ja sen jäsenvaltiot kiirehtivät tieto- ja viestintätekniikkaan keskittyvien tutkimusverkkojen muodostamista GEANT-ohjelman kaltaisten infrastruktuurihankkeiden, teknologisten huippuosaamiskeskusten tai teknologiayhteisöjen sekä opetuksen ja jatkuvan koulutuksen asiantuntija- ja ammattilaisverkostojen kautta,
   harjoitetaan aktiivista politiikkaa, jolla tuetaan yleisten, tietoon perustuvien, julkista rahoitusta saavien järjestelmien käyttöä tutkimustulosten levittämiseksi aloilla, joilla ne osoittautuvat hyödyllisiksi,
   julkiset vastuuhenkilöt ja kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorit edustajat otetaan tarvittaessa mukaan toimintaan;

8.   kehottaa unionia ja jäsenvaltioita

   pitämään WSIS-prosessia keinona nopeuttaa maantieteellisesti tai historiallisesti läheisten alueiden (Välimeren alue, AKT-maat) kanssa tehtävää perinteistä yhteistyötä samoin kuin kehitysmaiden kanssa viriävää uutta yhteistyötä,
   panostamaan ennen kaikkea vähiten kehittyneiden maiden infrastruktuuri- ja koulutustarpeisiin,
   arvostamaan paikallista ja alueellista tietämystä ja osaamista käytäntöjen ja tietosisältöjen osalta tehtävässä yhteistyössä,
   huolehtimaan siitä, että EU:n ponnisteluilla varmistetaan tasapaino yhtäältä taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden ja toisaalta yhteiskunnan ja ympäristön kestävän kehityksen välillä,
   turvautumaan joustaviin julkisen ja yksityisen sektorin välisiin kumppanuusmuotoihin, jotka ovat avoimia kaikille (alueille, valtioille, paikallisyhteisöille, yrityksille, yhdistyksille, kansalaisjärjestöille) ja joihin myös rahoituslaitokset (kuten Euroopan investointipankki) tai yksityiset rahoittajat voivat osallistua,
   perustamaan työryhmän jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten kanssa, jotta voidaan edistää toimivia kokonaisvaltaisia ja riippumattomia sääntelymalleja ja jakaa kokemuksia onnistuneista markkinoiden avaamista koskevista toimenpiteistä, joilla on kannustettu investointeihin ja laskettu kuluttajahintoja,
   ottamaan kulttuurisen monimuotoisuuden huomioon hallintotavan suunnittelussa;

9.   panee kiinnostuneena merkille perustetun vapaaehtoisen rahaston mutta huomauttaa, ettei se korvaa nykyisiä tai tulevaisuudessa perustettavia välttämättömiä määrärahoja;

10.   ehdottaa, että yhteistyöohjelmista ja Euroopan kehitysrahastosta saatavien resurssien optimoimiseksi aletaan suunnitella uusia toimenpiteitä, kuten käyttämättä jääneiden määrärahojen uudelleenkohdentamista, jotta toimintasuunnitelmaan olisi käytettävissä riittävästi varoja;

11.   toteaa, että Internetin hallinnon kehittäminen on yksi WSIS:n tavoitteiden onnistumisen avaimista ja että sen on edettävä periaatejulistuksessa ja toimintasuunnitelmassa määritellyn aikataulun mukaisesti;

12.   painottaa kuitenkin, että kansainvälinen ja riippumaton Internetin hallintojärjestelmä olisi säilytettävä;

13.   korostaa, että Internetin vakaus ja luotettavuus ovat tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden ja siihen investoimisen edellytyksiä;

14.   muistuttaa, että tietoyhteiskunnan kehittämisen haasteena on käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa ihmisoikeusnormien tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseen kansainvälisellä, alueellisella ja kansallisella tasolla;

15.   korostaa, että digitaalisen lukutaidon ohjelmat ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä sellaisen kattavan vapauden ja turvallisuuden alueen luomisessa, jossa kansalaisilla – mahdollisina tiedon kuluttajina – on täysivaltaiset kansalaisoikeudet; toteaa, että koulutus, ihmisoikeuskoulutus mukaan luettuna, on osallistavan tietoyhteiskunnan keskeinen osatekijä;

16.   toivoo, että Tunisin huippukokouksessa

   edistytään yhteisen määritelmän laatimisessa Internetin hallinnosta ja entistä laajemmin kumppanimaita edustavan hallinto-organisaatiomallin suunnittelussa,
   neuvotellaan yhteisesti Internetin hallintoon (nimi- ja osoitejärjestelmät) liittyvistä yleisesti kiinnostavista kysymyksistä ja syvennetään kansainvälistä yhteistyötä Internetin turvallisuuden ja väärinkäytön aloilla (roskaposti mukaan lukien) sekä toimissa, joilla torjutaan tietoverkkorikollisuutta (lapsipornografia mukaan lukien) ja pyrkimyksiä rajoittaa moniarvoisuutta, ilmaisunvapautta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista,
   selkeytetään julkista vastuuta ja erityisesti,
   huolehditaan siitä, että uuden hallintotavan valmistelussa otetaan huomioon tekijänoikeudet ja kulttuurinen moninaisuus,
   varmistetaan digitaalisten tekniikoiden ja ympäristöjen puolueettomuus ja yhteentoimivuus,
   suositaan teknologista, taloudellista ja kulttuurista vaihtoa oikeudenmukaisesti säännellyn kilpailun puitteissa;

17.   kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan nämä suositukset huomioon ja ottamaan parlamentin jatkossakin mukaan huippukokouksen seurantaan, jotta EU:n asettamat kunnianhimoiset tavoitteet ja niiden täytäntöönpano unionin politiikassa ja etenkin sen talousarviossa olisivat hyvin koordinoituja;

18.   pitää myönteisenä digitaalisten kaupunkien edistämää Bilbaossa marraskuussa 2005 toteutettavaa W2i Digital Cities Convention -aloitetta, mutta huomauttaa, että olisi tehtävä aloite myös digitaalisten alueiden luomisesta;

19.   toivoo, että kansalaisyhteiskunnan osallistumista lisätään unionissa Tunisin huippukokousta ajatellen;

20.   painottaa, kuinka tärkeää on yksityisen sektorin sitoutuminen WSIS-prosessiin;

21.   korostaa, että innovaatiota (sekä opettajien että opiskelijoiden) koulutusjärjestelmissä, elinikäisen oppimisen ohjelmissa ja verkko-opiskelualoitteissa olisi edistettävä ja suosittaa keskittymistä ennen kaikkea kulttuurien monimuotoisuutta kuvastavan sisällön tuottamiseen liittyvään koulutukseen ja välineistöön;

22.   kehottaa jäsenvaltioita toimimaan Unescon "Peruskoulutus kaikille vuoteen 2015 mennessä" -tavoitteen mukaisesti ja vastaamaan tulevien sukupolvien koulutusmäärärahojen lisäämistä koskeviin Unicefin vetoomuksiin;

23.   huomauttaa, että globalisaatio uhkaa kielten ja identiteettien monimuotoisuutta eli kulttuurin monimuotoisuutta, ja että toisaalta tietoyhteiskunta voi antaa mahdollisuuden edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua maailmanlaajuisten verkkojen kautta;

24.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö