Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2004/0165(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0216/2005

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0216/2005

Keskustelut :

PV 05/07/2005 - 13

Äänestykset :

PV 06/07/2005 - 4.9

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2005)0281

Hyväksytyt tekstit
PDF 365kWORD 134k
Keskiviikko 6. heinäkuuta 2005 - Strasbourg
Euroopan sosiaalirahasto ***I
P6_TA(2005)0281A6-0216/2005
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta (KOM(2004)0493 – C6-0090/2004 – 2004/0165(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0493)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0090/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0216/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. heinäkuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2005 antamiseksi Euroopan sosiaalirahastosta
P6_TC1-COD(2004)0165

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 148 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

1)   [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa neuvoston] asetuksessa (EY) N:o .../2005(4) vahvistetaan rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimintakehys ja säädetään erityisesti tavoitteista, kumppanuuden periaatteista ja säännöistä, ohjelmatyöstä, arvioinnista ja hallinnoinnista. Tästä syystä on tarpeen määritellä Euroopan sosiaalirahaston, jäljempänä 'ESR', tehtävä suhteessa perustamissopimuksen 146 artiklassa kuvattuihin tehtäviin osana jäsenvaltioiden ja yhteisön työtä perustamissopimuksen 125 artiklassa määrätyn yhteensovitetun työllisyysstrategian kehittämiseksi. Euroopan sosiaalirahastosta 12 päivänä heinäkuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1784/1999(5) olisi selkeyden vuoksi korvattava.

(2)  On tarpeen antaa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6) säännösten mukaisesti erityissäännökset siitä, minkälaisia toimia ESR:sta voidaan rahoittaa [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa] asetuksessa (EY) N:o .../2005 määritettyjen tavoitteiden perusteella.

(3)  On välttämätöntä noudattaa rahastojen yleisiä rakenteita ja varmistaa jako eri tavoitteiden välillä, kuten asetuksessa (EY) N:o …/2005 [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä] säädetään.

(4)  ESR:sta olisi tuettava jäsenvaltioiden politiikkoja, jotka seuraavat tiiviisti Euroopan työllisyysstrategian mukaisia suuntaviivoja ja suosituksia sekä yhteisössä sovittuja sosiaaliseen osallisuuteen, syrjimättömyyteen, miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseen ja koulutukseen liittyviä tavoitteita, sekä politiikkoja, joissa elinikäisen oppimisen käsitettä sovelletaan työpaikalla ja muualla sekä kiinnittäen erityistä huomiota peruskoulutukseen, Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostoissa sovittujen pyrkimysten ja tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi sekä perustamissopimuksen 2 artiklan ja 299 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi ja erityisesti sellaisten edellytysten luomiseksi, että voidaan lisätä tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä sekä luoda sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja laadukkaita työpaikkoja.

(5)  Tämä on entistä tärkeämpää, kun otetaan huomioon Euroopan unionin laajentumisen ja talouden globalisoitumisen aiheuttamat haasteet.

(6)  On tunnustettava Euroopan sosiaalisen mallin merkitys. Kyseinen tunnustaminen kuitenkin lisää tarvetta uudistaa mallia siten, että jatkossakin voidaan tukea erityisesti epäedullisessa asemassa olevia kansalaisia.

(7)  Yhteisön Equal-aloiteohjelmassa saatiin uusia kokemuksia etenkin paikallisen, alueellisen, kansallisen ja Euroopan tason toimien yhdistämisestä, kansalaisjärjestöjen osallistumisesta ja niiden tavasta johtaa vastuulleen ottamia hankkeita, kohderyhmien osallistumisesta, politiikkakysymysten määrittelystä ja niiden valtavirtaistamisesta, innovoinnista ja kokeiluista, ylikansallisuudesta, työmarkkinoilta syrjäytyneiden väestöryhmien tukemisesta ja sisämarkkinoihin kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten hoitamisesta.

(8)  Jotta muutoksia voitaisiin ennakoida ja hallita paremmin, ESR:n tuki olisi keskitettävä erityisesti toimiin, joilla parannetaan työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien kykyä sopeutua globalisaatioon ja yritysten rakenneuudistuksiin, työntekijöiden ammattipätevyyden ja työolojen parantamiseen, sellaisten ennakoivien toimien, kuten uuteen työpaikkaan sijoittaminen ja henkilökohtainen ja henkilön pätevyys huomioon ottava uraneuvonta, toteuttamiseen, jotta irtisanomiset eivät johtaisi pitkäaikaistyöttömyyteen, työhön pääsyn ja työmarkkinoille osallistumisen parantamiseen tavoitteena täystyöllisyys, epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden ja heidän työhön pääsynsä vahvistamiseen ja syrjinnän torjumiseen perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä kumppanuuksien edistämiseen uudistusten toteuttamiseksi.

(9)  ESR:n puitteissa olisi käsiteltävä myös ongelmia, jotka aiheutuvat EU:n työikäisen väestön demografisesta kehityksestä. Siksi näihin ongelmiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tarjoamalla koko aktiivisen työssäoloajan jatkuvaa ammatillista koulutusta.

(10)  Näiden toimintalinjojen lisäksi vähiten kehittyneillä alueilla ja vähiten kehittyneissä jäsenvaltioissa on talouskasvun, naisten ja miesten työllistymismahdollisuuksien sekä työn laadun ja tuottavuuden parantamiseksi ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työmarkkinoille paluun kannustamiseksi tarpeen lähentymistavoitteen osana laajentaa ja parantaa investointeja inhimilliseen pääomaan sekä kehittää institutionaalisia, hallinnollisia ja oikeudellisia valmiuksia erityisesti uudistusten valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi ja yhteisön säännöstön noudattamisen valvomiseksi.

(11)  Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen ja/tai lähentymistavoitteen perusteella toteutetuissa toimissa olisi otettava huomioon perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohta.

(12)  Innovatiivisten toimien edistäminen olisi sisällytettävä keskeisenä osatekijänä ESR:n toiminta-alaan sekä lähentymistavoitteessa että alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteessa. Olisi huolehdittava innovatiivisten suunnitelmien ja toimien tukemisesta ja kokeilemisesta Euroopan työllisyysstrategiaa koskevien suuntaviivojen ja suositusten sekä sosiaalista osallisuutta koskevien yhteisön tavoitteiden mukaisesti. Tällaisten toimien ESR-osuuden enimmäismäärä olisi nostettava 85 prosenttiin.

(13)  Valtioiden välisen yhteistyön edistäminen on keskeinen osatekijä, joka sisällytetään ESR:n toiminta-alaan. Valtioiden tai alueiden väliseen ja rajat ylittävään yhteistyöhön liittyvät koordinointitoimet olisi rahoitettava 100-prosenttisesti ESR:sta.

(14)  On tarpeen varmistaa, että ESR:n toimet ovat johdonmukaisia Euroopan työllisyysstrategiaan kuuluvien toimintatapojen kanssa, ja keskittää ESR:n tuki työllisyyttä koskevien suuntaviivojen ja suositusten täytäntöönpanoon sekä sosiaalista osallisuutta koskeviin yhteisön tavoitteisiin ja jäsenvaltioiden kansallisiin toimintasuunnitelmiin. ESR:sta voidaan tukea myös toimia, jotka ylittävät kansallisen työllisyyssuunnitelman, jos niitä tarvitaan alueellisten ja paikallisten erityisseikkojen takia ja jos niiden avulla voidaan saavuttaa paremmin Lissabonin strategian työllisyystavoitteet, sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. ESR:n olisi myös pyrittävä yhteisvaikutukseen muista rahastoista kestävän paikallisen, alueellisen ja kansallisen kehityksen edistämiseksi myönnetyn tuen kanssa. ESR:n tuki on lisäksi ratkaisevassa asemassa sosiaalista osallisuutta sekä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

(15)  ESR:sta tuettavien toimien tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianosaisilta alueellisilta ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja muilta yhteiskunnallisilta toimijoilta myös alueellisella ja paikallisella tasolla.

(16)  Tämän alan lainsäädännön yksinkertaistamisen lisäksi on erityisesti tarpeen tarkistaa menettelyjä, jotta niistä saadaan yksinkertaisempia, sujuvampia ja vähemmän byrokraattisia. Näin voidaan lisätä varojen käytön tehokkuutta ja laatua sekä parantaa meneillään olevien toimien aikataulujen noudattamista.

(17)  Voidaan toteuttaa järjestelyjä, joiden perusteella paikalliset ryhmät, valtioista riippumattomat järjestöt mukaan lukien, voivat saada vaivattomasti ja nopeasti rahastosta tukea yhteiskunnallisen syrjäytymisen torjuntaa koskevien toimien toteuttamiseen ja siten lisätä toimintavalmiuttaan kyseisellä alalla.

(18)  Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että ESR:sta lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella rahoitettujen toimintalinjojen täytäntöönpano edistää tasa-arvoa ja poistaa miesten ja naisten sekä vähemmistöjen ja valtaväestön välistä epätasa-arvoa; sukupuolinäkökulman ja vähemmistönäkökulman valtavirtaistaminen olisi liitettävä erityistoimiin työelämään pääsyn parantamiseksi ja naisten, vammaisten, maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen ja erityisesti romanien kestävän työelämään osallistumisen ja siinä etenemisen parantamiseksi.

(19)  ESR:sta olisi myös tuettava teknistä apua budjettivallan käyttäjän tekemien päätösten mukaisesti keskittyen erityisesti kannustamaan vastavuoroista oppimista kokemustenvaihdon ja hyvien käytäntöjen siirron avulla sekä korostamaan ESR:n osuutta työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjumiseen liittyvien yhteisön poliittisten tavoitteiden ja toimintalinjojen toteuttamisessa.

20)   [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa] asetuksessa (EY) N:o .../2005 säädetään, että menojen tukikelpoisuus määritetään kansallisella tasolla, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä. Näistä poikkeuksista olisi siksi säädettävä ESR:n osalta,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tehtävät ja sen toiminta-ala asetuksen (EY) N:o .../2005 [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annettu asetus] 3 artiklassa määriteltyjen lähentymistä sekä alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden osalta samoin kuin menolajien tukikelpoisuus.

2 artikla

Tehtävä

1.  ESR lujittaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota parantamalla työllistyvyyttä ja työllistymismahdollisuuksia ja edistämällä korkeaa työllisyyttä ja huolehtimalla siitä, että luodaan lisää ja parempia työpaikkoja. Tätä varten ESR tukee jäsenvaltioiden politiikkoja, joilla pyritään täystyöllisyyteen, työllistymismahdollisuuksien sekä työn laadun ja tuottavuuden ja kaikkien siihen liittyvien näkökohtien parantamiseen, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden työhön pääsyn parantaminen mukaan luettuna, kaikkiin perustamissopimuksen 13 artiklassa mainittuihin syihin perustuvan syrjinnän torjumiseen sekä miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseen ja kansallisten, alueellisten ja paikallisten työllisyyserojen vähentämiseen.

ESR:sta myönnetään erityisesti tukea toimiin, jotka ovat Euroopan työllisyysstrategian suuntaviivojen ja suositusten mukaisia ja joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden sitoumukset sosiaalista osallisuutta koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan ja niihin liittyvissä välineissä.

2.  Hoidettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä ESR:sta tuetaan sosiaalisen koheesion vahvistamiseen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen sekä talouskasvun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä yhteisön ensisijaisia tavoitteita. Erityisesti edistetään työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallistumista työmarkkinoille ja tuetaan toimia, joilla on tarkoitus saavuttaa syrjinnän torjumiseen, etenkin epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten, koulutukseen, miesten ja naisten tasa-arvoon sekä syrjimättömyyteen liittyvät yhteisön tavoitteet.

ESR:n on varmistettava, että otetaan huomioon Equal-ohjelmassa kehitetyt periaatteet, erityisesti paikallisen, alueellisen, kansallisen ja Euroopan tason toimien yhdistelmä, valtiosta riippumattomien järjestöjen osallistuminen ja niiden johtamat hankkeet, kohderyhmien osallistuminen, politiikan näkökohtien yksilöiminen ja niiden myöhempi valtavirtaistaminen, politiikan kehittämisen käytännön merkitys, innovointi ja kokeellisuus, alhaalta ylöspäin suuntautuva ja rajat ylittävä lähestymistapa, työmarkkinoiden ulkopuolelle syrjäytyneiden ryhmien tavoittaminen sekä sisämarkkinoihin kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten hoitaminen.

3 artikla

Toiminta-ala

1.  Lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteiden perusteella ESR:sta tuetaan jäsenvaltioissa ja ylikansallisessa yhteistyössä toteutettavia toimia ja innovoivia toimia, jotka noudattavat seuraavia toimintalinjoja:

a)   työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

   i) elinikäisen oppimisen edistäminen ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, ja työntekijöiden inhimilliseen pääomaan tekemien investointien lisääminen edistämällä vastuun ottamista ja yritysten perustamista, kehittämällä ja ottamalla käyttöön elinikäisen oppimisen järjestelmiä ja strategioita, joilla varmistetaan erityisesti kaikkien vähän koulutettujen, hyvin koulutettujen ja vanhempien työntekijöiden parempi pääsy yrityksen sisäiseen koulutukseen, tutkinto- ja pätevyysvaatimusten selkeys, ulkomailla hankitun pätevyyden tunnustaminen mukaan lukien, tieto- ja viestintätekniikan levittäminen ja yrittäjyyden ja innovaation edistäminen;
   ii) talouden muutosten ennakoiminen ja myönteinen hallinta erityisesti lisäämällä teollisuusinvestointeja, varsinkin pk-yritysten investointeja, suunnittelemalla ja levittämällä innovatiivisia ja tuottavampia työjärjestelyjä, kohentamalla työolojen laatua, työterveydenhuolto ja työturvallisuus mukaan lukien, tukemalla erityisesti pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä sekä niitä edustavia kansallisia, alueellisia ja paikallisia elimiä voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanossa ja edistämällä turvallisuuden ja joustavuuden välistä tervettä tasapainoa, tunnistamalla tulevaisuuden ammatilliset ja taidolliset vaatimukset, huolehtimalla osa-aikatyömahdollisuuksien riittävästä tarjonnasta sekä kehittämällä erityisiä työllistymis-, koulutus- ja jatkokoulutuspalveluja sekä uuteen työpaikkaan sijoittamista koskevia ja tukipalveluja, jotta työntekijöitä voidaan suojella paremmin yritysten ja toimialojen uudelleenjärjestelyjen vaikutuksilta, ja ammattikoulutuksen edistäminen pk-yrityksissä etenkin harjoittelupaikkojen avulla, toimien toteuttaminen työssä tarvittavien taitojen parantamiseksi sekä uudelleenkoulutuksen, neuvonnan ja ammattiin liittyvän koulutuksen edistäminen työmarkkinoilla.

b)   työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työelämään pääsyn ja kestävän työmarkkinoille integroitumisen edistäminen, ratkaisujen etsiminen pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorten työttömyyteen ja työmarkkinoiden rajatylittävään integroitumiseen, työttömyyden ja sen uusiutumisen torjuminen, työssäoloajan pidentäminen sekä naisten, vammaisten ja laillisten maahanmuuttajien, työelämän ulkopuolella olevien mutta vielä työikäisten yli 40-vuotiaiden, pitkäaikaistyöttömien, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ja erityisesti romanien, työmarkkinoille osallistumisen lisääminen edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

   i) työmarkkinalaitosten, erityisesti työnvälityspalvelujen, sekä muiden, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden täystyöllisyysstrategian täytäntöönpanoa tukevien aloitteiden nykyaikaistaminen ja vahvistaminen;
   ii) ennaltaehkäisevien ja aktiivisten toimenpiteiden toteuttaminen sen varmistamiseksi, että tarpeet tunnistetaan ajoissa ja voidaan tarjota yksilöllistä urakehitystukea ja tukea yksittäisten toimintasuunnitelmien puitteissa tapahtuvaan neuvontaan ja jatkokoulutukseen, työnhakuun, uuteen työpaikkaan sijoittumiseen ja liikkuvuuteen sekä itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yritysten luomiseen kannustavien toimenpiteiden toteuttamiseen sekä tarjota kannustimia ja tukea sellaisten työolojen luomiseen, jotka saisivat ihmiset pysymään työelämässä nykyistä pidempään; sellaisten erityistoimien toteuttaminen, joilla edistetään nuorten pääsyä työmarkkinoille esimerkiksi luomalla työharjoittelumahdollisuuksia ja kannustamalla yrittäjyyteen; osuus- ja yhteisötalouden sekä työnvälitysmarkkinoiden käyttö mallina täystyöllisyyteen pyrittäessä; lastenhoidon ja liikenteen tukeminen keinoina kannustaa työelämän ulkopuolella olevien ja työttömien työllistymistä;
   iii) valtavirtaistaminen ja erityistoimet, joilla helpotetaan naisten työnsaantia sekä lisätään naisten kestävää osallistumista työelämään ja edistymistä työssä, poistetaan sukupuoleen perustuva suora tai epäsuora syrjintä työmarkkinoilla, unohtamatta sukupuolten välisten palkkaerojen syiden käsittelyä; erityishuomiota on lisäksi kiinnitettävä naisiin, jotka haluavat palata työmarkkinoille äitiys- tai vanhempainloman jälkeen, sekä työstään irtisanottuihin naisiin, joilla olisi jo muutaman vuoden kuluttua oikeus eläkkeeseen;
   iv) erityistoimet, joilla helpotetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, kuten lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalvelujen saatavuuden parantaminen;
   v) erityistoimet maahanmuuttajien sosiaalisen integroitumisen vahvistamiseksi ja työelämään osallistumisen lisäämiseksi neuvonta, kielikoulutus ja ulkomailla hankitun pätevyyden tunnustaminen mukaan luettuina;
   vi) erityistoimet, joilla pyritään korvaamaan syrjäisimpien alueiden erityispiirteistä johtuvat erityisrajoitteet perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
   vii) tarvittaessa mielenterveyspalvelut työelämän ulkopuolella oleville henkilöille.

c)   epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden ja pysyvän työmarkkinoille sijoittumisen vahvistaminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ja kaikenlaisen syrjinnän torjuminen työmarkkinoilla ja yhteisöissä edistämällä esimerkiksi seuraavia toimia:

   i) työllistymisväylät ja yhteiskuntaan integroitumisen väylät epäedullisessa asemassa oleville henkilöille, maahanmuuttajille, etnisiin vähemmistöihin kuuluville – ja erityisesti romaneille –, epäedullisissa olosuhteissa asuville, kouluttamattomille, koulunsa varhain keskeyttäneille, vammaisille, köyhille, pitkäaikaistyöttömille ja työhön pääsyn ja palaamisen helpottaminen sosiaalisesti syrjäytyneille, yli 50-vuotiaat ja yksinhuoltajat mukaan lukien, koulunsa varhain keskeyttäneille, vähemmistöille, turvapaikanhakijoille ja vammaisille työllistämistoimenpiteiden ja yhteiskuntaan ja yhteisöön integroivien toimien avulla unohtamatta osuus- ja yhteisötalouden alaa, liitännäistoimenpiteitä sekä tarvittavan sosiaalisen tuen sekä naapurusto- ja hoitopalvelujen edistämistä;
   ii) maahanmuuttajien sosiaalisen kotoutumisen parantamista ja heidän työelämään osallistumisensa lisäämistä koskevien erityistoimien edistäminen, esimerkiksi neuvontapalvelujen, kielenopetuksen ja ulkomailla hankittujen taitojen tunnustamisen kautta;
   iii) moniarvoisuus työpaikalla ja syrjinnän vastustaminen ammatillisen koulutuksen avulla ja edistämällä työmarkkinoille pääsyä, niille osallistumista ja niillä etenemistä lisäämällä paikallisyhteisöjen ja -yritysten tietoisuutta ja osallisuutta ja edistämällä paikallisia kehitysaloitteita, kuten sosiaalisia kaupunkihankkeita, elinikäistä oppimista ja kansalaisaktiivisuutta;
   iv) vammaisille soveltuvien työpaikkojen luominen ja työnantajien valmiudet vammaisten palkkaamiseen;
   v) erityistoimet, joilla työnantajia valistetaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetussa neuvoston direktiivissä 2000/78/EY(7) olevista kohtuullisia mukautuksia koskevista vaatimuksista, annetaan työnantajille tietoja ja avustetaan heitä työympäristön tekemisessä vammaisille soveltuvaksi ja koulutetaan työnantajia yhdenvertaisten mahdollisuuksien mukaiseen töihin ottamiseen, vammaisnäkökulmaan ja syrjimättömyyteen;
   vi) toimet, joilla helpotetaan epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden, kuten vammaisten tai huollettavien hoitajien, paluuta työmarkkinoille;
   vii) naapurusto-omistus, johtaminen ja demokratia – yksittäisten henkilöiden, vapaaehtoisryhmien ja yhteisöryhmienvalmiuksien kehittäminen yhteisöelämään osallistumisen tehostamiseksi ja työllistymismahdollisuuksien ja muiden mahdollisuuksien tarjoamiseksi vammaisille työmarkkinoilla.

d)   täystyöllisyyteen, työn laadun parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn kannustavien uudistusten käynnistäminen erityisesti edistämällä yritysten perustamista, kumppanuuksien ja sopimusten kehittämistä, jatkokehittämistä ja täytäntöönpanoa asiaan liittyvien valtioiden välisen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijoiden, kuten työmarkkinaosapuolten ja valtioista riippumattomien toimijoiden, varsinkin sosiaalisen osallisuuden sekä miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien, paikallisten työllisyysaloitteiden ja alueellisten työllisyyssopimusten aloilla toimijoiden verkottumisen avulla, jotta voidaan lisätä työllistymismahdollisuuksia, ammattitaitoja ja tilaisuuksia sekä parantaa niiden tuloksia.

e)   inhimillisen pääoman kasvattaminen erityisesti suunnittelemalla ja ottamalla käyttöön uudistuksia koulutusjärjestelmissä.

2.  Lähentymistavoitteen perusteella ja koheesiorahaston tukemissa maissa ESR:sta tuetaan myös seuraavia toimintalinjoja:

a)  Inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laajentaminen ja parantaminen edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

   i) koulutusjärjestelmiä koskevien uudistusten toteuttaminen pyrkien siihen, että parannetaan henkilökohtaisia valmiuksia itsenäiseen työhön ja edistetään vastuun ottamista ja valmiuksia yritysten perustamiseen, jotta voidaan paremmin vastata osaamisyhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen tarpeisiin, peruskoulutuksen yhteys työmarkkinoitten tarpeisiin parantuu ja opetus- ja muun henkilökunnan taidot ovat jatkuvasti ajan tasalla;
   ii) koulutukseen osallistumisen lisääminen koko eliniän ajan myös siten, että varhaista koulun keskeyttämistä ja oppilaiden erottelua saadaan huomattavasti vähennettyä ja pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen ja kaiken tasoiseen koulutukseen lisättyä;
   iii) inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovaatiossa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella ja niihin liittyvällä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella siten, että luodaan julkisten ja yksityisten tahojen välisiä kumppanuuksia tai muita yhteistyömuotoja eri taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden välillä;
   iv) työympäristön mukauttaminen työn ja muun elämän tasapainoon liittyvien kysymysten huomioon ottamiseksi.

b)   julkishallintojen, julkisten palvelujen, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien järjestöjen institutionaalisten valmiuksien vahvistaminen ja toimivuuden parantaminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten ja hyvän hallintotavan kannustamiseksi erityisesti talous-, työllisyys-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan sekä oikeuden aloilla edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

   i) hyvä politiikan ja ohjelmien suunnittelu, seuranta ja arviointi käyttämällä tutkimuksia, tilastoja ja asiantuntija-apua sekä toimien koordinointi ja vuoropuhelu asiaan liittyvien julkisten ja yksityisten yksikköjen välillä;
   ii) valmiuksien kehittäminen politiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanossa, myös lainsäädännön noudattamisen valvonnassa, erityisesti kouluttamalla jatkuvasti johtajia ja henkilöstöä ja kohdentamalla erityistukea avainpalveluille, tarkastuslaitoksille ja sosioekonomisille toimijoille, joihin kuuluvat työmarkkinaosapuolet ja asiaan liittyvät valtiosta riippumattomat järjestöt sekä eri ammattialojen edunvalvontajärjestöt.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja toimintalinjojen täytäntöönpanon yhteydessä ESR:sta tuetaan omana toimintalinjanaan innovatiivisen toiminnan sekä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämistä ja valtavirtaistamista kansallisella ja alueellisella tasolla erityisesti jakamalla tietoa, kokemuksia, tuloksia ja hyviä käytäntöjä sekä kehittämällä täydentäviä lähentymistapoja ja yhdennettyä tai yhteistä toimintaa.

4.  ESR:sta tuetaan jäsenvaltioiden toteuttamia suurelle yleisölle suunnattuja tiedotus- ja valistustoimia, joiden tarkoituksena on torjua syrjintää ja edistää naisten ja miesten yhtäläistä kohtelua ja tasa-arvoa työpaikoilla ja yhteiskunnassa.

5.  Pantaessa 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettua sosiaalisen osallisuuden tavoitetta täytäntöön ESR:n rahoitusosuus asetuksen (EY) N:o .../2005 [Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan aluekehitysrahastoa koskeva asetus](8) soveltamisalaan kuuluvista toimista voi olla enintään 10 prosenttia kyseisen toimintalinjan osalta.

4 artikla

Johdonmukaisuus ja keskittäminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ESR:sta tuettavat toimet ovat Euroopan työllisyysstrategian ja sosiaalista osallisuutta, yleissivistävää koulutusta ja ammattikoulutusta sekä naisten ja miesten yhtäläistä kohtelua koskevien tavoitteiden mukaisia ja vahvistavat sen täytäntöönpanoa. Niiden on erityisesti varmistettava, että strategisessa viitekehyksessä ja toimenpideohjelmissa vahvistetut toimet edistävät kussakin jäsenvaltiossa työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien pyrkimyksiä, ensisijaisia toimia ja tavoitteita. Jäsenvaltioiden on keskitettävä tuki ensisijaisesti perustamissopimuksen 128 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettujen työllisyyttä koskevien suositusten ja asiaan liittyvien yhteisön tavoitteiden täytäntöönpanoon sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan alalla. ESR:sta voidaan tukea myös toimia, jotka ylittävät kansallisen työllisyyssuunnitelman, jos niitä tarvitaan alueellisten ja paikallisten erityisseikkojen takia ja jos niiden avulla voidaan saavuttaa paremmin Lissabonin strategian työllisyystavoitteet, sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

2.  Toimenpideohjelmissa varat on kohdennettava tärkeimpiin tarpeisiin ja keskitettävä politiikanaloille, joilla ESR:n tuki voi merkittävästi vaikuttaa ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Jotta ESR:n tuki olisi tehokkainta, toimenpideohjelmissa on erityisesti otettava huomioon alueet ja paikkakunnat, joilla on suurimpia ongelmia, epäsuotuisassa asemassa olevat kaupunkialueet, taantuvat maaseutualueet, kalastuksesta riippuvaiset alueet, saaristo- ja vuoristoalueet, syrjäiset alueet, harvaan asutut tai väestöllisistä ongelmista kärsivät alueet sekä tuotannonsiirroista erityisesti kärsineet alueet mukaan luettuina.

3.  Asiaan liittyvät seikat [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o .../2005 19 artiklassa tarkoitetusta vuosikertomuksesta, jonka jäsenvaltiot laativat, on sisällytettävä niitä vastaaviin työllisyyttä koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin ja sosiaalista osallisuutta koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin.

4.   [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä] annetun asetuksen (EY) N:o .../2005 18 artiklassa määritellyn kansallisen strategisen viitekehyksen täytäntöönpanon seurantaan valittujen määrällisten tavoitteiden ja indikaattoreiden on oltava samat kuin Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanossa sekä sosiaalisen osallisuuden, syrjimättömyyden ja koulutuksen ja naisten ja miesten tasa-arvon aloilla sovittujen yhteisön tavoitteiden yhteydessä käytettävät määrälliset tavoitteet ja indikaattorit. Toimenpideohjelmien seurantaindikaattoreiden olisi oltava johdonmukaisia määrällisten tavoitteiden kanssa.

5.  ESR:n toimista tehtävissä arvioinneissa on myös arvioitava, mikä on ESR:sta tuettujen toimien osuus Euroopan työllisyysstrategian sekä sosiaalisen osallisuuden, syrjimättömyyden, naisten ja miesten tasa-arvon edistämisen ja koulutuksen aloja koskevien yhteisön tavoitteiden täytäntöönpanossa kyseisessä jäsenvaltiossa.

5 artikla

Hyvä hallintotapa ja kumppanuudet

1.  ESR edistää hyvää hallintotapaa ja kumppanuuksia. Rahaston tuki on suunniteltava ja pantava täytäntöön sopivalla hallintoalueella kiinnittäen erityistä huomiota alue- ja paikallistasoon kunkin jäsenvaltion institutionaalisten erityisjärjestelyjen mukaan.

2.  Jäsenvaltioiden ja kutakin toimenpideohjelmaa hallinnoivan viranomaisen on varmistettava työmarkkinaosapuolten mukaantulo ja riittävä osallistuminen ja valtiosta riippumattomien toimijoiden riittävä kuuleminen ja osalliseksi pääsy sopivalla hallintoaluetasolla – tarvittaessa samanaikaisesti sekä kansallisella että alueellisella tasolla – ESR:n tukeen liittyvän ohjelmatyön, täytäntöönpanon ja seurannan yhteydessä etenkin sosiaalista osallisuutta, syrjimättömyyttä sekä naisten ja miesten tasa-arvoa koskevissa kysymyksissä.

3.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tiedottaakseen väestölle ja asianomaisille toimijoille toimenpideohjelmista ja toimista, joille voi saada rahoitusta ESR:sta.

4.  Kutakin toimenpideohjelmaa hallinnoivan viranomaisen on edistettävä työmarkkinaosapuolten riittävää osallistumista ja osalliseksi pääsyä tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti rahoitettuihin toimiin.

Vähintään kaksi prosenttia ESR:n varoista on osoitettava valmiuksien kehittämiseen, koulutus- ja verkottumistoimiin, sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamiseen ja työmarkkinaosapuolten yhteisesti käynnistämiin toimiin erityisesti valtiosta riippumattomien järjestöjen ja yhteisön roolin vahvistamisen ja 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn osalta sekä sosiaalisen osallisuuden ja syrjimättömyyden aloilla toimivien valtiosta riippumattomien järjestöjen kapasiteetin kehittämiseen.

5.  Kutakin toimenpideohjelmaa hallinnoivan viranomaisen on edistettävä valtiosta riippumattomien järjestöjen riittävää osallistumista ja huolehdittava siitä, että asianosaiset järjestöt pääsevät vaivattomasti ja nopeasti osalliseksi rahoitettuihin toimiin, erityisesti epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten, syrjimättömyyden sekä miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien aloilla.

Lähentymistavoitteen osana vähintään yksi prosentti ESR:n varoista on osoitettava 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti valmiuksien kehittämiseen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen, erityisesti niiden, jotka toimivat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja syrjinnän torjumisen aloilla, koulutus- ja verkottumistoimintoja koskeviin toimiin.

6.  Jos täytäntöönpanovastuu on delegoitu, tuki voidaan ohjelman osana antaa yleiskattavina tukina.

7.  Edellä 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja innovatiivisia toimia koskevan ohjelman toimintalinjojen osana pienille hankkeille, joihin paikalliset toimijat osallistuvat, voidaan muodostaa rahasto ohjelmista saatujen varojen rajoitetun osuuden tukemiseksi. Tuki annetaan yleiskattavina tukina. 'Pienillä hankkeilla' tarkoitetaan hankkeita, jotka ovat suuruudeltaan enintään 300 000 EUR.

Hallinnointiviranomaisen on varmistettava, että sosiaalisen osallistumisen ja syrjimättömyyden aloilla työskentelevät valtiosta riippumattomat järjestöt saavat rahoitusta vähintään yhtä suotuisin ehdoin kuin Equal-ohjelmassa.

6 artikla

Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet

Jäsenvaltioiden ja hallinnointiviranomaisten on varmistettava, että toimenpideohjelmissa analysoidaan tasa-arvovaikutusta, että resurssien jako vastaa asianmukaisesti naisten ja miesten erilaisiin tarpeisiin ja että sukupuolten tasa-arvoa edistetään ohjelmatyössä, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa kaikkine erityisindikaattoreineen sekä arvioinnissa erityistavoitteiden ja päämäärien asettaminen, niiden selkeä aikataulu, sekä laatua ja määrää koskevat sukupuoli-indikaattorit mukaan lukien.

Jäsenvaltioiden ja hallinnointiviranomaisten on varmistettava, että sukupuolinäkökulman talousarvioon sisällyttämisestä huolehditaan toimenpideohjelman kaikissa vaiheissa.

Jäsenvaltioiden ja hallinnointiviranomaisten on varmistettava naisten ja miesten tasapainoinen osallistuminen toimenpideohjelmien hallintaan ja toteuttamiseen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

7 artikla

Syrjimättömyys

Jäsenvaltioiden ja hallinnointiviranomaisten on varmistettava, että toimenpideohjelmiin sisältyy kuvaus siitä, miten vammaisten ja uhanalaisten ryhmien sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja syrjimättömyyden periaatteita on määrä edistää ohjelmointi, täytäntöönpano-, seuranta- ja arviointivaiheessa erityisten indikaattorien avulla.

8 artikla

Innovaatio

Jäsenvaltioiden ja hallinnointiviranomaisten on kussakin toimenpideohjelmassa kiinnitettävä erityistä huomiota innovatiivisten toimien edistämiseen ja valtavirtaistamiseen omana toimintalinjanaan, varsinkin sellaisten toimien edistämiseen ja valtavirtaistamiseen, joilla vahvistetaan eri julkisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimijoiden yhteistyötä. Hallinnointiviranomaisen on [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o .../2005 47 artiklassa tarkoitettua seurantakomiteaa kuultuaan valittava innovaation osalta rahoitettavat aihealueet työllisyyttä koskevien eurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti ja määritettävä tarvittavat täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Innovatiivisten toimien osuuden toimenpideohjelmassa olisi oltava vähintään 1 prosentti. Tällaisten toimien ESR:n yhteisrahoitusosuuden on oltava vähintään 85 prosenttia.

9 artikla

Valtioiden välinen yhteistyö

1.  Jäsenvaltiot ja hallinnointiviranomaiset voivat valtioiden välisten, rajatylittävien ja alueiden välisten yhteistyötoimien ohjelmissa laatia toimenpideohjelman tai erityisen toimenpideohjelman erityisen toimintalinjan muotoon. Tällaisten toimien ESR-osuuden on oltava 85 prosenttia. Valtioiden tai alueiden väliseen yhteistyöhön liittyvät koordinointitoimet on rahoitettava 100-prosenttisesti ESR:sta.

2.  Jäsenvaltioiden on sopivilla koordinointijärjestelyillä varmistettava rahaston toimien ja muista yhteisön ylikansallisista ohjelmista tuettujen toimien välinen johdonmukaisuus ja täydentävyys erityisesti koulutuksen alalla koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen tarkoitettujen yhteisön varojen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

10 artikla

Innovaatiotoimet ja tekninen apu

Vähintään yksi prosentti ESR:n varoista on osoitettava komissiolle, jotta niillä voidaan rahoittaa innovaatiotoimia sekä työmarkkinoita, työllisyyttä ja ammattikoulutusta koskevia pilottihankkeita ja sosiaaliseen vuoropuheluun liittyviä toimia, jotka kohdennetaan sellaisten yritysten henkilökuntaan, jotka pyrkivät siirtämään rahaston toimialoihin liittyvää erityisosaamista.

Lisäksi komissio edistää erityisesti foorumeiden kehittämistä ja alueellisten työllisyyssopimusten luomista valmistellessaan ohjelmien suunnittelua, kokemustenvaihtoa, tietoisuuden lisäämistoimia, seminaareja, verkottumista ja vertaisryhmäarviointeja hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja levittämiseksi sekä kannustaa vastavuoroista oppimista ESR:n poliittisen ulottuvuuden ja osuuden kasvattamiseksi erityisesti nuorten ja ikääntyneiden henkilöiden työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta, syrjimättömyyttä ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevissa yhteisön tavoitteissa.

11 artikla

Edistymis- ja täytäntöönpanokertomukset

[Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o .../2005 66 artiklassa tarkoitetuissa joka toinen vuosi esitettävissä kertomuksissa ja täytäntöönpanoa koskevissa loppukertomuksissa on oltava yhteenveto ja arvio seuraavien seikkojen täytäntöönpanosta:

   a) tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen ja mahdolliset sukupuolen mukaan eriytetyt toimet;
   b) syrjinnästä kärsivien ryhmien valtavirtaistaminen ja toimet, joilla varmistetaan vammaisten sosiaalinen osallisuus, pääsymahdollisuudet ja työllistyminen;
   c) maahanmuuttajien sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen ja töihin pääsyn parantamiseen tarkoitetut toimet;
   d) sosiaalisen integroitumisen ja työllistymisen vahvistamiseen tarkoitetut toimet epäedullisessa asemassa oleville ryhmille: etniset vähemmistöt, vammaiset, epäedullisissa olosuhteissa elävät ihmiset, kouluttamattomat, köyhät ja pitkäaikaistyöttömät;
   e) muiden epäedullisessa asemassa olevien henkilöryhmien sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen ja töihin pääsyn parantamiseen tarkoitetut toimet;
   f) työntekijöiden ammattipätevyyttä lujittavat toimet;
   g) innovatiiviset toimet sekä perusteet innovaation osalta valituille aihealueille samoin kuin esittely tuloksista ja niiden jakamisesta ja valtavirtaistamisesta;
   h) julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön tehostamiseen tarkoitetut toimet;
   i) yhteiskunnallisten toimijoiden osallistumista sekä paikallista, alueellista, kansallista ja valtioiden välistä verkottumista edistävät toimet;
   j) valtioiden väliset, rajatylittävät ja alueiden väliset yhteistyötoimet;
   k) toimet, joilla rohkaistaan itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yritysten perustamiseen;
   l) ESR-varojen sekä kansallisten työllisyyssuunnitelmiin, Euroopan työllisyysstrategiaan ja Lissabonin strategiaan liittyvien toimien yhteensovittaminen;
   m) sosiaalista syrjäytymistä koskevien toimien käsittely ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osuuden arviointi.

12 artikla

Tukikelpoisuus

1.  ESR:sta myönnetään yksittäisinä tai yleiskattavina tukina, joita ei tarvitse maksaa takaisin, takaisin maksettavina tukina, lainan korkotukina ja mikroluottoina tukea julkisiin menoihin sekä tavaroiden ja palvelujen hankintaan noudattaen julkisiin tarjouskilpailuihin sovellettavia jäsenvaltioiden lakeja.

2.  Seuraavin menoihin ei myönnetä tukea ESR:sta:

a)   palautettava alv;

b)   lainojen korot;

c)   infrastruktuurin, poistokelpoisen irtaimiston, kiinteistöjen ja maan hankinta.

3.  Sen estämättä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, [Euroopan aluekehitysrahastosta annetun] asetuksen (EY) N:o .../2005 6 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisuussääntöjä sovelletaan ESR:sta osarahoitettaviin toimiin, jotka kuuluvat kyseisen asetuksen (EY) N:o […] 2 artiklan soveltamisalaan.

4.  Sen estämättä, mitä kansallisissa tukikelpoisuussäännöissä määrätään, ESR:sta osarahoitettavien toimenpideohjelmien osana ilmoitettuihin menoihin voivat kuulua:

   a) kolmannen osapuolen toimeen osallistujille maksamat ja tuensaajalle vahvistetut palkkiot tai palkat edellyttäen, että nämä suoritukset ovat toimen kansallista julkista osarahoitusta voimassa olevien kansallisten sääntöjen mukaan;
   b) kiinteähintaisena vahvistetun tukitoimen välilliset kustannukset 20 prosenttiin asti toimen osalta ilmoitetuista välittömistä menoista riippuen toimen luonteesta, sen täytäntöönpanoyhteydestä ja sijaintipaikasta.

13 artikla

Siirtymäsäännökset

Tämä asetus ei vaikuta neuvoston tai komission ennen 1 päivää tammikuuta 2007 sovelletun asetuksen (EY) N:o 1784/1999 perusteella hyväksymien toimenpiteiden täytäntöönpanon jatkamiseen tai niiden muuttamiseen, niiden peruuttaminen kokonaan tai osittain mukaan luettuna.

Asetuksen (EY) N:o 1784/1999 mukaisesti esitetyt hakemukset ovat edelleen voimassa.

14 artikla

Kumoaminen

Asetus (EY) N:o 1784/1999 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

Viittaukset asetukseen (EY) N:o 1784/1999 on katsottava viittauksiksi tähän asetukseen.

15 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL C […] […], s. […].
(2) EUVL C 164, 5.7.2005, s. 48.
(3) Euroopan parlamentin kanta 6. heinäkuuta 2005.
(4) EUVL L […] […], s. […].
(5) EYVL 213, 13.8.1999, s. 5.
(6) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(7) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(8) EYVL L ...

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö