Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan komission määräaikaiskertomuksen vuodelta 2004 ja 6. lokakuuta annetun komission suosituksen Turkin edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa (KOM(2004)0656) sekä 15. joulukuuta 2004 hyväksymänsä päätöslauselman(1) tästä komission kertomuksesta,

–   ottaa huomioon 17. joulukuuta 2004 tehdyn Eurooppa-neuvoston päätöksen Euroopan unioniin liittymistä koskevien neuvottelujen aloittamisesta Turkin kanssa,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan yhteisön säännöstön,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A6-0175/2005),

A.   ottaa huomioon, että Euroopan unioniin liittymistä koskevat neuvottelut Turkin kanssa on määrä aloittaa 3. lokakuuta 2005 Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2004 tekemien päätösten mukaisesti,

B.   ottaa huomioon, että kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW)(2) on Turkin perustuslain 90 artiklan mukaisesti osa kansainvälistä lainsäädäntöä ja siten ensisijainen Turkin kansalliseen lainsäädäntöön nähden, ja ottaa huomioon, että Turkki on ollut vuodesta 1985 CEDAWin sopimuspuoli ja vuodesta 2002 myös sen valinnaisen pöytäkirjan sopimuspuoli,

C.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin jäseneksi pyrkivien ehdokasmaiden on hyväksyttävä yhteisön säännöstö,

D.   ottaa huomioon, että naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ovat osa yhteisön säännöstöä,

E.   ottaa huomioon, että Turkin viimeaikaiset lainsäädäntöuudistukset naisten oikeuksien edistämiseksi vievät yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa huomattavasti eteenpäin, mutta näiden uudistusten ja muutosten käytännön soveltaminen ja konkreettisten tulosten aikaansaaminen on edelleen suuri ongelma,

F.   ottaa huomioon, että uusi rikoslaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2005 ja että tämä esimerkki lainsäädännössä tapahtuneesta edistyksestä on nyt toteutettava myös käytännössä,

G.   ottaa huomioon, että edellä mainitussa määräaikaiskertomuksessa kiinnitetään naisten oikeuksien osalta huomiota muun muassa seuraaviin keskeisiin huolenaiheisiin: naisiin kohdistuva väkivalta ja erityisesti perheväkivalta sekä kunniarikokset, korkea lukutaidottomuusaste, naisten vähäinen edustus parlamentissa ja paikallisissa edustuselimissä, naisten vähäinen osallistuminen työmarkkinoille ja työelämässä vallitseva syrjintä,

H.   ottaa huomioon, että heikko taloudellinen ja sosiaalinen kehitys joillakin Turkin kaupunkialueilla ja maaseutualueilla yleensäkin sekä heikommassa asemassa olevilla alueilla samoin kuin muuttoliike ja siihen liittyvät ongelmat, kuten köyhyys ja kaupungeissa vallitsevat puutteelliset olot, pahentavat naisten ongelmia kyseisillä alueilla ja heikentävät heidän asemaansa johtuen myös vallitsevasta patriarkaalisesta yhteiskuntarakenteesta,

I.   ottaa huomioon, että vastasyntyneitä ei rekisteröidä Turkin kaikilla alueilla välittömästi ja että jälkikäteen tapahtuvassa rekisteröinnissä nuorten naisten ikä voidaan määrätä mielivaltaisesti, jolloin alaikäiset tytöt voidaan ilmoittaa täysi-ikäisiksi tosiasiallisen pakkoavioliiton legitimoimiseksi,

J.   ottaa huomioon, että turkkilaisille elimille ja ihmisoikeusjärjestöille on ilmoitettu sadoista kidutustapauksista niin vuoden 2003 kuin vuoden 2004 aikana ja että jäsenvaltiot hyväksyivät vuoden 2003 aikana yli 2000 Turkin kansalaisten (näiden joukossa myös monia naisia) jättämää turvapaikkahakemusta,

K.   katsoo, että kurdinaisten taloudellisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tarpeiden kehittämistä koskevan kokonaisvaltaisen strategian puuttumisesta johtuen he kärsivät pitkäaikaisesta ongelmien kasaantumisesta (lukutaidottomuus, terveydentilan heikentyminen, köyhyys, syrjäytyminen ym.),

L.   ottaa huomioon, että naisiin kohdistuvaan syrjintään voidaan joissakin tilanteissa puuttua parhaiten tilapäisillä positiivisen syrjinnän toimenpiteillä, kuten muun muassa CEDAW suosittelee, ja että naisroolimalleja valta- ja päätöksentekoasemissa, ylin taso mukaan luettuna, tarvitaan ehdottomasti,

M.   ottaa huomioon, että Turkin hallituksen ja komission välisiä neuvotteluja Turkin osallistumisesta naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevaan Daphne II -ohjelmaan(3) ei ole vielä saatu päätökseen, ja Turkki vaikuttaa haluttomalta osallistua millään tavoin ohjelman rahoitukseen,

N.   ottaa huomioon, että Unicefin arvioiden mukaan joka vuosi 600 000–800 000 kouluikäisellä tytöllä ei ole mahdollisuutta käydä koulua joko perhesyistä tai siitä johtuen, ettei käytettävissä ole infrastruktuuria, joka mahdollistaisi lasten pääsyn maaseudulla toimiviin kouluihin,

O.   ottaa huomioon, että naisten tilanteesta ja erityisesti naisiin kohdistuvasta väkivallasta Turkissa ei ole todellakaan riittävästi asianmukaista tietoa ja olemassa olevat tiedot eivät vielä kata kaikkia naisten oikeuksiin liittyviä ongelmia,

P.   ottaa huomioon, että Turkissa yhä harvemmat naiset käyvät töissä,

Q.   ottaa huomioon, että naisten osallistuminen päätöksentekoelimiin on Turkissa huolestuttavan vähäistä: naisten osuus parlamentin jäsenistä on vain 4,4 prosenttia ja paikallisten edustuselinten jäsenistä vain noin prosentti, ja heidän osuutensa taloudellisissa ja poliittisissa päätöksentekoelimissä on mitättömän pieni,

R.   ottaa huomioon, että taloudellinen riippumattomuus on naisille ensiarvoisen tärkeää, jotta he voisivat puolustaa oikeuksiaan,

S.   ottaa huomioon, että väkivallan uhreiksi joutuneille naisille Turkissa olemassa olevat 14 turvakotia eivät täytä lähes 70 miljoonan asukkaan tarpeita ja että edes voimassa olevan lainsäädännön asettamia vaatimattomia mahdollisuuksia eli turvakodin perustamista jokaiseen yli 50 000 asukkaan kuntaan ei hyödynnetä riittävästi,

T.   ottaa huomioon, että poliisi hajotti 6. maaliskuuta 2005 väkivaltaisesti kansainväliseen naistenpäivään liittyneen mielenosoituksen Istanbulissa ja pidätti naismielenosoittajat,

1.   korostaa, että ihmisoikeuksien ja niiden myötä naisten oikeuksien kunnioittaminen on Euroopan unionin jäsenyyden ehdoton edellytys, ja vetoaa komissioon, jotta tämä asettaisi ihmisoikeudet, naisten oikeudet mukaan luettuna, ensisijaiseen asemaan Turkin jäsenyysneuvottelujen ohjelmassa;

2.   korostaa, että Turkin hallituksen olisi pidettävä huolellisesti yllä ja tarvittaessa perustettava koko maan laajuinen avioliitto- ja syntymärekisteri, jonka avulla varmistetaan, että kaikilla miehillä ja naisilla on täysi oikeus kansalaisuuteen ja mahdollisuus hyötyä täysimääräisesti ihmisoikeuksistaan, esim. oikeudesta koulutukseen ja terveyspalveluihin;

3.   kehottaa komissiota pyrkimään Turkin kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa siihen, että vastasyntyneet rekisteröidään välittömästi, jotta voidaan kieltää kaikenlainen hyväksikäyttö, erityisesti se, että turkkilaiset perhetuomioistuimet korottavat pyynnöstä jälkikäteen nuorten tyttöjen ikää, jotta heidät voidaan ilmoittaa virallisesti täysi-ikäisiksi ja siten kiertää pakkoavioliitosta aiheutuvat rangaistukset;

4.   kiittää Turkin hallitusta ja parlamenttia niiden äskettäin muun muassa perustuslakiin sekä siviili- ja rikoslakiin ja työlainsäädäntöön tekemistä uudistuksista naisten oikeuksien alalla; on huolissaan lainsäädännön soveltamisen ja täytäntöönpanon riittämättömästä edistyksestä naisten oikeuksien alalla ja odottaa sen vuoksi konkreettisia sukupuolisensitiivisiä toimia, ohjelmia ja hankkeita kyseisen lainsäädännön täytäntöönpanemisen ja jatkuvan seurannan varmistamiseksi siten, että esimerkiksi toteutetaan säännöllisesti sukupuolivaikutusten arviointeja;

5.   kiittää Turkin hallitusta sen viime aikoina tekemistä lakimuutoksista, joiden myötä kunniamurhasta langetetaan elinkautinen vankeusrangaistus ja jotka mahdollistavat rankaisemisen myös avunannosta kunniamurhaan; ilmaisee tyytyväisyytensä avioliitossa suoritettavan raiskauksen määrittelemisestä rikokseksi ja vetoaa jäsenvaltioiden hallituksiin, joitta nämä noudattaisivat tätä esimerkkiä;

6.   korostaa tarvetta panna täysimääräisesti ja tehokkaasti täytäntöön uusi lainsäädäntö ja vaatii Turkin hallitusta antamaan Turkin naisten asemasta vastaavalle pääosastolle selkeän tehtävän ja varmistamaan, että sillä on käytössään riittävästi määrärahoja ja henkilökuntaa;

7.   kehottaa Turkin hallitusta ryhtymään maan vähemmistöjen suojelua ja niiden arvokkuutta koskeviin välttämättömiin uudistuksiin, erityisesti Kaakkois-Turkin kurdiyhteisöissä, joissa tilanne on edelleen huolestuttava naisten oikeuksien osalta (lukutaidottomuus, sosiaalinen ja ammatillinen syrjäytyminen, köyhyys ym.), ja myös huolehtimaan näiden uudistusten asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja vaatii Turkin hallitusta tekemään yhteistyötä kurdialueiden kaupunginjohtajien kanssa, jotta voidaan laatia tarkoin suunnattuja yhtäläisiä mahdollisuuksia ja oikeuksia koskevia ohjelmia naisille ja edistää niitä;

8.   painottaa, että Turkin hallituksen on naisten asemasta vastaavan pääosaston ja naisten kansalaisjärjestöjen avustuksella omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa, jolla on laadulliset ja määrälliset tavoitteet, naisten oikeuksien turvaamiseksi siten, että noudatetaan täysimääräisesti naisten oikeuksia ja tunnustetaan naisten ihmisoikeudet yksilöiden oikeuksiksi, joihin sisältyvät rajoittamattomat poliittiset velvoitteet, riippumatta heidän perinteisistä rooleistaan vaimoina ja äiteinä, ja korostaa, että hallituksen on pantava täytäntöön sukupuoliulottuvuuden valtavirtaistaminen perustuslain 10 artiklan mukaisesti tietoisuuden lisäämiseksi ja naisten oikeuksien turvaamiseksi sekä luotava sukupuolikysymyksiä varten talousarvio kansallisella ja paikallisella tasolla sekä luotava ja kehitettävä säännöllisesti naisten oikeuksia koskevia hankkeita;

9.   tunnustaa kansalaisyhteiskunnan myönteisen roolin viimeaikaisten lainsäädäntöuudistusten toteuttamisessa ja tunnustaa, että demokraattisten muutosten toteuttaminen edellyttää koko poliittiselle luokalle, kansalaisyhteiskunnalle, uskonnollisille yhteisöille ja joukkotiedotusvälineille suunnattua tiedottamista ja niiden liikkeellepanoa;

10.   kehottaa komissiota ja Turkin hallitusta tunnustamaan naisten oikeuksia puolustavien järjestöjen roolin hallituksen kumppaneina ja tukemaan niiden toimintaa sekä osoittamaan niille riittävästi rahoitusta ja varmistamaan niiden riippumattomuuden Euroopan unionin käytäntöä seuraten;

11.   kehottaa Turkin hallitusta jatkamaan merkityksellistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa, toimimaan yhteistyössä aina kun mahdollista ja luomaan virallisia ja vakaita rakenteita ja toimielimiä tämän yhteistyön lujittamiseksi sekä ottamaan kansalaisjärjestöt mukaan EU:hun liittymistä koskevaan neuvotteluprosessiin;

12.   korostaa esimerkiksi vaihto-ohjelmina ja "ystävyystoimintana" Turkin ja Euroopan unionin työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan välillä toteutettavan jäsennellyn yhteistyön merkitystä;

13.   toteaa, että unionin rahoitusnäkymissä vuosiksi 2007–2013 on turkkilaisille valtiosta riippumattomille järjestöille varattava riittävät määrärahat demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen puitteissa;

14.   kehottaa komissiota liittymisstrategiansa kolmannen pilarin nojalla ja yhteistyössä Turkin hallituksen kanssa käynnistämään naisten oikeuksia koskevan keskustelun ja tukemaan sitä Turkin yhteiskunnassa ja järjestämään erityisesti maaseutualueilla ja heikommassa asemassa olevilla alueilla keskustelutilaisuuksia etenkin väkivallasta, luku- ja kirjoitustaidottomuudesta sekä oikeudesta koulutukseen;

15.   tuomitsee poliisivoimien liiallisen voimankäytön mielenosoitusten yhteydessä ja pitää myönteisenä hallituksen äskettäistä sitoutumista noudattaa sisäasiainministeriön 17. elokuuta 2004 lähettämää kiertokirjettä turvallisuusjoukkojen suhteettoman suuren voimankäytön estämisestä ja siitä rankaisemisesta; kehottaa hallitusta lisäämään tietoja ja tarjoamaan koulutusta naisten oikeuksista, kuten seuraavassa kohdassa vaaditaan;

16.   katsoo, että käytännön toimet naisten oikeuksien suojelemiseksi ja erityisesti naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi ovat yhä riittämättömiä, ja kehottaa hallitusta panostamaan enemmän lainsäädännön täytäntöönpanoon muun muassa perustamalla kiireesti turvakoteja, tukemalla kansalaisyhteiskunnan aloitteita ja tarjoamalla riittävästi varoja kansallisista ja kunnallisista talousarvioista sekä hallituksen että kansalaisjärjestöjen turvakodeille ja pakollista sukupuoli- ja väkivaltasensitiivistä koulutusta julkishallinnon, poliisin ja oikeuslaitoksen virkamiehille sekä terveydenhuolto- ja opetushenkilökunnalle;

17.   kehottaa Turkin hallitusta muuttamaan turvakodeista annettua kunnallislakia N:o 5215 niin, että turvakotien perustaminen kaikkiin yli 50 000 asukkaan kaupunkeihin tulisi pakolliseksi, jotta voitaisiin varmistaa, että turvakodit rakennetaan ja niitä ylläpidetään kansainvälisten normien mukaisesti, sekä helpottaa ja tukea turvakoteja ja vastaavaa toimintaa ylläpitävien järjestöjen toimintaa;

18.   tunnustaa, että Turkki on jo aloittanut lainsäädännön täytäntöönpanon, ja on havainnut, että yksittäisiä hankkeita on jo käynnistetty; tunnustaa lisäksi komission myönteisen roolin kyseisissä hankkeissa;

19.   kehottaa Turkin hallitusta perustamaan uusia lastentarhoja naisten työelämään osallistumisen edistämiseksi;

20.   pitää myönteisenä ensimmäisenä askeleena Turkin hallituksen tuoretta ilmoitusta, jonka mukaan vuoden 2005 loppuun mennessä avattaisiin 5 uutta turvakotia;

21.   kehottaa Turkin hallitusta harkitsemaan vakavasti osallistumista naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevaan Daphne II -ohjelmaan;

22.   tuomitsee moniavioisuustapaukset, pakkoavioliitot, kunniarikokset sekä ylipäänsä naisiin kohdistuvan väkivallan, sukupuolinen häirintä työpaikalla mukaan luettuna, ja vaatii koko Turkin hallitusta samoin kuin sen yksittäisiä ministereitä ja parlamentin jäseniä tekemään samoin, etsimään keinoja näiden rikosten ehkäisemiseksi ja tekemään niistä lopun, rankaisemaan yhtä vakavasti tapojen vaalimiseen ja kunnian pelastamiseen perustuvista rikoksista ja järjestämään valistuskampanjoita yleisen tietoisuuden lisäämiseksi näistä asioista sekä tukemaan taloudellisesti kansalaisjärjestöjen kyseisiä asioita koskevia kampanjoita;

23.   kiirehtii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan väkivallan uhrien ja todistajien turvallisuus naisiin kohdistuneita väkivaltatapauksia koskevien oikeudenkäyntien yhteydessä;

24.   pitää myönteisenä tahdonvastaisten neitsyystestien ja sukupuolielinten tutkimusten kriminalisointia, ja panee merkille tuomioistuimen määräyksestä tehtävät poikkeukset, mutta korostaa, että myös tällaisen määräyksen yhteydessä olisi tutkimuksiin ehdottomasti saatava naisten suostumus;

25.   kehottaa Turkin hallitusta tarjoamaan asianmukaista ja helposti saatavissa olevaa terveydenhoitoa ja oikeudellista apua sekä suojelua naisille, jotka ovat joutuneet tai vaarassa joutua väkivallan uhreiksi, sekä perustamaan naisille tukipuhelinpalveluja väkivallasta ilmoittamista ja avun pyytämistä varten;

26.   kiittää Turkin hallitusta sen viime aikoina tekemistä lakimuutoksista, joiden myötä kunniamurhasta langetetaan elinkautinen vankeusrangaistus ja jotka mahdollistavat rankaisemisen myös avunannosta kunniamurhaan; ilmaisee tyytyväisyytensä avioliitossa suoritettavan raiskauksen määrittelemisestä rikokseksi ja vaatii Turkin hallitusta varmistamaan, että rangaistuksia todella sovelletaan, sekä vaatii jäsenvaltioita torjumaan kunniarikoksia alueellaan;

27.   pyytää komissiota tukemaan riippumattomien ja kattavien yleisyystutkimusten toteutusta, jotka mahdollistavat muun muassa luotettavan tiedonsaannin erityisesti naisten lukutaidottomuusasteesta, naisten työelämään osallistumiseen liittyvistä ongelmista ja naisiin kohdistuvan väkivallan, etenkin perheväkivallan ja kunniarikosten, esiintymisestä, jotta voidaan auttaa viranomaisia ryhtymään tarvittaviin toimiin;

28.   kiirehtii Turkkia, joka on CEDAWin ja sen valinnaisen pöytäkirjan sopimuspuoli, ratifioimaan eurooppalaisen ihmisoikeuksien yleissopimuksen 12. lisäpöytäkirjan(4), joka koskee syrjinnän ehkäisemistä;

29.   ehdottaa, että poliittiset puolueet tarkistavat puoluerakenteensa ja hyväksyvät asianmukaisia strategioita, jotta vaaleilla valituissa edustuselimissä saavutetaan parempi tasapaino naisten ja miesten välillä, myös positiivisten toimien kuten kiintiöiden avulla;

30.   kehottaa Turkin poliittisia puolueita laajentamaan naisten roolia puoluehierarkiassa naisjaostojen ulkopuolelle, päästämään naisia puolueen johtopaikoille ja lisäämään tietoisuutta naisten poliittisen osallistumisen merkityksestä sekä etsimään ja kouluttamaan naisehdokkaita ja tukemaan naisten pääsyä poliittisiin tehtäviin, ja katsoo, että tätä politiikkaa voidaan vahvistaa yhteistyöllä muiden eurooppalaisten poliittisten puolueiden kanssa, jolloin voidaan merkittävällä tavalla ja vastavuoroisesti vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä;

31.   pitää myönteisenä ehdotusta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan, jolla on täydet lainsäädäntöoikeudet, perustamisesta Turkin parlamenttiin; kehottaa antamaan tarvittavan lainsäädännön mahdollisimman pikaisesti sekä toivoo kyseisen valiokunnan toimivan säännöllisessä yhteistyössä Euroopan parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kanssa;

32.   kehottaa Turkin parlamenttia varmistamaan myös naisedustajien läsnäolon EU:n ja Turkin parlamentaarisen sekavaliokunnan valtuuskunnassa;

33.   uudistaa Turkin viranomaisille osoittamansa kehotuksen lisätä ponnistuksia sen varmistamiseksi, että naisilla on oikeus koulutukseen ja että naisille, jotka eivät perhe- tai sosiaali- ja kulttuuriympäristönsä vuoksi voi vapaasti kouluttautua, kerrotaan heidän oikeuksistaan, ja ehdottaa Turkin hallitukselle, että se takaisi oikeuden ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen ja että se lujittaisi toimia taloudellisen tuen myöntämiseksi vanhemmille erityisesti maaseudulla ja heikommassa asemassa olevilla alueilla, mikä kannustaisi heitä kouluttamaan lapsiaan ja erityisesti tyttäriään ottaen huomioon naisten lukutaidottomuusasteen;

34.   vaatii Turkin hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimiin erityisesti maaseudulla ja heikommassa asemassa olevilla alueilla, jotta torjutaan luku- ja kirjoitustaidottomuutta erityisesti järjestämällä tiedotus- ja valistuskampanjoita koulutuksen merkityksestä ja sen mahdollisesta vaikutuksesta talouteen ja yhteiskuntaan ja kiinnitetään erityistä huomiota tyttöjen koulutukseen;

35.   katsoo, että sukupuolisensitiivisen koulutuksen ja niiden naispuolisten oppilaiden/opiskelijoiden pakollisen osallistumisen edistäminen, joiden perheet asuvat pääasiassa syrjäisillä alueilla, auttaisi parantamaan sosiaalisia standardeja ja vauhdittaisi sukupuolten tasa-arvoa koskevaa keskustelua yhteiskunnassa; kannustaa tästä syystä koulutuksen muuttamiseen sukupuolisensitiivisemmäksi esimerkiksi siten, että korjataan opetusmateriaali kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen 5 artiklan mukaisesti, ja kehottaa hallitusta varmistamaan, että tytöille ja pojille opetetaan naisten oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asioita;

36.   kehottaa komissiota ja Turkin hallitusta järjestämään tiedotuskampanjoita (televisio, radio jne.) naisten oikeuksien noudattamisen tärkeydestä ja sen myönteisestä merkityksestä yhteiskunta- ja työelämään;

37.   korostaa, että Turkin on täysimääräisesti noudatettava samapalkkaisuudesta ja miesten ja naisten yhdenvertaisesta kohtelusta sekä yhtäläisistä mahdollisuuksista työelämässä ja työmarkkinoilla annettua yhteisön säännöstöä sekä parannettava muiden toimien muassa naisten pääsyä työmarkkinoille ja elinikäiseen koulutukseen torjumalla syrjintää ja varmistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensopivuuden;

38.   kehottaa Turkin hallitusta kertomaan perheyrityksissä, maatiloilla ja laittomasti työskentelevien naisten oikeuksia koskevasta tilanteesta;

39.   kehottaa Turkin hallitusta edistämään koulujen, yhdistysten ja muiden elinten välistä molempia sukupuolia edustavien nuorten eurooppalaisten ja nuorten turkkilaisten välistä vaihtoa;

40.   kehottaa komissiota ja Turkin hallitusta jatkossakin käynnistämään ja tukemaan naisten työvoima- ja työllisyyshankkeita, valtiosta riippumattomien järjestöjen perustamat hankkeet mukaan luettuina, ja kehottaa Turkin hallitusta toteuttamaan naisia ja työllisyyttä koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia, kuten jäsenvaltioissa tällä hetkellä tehdään;

41.   vetoaa Euroopan unionin ja Turkin ammattiyhdistyksiin sekä muihin työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä toimisivat yhteistyössä naisten työssäkäynnin ja heidän osallistumisensa työmarkkinoiden eri alojen johtotehtäviin lisäämiseksi Turkissa;

42.   korostaa, että se aikoo seurata tiiviisti naisten tilannetta Turkissa ja tiedottaa asiasta vuosittain naisten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta vastaavan valiokuntansa välityksellä, ja kehottaa komissiota tekemään samoin;

43.   kehottaa komissiota sen esittäessä ensimmäisen uudistusten vauhtia koskevan kertomuksensa – joka tulee ratkaisemaan myös neuvottelujen edistymisen – Eurooppa-neuvostolle joulukuussa 2005 ottamaan järjestelmällisesti ja kaikenkattavasti esiin siihen ajankohtaan mennessä saavutetun edistymisen naisten oikeuksia puolustavan lainsäädännön muuttamisessa ja täytäntöönpanossa;

44.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Eurooppa-neuvoston pääsihteerille sekä Turkin hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2004)0096. (2) http://www.un.org/womenwatch/daw/cedaw/. (3) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 1. (4) http://www1.umn.edu/humanrts/euro/z31prot12.html.