Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Euroopan unioni ja Irak – Kehys suhteiden kehittämiselle (KOM(2004)0417),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston ja komission 9. kesäkuuta 2004 päivätyn kirjeen aiheesta "Irak: EU:n keskipitkän aikavälin strategia" (D(2004)10111),

–   ottaa huomioon komission asiakirjan Irakin avustusohjelmasta 2005 (PE/2005/401),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston 21. helmikuuta 2005 päivätyn ilmoituksen Irakia varten toteutettavasta Euroopan unionin yhdennetystä oikeusvaltio-operaatiosta (6405/3/05 – REV 3),

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät Brysselissä 17. helmikuuta 2003, Tessalonikissa 19. ja 20. kesäkuuta 2003 ja puheenjohtajavaltion Kreikan julkilausuman Ateenassa 16. huhtikuuta 2003,

–   ottaa huomioon ulkoasioiden neuvoston päätelmät 25. huhtikuuta 2005,

–   ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1483 (2003), 1500 (2003), 1511 (2003) ja 1546 (2004),

–   ottaa huomioon 16. toukokuuta 2002 Irakin tilanteesta yksitoista vuotta Persianlahden sodan jälkeen(1) sekä 30. tammikuuta 2003(2) ja 16. syyskuuta 2004(3) Irakin tilanteesta antamansa päätöslauselmat, 24. syyskuuta 2003 antamansa suosituksen neuvostolle Irakin tilanteesta(4) sekä 18. joulukuuta 2003 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2004/155/EY joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta Irakin kunnostamisen ja jälleenrakentamisen hyväksi 6. päivänä toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen 24 kohdan mukaisesti(5),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnot (A6-0198/2005),

A.   katsoo, että Irakin sodan syttyminen oli valitettava vaihtoehto poliittiselle ratkaisulle, jolla olisi edistetty maan poliittista muutosta ja demokraattista kehitystä,

B.   toteaa konfliktin johtaneen kansainvälisen yhteisön syvään jakautumiseen,

C.   ottaa huomioon, että Irakin sota ja sen eri näkökohdat ja seuraukset ovat edelleen arka asia suurelle yleisölle ja Euroopan maiden ja Yhdysvaltain hallituksille,

D.   katsoo, että selkeämpien sääntöjen laatiminen kansainvälisissä suhteissa ilmenevän voimankäytön rajaamiseksi, terrorismin torjumiseksi ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi on tärkeä kansainvälisen yhteisön kiinnostuksen kohde,

E.   toteaa, että parlamentti on yksimielinen toivoessaan pikaista ja kattavaa ratkaisua Irakissa vielä nykyään vallitseviin moniin ongelmiin,

F.   toteaa, että vuosien diktatuuri ja ihmisten sorto, kansainväliset pakotteet sekä sota ovat aiheuttaneet Irakin kaikkien yhteiskunnallisten ja poliittisten rakenteiden romahduksen, mistä on seurannut anarkiaa ja turvattomuutta,

G.   toteaa, että viime kuukausina turvattomuus, terrorismi, siviilien ja toimittajien kidnappaukset ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat olleet arkipäivää ja niillä on erityinen vaikutus tavallisten irakilaisten jokapäiväiseen elämään,

H.   ottaa huomioon, että EU ei lähettänyt tammikuun 2005 vaaleihin tarkkailijoita, vaikka se oli merkittävästi avustanut ja rahoittanut vaalien valmisteluita,

I.   huomauttaa, että jälleenrakennusprosessia ei tule pitää pelkästään mekaanisena prosessina, jossa vain infrastruktuuri korjataan ennalleen, vaan pikemminkin kaikenkattavan ja taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset käsittävän poliittisen strategian lopputuloksena siten, että se perustuu oikeusvaltioon, ihmisoikeuksiin ja vähemmistöjen oikeuksiin,

J.   toteaa, että jälleenrakennusstrategiassa huomioon otettavia seikkoja ovat ulkoiset ja kansainväliset tekijät, maan sisäiset tekijät ja valtioista riippumattomien toimijoiden panokset,

K.   ottaa huomioon, että Saddam Husseinin valtakauden diktatuuri, ihmisoikeusrikkomukset ja Irakin kansan sorto ovat sodan ohella rikkoneet täysin Irakin yhteiskunnan ja yhteiskuntaelämän ja että ne olisi siksi muotoiltava uudelleen nopeasti ja kattavasti määrittämällä prioriteetteja yhteisymmärryksessä Irakin viranomaisten kanssa YK:n sekä kansainvälisen yhteisön tuella,

L.   ottaa huomioon, että irakilaiset osallistuivat massiivisesti ensimmäisiin demokraattisiin vaaleihin tässä maassa, Irakiin muodostettiin demokraattinen hallitus, maassa järjestettiin presidentinvaalit ja uutta perustuslakia koskeva työ aloitettiin,

M.   ottaa huomioon, että EU:n Irakin avustusohjelman 2005 määrärahat ovat yhteensä 200 miljoonaa euroa ja että siinä yksilöidään Irakin väliaikaisen hallituksen laatimassa kansallisessa kehitysstrategiassa (2005–2007) määritettyjä tarpeita,

N.   katsoo, että Euroopan unionin on toimittava läheisessä yhteistyössä YK:n kanssa, jolla on johtava asema maan jälleenrakennuksessa, sekä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa,

O.   panee merkille, että EU oli yksi Brysselissä 22. kesäkuuta 2005 pidettävän Irakia käsittelevän kansainvälisen konferenssin isännistä,

1.   pitää tarpeellisena siirtyä eteenpäin menneisyyden tapahtumista ja katsoa tulevaisuuteen; ilmaisee syvän surunsa, koska tuhansien siviilien ja ulkomaalaisten sotilaiden arvioidaan menehtyneen joukkojen tunkeuduttua maahan ja koska kuukausittaisten kuolemantapausten määrä kasvaa jatkuvasti; on syvästi huolestunut Irakin turvallisuustilanteen huonontumisesta sen jälkeen, kun sotatoimet ilmoitettiin päättyneiksi 1. toukokuuta 2003; toivoo, että Irakin sodan opetukset johtavat tulevaisuudessa korostetummin monenväliseen, demokraattisempaan sekä tuloshakuisempaan konfliktien hallintaan koko maailmassa;

2.   palauttaa mieliin Eurooppa-neuvoston kesäkuun 2003 päätelmät; muistuttaa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1483 (2003); muistuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1546 (2004), joka ilmentää kansainvälisen yhteisön uutta yhteistyöhenkeä ja luo perustan, jolta kansainvälinen yhteisö voi tehokkaasti tukea Irakin poliittista muutosta ja maan poliittisen auktoriteetin ja suvereniteetin elvyttämistä sekä Irakin kansan sovintoa YK:n johdolla selkeää aikataulua noudattaen;

3.   katsoo, että Saddam Husseinin hallituksen kaatumisen pitäisi antaa Irakin kansalle mahdollisuus siirtymiseen kohti rauhallista, turvallista ja demokraattista tulevaisuutta, jonka tämän hallituksen sortopolitiikka heiltä epäsi vuosikymmenten ajan; korostaa, että turvallisuus ja vakaus Irakissa ja sen lähialueilla on kansainvälisen yhteisön kiireellisin haaste, koska se on ratkaisevan tärkeä ennakkoehto sille, että Irakin kansalaisten keskuudessa saadaan aikaan vireä ja oma-aloitteinen kansalaishenki; on huolissaan epävarmasta nykytilanteesta, joka on seurausta sekä terroritekojen lisääntymisestä että muista ulkomaisiin joukkoihin kohdistuneista teoista; katsoo, että kansainvälisellä yhteisöllä on moraalinen ja poliittinen velvollisuus vastata tähän;

4.   korostaa, että nykyisen, jatkuvan turvattomuuden tilanteen lopettamiseksi ja sellaisten poliittiseen prosessiin liittyvien sitoumusten täytäntöönpanemiseksi, jotka on hyväksytty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa nro 1546(2004), on erittäin tärkeää löytää poliittinen ratkaisu, jonka tavoitteena on saada koko kansa yksimieliseksi, kuten 22. kesäkuuta 2005 Brysselissä järjestettyyn Irakin kansainväliseen konferenssiin osallistujat totesivat;

5.   muistuttaa tässä yhteydessä rankaisemattomuuden estämisen ja kansallisen sovinnon edistämisen merkityksestä ja tarpeesta asettaa syytteeseen kaikki, jotka ovat vastuussa vakavista ihmisoikeuskoukkauksista Irakissa; tuomitsee vankien oikeuksien sekä asiaa koskevien Geneven sopimusten rikkomisen Abu Ghraibin vankilassa;

6.   on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan monia irakilaisia ja ulkomaalaisia on kaapattu ja kadonnut Irakissa; vaatii, että katoamiset, kuten esimerkiksi aiemmin Ranskassa poliittisena pakolaisena eläneen Abdul Jafar Al-Kubaysin tapaus, selvitetään perinpohjin, ja vaatii vapauttamaan kaapatut välittömästi;

Siirtymäkauden kansalliskokouksen vaalit tammikuussa 2005

7.   on yhä vakuuttunut, että siirtymäkauden kansalliskokouksen vaalit olivat tarpeellinen ensivaihe pyrittäessä varmistamaan maan poliittisen muutoksen kitkattomuus ja että niiden ansiosta äänestäjät saivat kokea päättävänsä omasta poliittisesta tulevaisuudestaan, vaikka vaalit yksin eivät automaattisesti johdakaan demokratiaan; toteaa demokratian tarkoittavan sitä, että kansan valitsema edustuksellinen hallitus ottaa huomioon kansan tahdon;

8.   on tyytyväinen siihen, että eri puolilla maata vallitsevan turvattomuuden ja väkivallan ilmapiirin aiheuttamista vaikeista olosuhteista huolimatta ensimmäiset vaalit järjestettiin suunniteltuna päivänä ja että laaja osanotto oli huomattava saavutus ja samalla selvä osoitus Irakin kansan halusta ja päättäväisyydestä määrittää oma itsenäinen tulevaisuutensa demokraattisin keinoin; korostaa, että turvallisuus on demokraattisen prosessin rakentamisen perusedellytys; toteaa, että suuri osa sunnivähemmistöstä ei osallistunut vaaleihin ja että muiden vähemmistöjen, kuten assyyrien ja turkmeenien, jäseniä estettiin äänestämästä; kehottaa Irakin viranomaisia takaamaan näiden vähemmistöjen osallistumisen tuleviin vaaleihin; pyytää myös tunnustamaan uudessa perustuslaissa assyyrialaisten etniset, kansalliset, uskonnolliset ja omaisuuteen liittyvät oikeudet sekä oikeuden osallistua aktiivisesti uuden Irakin rakentamiseen;

9.   tunnustaa vaalien tulokset sellaisina kuin ne virallisesti ilmoitettiin, mutta muistuttaa, ettei niitä missään nimessä voida pitää itsetarkoituksena; kehottaa Irakin parlamenttia ja uutta hallitusta omaksumaan avoimen ja rakentavan toimintatavan, jotta Irakin yhteiskunnan kaikki osat voitaisiin koota koko maan kattavan yhteisen poliittisen hankkeen ympärille ja jotta voitaisiin poistaa institutionaalisen rakenteen jakautuminen etnisten rajojen mukaisesti; pitää myönteisenä, että sunniministerejä kutsuttiin uuden legitiimin hallituksen jäseniksi ja että parlamentti hyväksyi tämän; pitää myönteisenä sitä, että 31 prosenttia siirtymäkauden kansalliskokoukseen valituista edustajista oli naisia; panee merkille, että Irakin uusi parlamentti on valinnut puhemiehensä, ja toivoo hartaasti, että se tästedes pystyy kokoontumaan säännöllisesti; katsoo, että uuden parlamentin ja hallituksen ensimmäisenä tehtävänä on oltava demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen erityisesti uuden perustuslain valmistelun avulla;

10.   pitää myönteisenä Irakin siirtymäkauden hallituksen muodostamista ja pääministerin sitoumusta sunniministerien täyden osallistumisen takaamiseen;

11.   kehottaa naapurimaita pidättäytymään puuttumasta Irakin sisäisiin asioihin ja kunnioittamaan sen itsenäisyyttä, suvereeniutta ja alueellista koskemattomuutta sekä Irakin kansan tahtoa rakentaa maan perustuslaillinen ja poliittinen järjestelmä omin voimin;

12.   painottaa, että kansainvälisen yhteisön on äärimmäisen tärkeää seurata poliittisia muutoksia ja avustaa Irakin viranomaisia niiden valmistellessa tulevaa kansanäänestystä perustuslaista sekä parlamenttivaaleja, jotka on määrä järjestää 15. joulukuuta 2005; kehottaa EU:ta sitoutumaan lujasti näihin tuleviin tapahtumiin ja lähettämään yhteisymmärryksessä Irakin viranomaisten kanssa riittävän monta EU:n tarkkailijaa paikan päälle; katsoo, että tämä on tehtävä osana virallista EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntaa, jota täydentää Euroopan parlamentin tarkkailijoiden valtuuskunta ja jota edeltää huomattava panos tarvittavan vaaliavun rahoittamiseksi;

13.   korostaa Euroopan unionin vastuuta edistää ja tukea Irakin kansalaisyhteiskunnan demokraattisten järjestöjen toimintaa, koska tämä on olennainen keino edistää uuden demokraattisen Irakin kehitystä; kehottaa komissiota tukemaan tulevaisuudessa ohjelmia, joiden avulla Irakin kansalaisyhteiskunnan demokraattiset organisaatiot voivat ylläpitää oikeusvaltiota ja Irakin kansan perustavia ihmisoikeuksia;

Turvallisuuden palauttaminen ja jälleenrakennus

14.   korostaa, että tyydyttävän ja luotettavan sosiaalipoliittisen ympäristön aikaansaaminen riippuu seuraavien ehtojen täyttymisestä:

15.   korostaa, että kaksi vuosikymmentä kestäneiden miltei keskeytymättömien sotien ja pakotteiden runtelemassa maassa vakauden palauttaminen vaatii ehdottomasti sitä, että perusterveydenhuolto ja koulutus, puhdas juomavesi ja asianmukainen puhtaanapito ovat kaikkien irakilaisten saatavilla; kehottaa EU:ta kohdistamaan merkittävät taitotietonsa ja resurssinsa yhteistyössä Irakin viranomaisten ja kansainvälisten avunantajien kanssa se varmistamiseksi, että mainittujen peruspalvelujen tarjoamista pidetään ehdottoman ensisijaisena tavoitteena;

16.   vaatii tässä yhteydessä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on käytettävä tilaisuutta edistää Irakia koskevaa uutta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa, jotta voitaisiin arvioida tilannetta, tukea vakautusprosessia ja

17.   palauttaa mieliin, että jälleenrakennuksen keskeisin institutionaalinen ja sosiaalinen haaste on edelleen oikeusvaltion periaatteiden vakiinnuttaminen tehokkaiden demokraattisten instituutioiden perustamisen ja vahvistamisen avulla, jännityksen lähteiden poistaminen yhteiskunnan eri osien väliltä, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttäminen kaikkiin hankkeisiin, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen kansalaisjärjestöjen tukemisen avulla ja lehdistönvapauden takaaminen sekä yleisten ihmisoikeusnormien ja erityisesti vähemmistöjen oikeuksien todellinen kunnioittaminen;

18.   pitää myönteisenä Irakin päätöstä liittyä Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) Rooman perussäännön osapuoleksi, mutta vaatii jälleen kerran maan viranomaisia poistamaan kuolemanrangaistuksen, huolehtimaan asianmukaisista vankilaoloista ja perustamaan tehokkaan oikeuslaitoksen, jotta syylliset eivät jäisi rankaisematta vaan asetettaisiin syytteeseen; huomauttaa, että näitä toimia on tuettava johdonmukaisella talous-, sosiaali- ja kulttuuripolitiikalla ja että sitä on täydennettävä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä hätäapusuunnitelmalla, koska suuret osat Irakin väestöstä ovat köyhtyneet merkittävästi, minkä vuoksi kansainväliset tukitoimet ovat välttämättömiä;

19.   katsoo, että pitäisi perustaa YK:n johtama riippumaton komissio, johon kuuluu huomattavia irakilaisia sekä kansainvälisiä juristeja ja joka laatisi kattavaa ohjelmaa koskevia ehdotuksia oikeuden takaamiseksi Irakissa liittyen aiempiin ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien loukkauksiin sekä suuren mittakaavan rikoksiin; korostaa tähän liittyen tarvetta saattaa aiemman hallinnon johtajat oikeuteen ja taata heille oikeus oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin ottaen huomioon yleiset normit ja kuolemanrangaistuksen poistaminen;

20.   korostaa, että Irakin lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö syrjivät edelleen naisia monella eri tavalla; kehottaa erityisesti Irakin viranomaisia lopettamaan kunniamurhat ja varmistamaan, että nämä rikokset johtavat syytteeseen ja rangaistukseen samalla tavoin kuin muutkin henkirikokset; kehottaa tässä yhteydessä Irakin viranomaisia tarkistamaan kaikkia naisia syrjiviä säädöksiä rikoslaissa ja henkilöoikeudellista asemaa koskevassa lainsäädännössä sekä peruuttamaan kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen tekemänsä varaukset; katsoo, että Irakin viranomaisten on ryhdyttävä erityisiin toimiin edistääkseen naisten tasa-arvoa takaamalla naisten yhtäläiset taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, koulutus, työpaikka ja terveyspalvelut sekä liikkumisvapaus ja poliittinen osallistuminen mukaan luettuina;

21.   vaatii Irakin suurimman sisäisen pakolaisryhmän suoarabien perusoikeuksien kunnioittamista ja suojelua ja toteaa, että Saddam Husseinin hallinnon heihin kohdistama kohtelu oli erityisen raakaa ja traagista; tukee vahvasti pitkän aikavälin ratkaisuun pyrkimistä Etelä-Irakin sisäisten pakolaisten kysymyksessä sekä oikeutta paluuseen maalle ja vesille, joilla suoarabit ovat harjoittaneet viljelyä ja kalastusta yli viidentuhannen vuoden ajan; tukee tässä yhteydessä sellaisten ihmisoikeuspolitiikkojen kehittämistä uudessa Irakissa, joiden ytimenä on aikaisemman hallinnon laittomasti varastaman omaisuuden palauttaminen;

22.   pitää hyvin tärkeänä maan arkeologisesti tärkeiden kohteiden, kuten ikivanhan Babylonin kaupungin, suojelemista ja kehottaa neuvostoa ja komissiota avustamaan Unescoa restaurointihankkeiden rahoittamisessa osana maan jälleenrakennusta;

23.   pitää tervetulleena yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistä toimintaa "Euroopan unionin yhdennetty oikeusvaltio-operaatio Irakin osalta" ja puoltaa yhteisön talousarviosta rahoitettuja lisätoimia, joiden täytäntöönpanoon EU:n eri toimielimet osallistuisivat;

24.   painottaa tarvetta tehostaa transatlanttista kumppanuutta jakamalla taakkaa ja vastuuta toimivan monenvälisyyden puitteissa ottaen mukaan myös muslimi- ja naapurivaltiot; pyytää perustamaan tätä varten YK:n johtaman rauhanturvaoperaation;

25.   painottaa tarvetta ottaa Irakin naapurit mukaan jälleenrakennusprosessiin; pitää institutionaalista yhteistyötä hyödyllisenä foorumina käsitellä ja koordinoida yhteisen huolen aiheina olevia seikkoja, kuten rajojen turvallisuutta, terrorismia, ase- ja huumekauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta; on vakuuttunut, että tällainen foorumi voisi lisäksi kehittää asteittain mekanismin, jolla rakennetaan luottamusta ja turvallisuusyhteistyötä alueella;

26.   antaa tunnustuksensa ja tukensa niiden nykyisiin EU-maiden kuuluvien taloudellisten kumppanien kokemukselle, jotka toimivat tehokkaasti sijoittajina ja palveluiden tarjoajina Irakissa ennen sotaa;

Unionin ja Euroopan parlamentin erityistehtävät ja toiminta

27.   katsoo, että EU:n Irakin-politiikka on osa unionin laajempaa strategista Välimeren- ja Lähi-idän-kumppanuutta, ja toivoo Euroopan unionin keskipitkällä aikavälillä kehittävän kattavan alueellisen strategian niille Lähi-idän maille, jotka eivät ole Välimeren maita;

28.   toteaa, että EU:n on kannustettava alueellista yhteistyötä ja kutsuttava Irak osallistumaan EU:n strategiseen kumppanuuteen Välimeren alueen ja Lähi-idän maiden kanssa; korostaa, että asteittaisen alueellisen talousyhteistyön aloittaminen on arvokas ensiaskel kohti jännitysten lievittämistä ja että se mahdollistaa poliittisen ja turvallisuusyhteistyön vaiheittaisen kehittämisen;

29.   korostaa sitä merkittävää roolia, joka Irakin naapurimailla voi olla rauhan rakentamisessa ja yhtenäisyyden säilyttämisessä maassa ja demokraattisen prosessin tukemisessa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kannustamaan ulkosuhteissaan Irakin naapurimaiden menestyksekästä roolia tässä kysymyksessä ja tukemaan niiden tähän liittyviä toimia;

30.   huomauttaa, että EU:n avustus- ja jälleenrakennuspolitiikalla olisi pyrittävä korjaamaan menneet puutteet ja lisäämään Irakin yhteiskunnan sisäisiä voimia ja todellisuutta koskevaa ymmärtämystä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen avulla; korostaa, että Irakin tulevien poliittisten instituutioiden olisi heijastettava Irakin kansan tahtoa ja säilytettävä maan yhtenäisyys, mutta kannustaa samalla luomaan maantieteellisesti hajautetun hallinnon ja osallistavan poliittisen järjestelmän ja liittovaltion, jossa otetaan huomioon maan monimuotoisuus, taataan kaikkien yhteiskuntaluokkien ja etnisten ryhmien harmoninen osallistuminen ja varmistetaan, että naiset ovat edustettuina ja toimivat todellisessa ja aktiivisessa roolissa poliittisessa ja jälleenrakennusprosessissa ilman minkäänlaista syrjintää;

31.   kannattaa sosiaalisen markkinatalouden kehittämistä, koska se antaa pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden menestyä; pitää yhtä tärkeänä EU:n apua, jolla kehitetään demokratiaa ja oikeusvaltiota;

32.   kannattaa WTO:n liittymisneuvottelujen aloittamista tärkeänä askeleena kohti Irakin liittämistä jälleen kansainväliseen talouteen; pitää kuitenkin välttämättömänä sellaisten riittävien ja legitiimien instituutioiden kehittämistä Irakissa, joiden avulla maan edustajat voivat neuvotella liittymisehdoista; kehottaa EU:ta jatkamaan apuaan, jolla edistetään Irakin liittymistä kansainvälisiin järjestöihin, yleissopimuksiin ja sopimuksiin kuten YK:n kauppa- ja kehityskonferenssiin (UNCTAD), YK:n kehitysohjelmaan (UNDP), YK:n ympäristöohjelmaan (UNEP), Kansainväliseen työjärjestöön (ILO), Kioton pöytäkirjaan ja luonnon monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja sen aktiivista toimintaa niissä;

33.   vaatii, että Irakin jälleenrakentamiseen tarkoitettujen huomattavien EU:n avustusten ei pitäisi haitata muiden maiden tai alueiden tukemista; korostaa, että komission on annettava perinpohjaista, säännöllistä ja avointa tietoa EU:n tuen todellisesta käytöstä ja täytäntöönpanosta, mukaan luettuna varat, jotka on tarkoitettu jaettavaksi välillisesti muiden järjestöjen, kuten Irakin kansainvälisen jälleenrakennusrahaston (International Reconstruction Fund Facility for Iraq), kautta;

34.   on hämmästynyt siitä, että parlamentin 16. syyskuuta 2004 Irakin tilanteesta antamasta päätöslauselmasta(6) huolimatta jälleenrakennukseen myönnettyjä varoja hallinnoi osittain myös World Bank Trust eikä kokonaan YK; on huolissaan siitä, että tähän päivään mennessä World Bank Trust on pannut täytäntöön vain mitättömän osan kyseiseen tarkoitukseen varatuista varoista; vaatii, että vuoden 2006 talousarviossa Euroopan unioni ottaa huomioon varojen käyttöasteen Irakissa, ja suosittelee Irakissa yleisen laajan korruption vuoksi, että kyseisten varojen käytölle tehdään riippumaton tarkastus;

35.   suhtautuu myönteisesti komission korostamaan velkahelpotukseen ja tukee yhteistä strategiaa, joka johti Pariisin klubin marraskuussa 2004 tekemään sopimukseen Irakin velan vähentämisestä 80 prosentilla kolmessa vaiheessa;

36.   panee merkille, että maan koko ja historialliset sekä maantieteelliset yhteydet huomioon ottaen EU:lla ja Irakilla on vastavuoroiset markkinat hyödykkeille ja palveluille, ja kehottaa siksi toimiin, joilla pyritään parantamaan EU:n ja Irakin välisen taloudellisen sääntelyn lähentymistä ja käynnistämään sellainen poliittinen ja taloudellinen vuoropuhelu, joka heijastaa täysimittaiseen kumppanuuteen sisältyvää molemminpuolista etua;

37.   kannustaa antamaan jatkuvaa EU:n tukea Irakin hallinnollisten ja taloudellisten instituutioiden suorituskyvyn kehittämiseksi, erityisesti institutionaalisen kehyksen uudelleenjärjestämiseksi sekä varsinkin itsenäisen keskuspankin, vakaan valuutan ja vero- ja budjettiviranomaisen luomiseksi sekä rahoitusmarkkinoiden ja yksityisen sektorin esteettömän kehityksen edistämiseksi niin, että rohkaistaan taloudellista markkinauudistusta ja suoria ulkomaisia investointeja;

38.   panee merkille, että Irak on edunsaajana Euroopan yhteisön yleisessä tullietuusjärjestelmässä (GSP), ja kannustaa tekemään erityistä hallinnollista yhteistyötä, jotta GSP-järjestelmän kauppaetuuksia voitaisiin soveltaa tehokkaasti Irakiin heti, kun olosuhteet sen sallivat;

39.   korostaa, että yksi olennaisista edellytyksistä Irakin uudelleenrakentamiselle ja talouskehitykselle on maan luonnonvaroihin kohdistuva täysi määräysvalta ja valvonta ja raakaöljyn myynnistä saatujen tuottojen käyttö, joka mahdollistaa niiden uudelleensijoittamisen Irakiin;

40.   korostaa, että kun otetaan huomioon Irakin mahdollinen merkittävä vaikutus unionin energiansaannin varmuuteen ja sekä EU:lle että Irakille mahdollisesti koituva hyöty Irakin öljyn- ja kaasuntuotannon lisäämisestä, on selvästi sekä EU:n että Irakin etujen mukaista luoda tasapuoliset investointiedellytykset energia-alalle ja huolehtia alaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisesta;

41.   korostaa erityisen tärkeänä tarvetta tiedottaa Euroopan veronmaksajille selkeästi EU:n Irakissa käyttämistä summista ja toteuttamista hankkeista; pyytää siksi komissiota kehittämään eurooppalaisia tiedotusvälineitä varten tiedotusstrategian ja perustamaan komission EuropeAid-yhteistyön verkkosivuille sivuston, jolla annetaan olennaista tietoa sen Irakia koskevista kehityshankkeista ja lisätään samalla avoimuutta;

42.   kehottaa noudattamaan kaikkien humanitaariseen apuun ja jälleenrakennukseen liittyvien hankkeiden toteuttamisen yhteydessä huolellista suunnittelua, avoimuutta ja johdonmukaisuutta sekä lisäämään koordinointia ja yhteistyötä kansainvälisten tukijoiden kanssa varmistaen samalla, että humanitaarista työtä tekevien henkilöiden kaikista tarpeellisista turvallisuusedellytyksistä huolehditaan;

43.   korostaa, että jälleenrakennusprosessi on toteutettava puolueettomasti siten, että jälleenrakennushankkeet asetetaan Irakin väliaikaisen ja suvereenin hallinnon valvontaan;

44.   korostaa, että on välttämätöntä keskittyä erityisesti hädänalaisimpiin väestöryhmiin, eli lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin henkilöihin, ja turvata mahdollisimman hyvin terveydenhoito- ja sosiaaliturvapalvelut;

45.   pyytää tukijamaita kehittämään lääkinnällisen hoidon ja sosiaalisen ja taloudellisen tuen aloilla erityisiä ohjelmia, joilla maamiinojen ja rypälepommien vammautuneet uhrit ja heidän perheensä voidaan integroida jälleen yhteiskuntaan, sekä järjestämään tehokkaan miinavalistuskampanjan ja antamaan kansalaisille ja erityisesti lapsille ja naisille koulutusta miinojen vaaroista ja aktiivisesti raivaamaan miinoja ja pidättymään maamiinojen käytöstä;

46.   pitää perustuslain laatimisprosessia äärimmäisen tärkeänä maan tulevaisuuden ja hallintorakenteiden luomisen kannalta; korostaa, että on erittäin tärkeää, että naisten oikeudet sisällytetään Irakin uuteen perustuslakiin, ja kehottaa tässä yhteydessä EU:ta tukemaan tätä voimakkaasti kaikissa mahdollisissa tilanteissa; tarjoaa Irakin perustuslain laatijoille asiantuntemustaan ja apuaan; ehdottaa, että Irakin parlamentaarinen ulottuvuus aktivoidaan uudelleen edistämällä Irakin parlamentin, Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltojen kongressin vuoropuhelua osana laajennettua transatlanttista lainsäätäjien vuoropuhelua;

47.   vaatii, että Euroopan parlamenttiin asetetaan viipymättä tilapäinen valtuuskunta, joka vastaa suhteista Irakin väliaikaiseen parlamenttiin ja joka keskipitkällä aikavälillä muutetaan pysyväksi suhteista Irakiin vastaavaksi valtuuskunnaksi;

48.   kehottaa komissiota seuraamaan neuvoston esimerkkiä ja lähettämään Irakiin pysyvää henkilökuntaa ja kehottaa tekemään tarvittavan tilannearvion henkilökuntansa turvallisuuden takaamiseksi;

o
o   o

49.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman jäsenvaltioiden hallituksille, neuvostolle, komissiolle, Irakin siirtymäkauden kansalliskokoukselle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Barcelonan prosessiin kuuluvien maiden hallituksille, Iranin ja Persianlahden yhteistyöneuvostoon kuuluvien maiden hallituksille sekä Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle ja kongressille.

(1) EUVL C 180 E, 31.7.2003, s. 499. (2) EUVL C 39 E, 13.2.2004, s. 67. (3) EUVL C 140 E, 9.6.2005, s. 157. (4) EUVL C 77 E, 26.3.2004, s. 226. (5) EUVL L 54, 23.2.2004, s. 1. (6) EUVL C 140 E, 9.6.2005, s. 157.